Suomen Kuvalehti kirjoitti numerossa 13, 30.3.2007 kahdesta 7.D:ssa teloitetusta suomalaisesta sotilaasta. Noista kahdesta onnettomasta Mäkelä löytyy tietokannasta, MUTTA Voitto AHOMÄKI EI!
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/aikahaku?ajankohta=kuolinaika&aika=20.12.1941
He olivat siis Toivo Iisakki Mäkelä ja Voitto Ahomäki, jotka teloitettiin Baranin kylässä 20.12.1941.
Tarkka kuvaus Baranin kylän oikeudenkäynnistä ja teloitustapahtumista, ja SK:n tarina paikoitellen sanasta sanaan, on Yrjö Keinosen kirjasta Kärkijoukkona syvärille, Tammi 5. painos 1977, sivulta 163-167.
Tästä samasta tapahtumasta kerrotaan Linnan Tuntemattomassa sotilaassakin.
Mäkelä löytyy MUTTA Voitto AHOMÄKI EI!
MÄKELÄ, TOIVO IISAKKI stm. mv. synt. 25.06.1917 Ilmajoki. Asuinkunta Ilmajoki. Kirjoillaolokunta Ilmajoki. Mies. Kansalaisuus FI. Kansallisuus FI. Äidinkieli su. Naimaton. Ei lapsia. Joukko-osasto 2./JR 9. Kuollut 20.12.1941 Barani. Menehtyminen: kuoli.
Lähde: Suomen sodissa 1939-45 menehtyneiden tiedosto (Sota-arkisto)
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/nimihaku?sukunimi=MÄKELÄ&etunimet=TOIVO IISAKKI
Yllättävän usein näköjään törmään noihin puuttuviin tai kadonneisiin sotilaisiin, joiden kohtalot kuitenkin tiedetään! Kokeile itse...
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/main
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/aikahaku?ajankohta=kuolinaika&aika=20.12.1941
He olivat siis Toivo Iisakki Mäkelä ja Voitto Ahomäki, jotka teloitettiin Baranin kylässä 20.12.1941.
Tarkka kuvaus Baranin kylän oikeudenkäynnistä ja teloitustapahtumista, ja SK:n tarina paikoitellen sanasta sanaan, on Yrjö Keinosen kirjasta Kärkijoukkona syvärille, Tammi 5. painos 1977, sivulta 163-167.
Tästä samasta tapahtumasta kerrotaan Linnan Tuntemattomassa sotilaassakin.
Mäkelä löytyy MUTTA Voitto AHOMÄKI EI!
MÄKELÄ, TOIVO IISAKKI stm. mv. synt. 25.06.1917 Ilmajoki. Asuinkunta Ilmajoki. Kirjoillaolokunta Ilmajoki. Mies. Kansalaisuus FI. Kansallisuus FI. Äidinkieli su. Naimaton. Ei lapsia. Joukko-osasto 2./JR 9. Kuollut 20.12.1941 Barani. Menehtyminen: kuoli.
Lähde: Suomen sodissa 1939-45 menehtyneiden tiedosto (Sota-arkisto)
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/nimihaku?sukunimi=MÄKELÄ&etunimet=TOIVO IISAKKI
Yllättävän usein näköjään törmään noihin puuttuviin tai kadonneisiin sotilaisiin, joiden kohtalot kuitenkin tiedetään! Kokeile itse...
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/main
Vastaukset 44
Vanhimmat
Tapaturmaisesti kuolleet tuossa nimihaussa ovat esim. Esik.K/JR 8. Kuollut 14.06.1944 Kivennapa Siiranmäki. Menehtyminen: kuoli.
Kuinka nämä tapaturmaisesti kuolleet erottuvat teloitetuista? olihan heitäkin.
Tuo teloitus on ollut Tuntemattoman teloituskohtauksen innoittajana, mutta ei se silti kerro siitä. Tässä suhteessa Linnan on ottanut huomattavia taiteellisia vapauksia, kuten romaanikirjailijalle kuuluukin. Totuus on tarua ihmeellisempää ainakin tässä asiassa.
>Tuntemattoman teloituskohtauksen innoittajana, mutta ei se silti kerro siitä<
Kyllä tapaukset tunnistaa suoraan Linnan ja Keinosen kuvauksista. Samat joukko-osastot oli kyseessä.
>Tuntemattoman teloituskohtauksen innoittajana, mutta ei se silti kerro siitä<
Kyllä tapaukset tunnistaa suoraan Linnan ja Keinosen kuvauksista. Samat joukko-osastot oli kyseessä. Sitä paitsi syksyllä 1941 ei oltu sillä kairalla moista näytöstä aiemmin järjestetty. Goran taisteluissa karkaamiset yleistyi niin paljon että tähän teloitustuomioon lopussaan mentiin ja kuri kuulemma koheni kovasti.
Jos et tiedä, Tuntematon on romaani. Kuten sanoin, tuo mainittu teloitus on ollut innoittamassa näitä romaanin tapahtumia, mutta ei se ole mikään tarkka kuvaus todellisista tapahtumista. Linna on kuvannut tapahtumia suurena vääryytenä, vaikka todellisuudessa nämä teloitetut olivat spekulatiivisesti jättäytyneet tuomittaviksi luullen joutuvansa vankilaan. Heille oli moneen kertaan selvitetty, että ainoa mahdollinen tuomio oli kuolemantuomio ja että tuomiosta ei voisi valittaa. Vasta kun tuomio julistettiin, olivat tuomitut puhjenneet valituksiin ja luvanneet mennä vartiopaikalle. Silloin se oli myöhäistä. Näistä asioista Linna ei puhu mitään. Hän kirjoitti romaania.
Tuntematon on Linnan fiktiivisten hahmojen kautta välittyvä totuus. Mitä järkeä Linnalla olisi ollut lähteä keksimään aivan päättömiä stooreja kun ympäristössä sota riehui ja faktoja oli tarjolla yllin kyllin.Hän oli itse paikalla, vai oliko? Aivan päättömien tarinoitten KEKSIMINEN nuo kokemukset mielessään, sehän vasta vaikeata olisikin ollut.
>Tästä samasta tapahtumasta kerrotaan Linnan Tuntemattomassa sotilaassakin<
Näin kirjoitin avauksessa ja tarkoitin myöskin tuota. Toki romaani on romaani, mutta kuten sanoinkin, kyse on samasta tapauksesta. Linna kertoo asiat omalla tavallaan, kirjailijan vapaudella.
Ja paloaukkeet on jääny Hietaseakanpojan mieleen oikkee hyvi, kyl mää ainaki olin siel. Ja oliha siel JR.8joku kirjalijaki, nimi tais olla muistaakseni Linna, ja Ukko (Autti) oli myös kanssani.
"...kun et kerran tunne tapausta." Mistä sinä tuon keksit?!
Romaani on fiktiota, piste. Joillain romaanitapahtumilla voi olla esikuvia tosielämässä, mutta romaanien tapahtumat ovat fiktiota. Et siis voi sanoa, että asiat olisivat tapahtuneet niinkuin Linna ne kertoo. Yhteistä niille on, että kaksi miestä on teloitettu.
Onhan Rokan kuuluisalla kohtauksella, jossa hän ampuu vihollisen joukkueen, esikuva tosielämässä. Silti tapahtumat eivät tapahtuneet niinkuin Linna ne kirjoittaa. Miksi? Koska Linna on kirjoittanut fiktiivisen romaanin, ei dokumenttia.
Yrjö Keinosen tarkoituksena on käsittääkseni kertoa omista kokemuksistaan, ei fiktiivisesti.
Ja missä kohtaa Tuntematonta puhutaan Ylämyllystä? Entä JR 8:sta? Entä Autista? Kohta varmaan kerrot, että Hietanen oli oikeasti olemassa... Koittakaa nyt pojat ymmärtää ero romaanilla ja historiateoksella, niin jutellaan sitten lisää...
>Ja missä kohtaa Tuntematonta puhutaan Ylämyllystä? Entä JR 8:sta? Entä Autista?<
Olisko vaikkapa tuossa "Ukko" nimityksessä?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_Autti
Jatkosodan JR 8, "Ukko" ja "Tuntemattoman sotilaan rykmentti"
Kesällä 1941 Autti sai johtaakseen jalkaväkirykmentti 8:n (JR 8), joka kuului 11. divisioonaan, "Iskevään kiilaan". Jatkosodan alettua yksiköille oli annettu peitenimet, joita käytettiin esimerkiksi komentopaikkojen ja niiden puhelinkeskusten niminä. Niinpä JR 8:n peitenimi "Ukko" tarkoitti paitsi itse yksikköä myös sen komentajaa.
Väinö Linnan romaanin Tuntematon sotilas ilmestymisen jälkeen Ukko-rykmentistä tuli "Tuntemattoman sotilaan rykmentti". Romaanista muistetaan mm. raskas suokoukkaus, jonka tauolla Hietanen ärähtää lähestyvälle upseerille, jolla kiellosta huolimatta on palava tupakka hampaissaan. Tapahtuma on autenttinen – kersantti Onni Lemiläinen lausuu eversti Autille sanat: "Etkö sää äijä tiedä, ettei saa tupakoida!", jotka Hietanen Linnan romaanissa toistaa omalla murteellaan ja tempperamentillaan.
Ja missä kohtaa Tuntematonta käytetään nimitystä "Ukko"? Anna sivunumero niin tarkistan asian.
"Ja missä kohtaa Tuntematonta puhutaan Ylämyllystä?"
Etkö ole kuullut Ylämyllystä? Entä Pylkäs, oletko kuulluut Rokasta? Mikä oli PALOAUKEA?
Kerro nyt siitä Tuntemattomasta ne kohdat, joissa mainitaan Ylämylly tai Pylkäs tai Autti! SE ON ROMAANI, jonka joillakin tapahtumilla ja henkilöillä on ollut esikuvansa! Se on silti FIKTIOTA! Jos et tiedä mitä fiktio tarkoittaa, niin katso sanakirjasta.
milloinkaan. Ei nämä asiat selviä muuten kuin näin jutustelemalla. Niin ne assiit vaan olivat. Lue vertaa ja päättele, kyllä se sitten siitä.
vastaavaa tapausta esim. Keinosen kirjasta. Inariin susia naimaan, oli Viirilä menossa kun Karjula komensi kahteen eri kertaan: "seis mihin mies". Muistatte tapauksen Tuntemattomasta. Oliko Viirilän tapolla todellista esikuvaa, jonka Linna olisi pukenut Viirilän hahmoon romaaniinsa?
Et vastannut kysymykseeni, joten myönsit olevasi väärässä. Eihän noita nimiä siellä tosiaan missään mainitakaan.
Olikohan siinä Viirilän ampumisen esikuvana sotamies Hytin tapaus?
Kovin niukka olit toteamuksessasi, miten se Hytin tapaus meni? kerro jos tiedät.
Sota-arkiston tietokannassa näyttää olevan virheitä lähes jokaisessa haussa, minkä olen testausmielessä kokeillut. Tämäkö on sitä virallista sotahistoriaa jota Ylikangas haluaa ravistella. Taitaa olla syytäkin! Huomaa jälleen kuolintavan merkintä: KUOLI
Stm Hytti, oliko lapsia 4 vai ei lainkaan, naimisissa vai naimaton?
Sota-arkiston tietokannan mukaan hän olisi ollut naimaton ja ei lapsia. Taitaa Sota-arkisto TAAS kämmätä!
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/nimihaku?sukunimi=HYTTI&etunimet=%
HYTTI, EMIL REINHOLD stm. työm. synt. 20.03.1906 Lappee. Asuinkunta Lappee. Kirjoillaolokunta Lappee. Mies. Kansalaisuus FI. Kansallisuus FI. Äidinkieli su. Naimaton. Ei lapsia. Joukko-osasto I/27.Pr.. Kuollut 05.08.1944 Ilomantsi Leppävaara. Menehtyminen: kuoli.
Lähde: Suomen sodissa 1939-45 menehtyneiden tiedosto (Sota-arkisto)
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=sotamies+hytti
Wikipedia ketoo tapauksen näin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotamies_Hytin_tapaus
"Eemil Hytti oli 44-vuotias Vainikkalasta kotoisin ollut neljän lapsen isä eikä hän kuulunut Lindgrenin johtamaan pataljoonaan."
"Yleisesti oltiinkin sitä mieltä että Lindgren ampui Hytin pikaistuksissaan ilman asianmukaista harkintaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/S._O._Lindgren
Sotaylioikeus ja Korkein oikeus katsoivat oikeaksi jättää majuri Lindgrenin rankaisematta. Tapaturmatoimisto ja vakuutusoikeus olivat evänneet Hytin leskeltä eläkkeen, jonka Korkein oikeus määräsi maksettavaksi puolitettuna."
Uuden Kuvalehden artikkelit Hytin tapauksesta
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/
Uusi Kuvalehti 48/1959: Erään soturin kohtalo
Uusi Kuvalehti 49/1959: Yksinäinen sankarihauta
Uusi Kuvalehti 50/1959: Sotamies Hytin tapaus
Uusi Kuvalehti 51-52/1959: Sotilaan viimeinen kirje
Uusi Kuvalehti 2/1960: Uusia todisteita Hytin jutussa
Uusi Kuvalehti 5/1960: Yleinen mielipide Hytin asiassa
Uusi Kuvalehti 7/1960: S.O.Lindgren vastaa avustajansa kautta
Uusi Kuvalehti 15-16/1960: Suomalainen kärsimysnäytelmä
Uusi Kuvalehti 19/1960: Hytin tapauksen uudet todistajat
Uusi Kuvalehti 35/1960: Uusi tärkeä todistaja Hytin asiassa
Uusi Kuvalehti 38/1960: Vielä uusi todistaja Hytin asiassa
Uusi Kuvalehti 52/1961: Stm Hytin asia uudessa vaiheessa
Olavi Liisanantti: Taistelulähetin sota, 182 s. 1989 ISBN 9529015682
Tänks.
Eemil ja Erkki, siinä sekaannus.
Kun Vihollisen offensiivi kesäkuussa tuli niin voimakkaana ja massiivisena, mistä ylipänttään aina voisi tietää oliko soturi karkumatkalla vai kovassa rähinässä massiivisen tykistötulen ja kahinan johdosta, eksynyt omasta yksiköstään tai karkumatkalla? Molemmissa tapauksissahan esim. sotilas voi olla peloissaan. Kyllä joukkueen johtajalla ja komppanian päälliköllä on vastuu omistaan, kuten myös heidän esimiehillään, mikäli olivat enää edes hengissä. Ei tehostetut kuoleman tuomiot AINA vahvista osaston taistelutahtoa, jos ne koetaan epäoikeudenmukaisina ja on havaittu että omat upseerit ovat kauhusta kalpeana. Voisi syntyä tilanne kuten kokonainen osasto alkaa ampumaan tiellä olevia omia ja vihollisia… tämähän on pahin mahdollinen sotku, jota voisi sattua.
Linnan JR 8 kuului 11.D:aan ja teloitukset tapahtuivat JR 9:ssa joka kuului 7.D:aan, jota komensi silloinen eversti Antero Svensson.
Teloitus annettiin toki tiedoksi muillekin joukko-osastoille, joten lieneepä Linnakin tiennyt tapauksesta. Tuskin oli näkemässä tapausta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/11._divisioona_(jatkosota)
http://fi.wikipedia.org/wiki/7._divisioona_(jatkosota)
Linna palveli täysin eri divisioonassa kuin Baranissa teloitetut kaksi sotilasta. Tosin kylläkin samalla rintamasuunnalla naapuridivisioonassa. Teloitukset liittyivät miehiä uuvuttaneeseen etenemiseen kohti Syväriä, jonka aikana käytiin kiivaita taisteluita niin venäläisiä kuin kenraali Liejuakin vastaan. Sotilailla oli käsitys siitä, että eteneminen päättyisi, kun saavutetaan Syvärin ranta. Tämä ei kuitenkaan toteutunut vaan Syväri tuli ylittää ja muodostaa sillanpääalue Syvärin taakse. Tätä eivät miehet ymmärtäneet, mikä johti joukkokieltäytymisiin niin JR35 kuin JR9.
Syväri toki ylitettiin, mutta kieltäytymisten takia pidätettiin reilut 90 suomalaissotilasta. Näiden suhteen meneteltiin siten, että jyrkän puhuttelun jälkeen heille annettiin mahdollisuus palata takaisin rintamalle. Ylirasitus oli monella vetänyt hermot kireiksi ja vangitsemisen myötä seurannut tauko sotimisessa antoi mahdollisuuden vangituille tarkastella tilannetta uudelleen. Kuulustelujen ja puhuttelujen jälkeen miehet näitä kahta lukuunottamatta palasi takaisin rintamalle. Nämä kaksi teloitettua uskoivat pääsevänsä vankilaan rintaman sijasta. Toisin kuitenkin kävi.
Onko sinulla tietoa Goran taisteluista?
Kirjoittanut: Pinna 22.4.2007 klo 14.24
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000025696482#22000000025696482
Nyt muuten jo löytyy! Nopeaa toimintaa Sota-arkistolta.
AHOMÄKI, VOITTO VEIKKO korpr. mv. synt. 16.03.1915 Ilmajoki. Asuinkunta Ilmajoki. Kirjoillaolokunta Ilmajoki. Mies. Kansalaisuus FI. Kansallisuus FI. Äidinkieli su. Naimaton. Ei lapsia. Joukko-osasto 2./JR 9. Kuollut 20.12.1941 Barani. Menehtyminen: kuoli.
Lähde: Suomen sodissa 1939-45 menehtyneiden tiedosto (Sota-arkisto)
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/nimihaku?sukunimi=AHOMÄKI&etunimet=%
Jatkosota jakaantuu kolmeen eri vaiheeseen: Hyökkäyssotaan 25.6. - 10.12.1941; Asemasotaan 11.12.1941 - 8.6.1944; ja Suursotaan 9.6. -
Taistelut kesäkuu - joulukuu 1941;
http://www.silentwall.com/CW1941.html
Taistelut kesäkuussa 1944;
http://www.silentwall.com/CWJune44.html
Continuation War;
http://www.silentwall.com/ContinuationWar.html
Nuo mainitsemasi teloitukset tapahtuivat joulukuussa 1941 Suomen ja Saksan yhteisen hyökkäysoperaatio Barbarossan jo pysähdyttyä Suomen rintamilla ja ASEMASODAN jo alettua. Ja siten ne eivät liity Ylikankaan tutkimukseen, jonka aihe ilmenee jo kirjan nimestä: "Murtuuko rintama?"
Asemasotaa, jolloin rintamilla suuremmat taistelut olivat vaienneet, kesti jopa kolme ja puoli vuotta kesäkuuhun 1944 jolloin kannaksella alkoi puna-armeijan musertavalla ylivoimalla valmisteltu SUURHYÖKKÄYS.
Asemasodan aikana rintamakarkuruus ei ollut sodanjohdolle ja joukko-osastojen komentajille ongelma. Ongelmaksi se muodostui vasta suurhyökkäyksen alettua ja varsinkin sitten KANNAKSEN LÄPIJUOKSUN ja Viipurin menetyksen jälkeen 20.6. sekä Talissa tapahtuneen vihollisläpimurron aikana 25.-29.6.1944. Jo hyvin pian heinäkuussa rintamatilanne muuttui taas asemasodaksi omien lisäjoukkojen avulla ja hyökkääjänkin jo vetäessä joukkojaan muille rintamille.
Kun me puhumme mahdollisista laittomista tai salatuista teloituksista rintamilla, me puhumme siis hyvin lyhyestä ajanjaksosta kesäkuun lopulla - vain parista tai korkeintaan kolmesta viikosta.
- - - - -
Yksi hyvä asia mikä näiden viimeaikaisten kannaksen ja Itä-Karjalankin ratkaisutaisteluja koskevat kiistat ovat johtaneet, on se, että everstien ja kenraalienkin on jo aika "palata kasarmeihinsa", so. sotahistorian tutkimus on siirtymässä ammattilaisten, koulutettujen akateemisten tutkijoiden tehtäväksi, ja upseerit palaavat omiin kansalaisten korkealle arvostamiin maanpuolustuksellisiin tehtäviinsä!.
>kesti jopa kolme ja puoli vuotta<
25.6.1941 3.5 -vuotta, siis 3v 6kk ja ollaankin jo vuodessa 25.12.1944
Missäs silloin vietettiin asemasotaa? Uumajan pataljoonassa, Ruotsissako? Siellä varmaankin mutta misä muualla? Kerro.
Eiköhän se Ylikangas kuitenkin puhunut kaikista teloitetuista tai ammutuista karkureista, noin 250:sta kaikkiaan. Nuo oli niitä ensimäisiä ja Pekurinen taisi olla ensimäinen ammuttu.
Kirjan nimi olkoot mikä hyvänsä.
PEKURINEN, ARNDT JUHO työvelv. kuorma-aut.apum synt. 29.08.1905 Juva. Asuinkunta Helsinki. Kirjoillaolokunta Helsinki. Mies. Kansalaisuus FI. Kansallisuus FI. Äidinkieli su. Naimisissa. Ei lapsia. Joukko-osasto 2./JR 11. Joukko-osaston koodi (peiteluku) 5013. Kuollut 05.11.1941 Uhtuan suunta. Menehtyminen: kuoli.
Lähde: Suomen sodissa 1939-45 menehtyneiden tiedosto (Sota-arkisto)
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/nimihaku?sukunimi=PEKURINEN&etunimet=%
Otapa sormet avuksi niin laskuoppisikin alkaa
sujua, toivottavasti?
Asemasota alkoi vuodenvaihteen tienoilla -41/-42 ja Kannaksella syksyllä -41. Siitä eteenpäin kun lasketaan vuosia niin ensin on -42 ja sitten on -43. Vuoden -43 loppuun mennessä on siis kulunut vuodet -42 ja -43. Oletko vielä mukana? No nyt tehdään vaikea yhteenlaskutehtävä: 1 1=2. Oletko vielä kärryillä? Vuoden -43 jälkeen asemasota loppui kesäkuussa -44. Ja tässä tulee nyt vaikea paikka kun tulee desimaaleja: 1 1 0,5=2,5. Asemasota kesti siis 2,5 vuotta, eli vuodet -42 ja -43 ja puolet vuodesta -44. Kannaksella vähän enemmän, mutta ei lähellekään 3,5 vuotta. Sormilla tätä voi olla hankala laskea, mutta kun käyttää päätä, voi olla jo helpompaa.
Jo sotahistorian laitoksen tutkija professori Jukka Kulomaa ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt ovat varsin perusteellisesti selvittäneet asemasodan aikana ammutut, joita oli ollut 11 miestä, ja sitten heinä- elokuussa 1944 uudistetun sotaväenrikoslain perusteella toistuneesta karkaamisesta tai kieltäytymisestä teloitetuista. Tuomioita oli ollut 78, joista toimeenpantiin 46 (47).
Itse asiassa Ylikankaalla - Jukka Tarkan mukaan (HS 3.10) - ei ole kiistattomasti yksilöityjä tapauksia 'kuin' 87, mikä on vain 30 enemmän kuin virallisesti aikaisemmin on ollut tiedossa. Mutta jos professori uskoo, että ammuttuja olisi voinut olla 250 miestäkin, hänellä varmastikin vahvat perusteet näkemykselleen.
Mutta Ylikangashan sanoo itsekin, että hänenkään kirjansa ei ole vielä lopullinen vastaus, ja että tutkimus tulee jatkumaan akateemisessa tiedeyhteisössä vastuullisten ja asiansa osaavien ammattitutkijoiden toimesta - - - .
Kuten emeritus-professorin kirjan nimikin "Murtuuko rintama?" sanoo, hän käsitteli siinä, EI HYÖKKÄYSSOTAA, EI ASEMASOTAA, vaan varsinaisen tutkimuksen aiheena oli Suurhyökkäys kannaksella kesäkuussa 1944 ja rintaman hajoaminen Valkeasaaressa ja Talissa, mikä oli johtanut tuhansien miesten joutumisiin – eri syistä – erilleen joukko-osastostaan.
Jos vaikka tarkastelet Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden arkistoa, niin voit todeta, että ajanjaksona joulukuu 1941 – kesäkuu 1944 rintamilla menehtyi vain 10 – 30 miestä päivittäin, kun suurhyökkäyksen aikana menehtyi joka päivä satoja miehiä – 10.6. yksin Valkeasaaressa hyvin kapealla lohkolla lähes tuhat, joista suurin osa vain katosi - ruumis tuhoutui tykistötulessa, maataistelukoneiden ja laivaston pommituksissa!
http://www.mil.fi/sankarivainajat/
- Hups! Eipä taida sieltä tietoa enää löytyäkään?
>Hups! Eipä taida sieltä tietoa enää löytyäkään?<
Ne ovat täällä nykyisin kaikki, ei missään muualla!
Suomen sodissa 1939-45 menehtyneiden tiedosto
Sota-arkisto pahoittelee, että menehtyneiden tietokannan hakumahdollisuuksia on rajoitettu.
Kyseessä on väliaikainen ratkaisu, jotta asiakkaamme voisivat kuitenkin hakea perustietoja tietokannasta. Entisen hakulomakkeen käyttöönotosta tiedoitetaan erikseen myöhemmin.
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/main
Menehtyneiden tietokantaohjelmasta on poistettu
hyvin oleellinen hakukriteeri - kuolinaika.
Sen poistaminen tai lisääminen on hyvin
yksinkertaista - jopa laitoksen tutkija saattaa
pystyä sen tekemään?
Asiasta voisi linkittää lukuisia varsin luotettaviakin sivuja netistä, mutta tässä aluksi hyvin selkeä esitys, jota et 'ilemeisesti' niillä pienillä hiirulaisen aivoillasi ymmärtänyt:
Taistelut ja tapahtumat vuonna 1941;
http://www.silentwall.com/CW1941.html
Taistelut ja tapahtumat rintamilla ja rintamien takana kesäkuussa 1944;
http://www.silentwall.com/CWJune44.html
Jatkosota (Continuation War);
http://www.silentwall.com/ContinuationWar.html
PS. Klikkaile, hiirulainen, hiirellä, tai jos et ymmärrä miten se toimii, niin pyydä pihalta jotain pikku poikaa näyttämään!
Milloin asemasodan voi katsoa alkaneen, niin yksi kriteeri voisi olla päivämäärä 6.12.1941 jolloin Englanti (varsin muodollisesti) julisti Suomelle sodan.
Toinen 'hyvä' kriteeri voisi olla menehtyneiden lukumäärä: kun vielä marraskuussa hyökkäyssodassa kaatui satoja miehiä päivässä, niin joulukuussa 'enää' muutama kymmen.
Toisaalta talven tullessa tilanne rintamilla oli joukkojemme kovien tappioiden jälkeen ajautunut pattitilanteeseen - ja piti alkaa valmistelemaan OKW:n kanssa uusia operaatioita seuraavan vuoden kesää varten.
Mutta kyllä operaatio "Barbaros" oli päättynyt Leningradin ja Murmanskin osalta katkerasti koviin vastoinkäymisiin ja jo syyskuusta alkaen hyökkäystoiminta oli itse asiassa alkanut lopahtaa.
Älä pelle venkoile. Vaikka asemasota olisi alkanut syyskuussa -41, ei sitä silti olisi kesäkuuhun -44 mennessä kestänyt kuin vajaa kolme vuotta. Mutta tosiaan sormileikeillä se ei välttämättä avaudu, pitää osata laskea...
Asemasota EI kestänyt 3,5 vuotta, ei edes kolmea. Eikö tuo nyt aika selvästi tuossa minun viestissä selvitetty. Mutta jos olet niin idiootti, että et sitä rautalangasta vääntäenkään tajua, niin suosittelen hoitoon hakeutumista ettet raukka nälkään kuole kun joku siirtää vahingossa lautastasi 20cm...
(vuoden -41 viimeinen kuukausi -42 -43 vuoden -44 viisi ensimmäistä kuukautta) Jos tuosta yhtälöstä saat 3,5 vuotta, niin kannattaa mennä takaisin peruskouluun ja ihan ala-asteen 1. luokalle! Minä ja kuka tahansa muu, jolla aivot on, saa kuitenkin lopputulokseksi 2,5 vuotta. Ehkä tätä ei netissä ole missään tarpeeksi selvästi valmiiksi ole pureskeltuna, joten et voi sitä myöskään tajuta...
Olisipa ihan mukavaa
jos nuo linkit olisi vaikka
suomeksi, siinähän on kaikki
yhdessä pötkössä.
>Menehtyneiden tietokantaohjelmasta on poistettu
hyvin oleellinen hakukriteeri - kuolinaika.<
No eihän ole, valehteletkos vielä hyväkäs?
- tietokantaohjelmia.
Oletkohan koskaan edes rakentanut tietokantaa,
edes pientä?
Sotamies Oksasen kunnianpalautus.
Hänet oli teloitettu Vahvialan Hautajoella 24.7-44 kurinpalautuksessi muille, oli joutunut hermonsa menettäneenä eroon muista, aikaillut metsässä, ja omasta halustaa palannut ruotuun. Hänellä ei ollut lähiomaisia, joten pelokkeena otollinen valinta. Samasta porukasta teloitettiin toinenkin sotilas.
Teloitettua ei saanut haudata kirkkomaahan, joten pitäjän veteraanit ja omaiset hakivat oikeutta asialle jälkikäteen. Oksasen ruumis kaivettiin Luumäen mullasta ylös ja haudattiin vielä uudelleen Hausjärven kirkkomaan kulmaan.
Molemmat jälleen samalla kuolintavalla merkittyjä eli Menehtyminen: kuoli.
Joukko-osasto 14./3.Pr.
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/aikahaku?ajankohta=kuolinaika&aika=24.07.1944
Joukko-osasto 15./3.Pr.
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/men.mac/aikahaku?ajankohta=kuolinaika&aika=24.07.1944
myös samoin; "kuoli". Entä nuo Hytit?.
OKSANEN, ARVO ENSIO
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?snimi=*OKSANEN&kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=7&kuol_l_p=24&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=7&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
kuolinaika 24.07.1944
kuolinpaikka
kuolinkunta
hautauskunta Luumäki
menehtymisluokka kuoli