Lidlillä ja toivottavasti Aldi ja Bauhaus - tervehdyttävä vaikutus kansalaisten elämään. Toivoa breshneviläisyyteen.
"Tutkimus: Kauppaketjujen tulo hyödyttää kuluttajia ja yhteiskuntaa (Päivitetty 13:37) (11:54)
HELSINKI. Voittajia ulkomaisten vähittäiskauppaketjujen tullessa Suomeen ovat kuluttajat ja yhteiskunta, tutkimusyhtiö LTT-Tutkimuksen toimitusjohtaja Matti Pulkkinen arvioi tiistaina Helsingissä, jossa julkistettiin yhtiön tekemä tutkimus kaupan kansainvälistymisestä.
Kilpailun kiristyminen johtaa tutkimuksen mukaan kaupan katteiden pienenemiseen, tarjonnan lisääntymiseen ja palvelun parantumiseen, mikä hyödyttää kuluttajia. Yhteiskuntaa kokonaisuudessaan palvelee kaupan tehokkuuden parantuminen.
Kielteisiäkin piirteitä on nähtävissä. Ulkomaisten ketjujen kilpailu johtaa siihen, että myymälöitä kuolee ja kaupan keskittyminen suuriin asutuskeskuksiin kiihtyy. Suomalaisten tuotteiden osuus laskee.
Tutkijat uskovat
, että ulkomaisten kauppaketjujen tulo Suomeen lisääntyy edelleen. Taustalla on koko vähittäiskauppa-alan maailmanlaajuinen teollistuminen 1990-luvulla. Kun suurilla kauppaketjuilla tulivat kasvun rajat vastaan, ne aloittivat voimakkaan levittäytymisen ulkomaille. Useat suuret kauppaketjut moninkertaistivat myyntinsä viime vuosikymmenellä, LTT:n tutkija Kari Niilola kertoi.
Niilolan mukaan suuruuden tuomat edut ovat ratkaisevin tekijä kauppojen kansainvälistymisessä. Mittakaavaedut näkyvät siten, että kauppaketjut voivat kilpailuttaa toimintansa tavaroiden tuotannosta lähtien. Kauppaketjujen välinen kilpailu ei koske enää vain myymälöitä vaan koko arvoketjua.
Kansainväliset ketjut ovat kiinnostuneita Suomesta, vaikka Suomi on Irlannin jälkeen EU:n toiseksi pienin markkina-alue väestön vähäisyyden ja kotitalouksien alhaisen kulutustason vuoksi, Pulkkinen arvioi. Ketjut haluavat levittäytyä kaikkialle, ja Etelä-Suomessa on niille muutamia tarpeeksi suuria asutuskeskuksia. Myös Suomen korkea hintataso houkuttelee.
Vastaava tutkimus tehtiin vuonna 1994. Myös silloin ennustettiin kansainvälisten ketjujen tuloa Suomeen, mutta painopisteen nähtiin olevan erikoiskaupoissa kuten vaateliikkeissä. Suurten päivittäistavaraketjujen ei arveltu olevan kiinnostuneita Suomesta.
Vaatekaupat ovatkin kansainvälistynein osa Suomen vähittäiskauppaa. Jo 23 prosenttia vaateliikkeiden myynnistä on lähinnä ruotsalaisten ketjujen käsissä. Muuten tilanne on kuitenkin kääntynyt vajaassa kymmenessä vuodessa päälaelleen, sillä nyt nimenomaan suurten kansainvälisten päivittäistavaraketjujen arvioidaan pitävän Suomea silmällä kaikkein tarkimmin.
Pulkkisen mukaan ulkomaisille kauppaketjuille on ollut tyypillistä se, että ne ovat yhdistäneet erilaisia tuotevalikoimia ja palveluita kuin suomalaiset kaupat. Niinpä esimerkiksi Bauhaus on astunut mm. suomalaisten puutarha- ja kodinsisustusmyymälöiden tonteille ja jättänyt sivuun yrityksille suunnatun myynnin, mikä on tyypillistä suomalaisille rautakaupoille.
Uusien myymälämallien tulo Suomeen on näin yksi ulkomaisten ketjujen saapumisen seurauksista.
Myös ketjuuntuminen tiivistyy. Suomessa vain pieni osa myymälöistä on ollut tiukan keskusjohtoisten yritysten alaisuudessa, mikä on kuitenkin vallitseva malli kansainvälisissä kaupan alan yrityksissä.
STT
[email protected] "
"Tutkimus: Kauppaketjujen tulo hyödyttää kuluttajia ja yhteiskuntaa (Päivitetty 13:37) (11:54)
HELSINKI. Voittajia ulkomaisten vähittäiskauppaketjujen tullessa Suomeen ovat kuluttajat ja yhteiskunta, tutkimusyhtiö LTT-Tutkimuksen toimitusjohtaja Matti Pulkkinen arvioi tiistaina Helsingissä, jossa julkistettiin yhtiön tekemä tutkimus kaupan kansainvälistymisestä.
Kilpailun kiristyminen johtaa tutkimuksen mukaan kaupan katteiden pienenemiseen, tarjonnan lisääntymiseen ja palvelun parantumiseen, mikä hyödyttää kuluttajia. Yhteiskuntaa kokonaisuudessaan palvelee kaupan tehokkuuden parantuminen.
Kielteisiäkin piirteitä on nähtävissä. Ulkomaisten ketjujen kilpailu johtaa siihen, että myymälöitä kuolee ja kaupan keskittyminen suuriin asutuskeskuksiin kiihtyy. Suomalaisten tuotteiden osuus laskee.
Tutkijat uskovat
, että ulkomaisten kauppaketjujen tulo Suomeen lisääntyy edelleen. Taustalla on koko vähittäiskauppa-alan maailmanlaajuinen teollistuminen 1990-luvulla. Kun suurilla kauppaketjuilla tulivat kasvun rajat vastaan, ne aloittivat voimakkaan levittäytymisen ulkomaille. Useat suuret kauppaketjut moninkertaistivat myyntinsä viime vuosikymmenellä, LTT:n tutkija Kari Niilola kertoi.
Niilolan mukaan suuruuden tuomat edut ovat ratkaisevin tekijä kauppojen kansainvälistymisessä. Mittakaavaedut näkyvät siten, että kauppaketjut voivat kilpailuttaa toimintansa tavaroiden tuotannosta lähtien. Kauppaketjujen välinen kilpailu ei koske enää vain myymälöitä vaan koko arvoketjua.
Kansainväliset ketjut ovat kiinnostuneita Suomesta, vaikka Suomi on Irlannin jälkeen EU:n toiseksi pienin markkina-alue väestön vähäisyyden ja kotitalouksien alhaisen kulutustason vuoksi, Pulkkinen arvioi. Ketjut haluavat levittäytyä kaikkialle, ja Etelä-Suomessa on niille muutamia tarpeeksi suuria asutuskeskuksia. Myös Suomen korkea hintataso houkuttelee.
Vastaava tutkimus tehtiin vuonna 1994. Myös silloin ennustettiin kansainvälisten ketjujen tuloa Suomeen, mutta painopisteen nähtiin olevan erikoiskaupoissa kuten vaateliikkeissä. Suurten päivittäistavaraketjujen ei arveltu olevan kiinnostuneita Suomesta.
Vaatekaupat ovatkin kansainvälistynein osa Suomen vähittäiskauppaa. Jo 23 prosenttia vaateliikkeiden myynnistä on lähinnä ruotsalaisten ketjujen käsissä. Muuten tilanne on kuitenkin kääntynyt vajaassa kymmenessä vuodessa päälaelleen, sillä nyt nimenomaan suurten kansainvälisten päivittäistavaraketjujen arvioidaan pitävän Suomea silmällä kaikkein tarkimmin.
Pulkkisen mukaan ulkomaisille kauppaketjuille on ollut tyypillistä se, että ne ovat yhdistäneet erilaisia tuotevalikoimia ja palveluita kuin suomalaiset kaupat. Niinpä esimerkiksi Bauhaus on astunut mm. suomalaisten puutarha- ja kodinsisustusmyymälöiden tonteille ja jättänyt sivuun yrityksille suunnatun myynnin, mikä on tyypillistä suomalaisille rautakaupoille.
Uusien myymälämallien tulo Suomeen on näin yksi ulkomaisten ketjujen saapumisen seurauksista.
Myös ketjuuntuminen tiivistyy. Suomessa vain pieni osa myymälöistä on ollut tiukan keskusjohtoisten yritysten alaisuudessa, mikä on kuitenkin vallitseva malli kansainvälisissä kaupan alan yrityksissä.
STT
[email protected] "
Vastaukset 2
Vanhimmat
aihetta: http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000000537906
>Bauhaus on --- jättänyt sivuun yrityksille suunnatun myynnin, mikä on tyypillistä suomalaisille rautakaupoille.
Siis suomalaisille rautakaupoille on tyypillistä, että yrityksille suunnattu myynti jätetään sivuun? STT:lle näköjään pääsee töihin, vaikka ei osaa käyttää relatiivipronomineja... pääseeköhän, jos osaa?