Peter Sain ley Berry oli kiinnittänyt huomionsa samaan Jens Peter Bonden tiivistykseen kansanvallasta Euroopan unionissa josta kirjoitin aiemmin:
”The core of democracy is the possibility to have elections, gain a new majority and then have new laws. This core is missing in both the original constitution and in the Reform Treaty.”
Sain ley Berry pitää tosin valmisteltavana olevaa reformisopimusta välttämättömänä sen monista kielteisistä piirteistä huolimatta, mutta häntä huolettaa eurooppalainen demokratia:
”Indeed, I find it curious that leaders of member states can call for debates about where the Union’s eventual borders should lie and what its eventual competencies might be, while feigning a total lack of interest in the eventual democratic structure of the Continent.”
Sain ley Berryn tulkinnan mukaan jäsenvaltiot eivät yksinkertaisesti halua Euroopan tason demokratiaa, joka vähentäisi johtajien omaa valtaa. Niin kauan kuin demokraattinen libido tukahdutetaan, se tulee toimimaan unionin kehittämisen jarruna pikemmin kuin edistyksen voimana.
***
Minulle Sain ley Berryn pari viimeistä puheenvuoroa ovat olleet mieluisaa luettavaa. Hänkään ei ole mitenkään ihastunut uudistussopimukseen, mutta pitää silti sen hyväksymistä parempana vaihtoehtona kuin sen hylkäämistä.
Hänkin tarkastelee Euroopan unionin nykytilaa, puutteita ja tulevaisuutta unionin kansalaisen näkökulmasta, jolloin jäsenmaiden ottama niskalenkki EU:sta näkyy erilaisessa valossa kuin johtajien omissa selityksissä.
Vuonna 2000 alkanut ja edelleen jatkuva perussopimusten uudistamisprosessi on näyttänyt jäsenvaltiovetoisen unionin halvaantuneena keisarina ilman vaatteita. Samalla kansalaisten vieraantuneisuus on kasvanut ja vaatimukset kansanäänestyksistä saaneet yhä enemmän protestihengen ilmentymiä.
Yhteinen Eurooppa on tarpeen, lisääntyvässä määrin, mutta unionille on valettava kestävä perusta.
On yhdistettävä kansalaiset ja valta – kansanvalta. Ensin mielissä, sitten todellisuudessa.
Silloin eurooppalaisista voi, omien etujensa vuoksi, tulla rakentavan muutoksen voima pikemmin kuin epäluuloinen ja poikkipuolinen alamaisjoukko.
Ralf Grahn
http://grahnlaw.blogs.fi
Lähde:
Peter Sain ley Berry: Europa and the Bull: A lesson for European democracy; EuropaWorld, 28.9.2007; http://www.europaworld.org/europethisweek/europa28907.htm
”The core of democracy is the possibility to have elections, gain a new majority and then have new laws. This core is missing in both the original constitution and in the Reform Treaty.”
Sain ley Berry pitää tosin valmisteltavana olevaa reformisopimusta välttämättömänä sen monista kielteisistä piirteistä huolimatta, mutta häntä huolettaa eurooppalainen demokratia:
”Indeed, I find it curious that leaders of member states can call for debates about where the Union’s eventual borders should lie and what its eventual competencies might be, while feigning a total lack of interest in the eventual democratic structure of the Continent.”
Sain ley Berryn tulkinnan mukaan jäsenvaltiot eivät yksinkertaisesti halua Euroopan tason demokratiaa, joka vähentäisi johtajien omaa valtaa. Niin kauan kuin demokraattinen libido tukahdutetaan, se tulee toimimaan unionin kehittämisen jarruna pikemmin kuin edistyksen voimana.
***
Minulle Sain ley Berryn pari viimeistä puheenvuoroa ovat olleet mieluisaa luettavaa. Hänkään ei ole mitenkään ihastunut uudistussopimukseen, mutta pitää silti sen hyväksymistä parempana vaihtoehtona kuin sen hylkäämistä.
Hänkin tarkastelee Euroopan unionin nykytilaa, puutteita ja tulevaisuutta unionin kansalaisen näkökulmasta, jolloin jäsenmaiden ottama niskalenkki EU:sta näkyy erilaisessa valossa kuin johtajien omissa selityksissä.
Vuonna 2000 alkanut ja edelleen jatkuva perussopimusten uudistamisprosessi on näyttänyt jäsenvaltiovetoisen unionin halvaantuneena keisarina ilman vaatteita. Samalla kansalaisten vieraantuneisuus on kasvanut ja vaatimukset kansanäänestyksistä saaneet yhä enemmän protestihengen ilmentymiä.
Yhteinen Eurooppa on tarpeen, lisääntyvässä määrin, mutta unionille on valettava kestävä perusta.
On yhdistettävä kansalaiset ja valta – kansanvalta. Ensin mielissä, sitten todellisuudessa.
Silloin eurooppalaisista voi, omien etujensa vuoksi, tulla rakentavan muutoksen voima pikemmin kuin epäluuloinen ja poikkipuolinen alamaisjoukko.
Ralf Grahn
http://grahnlaw.blogs.fi
Lähde:
Peter Sain ley Berry: Europa and the Bull: A lesson for European democracy; EuropaWorld, 28.9.2007; http://www.europaworld.org/europethisweek/europa28907.htm
Vastaukset 8
Vanhimmat
Järkevää ja asiallista tekstiä.
Valitettavan harvinaista tällä palstalla.
Mitä ajat takaa?
Talollinen, osoitit ehkä kysymyksesi minulle, joten vastaan.
Minkälainen Euroopan unioni tarvitaan?
Demokraattinen, toimintakykyinen ja yhteisvastuullinen.
Millaisia tarkoituksia varten?
Unionin kansalaisten ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden parantamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Jos yksityiskohtaisemmat erittelyt lähteineen kiinnostavat sinua, voit lukea blogini kirjoitukset, joita on satakunta: http://grahnlaw.blogs.fi
Terveisin
Ralf Grahn
Suurpääoman ja ylikansallisen bisneksen valta EUssa lopetettava, EUsta muodostettava AITO KANSANDEMOKRATIA:
Timo K Pökkilä, kansandemokratioiden aika on onneksi ohi. Minulle riittää EU:n perustaminen länsimaiseen edustukselliseen demokratiaan.
Terveisin
Ralf Grahn
"Demokraattinen, toimintakykyinen ja yhteisvastuullinen."
Mikäli puhutaan kansanvallasta niin missä on se Eurooppa-kansa, joka muodostaisi eurovaltion kansanvaltaisesti eli demokraattisesti?
Nythän Euroopan unionia liittovaltiona vastustavat ainakin Ranskan ja Alankomaiden kansanvaltaiset.
Sain ley Berryn tulkinnan mukaan jäsenvaltiot eivät yksinkertaisesti halua Euroopan tason demokratiaa, joka vähentäisi johtajien omaa valtaa. Niin kauan kuin demokraattinen libido tukahdutetaan, se tulee toimimaan unionin kehittämisen jarruna pikemmin kuin edistyksen voimana.
=> Missä on eurostokansa, joka haluaisi, että olisi eurokansanvaltaa?
Kansanvaltainen, 1800-luvulla yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kannattajat toimivat pitkään - pilkan keskellä - paikallisen ja kansallisen edustuksellisen demokratian puolesta.
Seuraava on Euroopan tason demokratia, joka sekin saattaa tuntua itsestään selvältä kuluvan vuosisadan kuluessa.
EU:n kansalaiset ovat jo olemassa. Tarvitaan vain kansanvaltainen uudistus.
Unionin äänestysikäisillä on jo EU-kansalaisuus ja äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa.
Jatkoksi tarvitaan unionin kansalaisten täysivaltaistaminen laajentamalla parlamentin toimivaltaa ja tekemällä toimeenpanovalta poliittisesti riippuvaiseksi parlamentin enemmistöstä.
Blogissani olen eritellyt näitä kysymyksiä tarkemmin.
Terveisin
Ralf Grahn
http://grahnlaw.blogs.fi