"Rippisalaisuus"

>>1) Miten "rippisalaisuutta" sovelletaan Jehovan todistajien keskuudessa, jos sovelletaan?

Tässä kai tarkoitetaan sitä, että vanhimmalle tunnustetaan jos on duunailtu vt-seuran säädöksien vastaisesti. No, jehovantodistajissahan rippisalaisuudesta ei voida puhua, koska vanhin, jolle asiansa tunnustaa, käsittelee 99,9%:n varmuudella asiaa myös muiden vanhimpien kanssa - nimien kera. Sanaa rippisalaisuus on mielestäni mahdoton mahduttaa vt-seuran toimintatapoihin.

>>2) Mitä Vartiotorniseuran kirjallisuus on opettanut sinulle tästä asiasta?

Köh köh, eipä tule mieleen. Mutta sen tiedän, että jehovantodistajuuteen liittyen sanaa rippisalaisuus tai ripittäytyminen ei mainita vt-seuran kirjallisuudessa kertaakaan. Kyseinen sanahan kalskahtaa kovin katoliselta, kyseinen lafka on vt-seuralle punainen vaate ja kaiken pahan alku ja juuri. Sinänsä hämmentävää, että jehovantodistajat edes käyttävät sanaa rippisalaisuus.

>>3) Oletko koskaan itse "ripittäytynyt" jollekin JT-vanhimmalle?

En. Ajattelin, että syntini ovat minun ja yläkerran asia. Tuollaisesta omatoimisesta ajattelusta johtuen lopulta synneistäni suoraan kysyttiin, ja niistä kerroin. Päätökseni olikin sitten jättää kyseinen lahko taakseni.

>>4) Voisitko ajatella ripittäytyväsi vanhimmalle?

Jehovantodistajana ollessani, mikäli olisin toiminut vt-seuran säädöksien mukaisesti, olisi minun tullut raportoida syntini ja hairahdukseni vanhimmille. Jostain syystä ei käynyt mielessäkään.

>>5) Voisitko luottaa, että tämä vanhin pitäisi "rippisalaisuuden" vain sinun ja hänen välisenä tietona, vai kertoisiko tuo vanhin sinun asiasi eteenpäin jollekin toiselle vanhimmalle tai jopa Beteliin (tietysti sillä varjolla, että sinua voitaisiin näin "auttaa")?

Ei taatusti pitäisi vain meidän salaisuutena.

>>6) Onko Jehovan todistajilla käytössä "rippisalaisuus"?

Heh, no ei todellakaan.

WTBTS:n pääkonttori esitti, mm. rippisalaisuuteen vedoten, että sitä vastaan nostettuja kanteita ei voitaisi käsitellä oikeudessa. WTBTS:n perustelu kaatui siihen, että kyseessä ei ole ripittäytyminen, siis pelkästään kahdenvälinen asia, vaan asioita käsitellään aina laajemmalla joukolla.

Tuo, Vartiotorni-lehdessä tuomitun käytännön termillä ratsastaminen, on epätoivoinen yritys vaikuttaa viranomaiseen:
____________________________________________

Merkityksetön rituaali?
KATOLILAISET ovat noudattaneet ripin sakramenttia satoja vuosia. Monille se on kuitenkin sisällyksetön muodollisuus. Mietiskellessään nuoruuttaan eräs lukion rehtori nimeltä Bob sanoo: ”Olin teini-iässä enkä edes silloin ottanut sitä vakavasti.” Miksi? Ripistä oli tullut hänelle merkityksetön rituaali. Hän selittää: ”Ripittäytyminen oli kuin olisi tuonut kaikki syntejä täynnä olevat matkatavaransa tullimiehelle lentokentällä. Hän kyselee sinulta synneistäsi ja päästää sinut sitten läpi maksettuasi jotakin niistä ylellisyystuotteista, joita olet ostanut ulkomailta.”
Samaan tapaan kirjoittaa Frank Wessling U.S. Catholic -lehdessä kuvaillessaan rippiä ”äärimmilleen yksinkertaistetuksi oppaaksi, jossa vaihe vaiheelta kuljetaan tavallisten syntien tarkastetuksi leimaamisesta ulkoa opeteltujen katumusrukousten kautta nimellisen katumusharjoituksen rituaaliin”. Mihin tulokseen Wessling tulee? ”Olen varma siitä, että ripittäytyminen tekee sielulle hyvää”, hän sanoo, ”mutta katolilaisten tapa tehdä se on ongelma.”
Raamatussa syntien tunnustaminen esitetään kokonaan toisella tavalla. On hyvin tärkeää tunnustaa ne Jumalalle (Psalmit 32:1–5). Lisäksi kristitty opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Onko joku keskuudessanne sairas? Hän kutsukoon luokseen seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään sivellen häneen öljyä Jehovan nimessä. Tunnustakaa sen tähden avoimesti syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta paranisitte.” (Jaakobin kirje 5:14, 16.)
Synnin painama kristitty voi kutsua luokseen seurakunnan vanhimmat, jotka voivat antaa henkilökohtaisia ja käytännöllisiä neuvoja Raamatusta auttaakseen väärintekijää hylkäämään syntisen menettelynsä. Valvojat voivat rohkaista sopivasti seuratessaan hengellisesti paranevan ihmisen edistymistä. Millainen vastakohta kirkkojen nykyään harjoittamalle muodolliselle ripittäytymisrituaalille! Kun katuvan väärintekijän tukena ovat henkilökohtaisesti seurakunnan vanhimmat, hän voi kokea saman helpotuksen kuin Daavid koki, kuten tämä psalmissaan kertoo: ”Lopulta tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt erhettäni. Minä sanoin: ’Minä tunnustan rikkomukseni Jehovalle.’ Ja sinä annoit anteeksi syntieni erheen.” (Psalmit 32:5.) (Vartiotorni 15. syyskuuta 1995 sivu 31)

Ei sellaista asiaa kuin rippisalaisuus ole olemassakaan Jehovan todistajissa. Jos teet jotain VT seuran sääntöjen vastaista ja tunnustat jollekin vanhimmalle, hän kertoo siitä ilman muuta toisille vanhimmille ja sen jälkeen aloitetaan kuulustelut/oikeuskomitea. Sellainen käytäntö että voisit tunnustaa asian yhdelle henkilölle ja hän pitäisi asian omana tietonaan sen jälkeen, on aivan mahdoton Jt uskonnossa.
Saa olla tyytyväinen jos jutut pysyvät vain vanhinten tiedossa. Seurakunnissa juorutaan paljon ja on vain ajan kysymys milloin "rippisalaisuutesi" paljastuvat toisille.

1) Ei niin mitenkään.

2) Ei mitään

3) Olen, valitettavasti. Kadun sitä.

4) En enää koskaan.

5) Tietysti kertoo ja näin on toimittukin ainakin mun tapauksessa. Ja tietty myös vaimolle - ja sitä kautta koko seurakunnalle.

6) Ei todellakaan ole.

Mikä on "Rippisalaisuus"? Rippisalaisuus kuuluu rippiin, jossa ripittäytyvä tunnustaa syntinsä ja saa synninpäästön ripin ( näin Lut kirkko)vastaanottajalta.Siis,voiko ihminen antaa synnit anteeksi? Ei,mutta Jehova antaa anteeksi kastetuille kristityille, jotka ovat tehneet syntiä — jos he todella katuvat ja hylkäävät väärän menettelynsä.Johanneksen Poika! Oletko katunut tekojasi?

1- ei mitenkään
2- oletko löytänyt tai kuulut koko sanaa jt-kokouksissa tai konvissa koskaan.
3- meillä ei ripittäydytä
4-meillä ei ripittäydytä, kun itse keskustelit asioistasi tuliko koskaan esille sana ripittäytyminen.
5-meillä ei ripittäydytä.
6-meillä ei ripittäydytä