Pohjanmaa oli 1880 luvun jälkeen taantuva alue.
Liikaväestöksi sanottu väestö muutti suurin joukoin pois pohjanmaalta ja pois koko suurruhtinaskunnasta.
Tuli sortovuodet ja punakapina. Nä verottivat entisestään pohjalaisten mahdollisuutta pärjätä muiden suomalaisten kehityksessä mukana.
1930-luvulle tultaessa pohjanmaa, sen eteläisintä osaa lukuun ottamatta, oli taantunut ja uhka sen kiihtymiselle oli ilmeinen.
Sitten tulivat sotavuodet. Nämä kansallemme niin kovat ja katkerat vuodet verottivat muiden suomalaisten ohella myös pohjalaisia, paikoin jopa ankarasti.
Sota ja varsinkin sen lopputulos oli kuitenkin siunaus pohjanmaalle.
Pohjamnaan pirttiviljelyperinteet saivat geenipankkiin kaksi reilua talletusta.
Näistä suurempi oli karjalan evakkojen sijoittaminen asutussunnitelman mukaan keskelle sisäsiittoista pohjanmaata.
Tunnettu tosiasia on, että jo seuraavassa sukupolvessa havaittiin selkeä älykkystason nousu ja pohjanmaan kehitys ehkä kinnulaa lukuunottamatta kääntyi selvään kasvuun.
Toinen, vähäisempi ja mieluusti vaiettu seikka oli samanlainen siunaus pohjanmaan kehitykselle. Kyse on neuvostoliittolaisista sotavangeista ja heidän vankileirielämäänsä rikastuttaneesta maataloustyökomennuksista.
Geenipooliin tuli ankarasti kielletyistä mutta runsaasti harrastetuista lemmensuhteista johtuen runsas rikastuminen eri neuvostokansoihin kuuluneiden sotavankien toimesta.
Epävrallisten arvioiden mukaan raahen-ylivieskan seudulla joka 18. sota-aikana tai pian sen jälkeen syntynyt lapsi oli isän puolelta neuvostoliittolaista perua. Yksittäisistä kunnista on ullavassa eniten sotavankiperimää vaikka raitilla ei yhtäkään mongoolin näköistä näy.
Syy ei ole selvinnyt, eihän ullavassa ollut edes sotavankileiriä ja väestö oli lisäksi hyvin isänmaallista.
Myös muilla seuduilla tätä esiintyi mutta ei juuri lainkaan pohjanmaalla kauhava-vimpeli linjan eteläpuolella. Miksi näin?
Pohjoisessa raja kulki samaa rataa suomalaisten ja saksalaisten rintamavastuurajan kanssa,
jonka pohjoispuolella geenitalletukset tulivat itämeren eteläpuolisilta alueilta.
Liikaväestöksi sanottu väestö muutti suurin joukoin pois pohjanmaalta ja pois koko suurruhtinaskunnasta.
Tuli sortovuodet ja punakapina. Nä verottivat entisestään pohjalaisten mahdollisuutta pärjätä muiden suomalaisten kehityksessä mukana.
1930-luvulle tultaessa pohjanmaa, sen eteläisintä osaa lukuun ottamatta, oli taantunut ja uhka sen kiihtymiselle oli ilmeinen.
Sitten tulivat sotavuodet. Nämä kansallemme niin kovat ja katkerat vuodet verottivat muiden suomalaisten ohella myös pohjalaisia, paikoin jopa ankarasti.
Sota ja varsinkin sen lopputulos oli kuitenkin siunaus pohjanmaalle.
Pohjamnaan pirttiviljelyperinteet saivat geenipankkiin kaksi reilua talletusta.
Näistä suurempi oli karjalan evakkojen sijoittaminen asutussunnitelman mukaan keskelle sisäsiittoista pohjanmaata.
Tunnettu tosiasia on, että jo seuraavassa sukupolvessa havaittiin selkeä älykkystason nousu ja pohjanmaan kehitys ehkä kinnulaa lukuunottamatta kääntyi selvään kasvuun.
Toinen, vähäisempi ja mieluusti vaiettu seikka oli samanlainen siunaus pohjanmaan kehitykselle. Kyse on neuvostoliittolaisista sotavangeista ja heidän vankileirielämäänsä rikastuttaneesta maataloustyökomennuksista.
Geenipooliin tuli ankarasti kielletyistä mutta runsaasti harrastetuista lemmensuhteista johtuen runsas rikastuminen eri neuvostokansoihin kuuluneiden sotavankien toimesta.
Epävrallisten arvioiden mukaan raahen-ylivieskan seudulla joka 18. sota-aikana tai pian sen jälkeen syntynyt lapsi oli isän puolelta neuvostoliittolaista perua. Yksittäisistä kunnista on ullavassa eniten sotavankiperimää vaikka raitilla ei yhtäkään mongoolin näköistä näy.
Syy ei ole selvinnyt, eihän ullavassa ollut edes sotavankileiriä ja väestö oli lisäksi hyvin isänmaallista.
Myös muilla seuduilla tätä esiintyi mutta ei juuri lainkaan pohjanmaalla kauhava-vimpeli linjan eteläpuolella. Miksi näin?
Pohjoisessa raja kulki samaa rataa suomalaisten ja saksalaisten rintamavastuurajan kanssa,
jonka pohjoispuolella geenitalletukset tulivat itämeren eteläpuolisilta alueilta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lue vaikka Lauri Poutasen kirja: Orpopojan letkajenkka.
Poutanen kuvaa sitä karjalaisten rääsyläissakkia, joka valui Ilmajoen asemalla alas junasta 1944. Haisevaa, kierosilmäistä, mölisevää, oudosti käyttäytyvää ja yllättävästi elehtivää murjaania jökötti 140 helteessä. Mongertaen outoa murretta.
Isäntien piti siitä valita mieleisensä asumaan huoneisiinsa.
Poutanen, itse evakko, ei säästele kiitosta. Ilmajokiset kuitenkin osoittivat vaikealla hetkellä laajaa sydäntä auttamisen muodossa.
Hän epäilee, sttä jos sama joukko olisi tullut karjalaiselle asemalle, niin se olisi kivitetty tai suljettu lammashakaan.
Toiseksi karjalaiset toivat syöpäläisiä, tauteja ja outoja rituaalejaan pohjalaisväeestön harmiksi. Evakkolauma oli myös kiittämätöntä varasta ja valehtelijaa pullollaan. Kaikesta maristiin ja motkotettiin, vaikka ei ollut liian hyvin 1944-46 Pohjanmaallakaan. Jokainen pohjalaiskylä olisi ollut mieluummin vailla yhtäkään evakkoa. He eivät välittäneet kovin läheisistä ystävyyssuhteista heidän kanssaan.
Muuten en kommentoi kumpaakaan kirjoitusta, ehkä kuitenkin jälkimmäinen oli realistisempi.
Ainoastaan tuo 140 helle pisti miettimään koko kasvihuoneilmiötä...?!
ilman mitään paikoittain hyvinkin kantikasta
molemmilta äärilaidoilta tulevaa paikoin käsittämätöntä kritiikkiä.
Tämä sama tyyppi muuten jauhaa pianoista Karjala palstalla. Ole jo hiljaa typerys.
on toisiaan puukottajia, parasta siellä on ristiretkien perintö (geenit kans) ja muutto ameriikkaan.
se ,että maatalouden liikaväestö on siirretty jenkkeihin tai Ruotsiin . Ei ole muodostunut muille heimoille tyypillistä mäkitupalaista ristisiittoista (joka suhteessa yhteiskunnan varassa elävää) liikaväestöä.
Monet karjalaiset siirtyivät Pohjanmaalta pois sodan jälkeen. Karjalaisia ei suvaittu siellä. Monet heistä muuttivat Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Hämeeseen, jossa vastaanotto oli suvaitsevampaa.
Mitä helvettiä ne jäi suomalaisten kiusaksi? Olisivat livistäneet vaikka Moskovaan.
olisiollut??????
Opettele kirjoittamaan oikein niin ehkä vielä joku ottaa sinut vakavasti.
Sen typerämpää ihmistä kuin mitä pohojaalaaset on tuolla uhollaan, niin ei Suomesta löyrä. Eihän ne osaa kuin painia, pelata pesäpalloa ja juosta puukkohippasilla. Mutta jossainhan sen junttilankin pitää olla.
En muistakaan montako Steinwayta teillä jäi Kurkiojan kartanonne siniseen musiikkihuoneeseen? Kerrohan taas, miten isäsi kaivoi 45900 kiloa sukunne hopeaa puutarhaan. Ole kiltti ja vielä valota sitä suurta kultturellista ja sisvistyksellistä ilmapiiriä, joka vallitsi Käxholman linnanne kammareissa?
ja sisvistyksellistä ilmapiiriä, joka vallitsi Käxholman linnanne kammareissa?
Opettele kirjoittamaan oikein.