Moni varmaan laittoi merkille että vaalien aikaan ulko-ja turvallisuuspolitiikasta keskustelu jäi vähälle kaikilta puolueilta. Mistä moinen sitten saattoi johtua? Todennäköisesti siitä että meillä ei ole akuuttia ulko- tai turvallisuuspoliittista kriisiä olemassa, joka vaikuttaisi keskustelun tarpeeseen.
Toisaalta voisi ajatella että vaikeneminen asiasta, oli myös taktiikkaa. Voihan myöskin olla että keskeisimpien puolueiden puheenjohtajat sopivat, että NATOSTA ei keskustella vaalien alla. Ilmeisesti laskettiin että NATOSTA puhumisella ei voiteta mitään, kun kansalaisten suhtautuminen NATO asiaan on varauksellista.
Kansalaisilla on toki muitakin puhumisen aiheita ja kysymyksiä, kuten sosiaalipalveluista, vanhustenhuollosta, tai ruuan arvonlisävero kysymyksistä.
Toisaalta itse asian että kansalaisten kannalta tuo puhumattomuus oli kuitenkin hieman epäreilua, ja antaa olettaa että puolueet aliarvioivat äänestäjien halua ja kykyä ko. asiasta keskusteluun. Välttämättä taas asiasta puhuminenen ei olisi ollut helppoa koska jo hahmottaminen siitä että mikä on turvallisuusuhka, on vaikeaa. Silloin kun tuo turvallisuusuhka on konkreettisesti olemassa hahmotus on helppoa, mutta nyt vakaassa tilassa...
Nyt alkaa kuitenkin olla aika puolueiden ottaa nuo asiat keskusteluun, ja puhua mm. puolustusmäärärahojen korottamisesta. Rationalisointi on tie joka on käyty loppuun, armeijan varustelun suhteen. Kun porvarihallitus muodostui niin toivoi asiaan liittyvien argumenttien puolustusmäärärahoista kovenevan, ja lisääntyvän.
Nuo mahdolliset lisäykset eivät kuitenkaan voi eikä saa olla pelkkään ideologiaan perustuvia, vaan selkeästi vahvaan analyysiin perustuvia.
Joka tapauksessa nykyisen eduskunnan aikana keskustelu turvallisuuspolitiikasta ja NATOSTA tulisi lisääntyä ja arkipäiväistyä jotta kansalaisten suhtautuminen
muodostuisi entistä myönteisemmäksi, mahdoliseen NATO- liittoutumis kysymyksiin.
Seuraavaksi puolueiden on katsottava että keskustelu asian tiimoilta ei ohittaisi kansalaisia, vaan että avoin keskustelu lisäisi kansalaisten tietoutta, valmiutta, sekä ymmärrystä asian tärkeyden, sekä sen hyväksymisen puolesta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta puhuminen ei ole pelkästään presidentin intresseissä, ja keskusteltavissa. Nuo asiat kuitenkin koskettaa meitä kaikkia reilua 5 miljoonaa kansalaista, joten keskustelua kaivataan ruohojuuritasollakin. Siteeratakseni Häkämiestä, niin KESKUSTELLAAN KESKUSTELLAAN KESKUSTELLAAN.
Toisaalta voisi ajatella että vaikeneminen asiasta, oli myös taktiikkaa. Voihan myöskin olla että keskeisimpien puolueiden puheenjohtajat sopivat, että NATOSTA ei keskustella vaalien alla. Ilmeisesti laskettiin että NATOSTA puhumisella ei voiteta mitään, kun kansalaisten suhtautuminen NATO asiaan on varauksellista.
Kansalaisilla on toki muitakin puhumisen aiheita ja kysymyksiä, kuten sosiaalipalveluista, vanhustenhuollosta, tai ruuan arvonlisävero kysymyksistä.
Toisaalta itse asian että kansalaisten kannalta tuo puhumattomuus oli kuitenkin hieman epäreilua, ja antaa olettaa että puolueet aliarvioivat äänestäjien halua ja kykyä ko. asiasta keskusteluun. Välttämättä taas asiasta puhuminenen ei olisi ollut helppoa koska jo hahmottaminen siitä että mikä on turvallisuusuhka, on vaikeaa. Silloin kun tuo turvallisuusuhka on konkreettisesti olemassa hahmotus on helppoa, mutta nyt vakaassa tilassa...
Nyt alkaa kuitenkin olla aika puolueiden ottaa nuo asiat keskusteluun, ja puhua mm. puolustusmäärärahojen korottamisesta. Rationalisointi on tie joka on käyty loppuun, armeijan varustelun suhteen. Kun porvarihallitus muodostui niin toivoi asiaan liittyvien argumenttien puolustusmäärärahoista kovenevan, ja lisääntyvän.
Nuo mahdolliset lisäykset eivät kuitenkaan voi eikä saa olla pelkkään ideologiaan perustuvia, vaan selkeästi vahvaan analyysiin perustuvia.
Joka tapauksessa nykyisen eduskunnan aikana keskustelu turvallisuuspolitiikasta ja NATOSTA tulisi lisääntyä ja arkipäiväistyä jotta kansalaisten suhtautuminen
muodostuisi entistä myönteisemmäksi, mahdoliseen NATO- liittoutumis kysymyksiin.
Seuraavaksi puolueiden on katsottava että keskustelu asian tiimoilta ei ohittaisi kansalaisia, vaan että avoin keskustelu lisäisi kansalaisten tietoutta, valmiutta, sekä ymmärrystä asian tärkeyden, sekä sen hyväksymisen puolesta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta puhuminen ei ole pelkästään presidentin intresseissä, ja keskusteltavissa. Nuo asiat kuitenkin koskettaa meitä kaikkia reilua 5 miljoonaa kansalaista, joten keskustelua kaivataan ruohojuuritasollakin. Siteeratakseni Häkämiestä, niin KESKUSTELLAAN KESKUSTELLAAN KESKUSTELLAAN.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kontulan kunnallisvaalivaalikampanja alkanut.
Mistähän on taas kopioitu, alkuviikosta oli suora kopio Alkon Etikettilehdestä.
Hei autokuski.
Onks se arabi mitä likkanne kanssa hyysäätte käynyt Suomen intin,vaikka riittääkö se sissisakki mistä se pakoon on lähtenyt.
Ole kerrankin rehellinen
Ehkä käde haluaa bushiksi bushin paikalle.
tutustua vaihtoehtoon, jolle ei ole vaihtoehtoa.
NATOA pitää ruveta ajattelemaan oman puolustuksen lisäksi ja tueksi.
Irakiin "rauhaa turvaamaan".
Olet tyhmempi kuin vasemman jalan palvelussaapas.
tolla oli itse aloituksen kanssa? Onko tosiaan niin että persut ei osaa eikä kykene tsuukailee jutskui, ihan noin niiku älytasolla? kaikki tosi dorkii selittäjii jotka pyrkii selittää ihan omiaan , ilman et niis ois mitää tsaansii ite jutskaa. Siis oikeesti daam, ootteks iha himas ollenkaa, vai onko jo äly steissil venaas savon junaa.
sellaisen puolueen asioihin, johon et edes kuulu?
että puolustuskysymykset on vain jonkun tietyn puolueen asia ? (lue persut) Muutoin moista kysymystä ei voi käsittää. Se onko Kähärä puolueen jäsen (persujahan tarkoitit?) ei poistane kuitenkaan aloituksen ajankohtaisuutta, ja sisällön tärkeyttä.
Palstan agendana tuntuu olevan vain paskan jauhanta ja jos oikeita aloituksia tehdään niin siitä ei keskustella, mutta mennään henkilö parjauksien taakse. Onko asia ymmärrettävä niin että palstan lukijat ja siihen kommentoivat henkilöt eivät ole sittenkään niin aktiivisen valveutuneita siitä mitä ympärillä tapahtuu, kuin mitä antavat ymmärtää.
Kysymys suomalaisen puolustuksen tarpeista kuuluu ehdottomasti kaikille puoluekantaa , sukupuolta, tai uskontoa katsomatta.
Ehkä tavallisia suomalaisia lähempänä on suomalainen terveydenhoito ja sen henkilökunnan jaksaminen.
Tule tahtomattaan kielteinen asenne kun joku Ari Kähärä syyttää sairaanhoitajia terroristeiksi ja seuraavana päivänä vaatii veronmaksajia satsamaan paljon enemmän uusiin aseisiin.
Terveydenhoito terroriako?
Kirjoittanut: AriKähärä 2.10.2007 klo 11.49
laittanut koko tekstiä suoraan näkyville, vaan pelkän otsikon? Tässä itse kirjoitus, joka on minun mielestäni ihan ok. Eli otsikoineen päivineen.
Terveydenhoito terroriako?
Kirjoittanut: AriKähärä 2.10.2007 klo 11.49
Onko TEHY vastuuton kun hylkää muiden kunta-alan työntejkijöiden hyväksymän palkkatarjouksen, liian pienenä vaikka palkkatarjous oli n.12%/240€. mielestäni kyllä. Tulevan TEHYN lakon saa aikaan tehyläiset, ei hallitus tai ministeri Katainen.
Ahneudella ei ole mitään rajaa. Nytkin kuntientyöntekijöinä toimivat hoitajat saavat palkkaa keskimäärin n. 2500 € joka on selvästi enemmän kuin yksityisellä puolella, tai valtion puolella.(IS vertailu 1.10-07) On uskomatonta kuinka vastuuton tehyn johto on, että lähtevät kiihottamaan jäsenistöään lakkoon.
esim. Keittiöapulainen saa kunnansairaalassa vain 1786 € ja perhepäivähoitajat 1706 € Lastentarhan opettaja 2089 €, ja tuo aina tärkeä siivooja vain 1665€. Joten kokeeko TEHYläiset olevansa palkkakuoppassa. Koulutuseroavaisuuskaan ko. vrt. ammatteihin, ei sentään edellytä 800-1000 € palkkaeroa.
Kuntien palkkataso oli naistyöntekijöiden kohdalta kunnilla jo nyt n.10% suurempi kuin yksityisellä, tai valtiolla. Ottaako TEHY vastuun kuntien kasvavista talousrasitteista, ja sen kautta nousevista veroäyri korotuksista. TUSKIN !
Naisalat vaativat ehdottomasti tasokorotusta, mutta lähdetään tekemään se sieltä oikealta tasolta, eli ruohonjuuritasolta.
TEHYläiset vaarantavat mahdollisella lakollaan poltilasturvallisuuden, ja aiheuttavat jo nyt liian pitkiksi kasvaneita hoito- ja leikkausjonoja. Onko TEHYn ahneus tuota yhteiskuntavastuuta, jota julkisuudessa kaikilta tahoilta vaaditaan ja edellytetään.