haluaisin mielipiteen vakaumuksellisilta ateisteilta (mitkään agnostikot älkööt vaivautuko)
jos maailmankaikkeus syntyi nyt sattumalta alkuräjähdyksessä, niin mitä oli ennen sitä, mistä se oli tullut ja miksi?
jos maailmankaikkeus syntyi nyt sattumalta alkuräjähdyksessä, niin mitä oli ennen sitä, mistä se oli tullut ja miksi?
Vastaukset 34
Vanhimmat
"jos maailmankaikkeus syntyi nyt sattumalta alkuräjähdyksessä, niin mitä oli ennen sitä, mistä se oli tullut ja miksi?"
Alkuräjähdystä ennen oli mönjäkaikkeus joka luhistui omaan mahdottomuuteensa pienen pieneksi mönjäpalleroksi josta sitten kosahti meidän oma rakas maailman(mönjä)kaikkeutemme. En tiedä mistä kaikki mönjä olisi voinut tulla, se on varmaan aina ollut ja ainoa syy sen olemassaololle on sen olemassaolo - mönjä ei häviä; se vain muuttaa muotoaan.
Kohta mönjäkaikkeus luhistuu taas! Oletko SINÄ valmis?!
Hallelujah!
juuri tuota mönjää, tai mömmöä, kuumömmöä. Kauan aikaa sitten kuu kiersi maata paljon nykyistä lähempänä, ja alkuihmiset kävivät kuussa tätä herkullista mömmöä keräämässä. Se tapatui seuraavasti: kun kuu tulla huristeli matalalla meren ylle, heitettiin kuuhun ankkuri, niin että kuu hinasi venettä perässään. Veneessä oli pitkät tikkaat, jolla noustiin kuuhun. Tai laskeuduttiin, koska kiivetessä piti painovoiman suunnan vaihtumisen takia tietyllä tikkaitten askelmalla kääntyä ylösalaisin ja sitten laskeutua jalat edellä kuun pinnalle. Mömmöä pantiin ämpäreihin niin paljon kun ehdittiin ennen kuin kuu porhalsi pois meren yllä.
Alkuräjähtäneisyydestä kiinnostuneita kehotan lukemaan creatiivisuudestaan kuuluisan italialaisen Italo Calvinon seikkaperäisen selostuksen siitä miten asiat varhaisessa maailmankaikkeudessa olivat.
Ennen alkuräjähdystä oli toinen alkuräjähdystä!
Tai Jumala(Luoja)on ikuisuus!
Ateisti
Bye!
Varmasti ei ole alkuakaan!
Nyt pakko mennä!
Kysymyksessä ei ole mitään mieltä, sillä ajan kulku alkoi alkuräjähdyksessä. Sitä ennen ei ollut aikaa.
Alkuräjähdys itsessään on hävittänyt kaiken informaation siitä, mitä sitä ennen oli - jos mitään. Näin ollen ei ole _mitään_ järkeä puhua siitä, mitä oli ennen alkuräjähdystä: ainuttakaan hetkeä ennen alkuräjähdystä ei ole olemassa, koska aikaakaan ei silloin ollut.
kuulemma ennen AJ:tä. Mitä oli ennen Jumalaa,
niin se on kuulemma hyödytön kysymys, koska
kysyjä ei ymmärrä, mitä Jumalalla tarkoitetaan.
Jumala vastaus ollut sinullakin mielessä
jaa ja mihinkähän yliluonnolliseen älyyn sinä tämän uskosi ajan olemattomuudesta perustat?
se, että jostain asiasta ei ole informaatiota tallella, ei kyllä poista asiaa sinänsä.
Ei maailmankaikkeus ole sattumalta syntynyt. Ei ole olemassa mitään sattumaa. Ennen alkuräjähdystä oli kokoonsupistuminen jota edelsi laajeneminen jota edelsi alkuräjähdys, jota edelsi supistuminen. Ikuisuus on ikuisuus ja on aina ollut olemassa. Maailmankaikkeus on sykkivä.
Ei ole alkua eikä loppua. Tämä nykyinen m-kaikkeus laajenee juuri nyt mutta alkaa taas supistua kunnes kaikki materia on jälleen yhdessä pisteessä ja siitä alka uusi maailmankaikkeus uudessa alkuräjähdyksessä.
mikä sen siis pani alulle tai mistä se meidän iloksemme ilmestyi sykkimään??
Mikään ei ole pannut maailmankaikkeutta alulle. Se on aina ollut ja tulee olemaan. Se on täysin loputon.
Ajalla ei ole alkua eikä loppua
ja numeroita on ääretön määrä. Äärettömyys on olemassa.
Ja miksi ihmeessä mitäisi olla mitään syytä? Maailmankaikeus joko on tai ei ole.
Ja miten niin se sykkii juuri meille? Se sykkii Andromedalle ja monille galakseillekin.
kuulostavat ihan joiltakin uskonkappaleilta.
ei pätkääkään tieteellistä perustelua.
mutta ymmärrän, että hankalat asiat on helppo työntää sivuun ja sanoa, että näin vaan on,,,
antaa olla, lakkaan jankuttamasta
Se on hyvä että lopetat jankuttamisen.
Tämä asia ei ole vain hankala, vaan myös mahdoton todistaa täydeksi todeksi. Eikä tämä ole asia, joka pitäisi työntää sivuun, vaikkei sen esille tuominen johda mihinkään kuitenkaan.
Perusteluja löytyy mutta en usko että ymmärtäisit. Perustelut voivat olla joskus hyvinkin yksinkertaisia. Et taida itsekään tietää mitä "tieteellisiä" perusteluita tarvitset ja haet, vaikka ne olisikin sinun nenäsi edessä. Tiedätkö edes mitä "tieteellinen" on?
Äärettömyyden tajuaminen on hankalaa, ymmärrän sen.
Monissa laajemmissa tähtitieteellisissä opuksissa on selitetty teoria maailmankaikkeuden synnystä. Teorian selittäminen tässä veisi aivan älyttömästi aikaa vaivaa ja tilaa.
on minulla tähtitieteestä approbatur suoritettuna, mutta ei se selitä kuin sujuvasti sen miten piste räjähti ja rupesi laajenemaan, mutta ei se tuo mitään valaistusta siihen mikä oli ennen sitä pistettä ja miksi.
Jospas olet lukenut väärää kirjaa, hra(?) aprobatur?
äläkä leiki besserwisseriä
ensten ei ole mitään eikä ketään ja siten poksahtaa tyhjästä maailmankaikkeus.
kuka tähän uskoo?
Maailmankaikkeus, niin se sisältää kaiken, joten mitäs luulet? Jos sen loi joku jumala, niin missäs kohtaa hän nyt on. Maailmankaikkeus on kaikki mitä on, alkuräjähdyksiä tulee ja menee. Extrana voin kertoa, että jokaisessa alkuräjähdyksessä syntyy vähintään kaksi "maailmankaikeutta" keralla. Älä kysy, et halua ymmärtää.
No yritä edes.
siis mitä oli aluksi ja miksi?
tai jos oli aina niin miksi?
Mikä on se väistämätön pakko, että jotain yleensä on?
Tai jos ei ole pakkoa, niin miksi sitten on?
Nyt heitetään semmoisia besserwisser-vastauksia ikäänkuin koko totuus olisi itsellä hallinnassa mutta tyhmät ei sitä ymmärrä eikä niille kannata selittää.
tarkoitako Jumalan varjelusta vai kuka on herrasi?
Are you muslim?Why you ask?
Bismillah irrahmaan irraahim al hamdulillah...
"No yritä edes."
"siis mitä oli aluksi ja miksi?"
Kaikki se mitä on nytkin, eli ei mitään.
"tai jos oli aina niin miksi?"
Ei olut ja oli.
"Mikä on se väistämätön pakko, että jotain yleensä on?"
Niin, kolmannen kerran on ja ei.
"Tai jos ei ole pakkoa, niin miksi sitten on?"
Se on sattumaa, ei sen ihmeempää.
Vastaukset ovat faktoja, yritä kestää.
edelsi kyteminen.
vittu, keksitkö ihan ite vai auttoko isosisko?
Fysikaalinen tietomme maailmasta perustuu siihen että kuvaamme havaitsemiamme ilmiöitä tietyillä käsitteillä, laadimme niiden varassa teorioita, joiden paikkansapitävyyttä pääsemme sopivissa koejärjestelyissä testaamaan. Osa käsitteistämme on yleisluonteisia, ihmiselle yleensä tyypillisiä ja arkisia, osa taas hyvinkin erityisiä. Niin sanottua tieteellistä tietoa saadaan, kun esitetään todellisuutta koskevia väitteitä, ja testataan pitävätkö nämä väiteet paikkansa.
Käsitys alku"räjähdyksestä" on syntynyt toisaalta kosmisessa mittakaavassa tehtyjen mittausten merkitystä miettimällä, toisaalta aineen mikrotasolla tehtyjen havaintojen avulla.
Kyseessä on siis teoria tai malli, joka vastaa parhaiten järkiajatteluamme. Sen ei tarvitse olla lopullinen totuus, koska tiede ei tunne mitään "kaikenselittävää" samassa hengessä kuin uskovien jumalat ovat "kaikkivaltiaita". Tiede on vain järkeen perustuva yritys ymmärtää maailmaa.
Sen kuitenkin nykyisen järkiajattelumme valossa tiedämme, että alku"räjähdys" on todellakin ainakin noiden käsitteiden alku joita sinä käytät kysymystäsi muotoillessasi. "Ennen" ja "jälkeen" (=aika), "mitä", "missä" - nämä käsitteet syntyvät maailmankaikkeutemme myötä. Kysymys "miksi" taitaa syntyä vasta ihmisen myötä. Mutta se onkin jo enempi filosofinen kuin fysikaalinen kysymys.
Aika lienee hakalasti ajateltava suure. Einsteinin erityinen suhteellisuusteoria muutti sellaisen perinteisen käsityksen ajasta, johon sinunkin esittämäsi kysymyksen "mielekkyys" liittyy. Einstein itse kuvasi tilannetta niin, että ennen vanhaan kuviteltiin, että jos kaikki maailmankaikkeuden aine yhtäkkiä häviäisi, aika jäisi jäljelle ja raksuttaisi eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta suhteellisuusteorian jälkeen tiedämme, että jos materia häviäisi, myös aika katoaisi. Aika on siis olemassa vain siinä maailmankaikkeudessa jossa mekin olemme.
Aika ei "ulotu" alkuräjähdyksen "toiselle puolelle".
Noin yleensä ottaen ja kysymykseesi viitaten en ymmärrä miten vastaus fysiikan kysymyksiin muuttuisi riippuen vastaajan "vakaumuksesta". Fysiikan on tarkoitus operoida sellaisilla käsitteillä ja teorioilla, jotka eivät ole riippuvaisia esittäjistään ja käyttäjistään. Fysikaalisten "tosiasioiden" totuus on sitä, että ne ovat kaikille samoja.
Esimerkiksi kilo rautaa ja kilo höyheniä painavat vaa'assa saman verran riippumatta siitä katsooko vaakaa ateisti vai (omiin jumaliinsa) uskova
teisti. Se jos joku esimerkiksi haluaa nimittää ateistia "rautaiseksi ateistiksi" tai pitää uskovaa "untuvapilvissään leijuvana fantastikkona" ei ole fysikaalinen arvio.
minusta kysymys on ihan relevantti, vaikka ehkä pikkuisen turhan banaalisti esitetty.
Minä halusin ihan oikeasti tietää, miten henkilö joka on absoluuttisen vakuuttunut, että mitään korkeampaa voimaa ei ole (siksi siis agnostikot halusin pois joukosta), selittää fyysisen todellisuuden olemassaolon.
Lähtökohta kai on jotain sen tapaista, että ensin ei ole mitään ja sitten on kaikki, tai sitten niin, että aina on kaikki. Minulle jää kummassakin tapauksessa kuitenkin vielä kysymys, että miksi on näin.
Tarjotut vastaukset ovat oikeastaan hölynpölyä ja minun kysymyksen asettelun nihilointia.
Olen taipuvainen tulkitsemaan asian niin, että ateisti ei pyri asiaa pohtimaankaan koska siihen ei hänen mukaansa ole vastausta tarjolla, koska fysikaalinen informaation kuljettamiseen aivan alusta ei ole fysikaalista mahdollisuutta.
Lähes uskonkappaleen omaisia vakuutteluja löytyi huomattavan monesta vastauksesta ja usko einsteinin suhteellisuusteorian totaaliseen paikkansapitämiseen tuntui olevan yhteistä.
Olisin odottanut, että edes joltakin löytyy rehellisyyttä todeta, että visainen pulma.
uskovaiselle asia on jotenkin helpompi, kun kaiken voi selittää Jumalalla vaikka mistä pirusta se Jumala sitten tuli...
No sitä kysymystä ei taas tarvitse yrittääkään ymmärtää vajavaisella ihmisälyllä vaan voi luottaa siihen, että joskus koko mysteerio selviää.
>>Lähtökohta kai on jotain sen tapaista, että ensin ei ole mitään ja sitten on kaikki, tai sitten niin, että aina on kaikki. Minulle jää kummassakin tapauksessa kuitenkin vielä kysymys, että miksi on näin.
Teepä lähtökohdallinen ajatusharjoitus. Sen sinä tiedät, että valolla on äärellinen nopeus, ja valoa ylittävää tapaa välittää informaatiota ei ole. Senkin varmaan tiedät todeksi, että mittailemalla valon laatua on saatu selville se yksinkertainen tosiasia, että maailmankaikkeutemme laajenee jokaisesta kohdastaan samalla tavalla. (Tämähän on yksi niistä peruspilareista, jonka perusteella on päädytty ajattelemaan että joskus menneisyydessä kaikki on sijainnut yhdessä "pisteessä".)
Kun nyt katsot taivaalle jotakin tähteä, tiedät että valo joka saapuu silmiisi on ollut matkalla kauan, vuosimiljoonia, miljardejakin kenties. Se mitä silmäsi näkevät on oikeastaan "menneisyyttä". Eli mitä kauempana sijaitsevaa tähteä satut katsomaan, sitä kauemmas menneisyyteen kurkistat. Kaikkein kauimpana, maailmankaikkeutemme "laidoilla" sijaitsevat kvasaarit ("kvasisteellaariset" eli näennäispaikalliset objektit), joita katsoessasi katsot aina tuonne hyvin pyöreästi viidentoista miljardin vuoden päähän eli maailmankaikkeuden alkuun. Nyt se ajatuskoe ja kysymys:
Voit teoriassa osoittaa sormellasi yhteen suuntaan ja sanoa: tuolla näin kvasaarin, ja päinvastaiseen suuntaan ja sanoa: tuollakin näin kvasaarin. Mutta, hups, jos elämme laajenevassa maailmankaikkeudessa joka alkujaan oli yhdessä pisteessä, eikö ole aivan sama mihin suuntaan kurkkaat ajassa taaksepäin viidentoista miljardin vuoden päähän -- kaikkialta löydät sen saman yhden pisteen. Maailmankaikkeutemme on niin sanotusti "sulkeutuva", se käpertyy oudolla tavalla itseensä. Ja jos tätä tapaa sitten tarkemmin tutkitaan, huomataan että "suunnan", "paikan", "etäisyyden", "ajan", jne, kaltaiset käsitteet täytyykin ajatella uusin ehdoin, eikä niillä voi rakentaa sellaisia kysymyksiä kuin avauksessasi esitetyt kysymykset ovat.
Sinun pitäisi nyt ensin yrittää selvittää itsellesi mitä olet kysymässä, ja sen jälkeen vasta arvioida saamiasi vastauksia.
Nähdäkseni peräät vastausta kahdelta suunalta ja kaksilla ehdoilla. Uskonnollisluonteiseen kysymykseesi voi olla vain uskonnollisluonteinen vastaus. Tieteen "kielellä" muotoiltuun kysymykseen voi olla vain tieteellinen vastaus. Sinulla falskaa sillälailla, että sinä etsit yksillä ehdoilla asetettuun kysymykseen tosilla ehdoilla toimivaa vastausta.
Ja sitten tietysti: niin uskonnon alueella kuin tieteenkin alueella on olemassa ihan ristiriidaton ja "normaali" tilanne, jossa kaikkeen ei löydy vastausta. Epävarmuuden sietokykyä tarvitaan jos epävarmuus ahdistaa, mutta kaikkia se ei ahdista. Jotain on persoonallisuudessa pielessä silloin jos ei tiedä uskovansa ja täytyy uskoa tietävänsä.
Yhteenveto: haluat jonkin vastauksen joltakin, mutta se mitä haluat jää kyllä omaan päänuppiisi, samoin kuin määritelmä siitä ihmisestä, jolta muka vastauksen haluaisit. Kysymystäsi ei pysty täsmentämään, ja vastaajan määrittelet niin että hänen vastauksensa sisältyy jo hänen määritelmäänsä. Huiputat lähinnä itseäsi. Ja sitten puhut rehellisyydestä.
>>uskovaiselle asia on jotenkin helpompi, kun kaiken voi selittää Jumalalla vaikka mistä pirusta se Jumala sitten tuli...
Niinpä. Selitys ja selitys. Jumalalla on historiassa selitetty ja voidaan edelleenkin selittää vaikka kaikki, mutta fysiikka ei tunne mitään "korkeampaa" tai "jumalallista" voimaa. Jumalalla voi olla paikkansa ja tehtävänsä, mutta Jumalaa ei tarvita selittämään fyysisen todellisuuden olemassaoloa ja sitä mitä siinä ilmenee.
sekä tieteen, että uskonnon kannalta tarkasteltuna peruskysymykseeni: miksi?
on yhteinen vastaus
"emme tiedä"
ei ainakaan ennenkuin täsmennät kummassa merkityksessä sanaa käytät: teologisessa vai teleologisessa.
Jos peräät selvyyttä ajatuksiisi, sinun on täsmennettävä mitä kysyt. Jos taas haluat vastaukset ennen kysymyksiä, silloin ei kysymyksen sisällöllä ole niin väliä.
Ei ole myöskään yhtä vastausta: emme tiedä. On asioita joissa usko käy tiedosta. Ja sitten on asioita joita emme tiedä ja asioita jotka tiedämme. Riippuen siitä mitä kysyt, saat tiedon suhteen erilaisia vastauksia.
No niin. Omalta osaltani olen "jankuttanut" asiasta tarpeeksi. Saat jatkaa omaa jankuttamistasi, jollet oikeasti halua eteenpäin.
En tiiä tost alkuräjähdyksest oikee mitää enkä oo vakaumuksellinen mikää, mut haluun ny kumminki avata ihmeelliset ajatukseni teille. Käsittääkseni teorian mukaan alkuräjähdyksessä synty maailmankaikkeuden kaikki aine.(?) Einsteinin teorioitten mukaa muistaakseni(jos joku tietää oikeesti täst jotai ni voi auttaa) aika on sidottu aineeseen. Sillon tässä yhteydessä ei voi käyttää sanaa ennen ku puhutaa alkuräjähdyksestä, koska aikaa ei ollu olemassa. Ihmeellistä eikö vaa.
Ei kai siitä ole todisteita mitä oli ennen alkuräjähdystä tai sitten me olemme se todiste siitä.
Yhden version mukaan universumimme laajenee kokajan ja kun laajeneminen loppuu tai voi olla jo loppunutkin niin alkaa supistuminen takaisin kokoon.
Ehkä sen supistumisen jälkeen alkaa taas kaikki alusta alkuräjähdyksellä ja jos kehitys menee taas samoilla uomilla niin kai sitten taas joskus uudet elämät miettii Suomi24:ssä elämän syntyjä syviä.
Jos tämä teoria on paikkansa pitävä niin ei niitä todisteita ole/tarvitse siitä mitä oli ennen tätä!!
Jos yksilönkehitys toistaa lajinkehitystä (kuten tiede on osoittanut), niin ihminen polveutuu aika alkeellisista lajeista. Ihminen sisältää jo syntyessään "tiedon" koko eliöstön synnystä, vaikka hän itse edustaa elollisten erään haaran uusinta versiota. Onko siis maailmankaikkeus elollinen?