Huono syntinen vai Puhdas ja arvokas?

IslaOlivia kirjoitti:

Olen kristitty. Uskon Jeesukseen, Hän on Herrani ja minut pelastanut. Ei omien ansioideni tähden vaan yksin armosta.
Kristinuskon syntisyys-käsite on mielestäni ahdistava. Tottakai jokainen on syntinen( paitsi pikkulapset, en usko perisyntiin)mutta emme kai me aivan pohjasakkaa ole? Yksin Jumala on täydellinen mutta eikö ihminenkin voi olla hyvä? Mielestäni kaikkien täytyisi pyrkiä hyvyyteen, ei pelastuakseen koska hyvät teot eivät pelasta, vaan että maailmassa olisi parempi olla. Pikkusiskoni ilmaisi minunkin mielessäni pyörineet ajatukset hyvin, " Miksi virsissä ja lauluissa hoetaan kokoajan että ihminen on kurja syntinen mutta kuitenkin pitäisi olla hyvä itsetunto?." Niinpä. En jotenkin jaksa uskoa sellaiseen että kaikki olisivat läpeensä pahoja, huonoja,syntisiä ja kelpaamattomia. Eikö pitäisi uskoa omaan ja toisten hyvyyteen, ihanuuteen ja arvokkuuteen, koska sellaisia me olemme Jumalankin silmissä. Näin ainakin minä uskon. Sitä sanotaan että kun ihminen tulee uskoon hän näkee oman syntisyytensä silmästä silmään. Se on totta. Mutta niin suuria kuin jokaisen synnit ovatkin, syntisyytensä tajuamisen jälkeen pitäisi huomata että silti kelpaan Jumalalle, ja voin olla parempikin ihminen, minun ei tarvitse jäädä omaan surkeuteeni vaan voin nousta ja nähdä kauneuden syntien keskellä. Jeesus on pyyhkinyt synnit joten voimme uskoa hyvyyteen ja edistää sitä.
Haluan pois ihmisen pahuuden korostamisesta, haluan hyvän itsetunnon. En jaksa enää pitää itseäni pohjasakkana.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä