Jos jotakuta kiinnostaa osallistua nk. vanhaan messuun on se mahdollista 7.10 klo 14 P.Henrikin katedraalissa. Messun viettää Fr. Daniel Eichorn
FSSP Saksan Wigrazbadenista. Kaikille jaetaan suomennokset proprium osista.
Tervetuloa!
FSSP Saksan Wigrazbadenista. Kaikille jaetaan suomennokset proprium osista.
Tervetuloa!
Vastaukset 15
Vanhimmat
uudesta messusta?
Vanhassa messussa kunnioitamme Herraa Jumalaa ja Hänen ainoaa poikaansa, uudessa poliittista korrektiutta.
Tähän tuntuu olevan vastauksia yhtä monta kuin on vastaajaa, mutta lyhyesti :
- Messun järjestys on hieman erilainen.
- Ennen messua on aina vihmominen.
- Vuoropsalmin tilalla on graduaali.
- Toista lukukappaletta ei ole.
- Messu on latinaksi.
- Pappi viettää messun alttariin päin.
- Eukaristinen rukous ja moni muu rukous on hiljainen tai puoliääneen resitoitu.
- Pappi laulaa Herran rukouksen yksin.
- Lopussa tulee myös evankeliumi.
- joku voi jatkaa listaa....
Tarkennan : aina SUNNUNTAISIN ennen messua on
vihmominen.
Vihmominen kuuluu riittiin olennaisesti vain ennen sunnuntain "prinsipaalista" messua, eli päämessua. Näin asiasta kirjoittaa Catholic Encyclopedia:
ASPERGES (Latin, aspergere, to wash, sprinkle): The rite of sprinkling the congregation with holy water before the principal Mass on Sunday, so called from the words intoned at the beginning of the ceremony, taken from Psalm 1, throughout the year except at Easter-tide, when Vidi aquam, from Psalm 117, is intoned. It precedes every other ceremony that may take place before the Mass, such as the blessing of palms or of candles. It is performed by the celebrant priest wearing vestments of the liturgical colour of the day. It is omitted when the Blessed Sacrament is exposed, though many rubricists think that the sprinkling of the altar only, not of the congregation, should then be omitted. After intoning the antiphon the priest recites the psalm Miserere or Confitemini, according to the season, sprinkling first the front and platform of the altar, then himself, next the ministers and choir, and lastly the congregation, usually walking through the main part of the church, though he need not go beyond the gate of the sanctuary or choir. The ceremony has been in use at least from the tenth century, growing out of the custom of early antiquity of blessing water for the faithful on Sundays. Its object is to prepare the congregation for the celebration of the Mass by moving them to sentiments of penance and reverence suggested by the words of the fiftieth psalm, or by impressing on them that they are about to assist at the sacrifice of our redemption as suggested in the psalm used at Easter time.
Jos vanhan messun viettoon osallistuminen kiinnostaa, ja englanti ei ole ongelma,
kannattaa ladata omalle konelle Dom Prosper Guerangerin kirja "The Liturgical year III",
jokä löytyy Google Booksista:
http://books.google.com/books?id=1SA6AAAAIAAJ&pg=PA1&dq="liturgical year"
Tämä on siitä hyvä kirja, että siinä alussa käydään läpi koko helluntainjälkeisen messun
kaava, ja miten messua vietetään yhdessä papin henkilökohtaisin hartaudenharjoituksin.
j.lehto
Medianäkyvyyttä kannattaa hakea tällä tilaisuudella, koska se herättää huomiota tavallisen suomalaisen keskuudessa ja olisi mainosta katoliselle kirkolle, onhan latinankielistä messua vastaan 450 vuotta Suomessa puhuttu.
Niin, edellisessä sanottiin jotakin tuosta latinan käytöstä -totta on, että vanha messu on kokonaan latinaksi -saarna toki kansankielellä -mutta totta on niinikään, että uuden messunkin voi viettää latinaksi. Itse asiassa Vatikaanin toinen konsiili ajatteli niin, että latinan tulisi edelleen olla selkeästi roomalaisen riituksen kieli, eikä unohtua. Näinhän ei yleensä ole. Latina on marginalisoitunut -tuokoon Trenton messu sen käytön myös uudempaan muotoon taas entistä enemmän takaisin!
Ainakin Henrikin kirkossa joka sunnuntai 9.45 messun ordinarium-osat ovat latinaksi. Päämessunkin usein, jos se lauletaan.
Vanhan messun alkumenoista vielä sen verran, että se kansan vihmominen ei ole välttämätön osa -kyllä toki kaunis ja käytettykin. Itse en ole vihmomiseen koskaan (livenä) törmännyt käydessäni vanhassa.
"Itse asiassa Vatikaanin toinen konsiili ajatteli niin, että latinan tulisi edelleen olla selkeästi roomalaisen riituksen kieli, eikä unohtua."
Näin siis puheissa. Todellisuudessa se vapaamuurarien ja kerettiläisten ystävien salaliitto, joka oli Vatikaanin II konseljin taustalla, pyrki nimenomaan latinankielen aseman murentamiseen muiden pahojen tekojensa ohella.
Vihmominen on aina sunnuntaisin ennen messua.
Se "missa latina" tuossa P.Henrikin ilmoitustaululla vähän huvittaa. Pitäiskös korjata muuksi, nyt kun tulee ihan oikea missa latina?
Olen sunnuntaisin ollut kymmeniä kertoja vanhassa messussa, esim. Roomassa ja Saksassa. Koskaan ei siellä vielä ole ollut vihmomista. Messukirjassa vihmominen on annettu erityisesti Missa Sollemniksen yhteydessä.
Vanhassa messussa kansa ottaa kommuunion vastaan vain Kristuksen ruumiin muodossa. Kommuuniossa ollaan polvistuneena ja ainoastaan suukommuunio on sallittu. Amenta ei sanota.
Eikös muuten ensimmäinen vanha messu ole jo lauantaina 6.10. klo 12.30 Henrikissä?
mainisemanasi aika, kyllä näin on! Fideksessähän se luki jo.
Saako ei-katolinen tulla seuraamaan salamenojanne, vai karkotatteko pakanan/harhaoppisen/vääräuskoisen pois?
Kaikki ovat kutsutut ...
Ei-katolilaiset ovat tervetulleita kaikkiin katolilaisiin menoihin. Muistat, että ehtoollisyhteyttä ei vielä ole, joten et voi tulla kommuuniolle.
Hieman ihmettelen kommenttiasi salamenoista.
Mitä salaista siinä voi olla, jos siitä julkisesti ilmoitetaan ja sillä on Paavin ja paikallisen piispan(nihkeä) hyväksyntä.