Läpäisin kaikki pitkän matematiikan kurssit, mutta en pidä itseäni minään matikkanerona.
Vilkuilin Helsingin yliopiston kansantaloustieteen kurssien kysymyksiä ja luentokalvoja ja ne näyttivät olevan täynnä matemaattisia kaavoja. Ei niiden vaikeustasosta oikein ottanut selvää. Niiden vaikeushan voi olla vain näennäistä aivan kuten vieraassa kielessäkin aluksi. Onko kansantaloustiede oikeasti yhtä vaikeaa kuin joku teoreettinen fysiikka vai helpompaa kuin miltä näyttää? Pääni ei todellakaan kestäisi mitään avaruusfysiikkaa, mutta en pelkää kaavoja sinänsä. Pelataanko kansantaloustieteessä pääasiassa muutamilla tempuilla, joihin tottumisen jälkeen touhu muuttuu helpommaksi, vai räjähtääkö pää? :)
Kansantaloustiede kiinnostaa, koska olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja kansantaloustiede tuntuu jotenkin rationaalisemmalta, tieteellisemmältä ja objektiivisemmalta kuin esim. valtio-oppi tai sosiologia. Mutta toisaalta en halua opiskella mitään puhdasta matematiikkaa, vaan haluan myös leikkiä poliittisilla ja filosofisilla ideoilla. Siksi kansantaloustieteen kurssikysymykset säikäyttivät.
Vilkuilin Helsingin yliopiston kansantaloustieteen kurssien kysymyksiä ja luentokalvoja ja ne näyttivät olevan täynnä matemaattisia kaavoja. Ei niiden vaikeustasosta oikein ottanut selvää. Niiden vaikeushan voi olla vain näennäistä aivan kuten vieraassa kielessäkin aluksi. Onko kansantaloustiede oikeasti yhtä vaikeaa kuin joku teoreettinen fysiikka vai helpompaa kuin miltä näyttää? Pääni ei todellakaan kestäisi mitään avaruusfysiikkaa, mutta en pelkää kaavoja sinänsä. Pelataanko kansantaloustieteessä pääasiassa muutamilla tempuilla, joihin tottumisen jälkeen touhu muuttuu helpommaksi, vai räjähtääkö pää? :)
Kansantaloustiede kiinnostaa, koska olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja kansantaloustiede tuntuu jotenkin rationaalisemmalta, tieteellisemmältä ja objektiivisemmalta kuin esim. valtio-oppi tai sosiologia. Mutta toisaalta en halua opiskella mitään puhdasta matematiikkaa, vaan haluan myös leikkiä poliittisilla ja filosofisilla ideoilla. Siksi kansantaloustieteen kurssikysymykset säikäyttivät.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Käyn juuri KTT:n peruskurssia sivuaineopiskelijoille, ja sen perusteella ainakin vaikuttaa siltä, että olennaista ovat kaavat, kuvaajat ja tilastot. Tässä ei ole sinänsä mitään yllättävää - tarkoitus kun on kuvata talouden toimintaa, ja rahan eli yksiköiden liikettähän se on.
Perusopintoihin voi kyllä sisällyttää sellaisiakin kursseja kuin "Etiikka ja talous", ko. kurssi vaikuttaa melko humanistiselta. Mutta jos matematiikka ei innosta, niin KTT taitaa olla huono valinta.
Etsi käsiisi John Slomanin "Economics"-kirja, tuollainen abouttis 800-sivuinen englanninkielinen kansantaloustieteen PERUSKURSSIN kurssikirja, ja päättele sitä lukiessasi tuntuuko mukavalta alalta! Kyllä hyvällä matikkapäällä niistä kaavoista ja käyristä selviää hyvin, ja uskon että pärjäät, mikäli siis vain nuo kansantaloustieteilyt vain kiinnostavat tarpeeksi.
Kaavat ja matematiikka eivät sinänsä vielä pelota, vaan se vaikeustaso, etenkin myöhempinä vuosina. Kyllähän lukion matematiikassakin jotkut vektorit tuntuvat käsittämättömiltä ensisilmäyksellä, mutta kurssin lopussa ne menevät jo rutiinilla, vaikkei olisi matikkapäätä juurikaan. Jossain yliopiston matematiikassa tai fysiikassa pelkkä rutinoituminen tuskin enää riittää, vaan pitää olla myös oikeaa matikkapäätä ja oivalluskykyä sen jälkeenkin kun osaa jo kaikki kaavat ja laskusäännöt ulkoa. Entä jos tulee kansantaloustieteessä kolmantena tai neljäntenä vuonna seinä vastaan, kun aivojen raaka suorituskyky ei enää riitä? :-)
Mikä on kansantaloustieteen pidemmälle edenneiden opintojen vaikeustaso suhteessa matematiikkaan ja fysiikkaan?
Esimerkki fysiikasta: http://theory.physics.helsinki.fi/~qmii/Ex_14.pdf
Pärjäät ihan varmasti, ota huomioon, että osaat vielä vähän enemmän neljän yliopistovuoden jälkeen! :) Yliopisto-opiskelu on kuitenkin sen verran rankkaa & kehittävää, että et varmasti tiedä vielä tällä hetkellä mihin neljän opiskeluvuoden jälkeen kykenet! Joudut tekemään ihan jatkuvasti harjoitustehtäviä ja vaikka mitä töitä, jotka arvostellaan - se jos mikä on kehittävää! :)
Kansantaloustieteessähän on suhteellisen mittava ero matematiikkaan ja fysiikkaan nähden: se on kansantaloustiedettä. Kaavat ja käyrät ovat vain välineitä esittää asioita, jotka osaat kertoa myös sanoin. On vaikeaa olla kansantaloustieteilijä, jos ei osaa antaa esityksensä tueksi graafisia kuvia ja taulukoita, jotka yhdellä silmäyksellä todistavat väitteesi tosiksi. Eli matemaattiset taidot ovat ihan must kansiksessa, mutta sinun kannattaa nyt selvittää se, kuinka syvällisesti olet kiinnostunut kansantalouden kiemuroista!
Kansantaloustieteessä et tarvitse mitään kaikkein kamalimpia kaavoja, vaan siellä tulee eteen tietyt kaavat, joita käytetään aina. Ja niitä pitää siis osata soveltaa käytäntöön, koska tärkeintä on osata selittää asiat sanallisesti.
Kansiksesta kandiksi valmistuu ainaskin ilman mitään kamaluuksia. Maisteriopinnot voi jollekin olla ihan toinen juttu, mutta siinä vaiheessahan on helppo vaihtaa pääainetta. Itselleni kansis on ainkin kandivaiheeseen mennessä antanut tosi paljon ja kehittänyt yleisemminki analyyttisiä taitoja, eli kannttaa kokeilla! Se vaikuttaa ensisilmäyksellä tylsältä, mutta kun oppii näkemään kaikkien kaavioiden takana piilevän kauneuden niin tietää olevansa oikealla tiellä. Tsemppiä hakuun!
Minua kiinnostaisi myös kansantaloustieteen lukeminen valtio-opin sivuaineena. Tulevaisuudessa esimerkiksi pankkialan työt olisivat kenties itselle sopivia, saisiko niihin näiltä kursseilta pohjaa...