Mihin mä tän kaiken vihan purkaan?
Mä VIHAAN sua ja kuitenkin mä RAKASTAN sua enemmän kun ketään muuta! Tää tunne tappaa mut hitaasti kiduttaen mutta varmasti...
Mä VIHAAN sua ja kuitenkin mä RAKASTAN sua enemmän kun ketään muuta! Tää tunne tappaa mut hitaasti kiduttaen mutta varmasti...
Vastaukset 6
Vanhimmat
oot säälittävä tapaus,hanki elämä ja mee eteenpäin.. maailma on täynnä uusii ihmisii
mihin voi tutustuu ja rakastuu eikä
se yks ainoo kusipää joka paskat välittä sust OIKEESTI. totta puhun vaik totuus satuttaaki joskus
Sä taidat kuulua siihen "ihmis ryhmään" joilla niitä tunteita ei ole ollenkaan..
"maailma on täynnä uusii ihmisii mihin voi tutustuu ja rakastuu"
Niin onkin! Kuka tässä on sanonu ettei olisi?
Olen jo moneen uuteen ihmiseen tutustunut niissä ei vaan valitettavasti oo ollu juuri sitä jotain!
"totuus satuttaaki joskus"
Totuuden tiedän ja se ei aina ole sitä mitä haluu kuulla... ei se maailma siihen kaadu!
Kyse oli vaan sitä että mihin purkaa se viha ja katkeruus ja hyväksikäyetyn olo!! Ja eikö ihmisellä ole oikeus surra jonkin aikaa? Ei sitä ihan parissa viikossa tollasta unohda kun tunteet on pelissä!!
ymmärrän täysin miltä susta tuntuu ja itse olen miettinyt samaa vapusta lähtien kun mulla meni poikki poikaystäväni kanssa kuuden kuukauden tappelun jälkeen. hän loukkasi minua pahimmalla tavalla alkuaikoinamme ja teki sen vielä parhaan ystäväni kanssa. sitten nykyään meillä on ns. viha - rakkaus suhde. vaikka emme ole yhdessä. välistä hän purkaa tunteitaan minulle ja sanoo rakastavansa. sitten hän kuitenkin sanoo seuraavana päivänä löytäneensä uuden ja pyytää anteeksi eikä halua kuulemma satuttaa minua. en tiedä sinun tilannettasi ja voi olla ettet hyödy mitään tästä mutta minäkin vihaan ja rakastan. en pysty oikein kunnolla selittämään tätä tilannettani mutta sanotaanko se vaikka lyhyesti näin: exäni on mielestäni täysi omahyväinen kusipää, jolla on sydämen paikalla iso kylmä jäälohkare, mutta toisaalta taas en ole tuntenut ketään kohtaan tälläista rakkautta. olen rakastunut kusipäähän. sen voin kertoa ettei tavaroiden ja paikkojen hajottaminen auta yhtään. ei myöskään fyysinen tuskan tuottaminen sen enempää. en tule luultavasti ikinä pääsemään ex-kullanmurustani yli vaikka olenkin näin nuori mikä olen mutta yhtä lailla me nuoret voimme tuntea vahvaa rakkautta. eli tuskan, kärsimyksen ja vihan purkamiseen en minä ainakaan löydä keinoa, enkä osaa olla ajattelematta rakastani. kutsun häntä rakkaaksi, koska tosissani rakastan häntä. en tiedä sinusta mutta minun ongelmani ei ratkea. rakastan tunteetonta paskiaista, vaikka en todellakaan haluaisi :(
tota siit et mul ei oo tunteita,on mul ollu tunteita 16 vuotta nyt täytän kohta 18 ja ei ei oo enää,oot oikees,mut parempi näin koska ihmiset on saanu mut muuttumaan kylmäksi ja omaks parhaakseni
koska tunteeton hallitsee tällöin ITSENSÄ ja muut paljon paremmin helpommin.thats it. kusipäät on herättäny muhun tunteita mitä ei tule olemaan enää
Mä olin kans viha-rakkaus suhteessa muutama vuosi takaperin. Se oli mun ensirakkaus, jonka kans styylasin eka pari kuukautta ja sit se pani poikki. Se oli sitä teini-iän huumaa... Sit mä jäin sitä kaipaamaan, kirjoittelin sille kirjeitä ja kaikkea. Tää on tosi pitkä juttu enkä jaksa sitä kovin enää muistella. Mut se oli täys kusipää kans mua kohtaan.. Kännis se saatto olla tosi kiva ja löperrellä kaikkee, selvinpäin se ei usein edes moikannu.. Ja mun sydän riutui. Ajattelin etten IKINÄ selviä tästä, enkä löydä uutta kultaa, mut sit löysinki muutaman vuoden itsesäälin jälkeen. Tää vanha unohtui, enkä oo enää halunnu olla sen kaa missää tekemisissä. No tän uuden tyypin kans kävi just samalla lailla, jäin sitä suremaan ku se mut jätti! Mut nyt oon vasta elämäni ensimmäisessä "kunnon" vakaassa suhteessa, ollu n. 1½ vuotta ja hyvältä tuntuu.. Mun pointti on se, että vaikka kuinka tuntuis siltä ettei elämä enää jatku ja ettei voi rakastua enää uudelleen, niin se on aina mahdollista!!! Uskokaa mua! Tsemppiä kaikille ja hyvää kesää! :)
Sun tarttis varmaan tehrä
jottain tolle tunteelles =)
T