paremmaksi ihmiseksi

köyhyydellä?

jos ajattelet että olet köyhä, kuten miten täällä ajatellaan normiston mukaan, että pitää tienata niin ja niin paljon, niin toki, tunnetaan olo huonoksi ja epäonnistuneeksi.
Mutta mitä jos on todella tyytyväinen siihen mitä on, keholtaankin. EI toivo sellaista mitä ei ole tai voi olla. Eikö onnen tiellä, kun jokainen sisäänsä katsoo, ole juuri toiveet ja unelmat, joiden tahtoisi tapahtuvan, jotta voisi olla sitten onnellinen.. Eli on tavallaan tehty itselleen sokeasti ehto, et oon sitten vasta onnellinen, kun jokin asia on tahtoni mukaisesti, ja juuri se tahto on se, mikä sen onnettomuuden tekee.

Se, että yhteiskunta kaikessa järjettömyydessään juuri korostaa unelmointia ja luo valheellisia mielikuvia rakkaudesta, ja lähdes kaikesta jotka sitten muodostuu määreiksi, mitä me noudatamme. Kuinka moni todella näkee tämän itsessään??
moni voi nähdä sen toisissa, ja hyväksyy sen, koska se on totutusti nykyään normaalia..

Me koemme kaiken siten miten määritämme. Jos päätämme olla onnettomia, kun jokin ei mennyt tahtomme mukaan, niin sitten olemme onnettomia, vain koska emme osaa hyväksyä sitä mikä on vaan pidämme kiinni haaveista.

Sama juttu on tupakin polttajalla, hän polttaa tupakkia, jotta saa mielensä tyydytetyksi, koska kokee nikotiinin puutetta, joka on itsestään itse tupakin aiheuttama reaktio ihmisessä, mutta ihminen kokee sen omaksi ominaisuudekseen ja halukseen. lopettamispäätöstä vaikeuttaa, tai tekee mahdottamaksi se, että ajattelee, että olen liian heikko lopettamaan. Me todella olemme mitä ajattelemme että olemme. tämän voi jokainen tajuta, kun katsoo elämässään taaksepäin. Ajatus on esteenä jos pidämme niistä kynsin ja hampain kiinni, totena.
ei mikään muu kuin ajatusten muuttuminen voi meitä muuttaa, ja lopulta sen tajuaminen, ettemme me ole ajatuksemme. koska sisäinen kokija, joka on ajatusten tuolla puolen, ei muutu, vaikka alamme tekemään tai ajattelemaan asioista eri tavalla. Se on kuin silmä mikä on aina siellä, ja jonka vasta huomaamme, kun "kuolemme" ollaksemme elossa.

uskoville. itseys on jumalan kokemisen tiellä, ja mikä kokee silloin kun itseys on poistunut?

Stafroty kirjoitti:

köyhyydellä?

jos ajattelet että olet köyhä, kuten miten täällä ajatellaan normiston mukaan, että pitää tienata niin ja niin paljon, niin toki, tunnetaan olo huonoksi ja epäonnistuneeksi.
Mutta mitä jos on todella tyytyväinen siihen mitä on, keholtaankin. EI toivo sellaista mitä ei ole tai voi olla. Eikö onnen tiellä, kun jokainen sisäänsä katsoo, ole juuri toiveet ja unelmat, joiden tahtoisi tapahtuvan, jotta voisi olla sitten onnellinen.. Eli on tavallaan tehty itselleen sokeasti ehto, et oon sitten vasta onnellinen, kun jokin asia on tahtoni mukaisesti, ja juuri se tahto on se, mikä sen onnettomuuden tekee.

Se, että yhteiskunta kaikessa järjettömyydessään juuri korostaa unelmointia ja luo valheellisia mielikuvia rakkaudesta, ja lähdes kaikesta jotka sitten muodostuu määreiksi, mitä me noudatamme. Kuinka moni todella näkee tämän itsessään??
moni voi nähdä sen toisissa, ja hyväksyy sen, koska se on totutusti nykyään normaalia..

Me koemme kaiken siten miten määritämme. Jos päätämme olla onnettomia, kun jokin ei mennyt tahtomme mukaan, niin sitten olemme onnettomia, vain koska emme osaa hyväksyä sitä mikä on vaan pidämme kiinni haaveista.

Sama juttu on tupakin polttajalla, hän polttaa tupakkia, jotta saa mielensä tyydytetyksi, koska kokee nikotiinin puutetta, joka on itsestään itse tupakin aiheuttama reaktio ihmisessä, mutta ihminen kokee sen omaksi ominaisuudekseen ja halukseen. lopettamispäätöstä vaikeuttaa, tai tekee mahdottamaksi se, että ajattelee, että olen liian heikko lopettamaan. Me todella olemme mitä ajattelemme että olemme. tämän voi jokainen tajuta, kun katsoo elämässään taaksepäin. Ajatus on esteenä jos pidämme niistä kynsin ja hampain kiinni, totena.
ei mikään muu kuin ajatusten muuttuminen voi meitä muuttaa, ja lopulta sen tajuaminen, ettemme me ole ajatuksemme. koska sisäinen kokija, joka on ajatusten tuolla puolen, ei muutu, vaikka alamme tekemään tai ajattelemaan asioista eri tavalla. Se on kuin silmä mikä on aina siellä, ja jonka vasta huomaamme, kun "kuolemme" ollaksemme elossa.

uskoville. itseys on jumalan kokemisen tiellä, ja mikä kokee silloin kun itseys on poistunut?

Lue lisää

joku sanoo siis, että köyhyysraja on 800e vai 700e kuussa rahaa.. niin sitten ihmiset jotka tienaavat tuon, alkavat omaksumaan siten ulkoa annettua ajatusta, että olenpa nyt sitten köyhä, ja alkaa siten toimimaan ja ajattelemaan sen mukaisesti, miten ulkoa annetaan ymmärtää, että pitäisi.. Mites jos sen kyseenalaistaa?

ymmärrättekö mitä tarkoitan?