Suomen Lääkärilehdessä 1995:
Miksi kuolleisuus sepelvaltimotautiin on suurempi Itä-Suomessa kuin Länsi-Suomessa?
Seppo Koskinen
Vsk. 50 • Nr: 32/1995 • s. 3419
Osasto: Alkuperäistutkimus
"...Synnyinalue on asuinaluetta selvästi tärkeämpi sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Synnyinalueiden välinen sepelvaltimotautikuolleisuudessa ilmenevä itä-länsi-ero aiheutunee pääosin joko lapsuuden elinoloihin liittyvistä tekijöistä tai geneettisistä eroista Itä- ja Länsi-Suomen väestöjen välillä..."
"...Luovutetussa Karjalassa syntyneiden analyysi tukee edellä esitettyä. Heidän sepelvaltimotautikuolleisuutensa on noin 15 % koko väestön keskitasoa suurempi, eikä se juurikaan vaihtele asuinalueen mukaan. Kun Ahvenanmaalla, Turun ja Porin, Vaasan ja Hämeen lääneissä asuvien siirtokarjalaisten kuolleisuutta verrataan Itä- ja Koillis-Suomessa (muut kuin em. läänit ja Uusimaa) asuvien siirto-karjalaisten kuolleisuuteen, ei naisten osalta havaita mitään eroa ja miehilläkin idässä asuvien ylikuolleisuus on vain 13 %..."
"...Luovutetussa Karjalassa syntyneiden kuolleisuutta tarkasteltaessa sepelvaltimotauti poikkeaa selkeästi kaikista muista kuolemansyistä. Siirtokarjalaisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on selvästi koko maan keskiarvoa suurempi, eikä se vaihtele asuinalueittain juuri lainkaan. Sen sijaan kuolleisuus muihin kuolemansyihin on joko keskimääräistä tasoa tai hieman sen yläpuolella, mutta tällöin vain idässä (muut verenkiertoelinten sairaudet) tai Uudellamaalla (väkivaltaiset ja tapaturmaiset kuolemat)..."
Miksi kuolleisuus sepelvaltimotautiin on suurempi Itä-Suomessa kuin Länsi-Suomessa?
Seppo Koskinen
Vsk. 50 • Nr: 32/1995 • s. 3419
Osasto: Alkuperäistutkimus
"...Synnyinalue on asuinaluetta selvästi tärkeämpi sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Synnyinalueiden välinen sepelvaltimotautikuolleisuudessa ilmenevä itä-länsi-ero aiheutunee pääosin joko lapsuuden elinoloihin liittyvistä tekijöistä tai geneettisistä eroista Itä- ja Länsi-Suomen väestöjen välillä..."
"...Luovutetussa Karjalassa syntyneiden analyysi tukee edellä esitettyä. Heidän sepelvaltimotautikuolleisuutensa on noin 15 % koko väestön keskitasoa suurempi, eikä se juurikaan vaihtele asuinalueen mukaan. Kun Ahvenanmaalla, Turun ja Porin, Vaasan ja Hämeen lääneissä asuvien siirtokarjalaisten kuolleisuutta verrataan Itä- ja Koillis-Suomessa (muut kuin em. läänit ja Uusimaa) asuvien siirto-karjalaisten kuolleisuuteen, ei naisten osalta havaita mitään eroa ja miehilläkin idässä asuvien ylikuolleisuus on vain 13 %..."
"...Luovutetussa Karjalassa syntyneiden kuolleisuutta tarkasteltaessa sepelvaltimotauti poikkeaa selkeästi kaikista muista kuolemansyistä. Siirtokarjalaisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on selvästi koko maan keskiarvoa suurempi, eikä se vaihtele asuinalueittain juuri lainkaan. Sen sijaan kuolleisuus muihin kuolemansyihin on joko keskimääräistä tasoa tai hieman sen yläpuolella, mutta tällöin vain idässä (muut verenkiertoelinten sairaudet) tai Uudellamaalla (väkivaltaiset ja tapaturmaiset kuolemat)..."
Vastaukset 32
Vanhimmat
Onko kyse nyt Karjalan nykyasukkaista?
...
Sinähän taidat oikein vihata evakkoja koko sydämestäsi? Etkö saannut pienenä tarpeeksi huomiota vai miksi sinulla on noin katkera ja vihainen mieli? Olet ilkeä ökkäri joka haluaa tahallaan purkaa omaa pahaa oloaan muihin sivullisiin ja viattomiin ihmisiin, jotka eivät ole sinulle tehneet mitään pahaa.
kun lapsuudesta saakka valehtelee omistavansa sahoja, tehtaita ja palatseja Kurkijoella, niin sairastuuhan sitä......
Osoita täällä sellainen kohta, jossa niin on karjalainen väittänyt.
Väittäjä on oikeassa. Itse menin 1970 ensimmäiseen työpaikkaani, jossa oli karjalaisiksi itseään kutsuvia. Ensimmäisenä päivänä piti heille valottaa oma suku ja menneisyys. Sitten se alkoi se:
"Rajan taa jäi meiltäkin miljoonat! Sinne jäi iso kartano ja suuret eläinten määrät. Mettää ja oma sahakin oli ja oli sitä ja oli tätä ja oltiin niiin rikkaita..."
Myöhemmin muissa työpaikoissa osasin jo naureskella niitä kartanoita ja hopea-astiastoja sun muita, joita kuulemma kaivettiin puutarhaan piiloon sadoin kiloin.
Ei mikään muu heimo ole kerskunut ja kehunut korvaani niin pahasti kuin karjalaiset. Tämä on perkeleen totta!
Eli ei siis mitää konkreettista faktaa kuin omat höpinät...
Siis ihan turha tuoda tänne omia väittämiä, jos niitä ei pysty osoittamaan millään tavalla.
Isotko kartanot teiltä jäikään sinne?
Minulta ei jäänyt mitään. Isoisältäni jäi kauppa, kaupunkiasunto ja kesämökki Räisälään.
Siinä sitä rikkautta kerrakseen.
Sille ei voi mitään, että Karjala oli yksi Suomen vauraimpia alueita ja sen menetys oli tuntuva.
Opettajani oli karjalainen kansakoulussa. Hän unhoitti usein oppitunnin tarkoituksen kertoessaan sukunsa rikkauksista Laatokan ympäri.
Muutimme Helsinginkadulle, jossa kaikki talkkarit olivat 60-luvulla karjalaisia. He kaakattivat akkoineen sitä talojensa suuruutta ja metsiensä määrää Kaukolassa, Lumivaarassa ja Räyskälässä. Ensimmäinen akkani oli Loimolalaisten jälkeläinen ja voi vittu, kun kuulin sen suvun suuruutta ja vaurautta kuusi vuotta.
Huomaatko mullgvist, etten kirjoita tyhjästä? On meinaan kokemusta karjalaisisita enenmmän kuin sulla!
Vieläkö sinä jatkat yleistämistä ja yleispätevää luokittelua. Onneksi enemmistö suomalaisista ei ole yhtä tyhmiä kuin sinä.
Väittäjä on oikeassa. Itse menin 1970 ensimmäiseen työpaikkaani, jossa oli karjalaisiksi itseään kutsuvia. Ensimmäisenä päivänä piti heille valottaa oma suku ja menneisyys. Sitten se alkoi se:
"Rajan taa jäi meiltäkin miljoonat! Sinne jäi iso kartano ja suuret eläinten määrät. Mettää ja oma sahakin oli ja oli sitä ja oli tätä ja oltiin niiin rikkaita..."
Myöhemmin muissa työpaikoissa osasin jo naureskella niitä kartanoita ja hopea-astiastoja sun muita, joita kuulemma kaivettiin puutarhaan piiloon sadoin kiloin.
Ei mikään muu heimo ole kerskunut ja kehunut korvaani niin pahasti kuin karjalaiset. Tämä on perkeleen totta!
No niin taas on. Sinä valehtelet. Ei varmasti ole kaikki käyttäytyneet tuolla tavalla. Olet ilmeisesti aika vainoharhainen ihminen?
Kannattaa hankkia apua tuohon pakkomielteeseesi karjalaisten "kartanoista".
Huomaatko mullgvist, etten kirjoita tyhjästä? On meinaan kokemusta karjalaisisita enenmmän kuin sulla!
Tyhjää höpöttämistä ja valheita sinä kirjoitat. Omia väärintulkintojasi joita kukaan ei usko. Tarkoitushakuista vainoharhaista tekstiä. Taitaa olla niin ettet ole todellista karjalaista tavannutkaan. Toiseksi sinä et voi todistaa kirjoituksiasi. Ne ovat vain pelkkiä sinun omia väitteitäsi. Ei faktoja eikä varmoja totuuksia.
Sinä olet se sama jolle on jo kerran kerrottu syntymässäsi saama vamma. Äiti pidättelemätön pissa pään läpi.
Et sitten ole koskaan käynyt pohjanmaalla, saatikka tavannut tunnetusti vaatimattomia piällysmiehiä.
Jäi sinne kuitenkin Tanskan kokoinen alue. Lienee mahdotonta, että kellään siellä olisi ollut mitään omaisuutta. Ehkä joku vanha ruosteinen kattila, tuskin mitään rahanarvoista.
Sinähän et apua tarvitse. Sitä saat pyytämättäkin Tiedonantajalta ja viralliselta ulkopolitiikan hoitajilta.
Vai luet sinä Tiedonantajaa? No sehän kertookin jo paljon. =))
Lauri Törni ja Viljam Pylkäs molemmat syntyneet karjalassa. Tiedätkös keitä nämä tyypit olivat ja mitä he tekivät puna-armeijalle? Plus Natsi-Saksa todennäköisesti arvosti noita lahta karjalaista vaikka he ei ehkä Natseja ja ruotsalaisia arvostaneet. Ottaako noin koville se totuus, että karjalaiset ovat kovia jätkiä?
Lauri Törni oli maanpetturi, varas ja siviilien tappaja. Vaihtoi rahasta vihollisvalton puolelle. Vietnamilaisten siviilien kiduttajana tunnettu. Oikein hyvä karjalainen?
Toinen oli normaali puskaryussä, josta romaanikirjailija Linna teki Rokan.
Hänen lasketaan tappaneen 83 Puna-armeijan sotilasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylkäs
Linnan hahmo perustui Viljam Pylkääseen. Tämä takoittaa sitä, että Viljam Pylkäs oli suunnilleen samanlainen sotilas kuin Antti Rokka. Tappoi paljon venäläisiä. Sinä kommunistihan saat epäisänmaallisena uskoa mitä haluat. Lauri Törni sitäpaitsi oli sotilas joka tappoi kommunisteja. Ne mitään vietnamilaisia siviilejä ollu. Kommunistisia paskoja, mutta eipä tämä minulle mikään yllätys ole, että näytät ihannoivan kommunismia.
Oliko Risto Ryti myös mielestäsi maanpetturi kun teki yhteistyötä Natsien kanssa? Entäs Mannerheim? Jospa menisit vaikka ostarille hengailemaan niiden typerien teinikavereittesi kanssa.
Toiminta jatkosodassa
Mörön ensimmäinen jatkosodan partiomatka alkoi kahden miehen partiolla heti sotatilan julistamisen jälkeen 17. kesäkuuta 1941. Tiedustelukohteena olivat neuvostoarmeijan joukkojen siirrot Viipurin eteläpuolella. Tämän jälkeen seurasi lukuisia matkoja, joiden aikana suoritettiin niin tiedustelu- kuin hävitystehtäviäkin. Useilla matkoilla Mörö oli sekä partion johtaja että radisti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Mörö
Tuokin mies oli karjalainen.
Talvisota
Talvisodan aikana hän toimi pääasiassa yleisesikunnan päällikkönä päämajassa. Helmikuussa 1940 hänet määrättiin väliaikaisesti erotetun kenraali Walleniuksen tilalle rannikkoryhmän komentajaksi. Nopeasti siirrettyjen joukkojen avulla kenraaliluutnantti Oesch sai vihollisen etenemisen pysäytetyksi Viipurin länsipuolella.[2]
[muokkaa] Jatkosota
Jatkosodan alun hyökkäysvaiheessa kesällä 1941 hän komensi Karjalankannaksella hyökännyttä IV armeijakuntaa. Hänen johdollaan vallattiin mm. Viipuri takaisin. Asemasodan aikana hän toimi pääasiassa Aunuksen ryhmän komentajana. Kesällä 1944 torjuntataisteluiden ollessa kiivaimmillaan käynnissä määräsi ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheim Oeschin Kannaksen joukkojen komentajaksi tilanteen ollessa riistäytymässä käsistä. Mannerheim piti Oeschia ainoana oikeana henkilönä pysäyttämään vihollisen etenemisen Kannaksella.[2]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Oesch#Talvisota
Tuokin mies on karjalainen.
http://vatnuori.net/IllllIlI.html
Sotamies, konepistoolimies Heino sai Mannerheim-ristin ritarin arvon [19. lokakuuta]] 1941. Jatkosodassa hän palveli jalkaväkirykmentti 5:n toisen pataljoonan viidennessä komppaniassa. Hänet ylennettiin korpraaliksi 10. tammikuuta 1942. Heino kaatui 14. tammikuuta 1942.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahti_Heino
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hugo_Laukkanen
Yrjö Keinonen oli koulutukseltaan filosofian maisteri. Aktiiviupseeri hänestä tuli vasta sodan myötä, 30-vuotiaana. Hänet nimitettiin 8. syyskuuta 1942 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 91 perustelujen ollessa komppanian johtaminen yli 20 taistelussa erikoisella taidolla ja sitkeydellä osoittaen itse esimerkillistä rohkeutta, kestävyyttä ja uhrimieltä. Hän oli tuolloin sotilasarvoltaan kapteeni (kadetti) ja ollut komppanianpäällikkönä 7. divisioonan jalkaväkirykmentti yhdeksässä (JR 9). Nimityshetkellä hän opiskeli kadettikoulussa. On tärkeää huomata, että Keinosesta tuli aktiiviupseeri vasta kohtuullisen kypsässä iässä, sillä tästä seurasi hänen virkaikänsä suhteellinen lyhyys.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Keinonen
Luutnantti Laihiala nimitettiin 21. joulukuuta 1944 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 172.
Myöntämisen perusteina mainitaan Laihialan kunnostautuminen jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 Onkamuksen järvikapeikkoja aukaistaessa. Tuolloin Laihiala asettui miehistönsä kanssa vapaaehtoisesti mottiin, aiheutti mottia puolustaessaaan viholliselle suuret tappiot ja mahdollisti omien päävoimien murtautumisen kapeikkojen läpi. Myöhemmin samana vuonna Laihiala valtasi Äänisen Suurlahdella vihollisen proomuryhmän runsaine lasteineen.
Pitkän uran puolustusvoimissa tehnyt Laihiala siirtyi reserviin majurina vuonna 1971.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Laihiala
Luukkanen sai ensimmäisen ilmavoiton sodan toisena päivänä. Hän sai vihollisen pommikoneeseen 187 osumaa ammuttuaan kaikki Fokkerin panokset. Vain siipi oli huonosti panssaroitu ja sytytti polttoaintankit - tämä tieto levitettiin kaikille. FR-104 tuhoutui oman it:n tulessa 18. joulukuuta.
Hän lensi sodassa eniten taistelulentoja, yhteensä 441. Hän ampui myös jatkosodan viimeisen viholliskoneen alas. 56 ilmavoittoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Luukkanen
Moottoritorpedovenelaivueen päällikkö, kapteeniluutnantti Pirhonen nimitettiin 4. kesäkuuta 1943 Mannerheim-ristin ritariksi numero 111. Nimityksen perusteluissa mainitaan hänen johtaneen 63:a vihollisen toiminta-alueille tai tukikohtiin suoritettua laivastotehtävää ilman omia tappioita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Pirhonen
Keväällä Törnin sissit tekivät useita lyhyitä partiomatkoja vihollisen puolelle. Vihollista yritettiin härnätä ulos tukikohdista yleensä siinä onnistumatta. Huhtikuussa sissikomppaniat hajotettiin ja kesäkuussa 1. divisioonaan perustettiin partisaanintorjuntaosasto, jonka komentajaksi Törni määrättiin. Osasto teki partioretkiä, järjesti väijytyksiä ja rakensi miinoituksia. Desantteja metsästettiin ja linjojen takaista maastoa pidettiin puhtaana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Törni#Mottitaistelut
Yrjö Keinonenhan teetätti kenraalina vilpillisesti omia huviloitaan varusmiehillä - hiihteli pakkomielteisesti talvet, ei hoitanut tehtäviään. Karjalainen sotilas!
ne ovat tuntemattomia, mutta sitä ei puhuta. Kuten nyt MS-tauti. Jostain syystä idästä löytyy huonoa.