M.Luther: KRISTITTYJEN VIRKA

Parikin lukijaa, sellaiset adventismia ihannoivat, ovat soimanneet minua siitä, etten tuo riittävästi esiin Lutheria.
Varsin ymmärettävää, kun ottaa huomioon, kuinka paljon EGW uhrasi sivuja Martti Lutherin työn kunnioittamiseen, kirjansa "Suuri Taistelu", alkuosassa.
Ei tällä foorumilalkaan ole kukaan puhunut Lutheria vastaan.

Martti Luther: K R I S T I T T Y J E N V I R K A

Lähde: "Syvyydestä minä huudan", sivulta 125-126. Perussanoma 1996, Kauniainen

Hän sanoo Paavalille 2.Kor.12:9: "Minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa" (ja Paavali sen 2.Kor.12:10 tunnustaa).

Hän osoittaa myös näillä ja seuraavilla sanoillaan, mikä on kristittyjen todellinen virka ja työ ja kuinka välttämätöntä on kristikunnasa se, mistä profeetta Sakarja, 12:10, sanoo, että Kristus on vuodattava Hengen, joka on armon ja rukouksen henki.

Seuraavat kaksi seikkaa hän on näet saava aikaan kaikissa kristityissä: ensinnäkin, että he ovat sydämessään vakuuttuneita ja varmoja siitä, että heillä on armollinen Jumala; ja toiseksi, että hekin voivat auttaa muita rukoilemalla.

Ensimmäinen kohta saa aikaan sen, että he tulevat sovitetuiksi Jumalan kanssa ja että heillä on kaikkea, mitä he tarvitsevat.
Kun heillä on tämä, heistä on rukouksen voimalla tuleva myös jumalia ja maailman vapahtajia, ja näin heistä tulee armon hengen avulla vieäpä Jumalan lapsia.
Ja Jumalan lapsina he sitten vaikuttavat hänen ja lähimmäisensä välillä palvellen toisia; ja auttaen heitäkin pääsemään samaan asemaan.

Kun nimittäin kristitty alkaa tuntea Kristuksen Herrakseen ja Vapahtajakseen, joka on lunastanut hänet kuolemasta ja saattanut hänet herruutensa alaiseksi ja osalliseksi hänen perinnöstään, valtaa jumalallinen vaikutus kristityn sydämen niin, että hän mielellään tahtoisi auttaa jokaista muutakin pääsemään siitä osaliseksi.

Hänellä ei näet ole mitään sen suurempaa iloa kuin se aarre, jota Kristuksen tunteminen hänelle merkitsee.
Siksi hän lähtee muiden ihmisten keskuuteen, opettaa ja kehottaa heitä ylistäen sitä ja tunnustaen sen jokaiselle; huoaten ja rukoillen, että hekin pääsisivät tuosta armosta osallisiksi.

Hänessä vaikuttaa rauhaton henki, joka on kaikkein suurimassa rauhassa, Jumalan armossa ja rauhassa; niin ettei hän voi olla hiljaa eikä joutilaana, vaan aina kamppailee ja pyrkii kaikin voimin -
ja omistaen sille koko elämänsä -
saattamaan Jumalan kunniaa ja kiitosta yhä laajemmalle ihmisten keskuuteen, niin että toisetkin saavat tämän armon hegen ja sen voimalla auttavat häntä rukioilelmaan.

Missä näet armon henki on, se saa aikaan, että mekin osaamme rukoilla ja tunnemme siihen tarvetta, vieläpä että meidän täytyy alkaa rukilla.

tohtori Martti Luther

(Älä minua hyväksy, äläkä luterilaisuutta, äläkä Perussanomaa;
mutta hyväksy tuo Jumalan palvelijan perussanoma.)