Karjalan palauttajille näyttää tuo Suomen harjoittama lähialueyhteistyö ja siihen liittyvä lähialuetuki olevan melkoinen kirosana. Suomi "joutuu tukemaan rikasta" naapuria rahallisesti. Ensi vuoden budjettiin porvarihallitus on kirjannut tätä tukea parikymmentä miljoonaa euroa.
Miksei kukaan vastaavasti marmata Suomen maksamasta "kaukotuesta" rikkaan Pohjois-Amerikan puunjalostusteollisuudelle? No siksi kun siinä ei pääse samalla marmattamaan Venäjästä :D
______________
Suomalaisella rahalla kohennettiin Pohjois-Amerikan puunjalostusta
Erityisesti Stora Enson Pohjois-Amerikkaan syytämät rahaläjät liikuttavat jokaista suomalaista, onhan yhteinen valtiomme yhä suomalais-ruotsalaisen yhtiön suuri omistaja. Muidenkin suomalaisyhtiöiden seikkailut maailmalla kirpaisevat myös osakkeita omistamattomia. Tyhmäilyn mahdollistaneet rahat on kaavittu suomalaisesta työstä ja metsästä. Jokainen puuta myynyt metsänomistaja voi kysyä, miten merkittävästi alhainen kantoraha avitti yhtiöitä uudelle mantereelle.
Stora Enso osti keväällä 2000 Yhdysvalloista päällystettyjä papereita valmistavan Consolidated Papersin 4,9 miljardilla eurolla. Kaupassa tuli nippu kehnokuntoisia tehtaita. Yhtiön tuumittiinkin ostaneen Amerikoista pehmyttä romurautaa kovalla valuutalla.
Toimitusjohtaja Jukka Härmälä puolusteli hinnakasta hankintaa sanoen, että samalla ostettiin markkinaosuuksia. Niin tai näin, mutta kova kilpailu jatkui kaupasta huolimatta. Paperin hinta valahti pitkään luisuun.
Kaikki olisi lohdullisempaa, jos suuret tappiot harharetkestä kirjaava Stora Enso olisi myynyt samat romut pois, vaikkakin vain 1,8 miljardilla eurolla. Niin ei tietysti ole. Kehnoimmat suljettiin, mutta parhaiksi arvioidut USA:n tehtaat Stora Enso kunnosti viimeisen päälle. Niihin investoitiin 250 miljoonaa dollaria. Nyt ostaja, amerikkalainen paperinvalmistaja NewPage säästyy saneerauksilta ja saa käsiinsä hyväkuntoisia myllyjä.
Lisäksi kauppaan kuuluu kanadalainen Port Hawkesburyn tehdas, joka tuli Stora Ensolle jo ennen Consolidatedin kauppaa. Halvalla ostanut sai kylkiäisiä. Amerikan valloitusyrityksen lasketaan aiheuttaneen korkoineen Stora Ensolle kauhistuttavat 5,6 miljardin euron tappiot.
NewPagen takana on amerikkalainen sijoitusyhtiö Cerberus Capital. Sellainen taho ei investoi uusiin koneisiin, mutta ottaa nykyisistä kaiken irti. Yritys hankkia jalansijaa Amerikoista kivistää Stora Ensossa jälkikäteenkin, kun hintakilpailu jatkuu kiivaana.
Tukkikauppojen ohella myös tuppikaupat osataan muissakin suomalaisissa metsäyhtiöissä. Ulkomaan ostokset ovat tuottaneet huonoina aikoina tappioita, hyvinä lähinnä kutistaneet tulosta.
Jos on valmiiseen tekniikkaan sijoittaminen ollut työlästä, niin takellellen etenee myös upouuden sellutehtaan Uruguayn ja Argentiinan rajajoen rantaan pystyttäneen Metsä-Botnian hanke. Viimeisin vaihe vastoinkäymisissä on argentiinalaisen ja uruguaylaisen luonnonsuojeluväen liittoutuminen Fray Bentosin laitoksen vastustajiksi. Aiemmin mieltä osoittivat miltei yksinomaan argentiinalaiset. He pelkäävät tehtaan saastuttavan muun muassa vastarannalla sijaitsevan lomanviettopaikan rannat.
Metsä-Botnia lähti Etelä-Amerikan retkelle lottovoitto silmissä kiiluen. Alueen nopeakasvuiset eukalyptusmetsiköt houkuttelivat. Halpaa työvoimaakin laskettiin riittävän. Nyt tehdas alkaa olla valmis, joten ainakin uruguaylainen rakennusväki sai, mitä halusi. Sen huoli ei ole, käynnistyykö laitos koskaan.
Mielenosoittajat ovat korjanneet jo yhden komean voiton. Metsä-Botnian naapuriin tehdasta suunnitellut espanjalainen Ence keskeytti hankkeensa tasan vuosi sitten. Sen päätös oli helppo. Työt olivat alussa.
Metsä-Botnia vakuuttaa puhdistusmenetelmiään huipputehokkaiksi. Alueen ihmiset eivät oikein usko. Kukahan olisi tarpeeksi vakuuttava kertoja. Edellisen hallituksen kauppa- ja teollisuusministeri kieltäytyi menemästä Argentiinaan "tikkatauluksi". Tuskin nykyinenkään lähtee. Tässä vaiheessa satojen miljoonien eurojen suomalaissijoituksen kohtalo on avoin. Aina voi toivoa parasta, mutta nyt näyttää pahalta.
***
Vain joka viides suomalaislapsi syö päivittäin vähintään yhden hedelmän. Paljon useampi nauttii vähintään yhden karkin. Seuraukset näkyvät jo alle kymmenvuotiaiden verisuonissa. Vastuu on vanhempien.
Timo Paakki
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=682418
___________
Stora Enson omistajat:
Suomen valtio 12,3 % osakkeista ja 25 % äänistä
Knut ja Alice Wallenberg-säätiö 7,4 % osakkeista ja 24 % äänistä
Kela 3,4 % osakkeista ja 10 % äänistä
Varma 1,5 % osakkeista ja 2 % äänistä
Marianne ja Marcus Wallenbergin-säätiö 0,6 % osakkeista ja 2 % äänistä
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1% osakkeista ja 1,6 % äänistä
MP-yhtiöt (Werner von Seydlitz) 0,7 % osakkeista ja 1,5 % äänistä
Henki-Sampo 0,4 % osakkeista ja 1,4 % äänistä
Miksei kukaan vastaavasti marmata Suomen maksamasta "kaukotuesta" rikkaan Pohjois-Amerikan puunjalostusteollisuudelle? No siksi kun siinä ei pääse samalla marmattamaan Venäjästä :D
______________
Suomalaisella rahalla kohennettiin Pohjois-Amerikan puunjalostusta
Erityisesti Stora Enson Pohjois-Amerikkaan syytämät rahaläjät liikuttavat jokaista suomalaista, onhan yhteinen valtiomme yhä suomalais-ruotsalaisen yhtiön suuri omistaja. Muidenkin suomalaisyhtiöiden seikkailut maailmalla kirpaisevat myös osakkeita omistamattomia. Tyhmäilyn mahdollistaneet rahat on kaavittu suomalaisesta työstä ja metsästä. Jokainen puuta myynyt metsänomistaja voi kysyä, miten merkittävästi alhainen kantoraha avitti yhtiöitä uudelle mantereelle.
Stora Enso osti keväällä 2000 Yhdysvalloista päällystettyjä papereita valmistavan Consolidated Papersin 4,9 miljardilla eurolla. Kaupassa tuli nippu kehnokuntoisia tehtaita. Yhtiön tuumittiinkin ostaneen Amerikoista pehmyttä romurautaa kovalla valuutalla.
Toimitusjohtaja Jukka Härmälä puolusteli hinnakasta hankintaa sanoen, että samalla ostettiin markkinaosuuksia. Niin tai näin, mutta kova kilpailu jatkui kaupasta huolimatta. Paperin hinta valahti pitkään luisuun.
Kaikki olisi lohdullisempaa, jos suuret tappiot harharetkestä kirjaava Stora Enso olisi myynyt samat romut pois, vaikkakin vain 1,8 miljardilla eurolla. Niin ei tietysti ole. Kehnoimmat suljettiin, mutta parhaiksi arvioidut USA:n tehtaat Stora Enso kunnosti viimeisen päälle. Niihin investoitiin 250 miljoonaa dollaria. Nyt ostaja, amerikkalainen paperinvalmistaja NewPage säästyy saneerauksilta ja saa käsiinsä hyväkuntoisia myllyjä.
Lisäksi kauppaan kuuluu kanadalainen Port Hawkesburyn tehdas, joka tuli Stora Ensolle jo ennen Consolidatedin kauppaa. Halvalla ostanut sai kylkiäisiä. Amerikan valloitusyrityksen lasketaan aiheuttaneen korkoineen Stora Ensolle kauhistuttavat 5,6 miljardin euron tappiot.
NewPagen takana on amerikkalainen sijoitusyhtiö Cerberus Capital. Sellainen taho ei investoi uusiin koneisiin, mutta ottaa nykyisistä kaiken irti. Yritys hankkia jalansijaa Amerikoista kivistää Stora Ensossa jälkikäteenkin, kun hintakilpailu jatkuu kiivaana.
Tukkikauppojen ohella myös tuppikaupat osataan muissakin suomalaisissa metsäyhtiöissä. Ulkomaan ostokset ovat tuottaneet huonoina aikoina tappioita, hyvinä lähinnä kutistaneet tulosta.
Jos on valmiiseen tekniikkaan sijoittaminen ollut työlästä, niin takellellen etenee myös upouuden sellutehtaan Uruguayn ja Argentiinan rajajoen rantaan pystyttäneen Metsä-Botnian hanke. Viimeisin vaihe vastoinkäymisissä on argentiinalaisen ja uruguaylaisen luonnonsuojeluväen liittoutuminen Fray Bentosin laitoksen vastustajiksi. Aiemmin mieltä osoittivat miltei yksinomaan argentiinalaiset. He pelkäävät tehtaan saastuttavan muun muassa vastarannalla sijaitsevan lomanviettopaikan rannat.
Metsä-Botnia lähti Etelä-Amerikan retkelle lottovoitto silmissä kiiluen. Alueen nopeakasvuiset eukalyptusmetsiköt houkuttelivat. Halpaa työvoimaakin laskettiin riittävän. Nyt tehdas alkaa olla valmis, joten ainakin uruguaylainen rakennusväki sai, mitä halusi. Sen huoli ei ole, käynnistyykö laitos koskaan.
Mielenosoittajat ovat korjanneet jo yhden komean voiton. Metsä-Botnian naapuriin tehdasta suunnitellut espanjalainen Ence keskeytti hankkeensa tasan vuosi sitten. Sen päätös oli helppo. Työt olivat alussa.
Metsä-Botnia vakuuttaa puhdistusmenetelmiään huipputehokkaiksi. Alueen ihmiset eivät oikein usko. Kukahan olisi tarpeeksi vakuuttava kertoja. Edellisen hallituksen kauppa- ja teollisuusministeri kieltäytyi menemästä Argentiinaan "tikkatauluksi". Tuskin nykyinenkään lähtee. Tässä vaiheessa satojen miljoonien eurojen suomalaissijoituksen kohtalo on avoin. Aina voi toivoa parasta, mutta nyt näyttää pahalta.
***
Vain joka viides suomalaislapsi syö päivittäin vähintään yhden hedelmän. Paljon useampi nauttii vähintään yhden karkin. Seuraukset näkyvät jo alle kymmenvuotiaiden verisuonissa. Vastuu on vanhempien.
Timo Paakki
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=682418
___________
Stora Enson omistajat:
Suomen valtio 12,3 % osakkeista ja 25 % äänistä
Knut ja Alice Wallenberg-säätiö 7,4 % osakkeista ja 24 % äänistä
Kela 3,4 % osakkeista ja 10 % äänistä
Varma 1,5 % osakkeista ja 2 % äänistä
Marianne ja Marcus Wallenbergin-säätiö 0,6 % osakkeista ja 2 % äänistä
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1% osakkeista ja 1,6 % äänistä
MP-yhtiöt (Werner von Seydlitz) 0,7 % osakkeista ja 1,5 % äänistä
Henki-Sampo 0,4 % osakkeista ja 1,4 % äänistä
Vastaukset 49
Vanhimmat
Valtio omistaa Stora Ensosta vain 12%. Sen sijaan Suomen valtio myöntää suoraan budjettivaroista (=veronmaksajien rahoista) rikkaalle Venäjälle tukea.
"Valtio omistaa Stora Ensosta vain 12%. Sen sijaan Suomen valtio myöntää suoraan budjettivaroista (=veronmaksajien rahoista) rikkaalle Venäjälle tukea"
Kun Stora Enso osti keväällä 2000 Yhdysvalloista päällystettyjä papereita valmistavan Consolidated Papersin 4,9 miljardilla eurolla (ks.aloitus), niin 12% siitä (eli valtion osuus) oli 588 miljoonaa euroa. Vertaappa tätä siihen, että lähialuetukeen eli Venäjän kanssa toteutettaviin hankkeisiin on kohdistunut noin 248 milj. euroa vuosina 1990-2007!!!
Valtio on siis tukenut yhden paperiyhtiönkin kautta Pohjois-Amerikan puunjalostusta yli tuplasti enemmän kuin mitä se on sijoittanut omille lähialueilleen.
Olenko sanonut, että toinen olisi kannatettavampaa? Molemmat ovat perseestä.
...turha mutista kun paskat lurahti jo housuun :D
Pitääkö paikkansa että Enso on 100%
naapurin puolella ?
Uutisissa kerrotaan Venäjän puutullien uhkaavan 16000 työpaikkaa.
Toisaalta Luoteis-Venäjän metsäprojektiin oli tämän vuoden alkuun mennessä sijoitettu 12 milj.€ ja projekti jatkuu. Yhtenä kehittämisohjelman osana koulutetaan metsureita, metsätyönjohtajia ja heille kouluttajia.
Projektin toteuttajana on maa- ja metsätalousministeriö. MMM on varannut omasta "kukkarostaan" ylimääräisen summan siltä varalta ettei venäläisiltä löydy rahaa mahdollisiin matkakustannuksiin! Että se siitä venäläisten osallistumisesta näiden projektien kustannuksiin.
Mitä sitten tarkoittanetkaan, niin sekä StoraEnsolla että International Paperilla on toimintaa naapurin puolella ja amerikkalaiset ramppaavat rajan yli aamuin illoin. Vanha suomalainen tehdas kelpasi amerikkalaisille ja tehtaan historiankin tietävät hyvin, mutta venäläinen arkielämä ei tunnu kelpaavan, koska haluavat asua täällä tynkä-Suomen puolella!
Kuulin että ruotsalaiset myivät tehtaan juuri
IPlle ?
Miten se joutui ruotsalaisten haltuun ?
Ettet vain itse työllistä itseäsi näillä Kaliningradin, Murmanskin ja muille lähialueille kohdistuvilla projekteilla?
Mm. MMM:n uusimmissa projekteissa toteuttajina on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ProAgria Etelä-Karjala ry, Maanmittauslaitos, ProAgria Pohjois-Karjala ry ja Lapin ympäristökeskus.
Enson kaupunki on yhä naapurin puolella mutta
paperitehdas kuuluu Internationali Paperin
konserniin !
Voiko sillä Valion Viola Basilikajuustolla, joka on aina homeessa tappaa karjalaisia?
Venäjälle osoitettuun lähialuetukeen? Miten Kaliningrad mielestäsi kuuluu Suomen tuettaviin lähialueisiin? Kuinka paljon ylipäätään olet perehtynyt koko lähialueyhteistyöhön?
Onko panos - tuotos näissä projekteissa kohdallaan, katsotaan asiaa sitten Suomen tai Venäjän kannalta?
"Onko panos - tuotos näissä projekteissa kohdallaan, katsotaan asiaa sitten Suomen tai Venäjän kannalta? "
On. Jo pelkästään Pietarin jätevedenpuhdistamoon osallistuminen kannatti, sen avulla Suomenlahden fosforikuormitusta on saatu pienennettyä jo kolmanneksen!
Myös Karjalan alueella lähialueyhteistyö on näkynyt konkreettisena elämänlaadun paranemisena esim. vammaisten ja sairaiden lasten kohdalla. Samoin Suomi on pystynyt lähialueyhteistyön avulla osallistumaan Venäjän ydinlaitosten tarkkailuun ja turvallisuuden parantamiseen. Niiden pamahtaessa jälkien siivoaminen se vasta olisikin kallista, unohtamatta sitä että silloin ihmisiä voisi kuolla Suomessakin.
Niitä puunjalostustehtaita voisi lähialuetuella rakentaa Karjalaankin, se edistäisi kotimaista puuteollisuutta ja työllistäisi suomalaisia paremmin kuin jotkut konkurssipesät Pohjois-Amerikassa.
Missä näkyy Karjalan alueen elintason nousu?
"Missä näkyy Karjalan alueen elintason nousu? "
Mistä lähtien sellainen on ollut lähieluetuen tavoitteissa? Karjalan ja venäläisten elintason nosto ei kuulu siihen.
"Suomen lähialueyhteistyön tavoitteena on edistää ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta sekä ehkäistä Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten huumeiden ja tartuntatautien leviämistä. Lähialueyhteistyöllä edistetään myös kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lähialueyhteistyö keskitetään erityisesti ympäristö-, ydinturva- ja sosiaali- ja terveysalalle.
Lähialueyhteistyön ensisijainen kohdealue on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Ukrainassa ja Valko-Venäjällä lähialuerahoitusta voidaan osoittaa vain sellaisiin hankkeisiin, joita ei voida pitää kehitysyhteistyöhankkeina. Ensisijaisesti tällaisia ovat säteily- ja ydinturvahankkeet.
Osa rahoituksesta kanavoidaan kansainvälisten rahoituslaitosten tai järjestöjen toteuttamiin hankkeisiin. Suomi osallistuu myös Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden ympäristö- ja sosiaali- ja terveysalan kumppanuuksiin.
Lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain osapuolten väliseksi tasavertaiseksi yhteistyöksi. Venäläiseltä osapuolelta edellytetään kasvavaa taloudellista sitoutumista hankkeisiin.
Suomi on vuoden 2007 loppuun mennessä sitoutunut lähialueyhteistyön toimintaohjelmansa puitteissa yhteistyömaiden taloudellisen ja poliittisen muutosprosessin edistämiseen yhteensä noin 1 215 milj. eurolla, josta valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on noin 683 milj. euroa. Tästä summasta on Venäjän kanssa toteutettaviin hankkeisiin kohdistunut noin 248 milj. euroa."
http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2008/vm_2008.html
ei ole rajaa. Vai pitäisi meidän vielä kustantaa elintasonne nousukin?
Eikö luulisi Venäjää ja venäläsisiä vituttavan, kun eivät suurlvaltana pysty itse asioistaan huolehtimaan?
Mutta eipä tietenkään, kyllä tsuhnien pitää ikuisesti olla se orjakansa, joka tekea työt herrakansa-venäläisten puolesta.
"Eikö luulisi Venäjää ja venäläsisiä vituttavan, kun eivät suurlvaltana pysty itse asioistaan huolehtimaan? "
Eipä näytä juuri vituttavan.
"Mutta eipä tietenkään, kyllä tsuhnien pitää ikuisesti olla se orjakansa, joka tekea työt herrakansa-venäläisten puolesta."
Eivätpä näytä tekevän puolesta niin kuin tuosta yhden venäläisen viestistä voi päätellä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000800&posting=22000000029597107
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=17538&GUID={8DCE16F4-A314-46F7-ACF8-37F1B0F94948}
Tuolta löytyy sinulle vähän lisä tietoa, mihin keikkeen niitä rahoja on käytetty!
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=38935&contentlan=1&culture=fi-FI
Hyviä hankkeita. Kuten huomaat, maksujen saaja ei ole niissä Venäjän valtio ja kaikki vaikuttavat jollakin tavalla suoraan tai epäsuorasti Suomeenkin.
Ote sieltä:
"7.1. Kahdenvälinen hanketoiminta
Kahdenväliset hankkeet perustuvat ao. sektoreille laadittuihin ohjelmiin ja niissä
määriteltyihin prioriteetteihin. Hankkeet valmistellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä
yhteistyökumppanien kanssa. Kummaltakin osapuolelta edellytetään sitoutumista
hankkeen tavoitteisiin ja toteutukseen sekä osallistumista hankkeen kustannuksiin.
Osapuolet seuraavat yhdessä hankkeiden toteutusta ja tuloksia."
Huom, KUMMALTAKIN osapuolelta edellytetään osallitumista hankkeen kustannuksiin. Voitko osoittaa, miten ja millaisilla rahasummilla on VENÄJÄ osallistunut minkään hankkeen ksutannuksiin?
Sääntö puhuu osapuolista, eli suomalainen taho ja venäläinen taho. Ei siinä lue, että vain sellaiset hankkeen kelpaavat joihin Venäjän julkishallinto jotenkin osallistuu.
Siis paljonko venäläinen osapuoli on sijoittanut?
Venäläisten osapuolten panos vaihtelee todennäköisesti hyvinkin paljon. Tuskin löytyy yhtä linjaa miten eri hankeiden rahoitusosuudet vaihtelevat suomalaisen ja venäläisen osapuolen vapailta markkinoilta hankkiman sekä suomalaisen osapuolen ja venäläisen osapuolen tahoiltaan hankkiman julkisen rahoituksen kesken.
Osa yhteistyöhankeista ei saa lainkaan venäläistä julkista rahoitusta ja vastaavasti on yhteistyöhankeita jotka saavat venäläistä julkista rahaa, mutta eivät kuulu lähialuetuen piiriin.
Edelleen on määriteltävä mitkä sumat luetaan investoinniksi. Onko jo olemassaolevan infan absobointi uuteen hankeeseen investointi? Kirjanpidollisesti voi olla.
Jos saisi nähdä edes yhden projektin, jossa venäläinen maksaa jotain.
Pietarin jäteveden puhdistuslaitos
http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2003-10-07,104:3:178846,1:0:0:0:0:0:
Tai näissä:
Fighting Tuberculosis in Karelia, II Phase 2005–2007:
http://www.filha.fi/suomi/toiminta/kansainvalinen/karjala/
http://www.filha.fi/suomi/toiminta/kansainvalinen/murmansk/
Kuka auttaa uhria? - viranomaisverkostot tukemaan perheväkivaltatyötä 66 242
(Karjalan tasavalta)
http://www.finsolid.fi/fi/toiminta/karjala/hankkeet/kuka_auttaa_uhria
http://www.finsolid.fi/fi/uutiset/karjala-uutiset/?a=viewItem&itemid=116
Muuta tietoa lähialueyhteistyöstä:
http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=16284&GUID={28460166-2AF2-4510-A0C2-7CA41A67F0CA}
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=17538&GUID={8DCE16F4-A314-46F7-ACF8-37F1B0F94948}
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34824&contentlan=1&culture=fi-FI
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=13436&GUID={5F4B40BC-46AE-4ED1-AE2C-B3485FA36482}
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/kansainvaliset_asiat/alueellinenyhteistyo/lahialueyhteistyo.html
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/kansainvaliset_asiat/alueellinenyhteistyo/lahialueyhteistyo/hankkeidenkoordinointijarahoitus.html
Kyllä Terijoelle ja muuallekin kannakselle on noussut runsaasti datsoja.
Eikös se ole selvää elintason nousua?
Kun ei aikanaan järjestä tarpeeksi rautaa rajalle, niin joutuu sitten jatkuvasti lähettämään rahaa rajan yli.
"Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen hankkeita rahoitetaan sekä ulkoasiainministeriön että maa- ja metsätalousministeriön budjeteista. MMM:n omista varoista rahoitettavien hankkeiden hakuprosessi on ympärivuotinen. Hankkeiden hyväksymisestä ja/tai hylkäämisestä päätetään lähialueyhteistyöryhmän kokouksissa, joita järjestetään tarpeen mukaan noin 3 kertaa vuodessa."
Esimerkkinä eräs ja monista Suomen rahoittamista hankkeista. Kysyn edelleen:
Rahoittaako venäläinen osapuoli ensimmäistäkään hanketta?
Kysytkö onko Venäjälä hankeita joita yhteiskunta rahoittaa ja joissa on mukana joku suomalainenkin osapuoli? Nämä hankkeet eivät varmaankaan näy lähialueyhteityö -hankkeiden luettelossa, jos niissä ei ole mukana myös suomalaista rahaa.
Kysyn edlleeen ja uudelleen:
Onko ns. "lähialueyhsteistyön" nimikkeen alla sellaisia projekteja tai hankkeita, mihin myös Venäjä laittaa rahoitusta?
Löytyykö ensimmäistäkään?
Vaikkapa jo edellä viitattu Karjalan tasavallan tuberkuloosidispensari.
Älä kysy paljonko dispenssari on omaa rahaa laittanut, en tosiaankaan tiedä mutta jotakin on koskapa se rahoitajana mainitaan.
Pietarin jätevesipuhdistuslaitoksen rahoitajiahan oli erinäinen liuta. Suurin osa velkarahaa, jonka Pietarin kaupunki maksaa aikanaan pois.
Haluan tietää, ONKO venäläinen taho rahoittanut osaltaan yhtäkään lähialueyhteistyön nimellä kulkevaa projektia, hanketta tms.
Jos sinulla ei ole antaa siihen vastausta, sano se suoraan.
Kun nämä lähialuryhteistyön vankkumattomat kannattajat pystyisivät nimeämään edes yhden sellaisen, missä myös venäläinen osapuoli toimii rahoittajana.
Taitaa vain olla kylmä totuus se, että rikas oljy - ja kaasuvaltio Venäjä ei pistää ropoakaan hankkeisiin, jotka tapahtuvat sen alueella...
Hanke ja alue:
Fighting Tuberculosis in Karelia, II Phase 2005–2007 Karjalan tasavalta, Venäjä
Osapuolet
suomalainen: Filha ry
venäläinen: Karjalan tasavallan tuberkuloosidispensari
Yhteistyökumppanit:
- Karjalan Punainen Risti
- Karjalan vankeinhoitolaitos
Valvovat tahot:
- Suomen sosiaali- ja terveysministeriö
- Karjalan tasavallan terveys-, sosiaali- ja urheiluministeriö
Hankkeen rahoitus
- Suomen ulkoasiainministeriö
- Filha ry
- Karjalan tasavallan tuberkuloosidispensari
Miksi ei kelpaa?
Koeta nyt ymmärtää; Rauhaa puolustavien lentotukialusten rakentaminen on kallista. Samoin rauhan puolustaminen Tsetseniassa. Lunnaat sieltä menevät lyhentämättöminä sotilaille, valtiolle ei jää mitään.Myöskään humaanin tyhjiöpommin kehittely ei ole ilmaista.
Summa summarum: Vaikka olisit kuinka rikas, ei rahat ihan mihin vaan riitä.
Aika vaikea on laskea, mihin tukirahaa oikeasti ja tarkasti menee ja kuinka paljon.
Mielestäni rahasta hyötyvät eniten suomalaiset yritykset, jotka ovat mukana projekteissa. Työpanoksina ja laitetoimituksina. Yrityksiltä ostetaan korkeaa teknologiaa yhteistyöprojekteihin.
Valtiolle palautuu myös varoja veroina työn verotuksessa ja arvonlisäverossa.
Periaatteessa tietysti Venäjän pitäisi maksaa kaikki investoinnit. Silti eräissä projekteissa Suomen pitää olla vielä mukana.
Sergeillä ja muilla Venäjän ystävillä ei ole muuta moraalia kuin hankkia tukea venäläisille rikkaille ettei heidän tarvitse osallistua omien kurjiensa auttamiseen. Siihen on sopiva tyhmä pieni Suomi joka on muutenkin rähmällään ison roistovaltion edessä.
Milloin lahjoittaja tienaa siitä, että antaa jotakin vastikkeetta toiselle? Saajalle jää aina tuotettu hyödyke ilmaisena käsiinsä ja tekijä maksaa sen tuottamisen. Kirjoitat kuin kunnon sosialisti. Miksi et ryhdy teettämään tai tekemään jollekin jotakin lahjaksi niin näet.
Tuotteelle tulee jokin hinta raaka-aineista, kuluista ja sen tuotoista. Vaikka valtio niitä kuluja saisi osan takaisin (veroina)on maksettava palkat tekijöille, kuljetukset ja byrokratian kustannukset. Mistä luulet niiden tulevan? Lahjan antaja ne maksaa jos kerran saaja saa sen lahjana. Kas kun et ehdota helpompaa. Ruvetaan koko kansa hieromaan toisiamme palkan edestä ja eletään sillä.
Yksityisten firmojen ryssimiset ovat hieman eri asioita kuin valtion tieten tahtoen tekemät suomettumiseen perustuvat tietoiset päätökset.
Stora-Enson tavoite ei ollut tukea sen kummemmin lähi- kuin kaukoalueitakaan.
Tarkoitus oli tehdä tulosta osakkeen omistajille. USA:ssa meni kiville, kuitenkin kokonaistulos ja etenkin pitkäaikainen kokonaistulos ratkaisee pörssiyhtiön hyvyyden tai huonouden.
Päätös jatkaa sotakorvausten maksamista valtion toimesta hyvälle naapurille, jonka öljytulot riittävät lentotukialusten rakentamiseen ja Neuvostoliiton imperialistisen aseman tavoitteluun, on sitten ihan toinen juttu.
Jos nyt tuettaisiin todella lähellä olevaa aluetta, kuten eilen televisiossa näytettyä ruokapankkia, tulisi parikymmentä miljoonaa euroa tosi tarpeeseen. Sillä saisi paljon leipää ja jonkin siivun makkaraa ja juustoa päälle.
Muuten olen sitä mieltä että Karjala on palautettava.
"Yksityisten firmojen ryssimiset ovat hieman eri asioita kuin valtion tieten tahtoen tekemät suomettumiseen perustuvat tietoiset päätökset."
Suomen valtio on Stora-Enson suurin omistaja, peelo :D
"Stora-Enson tavoite ei ollut tukea sen kummemmin lähi- kuin kaukoalueitakaan.
Tarkoitus oli tehdä tulosta osakkeen omistajille."
Aivan niin kuin lähialueyhteistyönkin tarkoitus on:
"Suomen lähialueyhteistyön tavoitteena on edistää ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta sekä ehkäistä Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten huumeiden ja tartuntatautien leviämistä. Lähialueyhteistyöllä edistetään myös kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lähialueyhteistyö keskitetään erityisesti ympäristö-, ydinturva- ja sosiaali- ja terveysalalle."
Jos nuo saavutetaan niin tuo on kyllä hyvää tulosta "osakkeenomistajille", eli suomalaisille.
"Muuten olen sitä mieltä että Karjala on palautettava."
Hyvä Markus, pidä lippu korkealla! ;D
Omistaja päättää osakkeidensa äänivallan suhteessasiitä, mitä yritys tekee.
Vaikka valtio on Stora Enson suurin osakkeenomistaja, ei sillä ole läheskään yksinkertaista enemmistöä.
Tästä seuraa, että valtion on oltava yhteistyössä muiden osakkaiden kanssa jos se haluaa muutoksia yhtiön strategioihin.
Yksittäisiä toimenpiteitä harvemmin käsitellään yhtiökokouksessa, ainakaan ennen niiden toteuttamista.
Mikäli toimitusjohtaja menettää osakkeenomistajien luottamuksen, toimitusjohtaja lähtee.
Stora Enso on kuitenkin tehnyt jonkun tasoista tulosta vuosien ajan ja tehnee sitä edelleenkin.
Jatkettuja sotakorvauksia en viitsi kummemmin kommentoida. Hyvä että niitäkin joku haluaa maksaa hymyssä suin.
Olen edelleenkin sitä mieltä että Karjala on palautettava.
Siinäpä tuli taas oiva saarna siitä miten maailma toimii maailman parhaalta kansantalous-/vero-/Karjala-asiantuntija Markus Lehtipuulta. Ilmeisesti jonkilaisen telepatian avulla, koska karjala-keskustelusta hän lupasi vetäytyä jo ajat sitten :)
Summa summarum: Asiantuntijan mielestä on siis ihan ok jos valtio tuhlaa satoja miljoonia verorahoja sellaisen yksityisen yrityksen kautta jossa on osakkaana. No ei hätää, yritysten ja järjestöjen kautta pääosa lähialuetuestakin menee Venäjälle.
Kiitos Markus taas kun jaksoit puolustaa Karjalan palauttamista Suomelle :)
Miksi täällä pitää puuttua aina nimimerkkeihin? Pelkkä asista puhuminen riittäisi.
Nimeni ei ole Markus, ei niin että siinä vikaa olisi. Koeta ymmärtää että Suomessa on muitakin jotka kannattavat Karjalan palauttamista.
Mitä tulee esitykseeni osakeyhtiön toiminnasta, se oli hieman pelkistetty. Alalta löytyy toki kirjallisuutta.
Valtio ei nyt kuitenkaan ole tässä tilanteessa tuhlannut Stora Enson kautta latin latia, eikä siihen helposti pystyisikään.
Oletko miettinyt mistä sana "Stora" tulee Stora Enson nimeen.
Pieni vinkki:
Jokaisen yrityksen tulee pitää osakasluetteloa. Se on julkinen asiakirja, joten saat siitä halutessasi tietoa. Ei kun kyselemään.
Muuten olen edelleen sitä mieltä, että Karjala tulisi palauttaa.
Terveiset Markus Lehtipuulle. Emme ole tavanneet, mutta televisioesiintymisesi oli hyvin asiallista ja korkealuokkaista.
On minuakin täällä tituleerattu Markukseksi, kuin myös Evakkopojaksi ja puskajussiksikin.
Minä olen kyllä tavannut Markuksen ja minulla on Markuksen nimikirjoituksella varustettuna hänen kirjoittama Karjala-kirja.
Ja tietenkin kannatan Karjalan palauttamista!
"Pieni vinkki:
Jokaisen yrityksen tulee pitää osakasluetteloa. Se on julkinen asiakirja, joten saat siitä halutessasi tietoa. Ei kun kyselemään."
Ei tartte kysellä. Omistajat on tässä:
Suomen valtio 12,3 % osakkeista ja 25 % äänistä
Knut ja Alice Wallenberg-säätiö 7,4 % osakkeista ja 24 % äänistä
Kela 3,4 % osakkeista ja 10 % äänistä
Varma 1,5 % osakkeista ja 2 % äänistä
Marianne ja Marcus Wallenbergin-säätiö 0,6 % osakkeista ja 2 % äänistä
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1% osakkeista ja 1,6 % äänistä
MP-yhtiöt (Werner von Seydlitz) 0,7 % osakkeista ja 1,5 % äänistä
Henki-Sampo 0,4 % osakkeista ja 1,4 % äänistä
***
Niin että kenellä siellä on äänivalta?
"Terveiset Markus Lehtipuulle. Emme ole tavanneet, mutta televisioesiintymisesi oli hyvin asiallista ja korkealuokkaista. "
Älä nyt, minä ihan punastun myötähäpeästä kun joku noin joutuu itseään kehumaan kun kukaan muu ei sitä ymmärrä tehdä :D
Kiva kun vaivauduit listaamaan äänet ja omistukset.
Niistä näkyykin kiitettävän selkeästi ettei kyseessä ole Suomen valtion firma, vaan yritys josta Suomen valtio omistaa suoraan huomattavan osan ja vielä emnemmän äänivaltaa. Jos Suomen valtio lähtisi äänestyksiin käyttäen myös Kelan ääniä, ei olisi minkäänlaisia takeita, että Suomen valtion olisi voittavalla puolella.
Tarkennetaanpa hieman osakeyhtiön omistamista: Osakkeenomistaja voi omistaa 100% yrityksen osakkeista, mutta hänellä ei silti ole oikeutta käyttää yrityksen omaisuutta kuten haluaa.
Omistuksensa perusteella hän voi toki ohjata yhtiön hallitusta ja yhtiökokousta päättämään mielensä mukaisesti yhtiön omaisuudesta. Sitten seuraa mielenkiintoinen asia, eli verolaki, joka kannattaa huomioida. Jatkuu myöhemmin....
Eipä ole tarvinnut aikoihin punastella omasta tai toisten kehumisesta. Toivottavasti sinä kykenet siihen tarpeen vaatiessa. Liika peruspunaisuus kun peittää hyvänkin punastumisen.
Kertokaa toki edelleen terveisiä Markus Lehtipuulle, jos tapaatte.
Karjala tulee palauttaa.
...täällä tänään, sillä hän on HS:n palstoilla valittamassa sitä, kuinka muut eivät ymmärrä hänen veroteorioidensa arvostelun olevan vain venäläisen salaliiton tekemisiä.
"Nettiprovokaation ensisijainen tavoite on sivaltava mustamaalaus, joka kohdistuu palautuksen kannattajiin. Hyökkäyksiä on myös Wikipediassa.
Palauttajien yksityisasioita tai kirjoituksia toistellaan, tekstejä joko arkistoidaan tai muuten hyödynnetään sopivassa hetkessä ja nimiä heitellään vihjailleen tai suoraan, aiheuttaen mielipahaa, mahdollisesti täyttäen rikoksen tunnusmerkit."
http://www.hs.fi/keskustelu/J%E4rjestelm%E4llinen+nettiprovokaatio/thread.jspa?threadID=78559&tstart=0
Nimierkin vastaisku oli vielä kauheampi:
"Seuraavaksi olen suunnitellut tekeväni esittelyt Karjalan palautuksen puolestapuhujista, enkä tarkoita mitään nettipersoonia vaan oikeita henkilöitä. Ajattelin aloittaa Markus Lehtipuusta...."
http://karjalan-palautus.blogspot.com/