Rodun määritelmä huono

Lue se juttu ja puhu vasta sitten. Jutun juoni on siinä, että DNA:n
perusteella nähdään "rotueroja" mutta erot yksilöiden välillä saman
"rodun" sisällä ovat oleellisesti suurempia kuin erot "rotujen" välillä.

DNA:n perusteella voidaan ihmiset jakaa erilaisiin ryhmiin, mutta
ryhmät eivät jakaannu ihonvärin tai syntypaikan mukaan. Ryhmäjako
ei myöskään ole yksikäsitteinen, eli saatat joutua itsekin samaan
ryhmään Grönlannin inuitien tai Australian alkuasukkaiden kanssa.
Sidosryhmäsi DNA:sta katsottuna riippuu ihan siitä, mitä kohtaa
perimästä katsellaan.

DNA:sta ei ole löydetty sellaista kohtaa, joka koodaisi älykkyyttä.
DNA:sta ei myöskään ole löydetty kohtaa, jonka perusteella ihmisten
arkikielessään käyttämä "rotu" määräytyisi. Harmittaakos?

Ota asioista selvää ennenkuin puhut lisää läpiä päähäsi.
Huhtikuun ryhmän sivuihin ei kannata uskoa kun eivät näytä
oikein tajuavan mistä puhuvat.

IQI

IQI kirjoitti:

Lue se juttu ja puhu vasta sitten. Jutun juoni on siinä, että DNA:n
perusteella nähdään "rotueroja" mutta erot yksilöiden välillä saman
"rodun" sisällä ovat oleellisesti suurempia kuin erot "rotujen" välillä.

DNA:n perusteella voidaan ihmiset jakaa erilaisiin ryhmiin, mutta
ryhmät eivät jakaannu ihonvärin tai syntypaikan mukaan. Ryhmäjako
ei myöskään ole yksikäsitteinen, eli saatat joutua itsekin samaan
ryhmään Grönlannin inuitien tai Australian alkuasukkaiden kanssa.
Sidosryhmäsi DNA:sta katsottuna riippuu ihan siitä, mitä kohtaa
perimästä katsellaan.

DNA:sta ei ole löydetty sellaista kohtaa, joka koodaisi älykkyyttä.
DNA:sta ei myöskään ole löydetty kohtaa, jonka perusteella ihmisten
arkikielessään käyttämä "rotu" määräytyisi. Harmittaakos?

Ota asioista selvää ennenkuin puhut lisää läpiä päähäsi.
Huhtikuun ryhmän sivuihin ei kannata uskoa kun eivät näytä
oikein tajuavan mistä puhuvat.

IQI

Onhan se päivänselvää. Jo paljain silminkin näkee ettei rotuja ole, ei tarvitse mennä DNA:ta penkomaan. Kaikkihan me eurooppalaiset, kiinalaiset ja afrikkalaiset ollaan ihan samannäköisiä. Samanvärisiä, kokoisia ja kasvonpiirteiltämme ynnä muilta ulkoisilta ominaisuuksilta identtisiä. Ja me valkoihoiset ollaan sitä paitsi yhtä hyviä juoksijoitakin kuin vaikkapa itä-afrikkalaiset.

Mutta jos katotaan vaikka Turkulaisten ja Tamperelaisten eroja, niin ihan selvästi ne eroaa toisistaan enemmän kuin esim. afrikkalaisista.

Just kirjoitti:

Onhan se päivänselvää. Jo paljain silminkin näkee ettei rotuja ole, ei tarvitse mennä DNA:ta penkomaan. Kaikkihan me eurooppalaiset, kiinalaiset ja afrikkalaiset ollaan ihan samannäköisiä. Samanvärisiä, kokoisia ja kasvonpiirteiltämme ynnä muilta ulkoisilta ominaisuuksilta identtisiä. Ja me valkoihoiset ollaan sitä paitsi yhtä hyviä juoksijoitakin kuin vaikkapa itä-afrikkalaiset.

Mutta jos katotaan vaikka Turkulaisten ja Tamperelaisten eroja, niin ihan selvästi ne eroaa toisistaan enemmän kuin esim. afrikkalaisista.

Kerros meille tyhmille, missä se rotu siellä DNA:ssa asuu.
Sitä kun ei fiksummatkaan ole vielä löytäneet. Taitaa muuten
olla juttusi pelkkää Suomen Sisun turhanaikaista suunpieksentää.

Jaska

Jaska kirjoitti:

Kerros meille tyhmille, missä se rotu siellä DNA:ssa asuu.
Sitä kun ei fiksummatkaan ole vielä löytäneet. Taitaa muuten
olla juttusi pelkkää Suomen Sisun turhanaikaista suunpieksentää.

Jaska

Enkös juuri sanonut, että jo paljain silminkin näkee, ettei rotuja ole. Mielestäni aika selvästi esitin näkemykseni. Onkos sinulla jotain ongelmaa sen asian kanssa?
DNA:sta en tiedä mitään. Niinkuin ei näköjään muutkaan.

Jaska kirjoitti:

Kerros meille tyhmille, missä se rotu siellä DNA:ssa asuu.
Sitä kun ei fiksummatkaan ole vielä löytäneet. Taitaa muuten
olla juttusi pelkkää Suomen Sisun turhanaikaista suunpieksentää.

Jaska

Ette kai te nyt sentään ihan oikeasti usko, että kysymys on pelkästä rusketuksesta! Rotuominaisuudet sijaitsevat siellä täällä koko perimässä. Kukaan ei tietääkseni ole väittänyt tällä palstalla ettei yksilöiden tai vaikka kansojen (kielen takia) väliset erot olisi suurempia mutta se ei poista rotujen välisiä eroja.

IQI kirjoitti:

Lue se juttu ja puhu vasta sitten. Jutun juoni on siinä, että DNA:n
perusteella nähdään "rotueroja" mutta erot yksilöiden välillä saman
"rodun" sisällä ovat oleellisesti suurempia kuin erot "rotujen" välillä.

DNA:n perusteella voidaan ihmiset jakaa erilaisiin ryhmiin, mutta
ryhmät eivät jakaannu ihonvärin tai syntypaikan mukaan. Ryhmäjako
ei myöskään ole yksikäsitteinen, eli saatat joutua itsekin samaan
ryhmään Grönlannin inuitien tai Australian alkuasukkaiden kanssa.
Sidosryhmäsi DNA:sta katsottuna riippuu ihan siitä, mitä kohtaa
perimästä katsellaan.

DNA:sta ei ole löydetty sellaista kohtaa, joka koodaisi älykkyyttä.
DNA:sta ei myöskään ole löydetty kohtaa, jonka perusteella ihmisten
arkikielessään käyttämä "rotu" määräytyisi. Harmittaakos?

Ota asioista selvää ennenkuin puhut lisää läpiä päähäsi.
Huhtikuun ryhmän sivuihin ei kannata uskoa kun eivät näytä
oikein tajuavan mistä puhuvat.

IQI

"Jutun juoni on siinä, että DNA:n
perusteella nähdään "rotueroja" mutta erot yksilöiden välillä saman
"rodun" sisällä ovat oleellisesti suurempia kuin erot "rotujen" välillä. "

Se ei silti poista rotujen välisiä eroja.

"DNA:n perusteella voidaan ihmiset jakaa erilaisiin ryhmiin, mutta
ryhmät eivät jakaannu ihonvärin tai syntypaikan mukaan."

Pelkkä ihonväri ei tietenkään tee rotua.

"Ryhmäjako ei myöskään ole yksikäsitteinen, eli saatat joutua itsekin samaan ryhmään Grönlannin inuitien tai Australian alkuasukkaiden kanssa.
Sidosryhmäsi DNA:sta katsottuna riippuu ihan siitä, mitä kohtaa perimästä katsellaan."´

Vääristeletkö tahallasi asioita? Tietenkään roduista puhuttaessa ei katsota perimää miltään yksittäiseltä kohdalta, vaan kokonaisuutena. Tällöin rotuni määrittyy sukujuurteni mukaan.

"DNA:sta ei ole löydetty sellaista kohtaa, joka koodaisi älykkyyttä."

Eipä siitä ole löydetty monta muutakaan kohtaa, mutta älykkyyden periytyminen on pystytty todentamaan muilla menetelmillä.

"DNA:sta ei myöskään ole löydetty kohtaa, jonka perusteella ihmisten arkikielessään käyttämä "rotu" määräytyisi."

Kuten kirjoitin tällaisia kohtia löytyy useitakin koska rotu on koko perimää koskeva ominaisuus.

"Ota asioista selvää ennen kuin puhut lisää läpiä päähäsi."

Tunnut itse olevan aika heikoilla jäillä tässä asiassa. Kannattaisi sinunkin lukea aiheesta joku kirja. Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa sivujen raapustuksilla et pääse totuutta lähellekään.

Olli P. kirjoitti:

"Jutun juoni on siinä, että DNA:n
perusteella nähdään "rotueroja" mutta erot yksilöiden välillä saman
"rodun" sisällä ovat oleellisesti suurempia kuin erot "rotujen" välillä. "

Se ei silti poista rotujen välisiä eroja.

"DNA:n perusteella voidaan ihmiset jakaa erilaisiin ryhmiin, mutta
ryhmät eivät jakaannu ihonvärin tai syntypaikan mukaan."

Pelkkä ihonväri ei tietenkään tee rotua.

"Ryhmäjako ei myöskään ole yksikäsitteinen, eli saatat joutua itsekin samaan ryhmään Grönlannin inuitien tai Australian alkuasukkaiden kanssa.
Sidosryhmäsi DNA:sta katsottuna riippuu ihan siitä, mitä kohtaa perimästä katsellaan."´

Vääristeletkö tahallasi asioita? Tietenkään roduista puhuttaessa ei katsota perimää miltään yksittäiseltä kohdalta, vaan kokonaisuutena. Tällöin rotuni määrittyy sukujuurteni mukaan.

"DNA:sta ei ole löydetty sellaista kohtaa, joka koodaisi älykkyyttä."

Eipä siitä ole löydetty monta muutakaan kohtaa, mutta älykkyyden periytyminen on pystytty todentamaan muilla menetelmillä.

"DNA:sta ei myöskään ole löydetty kohtaa, jonka perusteella ihmisten arkikielessään käyttämä "rotu" määräytyisi."

Kuten kirjoitin tällaisia kohtia löytyy useitakin koska rotu on koko perimää koskeva ominaisuus.

"Ota asioista selvää ennen kuin puhut lisää läpiä päähäsi."

Tunnut itse olevan aika heikoilla jäillä tässä asiassa. Kannattaisi sinunkin lukea aiheesta joku kirja. Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa sivujen raapustuksilla et pääse totuutta lähellekään.

"Vääristeletkö tahallasi asioita? Tietenkään roduista puhuttaessa ei
katsota perimää miltään yksittäiseltä kohdalta, vaan kokonaisuutena.
Tällöin rotuni määrittyy sukujuurteni mukaan. "

Niinpä niin.

"Rotusi" määräytyy sen mukaan, mitä kohtaa DNA:sta katsotaan.
Eri ihmisten välisestä erosta DNA:n tasolla on noin 6 % sellaista,
jonka perusteella yksilöitä voidaan geneettisesti ryhmitellä.
Loput 94 % eroista ovat näiden geneettisten ryhmien sisällä.
Tämä ei ole edes uusi tieto. Jostakin syistä et rotukiihkojen
pellesivuilla siihen törmää. Viitteet tutkimuksiin löydät täältä:

http://groups.google.com/groups?selm=n5ZL6.2962%24Az.324378%40newsread2.prod.itd.earthlink.net

Yksilöerot ovat siis kaksikymmentä kertaa suurempia kuin
ryhmien väliset erot. Ja ne ryhmät, joista nyt puhutaan eivät
todellakaan ole sukujuuriesi mukaisia siten, kuin haluaisit
sen olevan. Kaiva tietoa lisää ja ota selvää, mihin ryhmään
me suomalaiset oikein kuulumme. Geneettinen ero sinun ja
satunnaisen somalin välillä on yhtä suuri kuin ero sinun ja
vaikkapa vaimosi välillä.

Jos sinulla on vastakkaisia mielipiteitä niin varmaankin perustelet
ne samalla innolla, jolla näitä väitteitä heittelet. Minultakin kului
ainakin monta minuuttia etsiä tuo antamani linkki verkosta.
Linkin takana oleva teksti näkyy tässä ja perässä ovat julkaisut,
joista tiedot ovat peräisin. Ei ole "Soldier of Fortune" näköjään
päässyt mukaan.

IQI


Gary Hurd ([email protected])
Subject: Re: Racial differences?

Here is some material that I have posted elsewhere. I get tired of
repeating myself, but I hope that you will find this useful.

There are genetic microvariations, called "clines," that are often
found with limited geographical distributions. There are many that
are associated with recessive genes. The Sickle-cell gene, for
example, is much more common in Equatorial West Africa. In that
region there is a high incidence of malaria, and those with the gene
have a improved resistance to the disease. This selective advantage
leads to the sickle-cell cline. As most Africans sold as slaves in the
USA were kidnapped in West Africa, there is a high incidence of
Sickle-cell anemia among African Americans with West African
ancestors. Similarly, Tay-Sacks is a recessive disease which
confers a selective addvantage in situations with high exposure to
tuberculosis. The Gettos imposed by Northren Europeans aginst the
Jewish minority were such an environment. This accounts for the
higher incidence of Tay-Sacks Disease among people who's ancestors
were Northern European Jews in the 1000s to 1900s CE.

These differences are in no way "races."

There are biological criteria that can be associated with the _socially_
construct category; human races. A literate, serious student of the
issues should be familiar with the work of Lewontin. He selected an
number of polymorphic human traits commonly associated with popular
ideas of "race." A few high lights are appropriate. Only 6.3 percent of the
total genetic variation of 17 human polymorphic traits is explained by
race, i.e. the between-group variance. Nearly ninety-four percent of
human genetic variation occurs as WITHIN-GROUP variation. In other
words, "races" fails the basic test of being internally consistent, and
failed to account for a significant amount of human variation on the
easy stuff like hair color, etc., etc...
There is no support for the concept of races, as used by racists.

Try reading Lewontin, R.
1974. The Genetic Basis Of Evolutionary Change. New York:Columbia
University Press. I'll quote Lewontin (1974, pg. 397):
"Human racial classification is of no social value and is positively
destructive of social and human relations. Since such racial classification
is now seen to be of virtually no genetic or taxonomic significance either,
no justification can be offered for its continuance."

More recently, Jia, and Chakraborty (1993) who in a study of DNA markers
from 12,000 individuals within 59 ethnic groups found that up to 98.5
percent of the observed variance occurred WITHIN
subpopulations at the individual level. Again, the social construct race
completely failed to be meaningful biologically.

Jia, L and R. Chakraborty
1993 "Extent of Within Versus Between Population Variations of VNTR
Polymorphisms in Five Major Human Groups." American Journal of Human
Genetics, 53 (Abstract #75)

Finally, I will cite Cummings (1994, pg. 500):
"These results indicate that individual variation in DNA profiles overwhelm
any interpopulational differences, no matter how the populations are
ethnically or racially classified."

Cummings, Michael. 1994. Human Heredity: Principles and Issues.
3rd Edition. St. Paul:West/Wadsworth. *He has a fourth edition, 1997.

Good luck,
Dr. G Hurd

IQI kirjoitti:

"Vääristeletkö tahallasi asioita? Tietenkään roduista puhuttaessa ei
katsota perimää miltään yksittäiseltä kohdalta, vaan kokonaisuutena.
Tällöin rotuni määrittyy sukujuurteni mukaan. "

Niinpä niin.

"Rotusi" määräytyy sen mukaan, mitä kohtaa DNA:sta katsotaan.
Eri ihmisten välisestä erosta DNA:n tasolla on noin 6 % sellaista,
jonka perusteella yksilöitä voidaan geneettisesti ryhmitellä.
Loput 94 % eroista ovat näiden geneettisten ryhmien sisällä.
Tämä ei ole edes uusi tieto. Jostakin syistä et rotukiihkojen
pellesivuilla siihen törmää. Viitteet tutkimuksiin löydät täältä:

http://groups.google.com/groups?selm=n5ZL6.2962%24Az.324378%40newsread2.prod.itd.earthlink.net

Yksilöerot ovat siis kaksikymmentä kertaa suurempia kuin
ryhmien väliset erot. Ja ne ryhmät, joista nyt puhutaan eivät
todellakaan ole sukujuuriesi mukaisia siten, kuin haluaisit
sen olevan. Kaiva tietoa lisää ja ota selvää, mihin ryhmään
me suomalaiset oikein kuulumme. Geneettinen ero sinun ja
satunnaisen somalin välillä on yhtä suuri kuin ero sinun ja
vaikkapa vaimosi välillä.

Jos sinulla on vastakkaisia mielipiteitä niin varmaankin perustelet
ne samalla innolla, jolla näitä väitteitä heittelet. Minultakin kului
ainakin monta minuuttia etsiä tuo antamani linkki verkosta.
Linkin takana oleva teksti näkyy tässä ja perässä ovat julkaisut,
joista tiedot ovat peräisin. Ei ole "Soldier of Fortune" näköjään
päässyt mukaan.

IQI


Gary Hurd ([email protected])
Subject: Re: Racial differences?

Here is some material that I have posted elsewhere. I get tired of
repeating myself, but I hope that you will find this useful.

There are genetic microvariations, called "clines," that are often
found with limited geographical distributions. There are many that
are associated with recessive genes. The Sickle-cell gene, for
example, is much more common in Equatorial West Africa. In that
region there is a high incidence of malaria, and those with the gene
have a improved resistance to the disease. This selective advantage
leads to the sickle-cell cline. As most Africans sold as slaves in the
USA were kidnapped in West Africa, there is a high incidence of
Sickle-cell anemia among African Americans with West African
ancestors. Similarly, Tay-Sacks is a recessive disease which
confers a selective addvantage in situations with high exposure to
tuberculosis. The Gettos imposed by Northren Europeans aginst the
Jewish minority were such an environment. This accounts for the
higher incidence of Tay-Sacks Disease among people who's ancestors
were Northern European Jews in the 1000s to 1900s CE.

These differences are in no way "races."

There are biological criteria that can be associated with the _socially_
construct category; human races. A literate, serious student of the
issues should be familiar with the work of Lewontin. He selected an
number of polymorphic human traits commonly associated with popular
ideas of "race." A few high lights are appropriate. Only 6.3 percent of the
total genetic variation of 17 human polymorphic traits is explained by
race, i.e. the between-group variance. Nearly ninety-four percent of
human genetic variation occurs as WITHIN-GROUP variation. In other
words, "races" fails the basic test of being internally consistent, and
failed to account for a significant amount of human variation on the
easy stuff like hair color, etc., etc...
There is no support for the concept of races, as used by racists.

Try reading Lewontin, R.
1974. The Genetic Basis Of Evolutionary Change. New York:Columbia
University Press. I'll quote Lewontin (1974, pg. 397):
"Human racial classification is of no social value and is positively
destructive of social and human relations. Since such racial classification
is now seen to be of virtually no genetic or taxonomic significance either,
no justification can be offered for its continuance."

More recently, Jia, and Chakraborty (1993) who in a study of DNA markers
from 12,000 individuals within 59 ethnic groups found that up to 98.5
percent of the observed variance occurred WITHIN
subpopulations at the individual level. Again, the social construct race
completely failed to be meaningful biologically.

Jia, L and R. Chakraborty
1993 "Extent of Within Versus Between Population Variations of VNTR
Polymorphisms in Five Major Human Groups." American Journal of Human
Genetics, 53 (Abstract #75)

Finally, I will cite Cummings (1994, pg. 500):
"These results indicate that individual variation in DNA profiles overwhelm
any interpopulational differences, no matter how the populations are
ethnically or racially classified."

Cummings, Michael. 1994. Human Heredity: Principles and Issues.
3rd Edition. St. Paul:West/Wadsworth. *He has a fourth edition, 1997.

Good luck,
Dr. G Hurd

Vaikkapa henkilöllä olisi yhtä paljon geneettistä eroa somaliin tai vaimoonsa, ei se tarkoita, että somali ja vaimo olisivat samanlaisia! Olellista ei ole, paljonko eroa on, vaan se, että vaimolla sattuu olemaan ihan eri geenit kuin somalilla.

Rotutohtori kirjoitti:

Vaikkapa henkilöllä olisi yhtä paljon geneettistä eroa somaliin tai vaimoonsa, ei se tarkoita, että somali ja vaimo olisivat samanlaisia! Olellista ei ole, paljonko eroa on, vaan se, että vaimolla sattuu olemaan ihan eri geenit kuin somalilla.

vain identtisillä kaksosilla voi olla täysin samat geenit - mutta vain rasisti pystyy argumentoimaan näin:

>Olellista ei ole, paljonko eroa on, vaan se, että vaimolla sattuu olemaan ihan eri geenit kuin somalilla.

Sattuma on melkoinen - lähes samat geenit muuttuvat sen (siis rasistin pakkomielteen) ansiosta ihan eri geeneiksi

Rotutohtori kirjoitti:

Vaikkapa henkilöllä olisi yhtä paljon geneettistä eroa somaliin tai vaimoonsa, ei se tarkoita, että somali ja vaimo olisivat samanlaisia! Olellista ei ole, paljonko eroa on, vaan se, että vaimolla sattuu olemaan ihan eri geenit kuin somalilla.

Tiedätkö mitä ovat geenit ja mitä tekemistä niillä ja DNA:lla on
keskenään? Lukisit nyt edes yhden molekyylibiologian kirjan
alun, edes sellaisen populääritieteellisen, niin et sekoilisi
käsitteissä. Ennen saattoi aina väittää, että tietoa ei ole
saatavissa. Tämä tekosyy ei kelpaa enää internetin aikana.
Jos et itse osaa tiedon ääreen niin katso edes tästä:

http://www.dnalc.org/resources/resources.html
http://www.ornl.gov/TechResources/Human_Genome/home.html

Ekassa linkissä juttu on näköjään "Targeted at the level of a bright
teenager, and geared specifically towards people who do not have a
scientific background...". Jos olet edes "mediocre teenager" niin
tavaamalla teksti aukeaa. Suomenkielistä apua löytyy myös lukion
biologian kirjoista.

DNA:n eroista puhuttaessa on kyse nimenomaan geeneistä. Siltä
pohjalta katsottuna omat rotupuheesi ja Huhtikuun ryhmän ja
Suomensisun jupinat ovat silkkaa pötyä. Vaimollasi (jos olet naimisissa)
voi hyvinkin olla enemmän yhteisiä geenejä naapurin somalin kuin sinun
kanssasi, vaikka molemmat olisitte kymmenennen polven hämäläisiä.

[email protected]

IQI kirjoitti:

"Vääristeletkö tahallasi asioita? Tietenkään roduista puhuttaessa ei
katsota perimää miltään yksittäiseltä kohdalta, vaan kokonaisuutena.
Tällöin rotuni määrittyy sukujuurteni mukaan. "

Niinpä niin.

"Rotusi" määräytyy sen mukaan, mitä kohtaa DNA:sta katsotaan.
Eri ihmisten välisestä erosta DNA:n tasolla on noin 6 % sellaista,
jonka perusteella yksilöitä voidaan geneettisesti ryhmitellä.
Loput 94 % eroista ovat näiden geneettisten ryhmien sisällä.
Tämä ei ole edes uusi tieto. Jostakin syistä et rotukiihkojen
pellesivuilla siihen törmää. Viitteet tutkimuksiin löydät täältä:

http://groups.google.com/groups?selm=n5ZL6.2962%24Az.324378%40newsread2.prod.itd.earthlink.net

Yksilöerot ovat siis kaksikymmentä kertaa suurempia kuin
ryhmien väliset erot. Ja ne ryhmät, joista nyt puhutaan eivät
todellakaan ole sukujuuriesi mukaisia siten, kuin haluaisit
sen olevan. Kaiva tietoa lisää ja ota selvää, mihin ryhmään
me suomalaiset oikein kuulumme. Geneettinen ero sinun ja
satunnaisen somalin välillä on yhtä suuri kuin ero sinun ja
vaikkapa vaimosi välillä.

Jos sinulla on vastakkaisia mielipiteitä niin varmaankin perustelet
ne samalla innolla, jolla näitä väitteitä heittelet. Minultakin kului
ainakin monta minuuttia etsiä tuo antamani linkki verkosta.
Linkin takana oleva teksti näkyy tässä ja perässä ovat julkaisut,
joista tiedot ovat peräisin. Ei ole "Soldier of Fortune" näköjään
päässyt mukaan.

IQI


Gary Hurd ([email protected])
Subject: Re: Racial differences?

Here is some material that I have posted elsewhere. I get tired of
repeating myself, but I hope that you will find this useful.

There are genetic microvariations, called "clines," that are often
found with limited geographical distributions. There are many that
are associated with recessive genes. The Sickle-cell gene, for
example, is much more common in Equatorial West Africa. In that
region there is a high incidence of malaria, and those with the gene
have a improved resistance to the disease. This selective advantage
leads to the sickle-cell cline. As most Africans sold as slaves in the
USA were kidnapped in West Africa, there is a high incidence of
Sickle-cell anemia among African Americans with West African
ancestors. Similarly, Tay-Sacks is a recessive disease which
confers a selective addvantage in situations with high exposure to
tuberculosis. The Gettos imposed by Northren Europeans aginst the
Jewish minority were such an environment. This accounts for the
higher incidence of Tay-Sacks Disease among people who's ancestors
were Northern European Jews in the 1000s to 1900s CE.

These differences are in no way "races."

There are biological criteria that can be associated with the _socially_
construct category; human races. A literate, serious student of the
issues should be familiar with the work of Lewontin. He selected an
number of polymorphic human traits commonly associated with popular
ideas of "race." A few high lights are appropriate. Only 6.3 percent of the
total genetic variation of 17 human polymorphic traits is explained by
race, i.e. the between-group variance. Nearly ninety-four percent of
human genetic variation occurs as WITHIN-GROUP variation. In other
words, "races" fails the basic test of being internally consistent, and
failed to account for a significant amount of human variation on the
easy stuff like hair color, etc., etc...
There is no support for the concept of races, as used by racists.

Try reading Lewontin, R.
1974. The Genetic Basis Of Evolutionary Change. New York:Columbia
University Press. I'll quote Lewontin (1974, pg. 397):
"Human racial classification is of no social value and is positively
destructive of social and human relations. Since such racial classification
is now seen to be of virtually no genetic or taxonomic significance either,
no justification can be offered for its continuance."

More recently, Jia, and Chakraborty (1993) who in a study of DNA markers
from 12,000 individuals within 59 ethnic groups found that up to 98.5
percent of the observed variance occurred WITHIN
subpopulations at the individual level. Again, the social construct race
completely failed to be meaningful biologically.

Jia, L and R. Chakraborty
1993 "Extent of Within Versus Between Population Variations of VNTR
Polymorphisms in Five Major Human Groups." American Journal of Human
Genetics, 53 (Abstract #75)

Finally, I will cite Cummings (1994, pg. 500):
"These results indicate that individual variation in DNA profiles overwhelm
any interpopulational differences, no matter how the populations are
ethnically or racially classified."

Cummings, Michael. 1994. Human Heredity: Principles and Issues.
3rd Edition. St. Paul:West/Wadsworth. *He has a fourth edition, 1997.

Good luck,
Dr. G Hurd

""Rotusi" määräytyy sen mukaan, mitä kohtaa DNA:sta katsotaan."

No kun ei määräydy. Saatko uskotuksi, että rotuominaisuuksia on useissa kromosomeissa? (muutenhan rodut eivät voisi risteytyä)

"Eri ihmisten välisestä erosta DNA:n tasolla on noin 6 % sellaista,
jonka perusteella yksilöitä voidaan geneettisesti ryhmitellä.
Loput 94 % eroista ovat näiden geneettisten ryhmien sisällä."

Sillä ei ole juurikaan väliä miten iso osa perimästä (siis pelkästä DNA-ketjusta) on erilaista tärkeämpää on se miten tuo perimä vaikuttaa kaikki geenit eivät vaikuta yhtä paljon ilmiasuun. 98.6% perimästämme on samaa kuin simpanssilla en ole olekaan varma siitä että ihmisyksilöiden DNA-ketjut eivät poikkeaisivat enemmän toisistaan kuin keskiverto ihmisen sekä keskiverto simpanssin se ei kuitenkaan ole mitenkään oleellista, tärkeää on se mitkä geenit poikkeavat toisistaan meissä elävissä eliössä (viroideja en sellaisiksi lue) kun on paljon muutakin kuin perimä.
Olen itsekin todennut usein, että yksilöiden väliset erot perimässä ovat suuremmat kuin rotujen se ei kuitenkaan tee tyhjäksi käsitettä rotu.

"Kaiva tietoa lisää ja ota selvää, mihin ryhmään
me suomalaiset oikein kuulumme."

Kaukaasialaisiin (kutsutaan myös valkoiseksi roduksi) osa meistä on itäbaltteja osa pohjoista tyyppiä. Useissa meistä on myös laponoidista verta.

"Geneettinen ero sinun ja satunnaisen somalin välillä on yhtä suuri kuin ero sinun ja vaikkapa vaimosi välillä."

Tuskin olisi jos olisi jo (tietysti suomalainen) vaimo. Tämän perustelen sinun väitteilläsi.

Olli P. kirjoitti:

""Rotusi" määräytyy sen mukaan, mitä kohtaa DNA:sta katsotaan."

No kun ei määräydy. Saatko uskotuksi, että rotuominaisuuksia on useissa kromosomeissa? (muutenhan rodut eivät voisi risteytyä)

"Eri ihmisten välisestä erosta DNA:n tasolla on noin 6 % sellaista,
jonka perusteella yksilöitä voidaan geneettisesti ryhmitellä.
Loput 94 % eroista ovat näiden geneettisten ryhmien sisällä."

Sillä ei ole juurikaan väliä miten iso osa perimästä (siis pelkästä DNA-ketjusta) on erilaista tärkeämpää on se miten tuo perimä vaikuttaa kaikki geenit eivät vaikuta yhtä paljon ilmiasuun. 98.6% perimästämme on samaa kuin simpanssilla en ole olekaan varma siitä että ihmisyksilöiden DNA-ketjut eivät poikkeaisivat enemmän toisistaan kuin keskiverto ihmisen sekä keskiverto simpanssin se ei kuitenkaan ole mitenkään oleellista, tärkeää on se mitkä geenit poikkeavat toisistaan meissä elävissä eliössä (viroideja en sellaisiksi lue) kun on paljon muutakin kuin perimä.
Olen itsekin todennut usein, että yksilöiden väliset erot perimässä ovat suuremmat kuin rotujen se ei kuitenkaan tee tyhjäksi käsitettä rotu.

"Kaiva tietoa lisää ja ota selvää, mihin ryhmään
me suomalaiset oikein kuulumme."

Kaukaasialaisiin (kutsutaan myös valkoiseksi roduksi) osa meistä on itäbaltteja osa pohjoista tyyppiä. Useissa meistä on myös laponoidista verta.

"Geneettinen ero sinun ja satunnaisen somalin välillä on yhtä suuri kuin ero sinun ja vaikkapa vaimosi välillä."

Tuskin olisi jos olisi jo (tietysti suomalainen) vaimo. Tämän perustelen sinun väitteilläsi.

Olet oikeassa niin pitkään kun rotu pidetään vain käsitteenä, sillä ihmisiä kun ei vain voida jakaa eri rotuihin samoin perustein (geneettisiin eroihin perustuvin menetelmin) kuin muita eläimiä.

Se on aivan sama millaisia päättelyketjuja kukakin asian tiimoilta omassa päässään keksii rotuerottelun perusteiksi, mutta todellisuuden kanssa niillä on hyvin vähän tekemistä.

Olli P. kirjoitti:

""Rotusi" määräytyy sen mukaan, mitä kohtaa DNA:sta katsotaan."

No kun ei määräydy. Saatko uskotuksi, että rotuominaisuuksia on useissa kromosomeissa? (muutenhan rodut eivät voisi risteytyä)

"Eri ihmisten välisestä erosta DNA:n tasolla on noin 6 % sellaista,
jonka perusteella yksilöitä voidaan geneettisesti ryhmitellä.
Loput 94 % eroista ovat näiden geneettisten ryhmien sisällä."

Sillä ei ole juurikaan väliä miten iso osa perimästä (siis pelkästä DNA-ketjusta) on erilaista tärkeämpää on se miten tuo perimä vaikuttaa kaikki geenit eivät vaikuta yhtä paljon ilmiasuun. 98.6% perimästämme on samaa kuin simpanssilla en ole olekaan varma siitä että ihmisyksilöiden DNA-ketjut eivät poikkeaisivat enemmän toisistaan kuin keskiverto ihmisen sekä keskiverto simpanssin se ei kuitenkaan ole mitenkään oleellista, tärkeää on se mitkä geenit poikkeavat toisistaan meissä elävissä eliössä (viroideja en sellaisiksi lue) kun on paljon muutakin kuin perimä.
Olen itsekin todennut usein, että yksilöiden väliset erot perimässä ovat suuremmat kuin rotujen se ei kuitenkaan tee tyhjäksi käsitettä rotu.

"Kaiva tietoa lisää ja ota selvää, mihin ryhmään
me suomalaiset oikein kuulumme."

Kaukaasialaisiin (kutsutaan myös valkoiseksi roduksi) osa meistä on itäbaltteja osa pohjoista tyyppiä. Useissa meistä on myös laponoidista verta.

"Geneettinen ero sinun ja satunnaisen somalin välillä on yhtä suuri kuin ero sinun ja vaikkapa vaimosi välillä."

Tuskin olisi jos olisi jo (tietysti suomalainen) vaimo. Tämän perustelen sinun väitteilläsi.

Tee ne läksysi eli ota asioista selvää. Homo Sapiens voidaan jakaa
useampaan toisistaan erottuvaan geneettiseen ryhmään DNA:n
perusteella. Nämä ryhmät riippuvat siitä, mitä osaa DNA:sta katsellaan.
Ota ensin selvää todennäköisistä geneettisistä sidosryhmistäsi niin
jatketaan tätä keskustelua sen jälkeen. Sanon todennäköisistä, koska
yksikäsitteistä geneettistä jakoa ei tunneta.

Mikä tahansa rodun määritelmä on ihmisen kohdalla tällä hetkellä huono,
sillä "rotu" on testattavissa ainoastaan subjektiivisin perustein eli
käytännössä ulkonäön perusteella. Esimerkiksi pituus on periytyvä
ominaisuus, mutta pelkän pituuden perusteella ei varmaankaan ole
viisasta jakaa lajia eri rotuihin. Pituus kun on valinnan avulla
muutettavissa muista ominaisuuksista riippumatta. Oletetusta pitkien
rodusta voitaisiin siis aktiivisen valinnan avulla nopeasti muodostaa
lyhyiden rotu tai päinvastoin.

Hyvä esimerkki selektiivisestä eri ominaisuuksien muokkaamisesta
löytyy rotukiihkojen mielipuuhan eli koiranjalostuksen alalta. Yhden
koirasukupolven kasvattamiseen kuluu aikaa nykyään 2 vuotta. Koira
on yleensä sukukypsä 6 kuukaudessa ja tiineys kestää 2 kuukautta,
eli homma onnistuu alle vuodessa. Viimeisen puolentuhannen vuoden
aikana koirasukupolvia on siis ollut luokkaa 500. Tämä vastaisi ihmisellä
kutakuinkin 7000 vuoden pituista jalostusaikaa. Jatkuvalla aktiivisella
valinnalla on saatu koirien ulkonäköä, kokoa ja muita ominaisuuksia
muutettua hyvinkin paljon, mutta siltikin chihuahuauroksen spermalla
voisi edelleen hedelmöittää bernhardilaisen. Koira risteytyy edelleen
myös kantaisänsä suden kanssa. Koiran historiaa ihmisen kasvattamana
on seurattu ainakin 14 000 vuotta eli sukupolvea taaksepäin.
Koiran historiasta:

http://www.newscientist.com/news/news.jsp?id=ns99993099

Vertailun vuoksi: 14 000 ihmissukupolvea sitten elettiin vuotta
200 000 eKr. Niillä nurkin Homo Erectuksesta kehittyi Homo Sapiens,
joka sitten Afrikasta levisi noin 70 000 vuotta sitten maailmalle. Syy
geneettisten erojen puuttumiselle oletettujen "rotujen" välillä on siinä,
että nykyisen Homo Sapiens - populan geenistö on pääosin peräisin
vain 2000 yksilön suuruisesta laumasta. Kukaan ei ole kohdistanut
ihmispopulaation aktiivista jalostusta tuhansien vuosien ajan.
Köyhä kansa sikisi eniten eli kaikki olemme enimmäkseen
valikoimattoman rahvaan jälkeläisiä.

http://www.sciencedaily.com/releases/2003/05/030528081109.htm

Terminologiasta: Koirista ja roduista innostuneet ovat huomanneet, että
enlanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään ilmaisua "breed of dog"
kuvaamaan jalostettua koiralajia. Sanaa "race" eli rotu (tai kilpailu)
käytetään yleensä vain puhuttaessa koirakilpailuista, "dog race".
Germaanisissa kielissä tilanne on toinen ("rashund", "der Rassenhund").
Sama kaiku on askelten...

Tuhlasin juuri ruokatuntiani ja hain googlella suomenkielistä materiaalia.
Löytyi Huhtikuun tyhmän sivut, joilla Googlen Cachen perusteella
rotuoppi on peräisin opuksesta TOP koululaisen tietokeskus osa 2,
vuodelta 1990. Kannattaisi näidenkin lukea alle 10 vuotta vanhoja
teoksia ja ehkä myös aikuisille tarkoitettua materiaalia. Riski siinä
tietysti on, että oppisivat uusia asioita.

Tässä linkki heidän rotuoppiinsa niille, jotka eivät halua kertoa koneensa
IP - numeroa Huhtikuun ryhmän lokiin:

http://216.239.53.100/search?q=cache:NgAOoKe4zMoJ:www.huhtikuunryhma.org/ihmisrodutiso.htm

[email protected]

IQI kirjoitti:

Tee ne läksysi eli ota asioista selvää. Homo Sapiens voidaan jakaa
useampaan toisistaan erottuvaan geneettiseen ryhmään DNA:n
perusteella. Nämä ryhmät riippuvat siitä, mitä osaa DNA:sta katsellaan.
Ota ensin selvää todennäköisistä geneettisistä sidosryhmistäsi niin
jatketaan tätä keskustelua sen jälkeen. Sanon todennäköisistä, koska
yksikäsitteistä geneettistä jakoa ei tunneta.

Mikä tahansa rodun määritelmä on ihmisen kohdalla tällä hetkellä huono,
sillä "rotu" on testattavissa ainoastaan subjektiivisin perustein eli
käytännössä ulkonäön perusteella. Esimerkiksi pituus on periytyvä
ominaisuus, mutta pelkän pituuden perusteella ei varmaankaan ole
viisasta jakaa lajia eri rotuihin. Pituus kun on valinnan avulla
muutettavissa muista ominaisuuksista riippumatta. Oletetusta pitkien
rodusta voitaisiin siis aktiivisen valinnan avulla nopeasti muodostaa
lyhyiden rotu tai päinvastoin.

Hyvä esimerkki selektiivisestä eri ominaisuuksien muokkaamisesta
löytyy rotukiihkojen mielipuuhan eli koiranjalostuksen alalta. Yhden
koirasukupolven kasvattamiseen kuluu aikaa nykyään 2 vuotta. Koira
on yleensä sukukypsä 6 kuukaudessa ja tiineys kestää 2 kuukautta,
eli homma onnistuu alle vuodessa. Viimeisen puolentuhannen vuoden
aikana koirasukupolvia on siis ollut luokkaa 500. Tämä vastaisi ihmisellä
kutakuinkin 7000 vuoden pituista jalostusaikaa. Jatkuvalla aktiivisella
valinnalla on saatu koirien ulkonäköä, kokoa ja muita ominaisuuksia
muutettua hyvinkin paljon, mutta siltikin chihuahuauroksen spermalla
voisi edelleen hedelmöittää bernhardilaisen. Koira risteytyy edelleen
myös kantaisänsä suden kanssa. Koiran historiaa ihmisen kasvattamana
on seurattu ainakin 14 000 vuotta eli sukupolvea taaksepäin.
Koiran historiasta:

http://www.newscientist.com/news/news.jsp?id=ns99993099

Vertailun vuoksi: 14 000 ihmissukupolvea sitten elettiin vuotta
200 000 eKr. Niillä nurkin Homo Erectuksesta kehittyi Homo Sapiens,
joka sitten Afrikasta levisi noin 70 000 vuotta sitten maailmalle. Syy
geneettisten erojen puuttumiselle oletettujen "rotujen" välillä on siinä,
että nykyisen Homo Sapiens - populan geenistö on pääosin peräisin
vain 2000 yksilön suuruisesta laumasta. Kukaan ei ole kohdistanut
ihmispopulaation aktiivista jalostusta tuhansien vuosien ajan.
Köyhä kansa sikisi eniten eli kaikki olemme enimmäkseen
valikoimattoman rahvaan jälkeläisiä.

http://www.sciencedaily.com/releases/2003/05/030528081109.htm

Terminologiasta: Koirista ja roduista innostuneet ovat huomanneet, että
enlanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään ilmaisua "breed of dog"
kuvaamaan jalostettua koiralajia. Sanaa "race" eli rotu (tai kilpailu)
käytetään yleensä vain puhuttaessa koirakilpailuista, "dog race".
Germaanisissa kielissä tilanne on toinen ("rashund", "der Rassenhund").
Sama kaiku on askelten...

Tuhlasin juuri ruokatuntiani ja hain googlella suomenkielistä materiaalia.
Löytyi Huhtikuun tyhmän sivut, joilla Googlen Cachen perusteella
rotuoppi on peräisin opuksesta TOP koululaisen tietokeskus osa 2,
vuodelta 1990. Kannattaisi näidenkin lukea alle 10 vuotta vanhoja
teoksia ja ehkä myös aikuisille tarkoitettua materiaalia. Riski siinä
tietysti on, että oppisivat uusia asioita.

Tässä linkki heidän rotuoppiinsa niille, jotka eivät halua kertoa koneensa
IP - numeroa Huhtikuun ryhmän lokiin:

http://216.239.53.100/search?q=cache:NgAOoKe4zMoJ:www.huhtikuunryhma.org/ihmisrodutiso.htm

[email protected]

Kaikki paitsi ”suvaitsevaiset” sanovat niitä roduiksi.

"Ota ensin selvää todennäköisistä geneettisistä sidosryhmistäsi niin jatketaan tätä keskustelua sen jälkeen."

Miten ne liittyvät tähän?

"Mikä tahansa rodun määritelmä on ihmisen kohdalla tällä hetkellä huono,
sillä "rotu" on testattavissa ainoastaan subjektiivisin perustein eli
käytännössä ulkonäön perusteella."

Rotujen välillä on myös rakenteellisia sekä fysiologisia eroja kaikki lääkkeet eivät toimi kaikilla roduilla. Eri rotujen samoin kuin yksilöidenkin kasvon piirteet pohjautuvat melko pitkälle kallon muotoon joten erot ylettyvät siltä osin pintaa syvemmällekin. Myös älykkyydessä on eroja. Eroja löytyy myös esim. punaisten sekä valkoisten lihassolujen suhteessa, myös veriryhmät ovat eri verran yleisiä eriroduilla.

"Oletetusta pitkien rodusta voitaisiin siis aktiivisen valinnan avulla nopeasti muodostaa lyhyiden rotu tai päinvastoin."

Tiedätkö muuten mitä rotu sanalla tarkoitetaan?
Rotu on suuri joukko toistensa kaltaisia yksilöitä jotka saavat samankaltaisia jälkeläisiä. Kaikkien piirteiden ei siis tarvitse olla samanlaisia kaikilla rodun edustajilla. Ihmisistä tällaisia ryhmiä löytyy se ei muutu selittelemällä miksikään.

"Terminologiasta: Koirista ja roduista innostuneet ovat huomanneet, että
enlanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään ilmaisua "breed of dog" kuvaamaan jalostettua koiralajia."

Eri lajit eivät pysty lisääntymään keskenään tai niiden jälkeläiset eivät pysty lisääntymään. Minunkin käsityksen mukaan kaikki koirarodut pystyvät tähän joten on väärin puhua lajeista. (Vieraskielisiin käsitteisiin en ota kantaa.) Lajilla voi siten olla hyvinkin läheinen sukulaislaji varsinkin jos puhutaan apomiktisista lajeista joita on esimerkiksi voikukilla.

"Tuhlasin juuri ruokatuntiani ja hain googlella suomenkielistä materiaalia. Löytyi Huhtikuun tyhmän sivut, joilla Googlen Cachen perusteella rotuoppi on peräisin opuksesta TOP koululaisen tietokeskus osa 2, vuodelta 1990. Kannattaisi näidenkin lukea alle 10 vuotta vanhoja teoksia ja ehkä myös aikuisille tarkoitettua materiaalia."

Ihanko tosissaan tiede vanhenee mielestäsi kymmenessä vuodessa?

"Tämä vastaisi ihmisellä kutakuinkin 7000 vuoden pituista jalostusaikaa."

Tuo ei sulje mitenkään pois rotuja. 7000 vuodessa perimä ehtii valikoitumaan jo useaan kertaan. Vaikkakaan mitään todisteita tuon pituisesta rotujen kehittymisajasta ei ole.

Olli P. kirjoitti:

Kaikki paitsi ”suvaitsevaiset” sanovat niitä roduiksi.

"Ota ensin selvää todennäköisistä geneettisistä sidosryhmistäsi niin jatketaan tätä keskustelua sen jälkeen."

Miten ne liittyvät tähän?

"Mikä tahansa rodun määritelmä on ihmisen kohdalla tällä hetkellä huono,
sillä "rotu" on testattavissa ainoastaan subjektiivisin perustein eli
käytännössä ulkonäön perusteella."

Rotujen välillä on myös rakenteellisia sekä fysiologisia eroja kaikki lääkkeet eivät toimi kaikilla roduilla. Eri rotujen samoin kuin yksilöidenkin kasvon piirteet pohjautuvat melko pitkälle kallon muotoon joten erot ylettyvät siltä osin pintaa syvemmällekin. Myös älykkyydessä on eroja. Eroja löytyy myös esim. punaisten sekä valkoisten lihassolujen suhteessa, myös veriryhmät ovat eri verran yleisiä eriroduilla.

"Oletetusta pitkien rodusta voitaisiin siis aktiivisen valinnan avulla nopeasti muodostaa lyhyiden rotu tai päinvastoin."

Tiedätkö muuten mitä rotu sanalla tarkoitetaan?
Rotu on suuri joukko toistensa kaltaisia yksilöitä jotka saavat samankaltaisia jälkeläisiä. Kaikkien piirteiden ei siis tarvitse olla samanlaisia kaikilla rodun edustajilla. Ihmisistä tällaisia ryhmiä löytyy se ei muutu selittelemällä miksikään.

"Terminologiasta: Koirista ja roduista innostuneet ovat huomanneet, että
enlanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään ilmaisua "breed of dog" kuvaamaan jalostettua koiralajia."

Eri lajit eivät pysty lisääntymään keskenään tai niiden jälkeläiset eivät pysty lisääntymään. Minunkin käsityksen mukaan kaikki koirarodut pystyvät tähän joten on väärin puhua lajeista. (Vieraskielisiin käsitteisiin en ota kantaa.) Lajilla voi siten olla hyvinkin läheinen sukulaislaji varsinkin jos puhutaan apomiktisista lajeista joita on esimerkiksi voikukilla.

"Tuhlasin juuri ruokatuntiani ja hain googlella suomenkielistä materiaalia. Löytyi Huhtikuun tyhmän sivut, joilla Googlen Cachen perusteella rotuoppi on peräisin opuksesta TOP koululaisen tietokeskus osa 2, vuodelta 1990. Kannattaisi näidenkin lukea alle 10 vuotta vanhoja teoksia ja ehkä myös aikuisille tarkoitettua materiaalia."

Ihanko tosissaan tiede vanhenee mielestäsi kymmenessä vuodessa?

"Tämä vastaisi ihmisellä kutakuinkin 7000 vuoden pituista jalostusaikaa."

Tuo ei sulje mitenkään pois rotuja. 7000 vuodessa perimä ehtii valikoitumaan jo useaan kertaan. Vaikkakaan mitään todisteita tuon pituisesta rotujen kehittymisajasta ei ole.

"Ihanko tosissaan tiede vanhenee mielestäsi kymmenessä vuodessa? "

Tiede vanhenee juuri siinä tahdissa, kun uudet tutkimustulokset vaativat
muutoksia vanhoihin teorioihin. DNA:n tutkimuksessa ja geeniteknologiassa
kolmetoista vuotta on erittäin pitkä aika. Käyttäisitkö itse kolmetoista
vuotta sitten kirjoitettua TOP-tietokeskusta perustellaksesi Win XP:n
paremmuutta Linuxiin nähden?


Koululaisten tietosanakirjasta puhuminen tieteenä on kovin hupaisaa.
Sen käyttäminen auktoriteettina määrittelemään käsitteen "rotu" on
enää surkuhupaisaa. Jopa huhtikuulaisten luulisi pystyvän parempaan.


"Rotu on suuri joukko toistensa kaltaisia yksilöitä jotka saavat
samankaltaisia jälkeläisiä. Kaikkien piirteiden ei siis tarvitse olla
samanlaisia kaikilla rodun edustajilla. Ihmisistä tällaisia ryhmiä
löytyy se ei muutu selittelemällä miksikään."

Selittelemällä ei myöskään käsite "rotu" muutu yhtään paremmin
perustelluksi. Ihmisten osalta sille ei löydy geneettistä perustetta
sillä tunnetut ihmisen DNA - ryhmittelyt eivät noudata mitään
tunnettua rotujakoa (antropologista tai muutakaan). Ulkonäköön
perustuvat jaottelut ovat puolestaan täysin subjektiivisia, eli
niistäkään ei ole tieteellisen määritelmän pohjaksi.

Tiukasti tästä epämääräisestä ja epätieteellisestä käsitteestä
näyttävät pitävän kiinni vain ne, joilla on halu todistella korrelaatiota
rodun ja esimerkiksi älykkyyden välillä. Korrelaatioista puhuminen
on kuitenkin mielekästä vain silloin, kun korreloitavat asiat ovat hyvin
määriteltyjä. "Rotu" ei tällä hetkellä kuulu näiden hyvin määriteltyjen
käsitteiden joukkoon. Älykkyyden kulttuuririippumaton määritelmä ei
myöskään ole kovin hyvässä kunnossa tällä hetkellä.


Mihin SINÄ tarvitset ihmisrodun käsitettä? Rotuajattelun taustalla
tuntuu usein olevan virheellinen kuvitelma siitä, että luonnonvalinta
olisi historiallisen ajan kuluessa (viimeiset tuhat vuotta) ehtinyt
muokata eurooppalaisesta ihmisestä jotenkin oleellisesti erilaisen
kuin esimerkiksi Aasiassa tai Afrikassa asuvista.

Koiravertailuun palatakseni: Hieman perspektiiviä asiaan antaa se, että
kyseisenä aikana on ihmissukupolvia käyty läpi noin kuusikymmentä.
Kuinka paljon arvelet koiran ilmiasun muuttuvan kuudessakymmenessä
vuodessa (60 sukupolvea), jos koiraa ei aktiivisesti jalosteta mihinkään
suuntaan? Kysy tätä vaikkapa kennelinpitäjiltä!

Nykykoirarodut ovat tulosta hyvin tarkasta ja huolellisesta
jalostustyöstä juuri tiettyjen ominaisuuksien parantamiseksi. Mitähän
ihmisen ominaisuuksia parannettiin viimeisen tuhannen vuoden aikana
ja miten tämä valintaprosessi ilmeni esimerkiksi yhteiskunnassa?
Kuka toimi valitsijana ja esti köyhiä ja tyhmiä lisääntymästä keskenään?

Rahvas lisääntyi kuin rikkaruohot ja me olemme sen rahvaan
"sekarotuisia" jälkeläisiä.

IQI

IQI kirjoitti:

"Ihanko tosissaan tiede vanhenee mielestäsi kymmenessä vuodessa? "

Tiede vanhenee juuri siinä tahdissa, kun uudet tutkimustulokset vaativat
muutoksia vanhoihin teorioihin. DNA:n tutkimuksessa ja geeniteknologiassa
kolmetoista vuotta on erittäin pitkä aika. Käyttäisitkö itse kolmetoista
vuotta sitten kirjoitettua TOP-tietokeskusta perustellaksesi Win XP:n
paremmuutta Linuxiin nähden?


Koululaisten tietosanakirjasta puhuminen tieteenä on kovin hupaisaa.
Sen käyttäminen auktoriteettina määrittelemään käsitteen "rotu" on
enää surkuhupaisaa. Jopa huhtikuulaisten luulisi pystyvän parempaan.


"Rotu on suuri joukko toistensa kaltaisia yksilöitä jotka saavat
samankaltaisia jälkeläisiä. Kaikkien piirteiden ei siis tarvitse olla
samanlaisia kaikilla rodun edustajilla. Ihmisistä tällaisia ryhmiä
löytyy se ei muutu selittelemällä miksikään."

Selittelemällä ei myöskään käsite "rotu" muutu yhtään paremmin
perustelluksi. Ihmisten osalta sille ei löydy geneettistä perustetta
sillä tunnetut ihmisen DNA - ryhmittelyt eivät noudata mitään
tunnettua rotujakoa (antropologista tai muutakaan). Ulkonäköön
perustuvat jaottelut ovat puolestaan täysin subjektiivisia, eli
niistäkään ei ole tieteellisen määritelmän pohjaksi.

Tiukasti tästä epämääräisestä ja epätieteellisestä käsitteestä
näyttävät pitävän kiinni vain ne, joilla on halu todistella korrelaatiota
rodun ja esimerkiksi älykkyyden välillä. Korrelaatioista puhuminen
on kuitenkin mielekästä vain silloin, kun korreloitavat asiat ovat hyvin
määriteltyjä. "Rotu" ei tällä hetkellä kuulu näiden hyvin määriteltyjen
käsitteiden joukkoon. Älykkyyden kulttuuririippumaton määritelmä ei
myöskään ole kovin hyvässä kunnossa tällä hetkellä.


Mihin SINÄ tarvitset ihmisrodun käsitettä? Rotuajattelun taustalla
tuntuu usein olevan virheellinen kuvitelma siitä, että luonnonvalinta
olisi historiallisen ajan kuluessa (viimeiset tuhat vuotta) ehtinyt
muokata eurooppalaisesta ihmisestä jotenkin oleellisesti erilaisen
kuin esimerkiksi Aasiassa tai Afrikassa asuvista.

Koiravertailuun palatakseni: Hieman perspektiiviä asiaan antaa se, että
kyseisenä aikana on ihmissukupolvia käyty läpi noin kuusikymmentä.
Kuinka paljon arvelet koiran ilmiasun muuttuvan kuudessakymmenessä
vuodessa (60 sukupolvea), jos koiraa ei aktiivisesti jalosteta mihinkään
suuntaan? Kysy tätä vaikkapa kennelinpitäjiltä!

Nykykoirarodut ovat tulosta hyvin tarkasta ja huolellisesta
jalostustyöstä juuri tiettyjen ominaisuuksien parantamiseksi. Mitähän
ihmisen ominaisuuksia parannettiin viimeisen tuhannen vuoden aikana
ja miten tämä valintaprosessi ilmeni esimerkiksi yhteiskunnassa?
Kuka toimi valitsijana ja esti köyhiä ja tyhmiä lisääntymästä keskenään?

Rahvas lisääntyi kuin rikkaruohot ja me olemme sen rahvaan
"sekarotuisia" jälkeläisiä.

IQI

sönkötä siitä että tuo ajan kulu millääntavalla kumoaisi aijempia totuuksia. Se voi tietenkin lisätä inffoa mutta ei se tee aijempaa tietoa mitenkään mitättömäksi. Rodut on todellisia halusitpa sitä tai et se ei siitä miksikään muutu noilla onnettomilla sepitelmillä.

Hih kirjoitti:

sönkötä siitä että tuo ajan kulu millääntavalla kumoaisi aijempia totuuksia. Se voi tietenkin lisätä inffoa mutta ei se tee aijempaa tietoa mitenkään mitättömäksi. Rodut on todellisia halusitpa sitä tai et se ei siitä miksikään muutu noilla onnettomilla sepitelmillä.

"Älä sönkötä siitä että tuo ajan kulu millääntavalla kumoaisi aijempia
totuuksia. Se voi tietenkin lisätä inffoa mutta ei se tee aijempaa tietoa
mitenkään mitättömäksi."

Tiestikö muuten, että lekurin ei tarvitse pestä käsiään ennen leikkausta?
Joku Pasteur väitti muuta ja sönkötti bakteereista mutta se on vain
lisää inffoa. Ei se tee aijempaa tietoa mitenkään mitättömäksi. Taudit
aiheutuvat ihan muista syistä, ei bakteereilla ole asian kanssa mitään
tekoa.

Hih! Korviesi välissä on harmaata massaa. Käytä sitä.

IQI kirjoitti:

"Ihanko tosissaan tiede vanhenee mielestäsi kymmenessä vuodessa? "

Tiede vanhenee juuri siinä tahdissa, kun uudet tutkimustulokset vaativat
muutoksia vanhoihin teorioihin. DNA:n tutkimuksessa ja geeniteknologiassa
kolmetoista vuotta on erittäin pitkä aika. Käyttäisitkö itse kolmetoista
vuotta sitten kirjoitettua TOP-tietokeskusta perustellaksesi Win XP:n
paremmuutta Linuxiin nähden?


Koululaisten tietosanakirjasta puhuminen tieteenä on kovin hupaisaa.
Sen käyttäminen auktoriteettina määrittelemään käsitteen "rotu" on
enää surkuhupaisaa. Jopa huhtikuulaisten luulisi pystyvän parempaan.


"Rotu on suuri joukko toistensa kaltaisia yksilöitä jotka saavat
samankaltaisia jälkeläisiä. Kaikkien piirteiden ei siis tarvitse olla
samanlaisia kaikilla rodun edustajilla. Ihmisistä tällaisia ryhmiä
löytyy se ei muutu selittelemällä miksikään."

Selittelemällä ei myöskään käsite "rotu" muutu yhtään paremmin
perustelluksi. Ihmisten osalta sille ei löydy geneettistä perustetta
sillä tunnetut ihmisen DNA - ryhmittelyt eivät noudata mitään
tunnettua rotujakoa (antropologista tai muutakaan). Ulkonäköön
perustuvat jaottelut ovat puolestaan täysin subjektiivisia, eli
niistäkään ei ole tieteellisen määritelmän pohjaksi.

Tiukasti tästä epämääräisestä ja epätieteellisestä käsitteestä
näyttävät pitävän kiinni vain ne, joilla on halu todistella korrelaatiota
rodun ja esimerkiksi älykkyyden välillä. Korrelaatioista puhuminen
on kuitenkin mielekästä vain silloin, kun korreloitavat asiat ovat hyvin
määriteltyjä. "Rotu" ei tällä hetkellä kuulu näiden hyvin määriteltyjen
käsitteiden joukkoon. Älykkyyden kulttuuririippumaton määritelmä ei
myöskään ole kovin hyvässä kunnossa tällä hetkellä.


Mihin SINÄ tarvitset ihmisrodun käsitettä? Rotuajattelun taustalla
tuntuu usein olevan virheellinen kuvitelma siitä, että luonnonvalinta
olisi historiallisen ajan kuluessa (viimeiset tuhat vuotta) ehtinyt
muokata eurooppalaisesta ihmisestä jotenkin oleellisesti erilaisen
kuin esimerkiksi Aasiassa tai Afrikassa asuvista.

Koiravertailuun palatakseni: Hieman perspektiiviä asiaan antaa se, että
kyseisenä aikana on ihmissukupolvia käyty läpi noin kuusikymmentä.
Kuinka paljon arvelet koiran ilmiasun muuttuvan kuudessakymmenessä
vuodessa (60 sukupolvea), jos koiraa ei aktiivisesti jalosteta mihinkään
suuntaan? Kysy tätä vaikkapa kennelinpitäjiltä!

Nykykoirarodut ovat tulosta hyvin tarkasta ja huolellisesta
jalostustyöstä juuri tiettyjen ominaisuuksien parantamiseksi. Mitähän
ihmisen ominaisuuksia parannettiin viimeisen tuhannen vuoden aikana
ja miten tämä valintaprosessi ilmeni esimerkiksi yhteiskunnassa?
Kuka toimi valitsijana ja esti köyhiä ja tyhmiä lisääntymästä keskenään?

Rahvas lisääntyi kuin rikkaruohot ja me olemme sen rahvaan
"sekarotuisia" jälkeläisiä.

IQI

"Ihmisten osalta sille ei löydy geneettistä perustetta sillä tunnetut ihmisen DNA - ryhmittelyt eivät noudata mitään
tunnettua rotujakoa (antropologista tai muutakaan). "

Entäpä koirarodut, niiden olemassaolonhan kai myönnät. Onko niiden välillä löydetty rotuominaisuudet selittävät geenit?

Simpanssi ja ihminen ovat eri lajeja. Pystytäänkö niiden geeneistä sanomaan mikä kohta siellä tekee simpanssista simpanssin ja ihmisestä ihmisen? Siis erot tietysti nähdään, mutta osataanko sanoa miksi?

"Mihin SINÄ tarvitset ihmisrodun käsitettä? Rotuajattelun taustalla tuntuu usein olevan virheellinen kuvitelma siitä, että uonnonvalinta
olisi historiallisen ajan kuluessa (viimeiset tuhat vuotta) ehtinyt muokata eurooppalaisesta ihmisestä jotenkin oleellisesti erilaisen
kuin esimerkiksi Aasiassa tai Afrikassa asuvista. "

Kuka on väittänyt että rodut ovat syntyneet tuhannessa vuodessa? Kansoja syntyy niin nopeasti. Päärotuja tietenkin jalostuksen kautta, joko aktiivisesti tai luonnon toimesta, mutta paljon hitaammin.

Jotkut tosiaan tuntuvat ajattelevan, että rotukäsite automaattisesti sisältää ajatuksen että joku toinen on huonompi. Se on rasismia. Tällaisesta kiusallisesta ajatuksesta tietysti pääsee eroon kieltämällä koko käsitteen.

IQI kirjoitti:

"Ihanko tosissaan tiede vanhenee mielestäsi kymmenessä vuodessa? "

Tiede vanhenee juuri siinä tahdissa, kun uudet tutkimustulokset vaativat
muutoksia vanhoihin teorioihin. DNA:n tutkimuksessa ja geeniteknologiassa
kolmetoista vuotta on erittäin pitkä aika. Käyttäisitkö itse kolmetoista
vuotta sitten kirjoitettua TOP-tietokeskusta perustellaksesi Win XP:n
paremmuutta Linuxiin nähden?


Koululaisten tietosanakirjasta puhuminen tieteenä on kovin hupaisaa.
Sen käyttäminen auktoriteettina määrittelemään käsitteen "rotu" on
enää surkuhupaisaa. Jopa huhtikuulaisten luulisi pystyvän parempaan.


"Rotu on suuri joukko toistensa kaltaisia yksilöitä jotka saavat
samankaltaisia jälkeläisiä. Kaikkien piirteiden ei siis tarvitse olla
samanlaisia kaikilla rodun edustajilla. Ihmisistä tällaisia ryhmiä
löytyy se ei muutu selittelemällä miksikään."

Selittelemällä ei myöskään käsite "rotu" muutu yhtään paremmin
perustelluksi. Ihmisten osalta sille ei löydy geneettistä perustetta
sillä tunnetut ihmisen DNA - ryhmittelyt eivät noudata mitään
tunnettua rotujakoa (antropologista tai muutakaan). Ulkonäköön
perustuvat jaottelut ovat puolestaan täysin subjektiivisia, eli
niistäkään ei ole tieteellisen määritelmän pohjaksi.

Tiukasti tästä epämääräisestä ja epätieteellisestä käsitteestä
näyttävät pitävän kiinni vain ne, joilla on halu todistella korrelaatiota
rodun ja esimerkiksi älykkyyden välillä. Korrelaatioista puhuminen
on kuitenkin mielekästä vain silloin, kun korreloitavat asiat ovat hyvin
määriteltyjä. "Rotu" ei tällä hetkellä kuulu näiden hyvin määriteltyjen
käsitteiden joukkoon. Älykkyyden kulttuuririippumaton määritelmä ei
myöskään ole kovin hyvässä kunnossa tällä hetkellä.


Mihin SINÄ tarvitset ihmisrodun käsitettä? Rotuajattelun taustalla
tuntuu usein olevan virheellinen kuvitelma siitä, että luonnonvalinta
olisi historiallisen ajan kuluessa (viimeiset tuhat vuotta) ehtinyt
muokata eurooppalaisesta ihmisestä jotenkin oleellisesti erilaisen
kuin esimerkiksi Aasiassa tai Afrikassa asuvista.

Koiravertailuun palatakseni: Hieman perspektiiviä asiaan antaa se, että
kyseisenä aikana on ihmissukupolvia käyty läpi noin kuusikymmentä.
Kuinka paljon arvelet koiran ilmiasun muuttuvan kuudessakymmenessä
vuodessa (60 sukupolvea), jos koiraa ei aktiivisesti jalosteta mihinkään
suuntaan? Kysy tätä vaikkapa kennelinpitäjiltä!

Nykykoirarodut ovat tulosta hyvin tarkasta ja huolellisesta
jalostustyöstä juuri tiettyjen ominaisuuksien parantamiseksi. Mitähän
ihmisen ominaisuuksia parannettiin viimeisen tuhannen vuoden aikana
ja miten tämä valintaprosessi ilmeni esimerkiksi yhteiskunnassa?
Kuka toimi valitsijana ja esti köyhiä ja tyhmiä lisääntymästä keskenään?

Rahvas lisääntyi kuin rikkaruohot ja me olemme sen rahvaan
"sekarotuisia" jälkeläisiä.

IQI

"Tiede vanhenee juuri siinä tahdissa, kun uudet tutkimustulokset vaativat muutoksia vanhoihin teorioihin."

Mutta kun niitä uusia tutkimustuloksia ei ole (kuten tässä tapauksessa) vanhatkin lähteet kelpaavat hyvin oikeissa tiedejulkaissuissa käytetää toisinaan useita kymmeniäkin vuosia vanhoja lähteitä.

"Käyttäisitkö itse kolmetoista vuotta sitten kirjoitettua TOP-tietokeskusta perustellaksesi Win XP:n paremmuutta Linuxiin nähden?"

Vertaus on huono, koska tietotekniikka kehyttyy nopeammin kuin taksonomia.


"Koululaisten tietosanakirjasta puhuminen tieteenä on kovin hupaisaa."

Päin vastoin perusteoksissa on vain perustavanlaatuiset tosiseikat. Tosin muitakin lähteitä löytyy yllin kyllin.

Rotu on suuri joukko toistensa kaltaisia yksilöitä jotka saavat samankaltaisia jälkeläisiä. Kaikkien piirteiden ei siis tarvitse olla samanlaisia kaikilla rodun edustajilla. Ihmisistä tällaisia ryhmiä löytyy se ei muutu selittelemällä miksikään.

"Selittelemällä ei myöskään käsite "rotu" muutu yhtään paremmin perustelluksi."

Lapsikin tajuaa, että edellä antamani oikean määritelmän mukaan rotuja on olemassa, myös meillä ihmisillä.

"Ihmisten osalta sille ei löydy geneettistä perustetta sillä tunnetut ihmisen DNA - ryhmittelyt eivät noudata mitään tunnettua rotujakoa (antropologista tai muutakaan)."

Yleensäkin DNA vaikutusta ulkonäköön tunnetaan kauniisti sanottuna puutteellisesti. Silti ihonväri silmäpoimut yms. rotuominaisuudet ovat periytyviä. Tämä selvitettiin, muistaakseni jo 1700-luvun lopulla. Enkä usko että sinäkään kehtaat vakavissasi väittää muuta.

"Ulkonäköön perustuvat jaottelut ovat puolestaan täysin subjektiivisia, eli niistäkään ei ole tieteellisen määritelmän pohjaksi."

Ulkonäköön liittyvät jaottelu eivät ole mitenkään subjektiivisia, kasvojen mittasuhteita voidaa mitata sekä vertailla keskenään sama koskee myös väritystä.

"Korrelaatioista puhuminen on kuitenkin
mielekästä vain silloin, kun korreloitavat asiat ovat hyvin määriteltyjä."

Juurihan esitin varsin selkeän sekä virallisen rodunmääritelmän.


"Mihin SINÄ tarvitset ihmisrodun käsitettä?"

Käsitettä rotu tarvitaan esimerkiksi jotta voidaan selvittä toimiiko lääke kaikilla roduilla (ainahan näin ei ole).
Itse tarvitsen käsitettä rotu puhuessani mm. Kuvaillessani ihmisten ulkonäköä sekä joskus myös puhuessani tai kirjoittaessani yhteiskunnallisista asioista (kuten nyt).

Nykykoirarodut ovat tulosta hyvin tarkasta ja huolellisesta jalostustyöstä juuri tiettyjen ominaisuuksien parantamiseksi.

”Mitähän ihmisen ominaisuuksia parannettiin viimeisen tuhannen vuoden aikana ja miten tämä valintaprosessi ilmeni esimerkiksi´
yhteiskunnassa?”

Ennen vanhaan kuolleisuus oli suurta jolloin vain olosuhteisiin parhaiten sopeutuneet pääsivät lisääntymisikään. Tämä kehitys (jota voidaan kutsua myös luonnonvalinnaksi) toi meille nämä nykyiset ominaisuutemme tai oikeastaan hävitti kaikki täkäläisissä olosuhteissa haitalliset ominaisuudet tämän kaltainen kehitys jatkuisi ankarissa olosuhteissa (jollaiset täällä pohjoisessa on) ns. puhtaaseenlinjaan eli lajin perimän puitteissa onnistuneimpaan mahdolliseen rotuun paikallisissa olosuhteissa.
Yhteiskunnassa tämä tapahtuma ilmeni mm. nälänhätänä paleltumisina sekä lempeämmässä muodossaan parin valintana.

IQI kirjoitti:

"Älä sönkötä siitä että tuo ajan kulu millääntavalla kumoaisi aijempia
totuuksia. Se voi tietenkin lisätä inffoa mutta ei se tee aijempaa tietoa
mitenkään mitättömäksi."

Tiestikö muuten, että lekurin ei tarvitse pestä käsiään ennen leikkausta?
Joku Pasteur väitti muuta ja sönkötti bakteereista mutta se on vain
lisää inffoa. Ei se tee aijempaa tietoa mitenkään mitättömäksi. Taudit
aiheutuvat ihan muista syistä, ei bakteereilla ole asian kanssa mitään
tekoa.

Hih! Korviesi välissä on harmaata massaa. Käytä sitä.

"Tiestikö muuten, että lekurin ei tarvitse pestä käsiään ennen leikkausta?
Joku Pasteur väitti muuta ja sönkötti bakteereista mutta se on vain
lisää inffoa. Ei se tee aijempaa tietoa mitenkään mitättömäksi. Taudit
aiheutuvat ihan muista syistä, ei bakteereilla ole asian kanssa mitään
tekoa. "

ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä aijemmin sanoin. Käytäppä sinä puolestasi sitä harmaata massaa. 1 1 on edelleenkin 2 jos et sattunut ymmärtämään.

Olli P. kirjoitti:

"Tiede vanhenee juuri siinä tahdissa, kun uudet tutkimustulokset vaativat muutoksia vanhoihin teorioihin."

Mutta kun niitä uusia tutkimustuloksia ei ole (kuten tässä tapauksessa) vanhatkin lähteet kelpaavat hyvin oikeissa tiedejulkaissuissa käytetää toisinaan useita kymmeniäkin vuosia vanhoja lähteitä.

"Käyttäisitkö itse kolmetoista vuotta sitten kirjoitettua TOP-tietokeskusta perustellaksesi Win XP:n paremmuutta Linuxiin nähden?"

Vertaus on huono, koska tietotekniikka kehyttyy nopeammin kuin taksonomia.


"Koululaisten tietosanakirjasta puhuminen tieteenä on kovin hupaisaa."

Päin vastoin perusteoksissa on vain perustavanlaatuiset tosiseikat. Tosin muitakin lähteitä löytyy yllin kyllin.

Rotu on suuri joukko toistensa kaltaisia yksilöitä jotka saavat samankaltaisia jälkeläisiä. Kaikkien piirteiden ei siis tarvitse olla samanlaisia kaikilla rodun edustajilla. Ihmisistä tällaisia ryhmiä löytyy se ei muutu selittelemällä miksikään.

"Selittelemällä ei myöskään käsite "rotu" muutu yhtään paremmin perustelluksi."

Lapsikin tajuaa, että edellä antamani oikean määritelmän mukaan rotuja on olemassa, myös meillä ihmisillä.

"Ihmisten osalta sille ei löydy geneettistä perustetta sillä tunnetut ihmisen DNA - ryhmittelyt eivät noudata mitään tunnettua rotujakoa (antropologista tai muutakaan)."

Yleensäkin DNA vaikutusta ulkonäköön tunnetaan kauniisti sanottuna puutteellisesti. Silti ihonväri silmäpoimut yms. rotuominaisuudet ovat periytyviä. Tämä selvitettiin, muistaakseni jo 1700-luvun lopulla. Enkä usko että sinäkään kehtaat vakavissasi väittää muuta.

"Ulkonäköön perustuvat jaottelut ovat puolestaan täysin subjektiivisia, eli niistäkään ei ole tieteellisen määritelmän pohjaksi."

Ulkonäköön liittyvät jaottelu eivät ole mitenkään subjektiivisia, kasvojen mittasuhteita voidaa mitata sekä vertailla keskenään sama koskee myös väritystä.

"Korrelaatioista puhuminen on kuitenkin
mielekästä vain silloin, kun korreloitavat asiat ovat hyvin määriteltyjä."

Juurihan esitin varsin selkeän sekä virallisen rodunmääritelmän.


"Mihin SINÄ tarvitset ihmisrodun käsitettä?"

Käsitettä rotu tarvitaan esimerkiksi jotta voidaan selvittä toimiiko lääke kaikilla roduilla (ainahan näin ei ole).
Itse tarvitsen käsitettä rotu puhuessani mm. Kuvaillessani ihmisten ulkonäköä sekä joskus myös puhuessani tai kirjoittaessani yhteiskunnallisista asioista (kuten nyt).

Nykykoirarodut ovat tulosta hyvin tarkasta ja huolellisesta jalostustyöstä juuri tiettyjen ominaisuuksien parantamiseksi.

”Mitähän ihmisen ominaisuuksia parannettiin viimeisen tuhannen vuoden aikana ja miten tämä valintaprosessi ilmeni esimerkiksi´
yhteiskunnassa?”

Ennen vanhaan kuolleisuus oli suurta jolloin vain olosuhteisiin parhaiten sopeutuneet pääsivät lisääntymisikään. Tämä kehitys (jota voidaan kutsua myös luonnonvalinnaksi) toi meille nämä nykyiset ominaisuutemme tai oikeastaan hävitti kaikki täkäläisissä olosuhteissa haitalliset ominaisuudet tämän kaltainen kehitys jatkuisi ankarissa olosuhteissa (jollaiset täällä pohjoisessa on) ns. puhtaaseenlinjaan eli lajin perimän puitteissa onnistuneimpaan mahdolliseen rotuun paikallisissa olosuhteissa.
Yhteiskunnassa tämä tapahtuma ilmeni mm. nälänhätänä paleltumisina sekä lempeämmässä muodossaan parin valintana.

"Tämä kehitys (jota voidaan
kutsua myös luonnonvalinnaksi) toi meille nämä nykyiset
ominaisuutemme tai oikeastaan hävitti kaikki täkäläisissä olosuhteissa
haitalliset ominaisuudet tämän kaltainen kehitys jatkuisi ankarissa
olosuhteissa (jollaiset täällä pohjoisessa on) ns. puhtaaseenlinjaan eli
lajin perimän puitteissa onnistuneimpaan mahdolliseen rotuun
paikallisissa olosuhteissa. "

No tulihan se sieltä kun oikein puristettiin. Sinä olet siis niitä, jotka
uskovat ankarien pohjoisten olosuhteiden jalostaneen täydellisen,
puhtaan arjalaisen herraskansan.

Jaska

Jaska kirjoitti:

"Tämä kehitys (jota voidaan
kutsua myös luonnonvalinnaksi) toi meille nämä nykyiset
ominaisuutemme tai oikeastaan hävitti kaikki täkäläisissä olosuhteissa
haitalliset ominaisuudet tämän kaltainen kehitys jatkuisi ankarissa
olosuhteissa (jollaiset täällä pohjoisessa on) ns. puhtaaseenlinjaan eli
lajin perimän puitteissa onnistuneimpaan mahdolliseen rotuun
paikallisissa olosuhteissa. "

No tulihan se sieltä kun oikein puristettiin. Sinä olet siis niitä, jotka
uskovat ankarien pohjoisten olosuhteiden jalostaneen täydellisen,
puhtaan arjalaisen herraskansan.

Jaska

Huom. "paikallisissa olosuhteissa". Ei siis absoluuttisesti paras 'herrakansa'. Ja luonto ei pyri täydellisyyteen, sillähän ei kai ole tietoisuutta, vaan se tyytyy siihen mikä toimii.

Rasisti näki tuossakin kohdassa väitteen että muut rodut ovat huonompia ;-)

Olli P. kirjoitti:

"Tiede vanhenee juuri siinä tahdissa, kun uudet tutkimustulokset vaativat muutoksia vanhoihin teorioihin."

Mutta kun niitä uusia tutkimustuloksia ei ole (kuten tässä tapauksessa) vanhatkin lähteet kelpaavat hyvin oikeissa tiedejulkaissuissa käytetää toisinaan useita kymmeniäkin vuosia vanhoja lähteitä.

"Käyttäisitkö itse kolmetoista vuotta sitten kirjoitettua TOP-tietokeskusta perustellaksesi Win XP:n paremmuutta Linuxiin nähden?"

Vertaus on huono, koska tietotekniikka kehyttyy nopeammin kuin taksonomia.


"Koululaisten tietosanakirjasta puhuminen tieteenä on kovin hupaisaa."

Päin vastoin perusteoksissa on vain perustavanlaatuiset tosiseikat. Tosin muitakin lähteitä löytyy yllin kyllin.

Rotu on suuri joukko toistensa kaltaisia yksilöitä jotka saavat samankaltaisia jälkeläisiä. Kaikkien piirteiden ei siis tarvitse olla samanlaisia kaikilla rodun edustajilla. Ihmisistä tällaisia ryhmiä löytyy se ei muutu selittelemällä miksikään.

"Selittelemällä ei myöskään käsite "rotu" muutu yhtään paremmin perustelluksi."

Lapsikin tajuaa, että edellä antamani oikean määritelmän mukaan rotuja on olemassa, myös meillä ihmisillä.

"Ihmisten osalta sille ei löydy geneettistä perustetta sillä tunnetut ihmisen DNA - ryhmittelyt eivät noudata mitään tunnettua rotujakoa (antropologista tai muutakaan)."

Yleensäkin DNA vaikutusta ulkonäköön tunnetaan kauniisti sanottuna puutteellisesti. Silti ihonväri silmäpoimut yms. rotuominaisuudet ovat periytyviä. Tämä selvitettiin, muistaakseni jo 1700-luvun lopulla. Enkä usko että sinäkään kehtaat vakavissasi väittää muuta.

"Ulkonäköön perustuvat jaottelut ovat puolestaan täysin subjektiivisia, eli niistäkään ei ole tieteellisen määritelmän pohjaksi."

Ulkonäköön liittyvät jaottelu eivät ole mitenkään subjektiivisia, kasvojen mittasuhteita voidaa mitata sekä vertailla keskenään sama koskee myös väritystä.

"Korrelaatioista puhuminen on kuitenkin
mielekästä vain silloin, kun korreloitavat asiat ovat hyvin määriteltyjä."

Juurihan esitin varsin selkeän sekä virallisen rodunmääritelmän.


"Mihin SINÄ tarvitset ihmisrodun käsitettä?"

Käsitettä rotu tarvitaan esimerkiksi jotta voidaan selvittä toimiiko lääke kaikilla roduilla (ainahan näin ei ole).
Itse tarvitsen käsitettä rotu puhuessani mm. Kuvaillessani ihmisten ulkonäköä sekä joskus myös puhuessani tai kirjoittaessani yhteiskunnallisista asioista (kuten nyt).

Nykykoirarodut ovat tulosta hyvin tarkasta ja huolellisesta jalostustyöstä juuri tiettyjen ominaisuuksien parantamiseksi.

”Mitähän ihmisen ominaisuuksia parannettiin viimeisen tuhannen vuoden aikana ja miten tämä valintaprosessi ilmeni esimerkiksi´
yhteiskunnassa?”

Ennen vanhaan kuolleisuus oli suurta jolloin vain olosuhteisiin parhaiten sopeutuneet pääsivät lisääntymisikään. Tämä kehitys (jota voidaan kutsua myös luonnonvalinnaksi) toi meille nämä nykyiset ominaisuutemme tai oikeastaan hävitti kaikki täkäläisissä olosuhteissa haitalliset ominaisuudet tämän kaltainen kehitys jatkuisi ankarissa olosuhteissa (jollaiset täällä pohjoisessa on) ns. puhtaaseenlinjaan eli lajin perimän puitteissa onnistuneimpaan mahdolliseen rotuun paikallisissa olosuhteissa.
Yhteiskunnassa tämä tapahtuma ilmeni mm. nälänhätänä paleltumisina sekä lempeämmässä muodossaan parin valintana.

Olet väärässä.

Aloitetaan tuosta taksnonomia-asiasta. Taksonomia tarkoittaa jonkun
ilmiön jakamista luokkiin ilmiön ominaisuuksien mukaan. Biotieteissä
on usein käytetty Linnaeuksen taksonomiaa:

http://www.wikipedia.org/wiki/Linnaean_taxonomy

Kyseisessä taksonomiassa eliöt on jaettu eri luokkiin tarkentuvan
seulan avulla ja se alin näistä jakoluokista on rotu ("subspecies",
"race", "variety").

http://www.wikipedia.org/wiki/Subspecies

Tässä yhteydessä käytetyn käsitteen "rotu" määritelmässä tärkeitä
kriteerejä on vain kaksi.

1) Yksilön kuuluminen johonkin rotuun on oltava määriteltävissä selkein
perustein. Perusteeksi kelpaa DNA:n erojen lisäksi mm. ulkonäön erot,
eli esimerkiksi ihmisen pituuden perusteella voitaisiin määritellä pitkien
rotu ja lyhyiden rotu. Rotujen ero voi olla hyvinkin pieni, mutta se on
pystyttävä erottamaan. Eron on myös oltava askeleenomainen eli
ihmisryhmää ei voi jakaa rotuihin ottamalla vaikkapa 165 cm pituutta
rajapyykiksi. Jos (kun) pituudessa on jatkuvaa vaihtelua niin kyseessä
ei ole enää kaksi rotua vaan vaihteleva ryhmä ("single varied group").
Tässä tulee mukaan käsite "cline", jonka jo esitin aiemmin.

2) Jos kaksi eri rotua sekoittuvat esimerkiksi asumalla samalla alueella,
ei rotujen välillä saa tapahtua merkittävää DNA:n sekoittumista. Ihmisten
tapauksessa tämä tarkoittaisi sitä, että samalla alueella asuvat eri "rotuun"
kuuluvat yksilöt eivät saisi jälkeläisiä niin usein, että "sekarotuiset" yksilöt
aiheuttaisivat lyhyehkössä ajassa (sukupolvina mitaten) vaikkapa
valkoisten ja mustien ihmisten ryhmän muuttumisen eri ruskean sävyisten
ihmisten joukoksi. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa Etelä-Amerikka,
jossa monissa maissa on käynyt juuri näin.

Ehdotetut jaot ihmisrotuihin eivät yleensä selviä ensimmäisestä ehdosta,
koska oletetut rotuominaisuudet vaihtelevat maantieteellisen paikan
mukaan jatkuvasti ("cline"). Kyseessä on siis suuremman ryhmän
sisäinen vaihtelu maantieteellisen aseman mukaan eikä rotuominaisuus,
kun esimerkiksi ihmisten ihonväri muuttuu hiljakseen tummemmaksi
siirryttäessä pohjoisesta kohti päiväntasaajaa.

Ehdotetut jaot ihmisrotuihin eivät myöskään selviä toisesta ehdosta, sillä
samassa paikassa sekaisin asuvat ryhmät sekoontuvat toisiinsa
muutamien (okei, 10...20) sukupolven kuluessa siten, että rotuominaisuus
ei niitä enää erota. Tällöin päädytään ensimmäisessä ehdossa olevaan
käsitteeseen ryhmän sisäinen vaihtelu.

Koirista puhuttaessa sopii huomata, että koira "rodut" eivät suurimmaksi
osaksi toteuta toista ehtoa. Koirat lisääntyvät surutta keskenään niin kauan,
kun fyysinen koko ei sitä estä. Siksi olisikin parempi käyttää rodun
asemasta jotakin muuta käsitettä (englanninkielessä "breed") kuvaamaan
jalostettuja eläimiä.

Rotu käsitteenä ei toimi ihmisyksilöille, vaikka Huhtikuulaiset ja
Suomensisu niin haluaisivatkin. Tällaisten ajatusten pönkittäminen
lapsille tarkoitetun kolmetoista vuotta vanhan tietosanakirjan
plaraamisella ei asiaa miksikään muuta. Eihän edes Linnaueksen
taksonomia höpinäänne tue, vaikka se on paljon vanhempaa asiaa.

[email protected]

IQI kirjoitti:

Olet väärässä.

Aloitetaan tuosta taksnonomia-asiasta. Taksonomia tarkoittaa jonkun
ilmiön jakamista luokkiin ilmiön ominaisuuksien mukaan. Biotieteissä
on usein käytetty Linnaeuksen taksonomiaa:

http://www.wikipedia.org/wiki/Linnaean_taxonomy

Kyseisessä taksonomiassa eliöt on jaettu eri luokkiin tarkentuvan
seulan avulla ja se alin näistä jakoluokista on rotu ("subspecies",
"race", "variety").

http://www.wikipedia.org/wiki/Subspecies

Tässä yhteydessä käytetyn käsitteen "rotu" määritelmässä tärkeitä
kriteerejä on vain kaksi.

1) Yksilön kuuluminen johonkin rotuun on oltava määriteltävissä selkein
perustein. Perusteeksi kelpaa DNA:n erojen lisäksi mm. ulkonäön erot,
eli esimerkiksi ihmisen pituuden perusteella voitaisiin määritellä pitkien
rotu ja lyhyiden rotu. Rotujen ero voi olla hyvinkin pieni, mutta se on
pystyttävä erottamaan. Eron on myös oltava askeleenomainen eli
ihmisryhmää ei voi jakaa rotuihin ottamalla vaikkapa 165 cm pituutta
rajapyykiksi. Jos (kun) pituudessa on jatkuvaa vaihtelua niin kyseessä
ei ole enää kaksi rotua vaan vaihteleva ryhmä ("single varied group").
Tässä tulee mukaan käsite "cline", jonka jo esitin aiemmin.

2) Jos kaksi eri rotua sekoittuvat esimerkiksi asumalla samalla alueella,
ei rotujen välillä saa tapahtua merkittävää DNA:n sekoittumista. Ihmisten
tapauksessa tämä tarkoittaisi sitä, että samalla alueella asuvat eri "rotuun"
kuuluvat yksilöt eivät saisi jälkeläisiä niin usein, että "sekarotuiset" yksilöt
aiheuttaisivat lyhyehkössä ajassa (sukupolvina mitaten) vaikkapa
valkoisten ja mustien ihmisten ryhmän muuttumisen eri ruskean sävyisten
ihmisten joukoksi. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa Etelä-Amerikka,
jossa monissa maissa on käynyt juuri näin.

Ehdotetut jaot ihmisrotuihin eivät yleensä selviä ensimmäisestä ehdosta,
koska oletetut rotuominaisuudet vaihtelevat maantieteellisen paikan
mukaan jatkuvasti ("cline"). Kyseessä on siis suuremman ryhmän
sisäinen vaihtelu maantieteellisen aseman mukaan eikä rotuominaisuus,
kun esimerkiksi ihmisten ihonväri muuttuu hiljakseen tummemmaksi
siirryttäessä pohjoisesta kohti päiväntasaajaa.

Ehdotetut jaot ihmisrotuihin eivät myöskään selviä toisesta ehdosta, sillä
samassa paikassa sekaisin asuvat ryhmät sekoontuvat toisiinsa
muutamien (okei, 10...20) sukupolven kuluessa siten, että rotuominaisuus
ei niitä enää erota. Tällöin päädytään ensimmäisessä ehdossa olevaan
käsitteeseen ryhmän sisäinen vaihtelu.

Koirista puhuttaessa sopii huomata, että koira "rodut" eivät suurimmaksi
osaksi toteuta toista ehtoa. Koirat lisääntyvät surutta keskenään niin kauan,
kun fyysinen koko ei sitä estä. Siksi olisikin parempi käyttää rodun
asemasta jotakin muuta käsitettä (englanninkielessä "breed") kuvaamaan
jalostettuja eläimiä.

Rotu käsitteenä ei toimi ihmisyksilöille, vaikka Huhtikuulaiset ja
Suomensisu niin haluaisivatkin. Tällaisten ajatusten pönkittäminen
lapsille tarkoitetun kolmetoista vuotta vanhan tietosanakirjan
plaraamisella ei asiaa miksikään muuta. Eihän edes Linnaueksen
taksonomia höpinäänne tue, vaikka se on paljon vanhempaa asiaa.

[email protected]

Kielitaitoni takia en ota linkkeihisi mitään kantaa. Alussa esittämäni rodunmääritelmä on lähtöisin Studia tietosanakirjasarjasta (WSOY -94) (turhaväittä sitä vanhentuneeksi koska kyseessä on todellakin käsite.) Sinun esittämässäsi turhan monimutkaisesta määritelmästä löytyy muutama epämääräinen kohta:

"Perusteeksi kelpaa DNA:n erojen lisäksi mm. ulkonäön erot, eli esimerkiksi ihmisen pituuden perusteella voitaisiin määritellä pitkien
rotu ja lyhyiden rotu."

Eli sinunkin määritelmän mukaa roduilla todella on eroa, koska myönnät että DNA:ssa eli perimässä on poikkeavuuksia.

"Eron on myös oltava askeleenomainen eli
ihmisryhmää ei voi jakaa rotuihin ottamalla vaikkapa 165 cm pituutta"

Tässä jää epäselväksi mikä on askeleenomainen ero. Askeleen omaisia erokin kyllä löytyy rotujen väliltä, jos eri alarodut sekä rotujensekoittuminen otetaan huomioon.


"Jos kaksi eri rotua sekoittuvat esimerkiksi asumalla samalla alueella, ei rotujen välillä saa tapahtua merkittävää DNA:n sekoittumista. Ihmisten tapauksessa tämä tarkoittaisi sitä, että samalla alueella asuvat eri "rotuun"
kuuluvat yksilöt eivät saisi jälkeläisiä niin usein, että "sekarotuiset" yksilöt
aiheuttaisivat lyhyehkössä ajassa (sukupolvina mitaten) vaikkapa valkoisten ja mustien ihmisten ryhmän muuttumisen eri ruskean sävyisten
ihmisten joukoksi. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa Etelä-Amerikka, jossa monissa maissa on käynyt juuri näin."

Päinvastaisena esimerkkinä voisi sanoa Yhdysvallat. Sitä paitsi eteläamerikkalaisista suurin osa luetaan kyllä samaan rotuun (valkoiseen, kaukaasialaiseen yms.) kuin meidät suomalaiset on huomattava että pienikin määrä tummempaa perimää näkyy selvemmin ilmiasussa. Toki esimerkkejä rodun sekoittumisestakin löytyy (esim. Väli-Amerikka eli Meksikko yms.), mutta se ei ole yhtä yleistä kuin saman rodun edustajien lisääntyminen keskenään.

"Siksi olisikin parempi käyttää rodun
asemasta jotakin muuta käsitettä (englanninkielessä "breed") kuvaamaan
jalostettuja eläimiä."

Vaikka koirarotuja voi minun mielestä kutsua roduiksikin niin ainakin kasvien osalta puhutaan jalostettujen rotujen kyseessä ollessa lajikkeista.

"Rotu käsitteenä ei toimi ihmisyksilöille, vaikka Huhtikuulaiset ja Suomensisu niin haluaisivatkin."

Toimiipa jos se määritellään kuten äsken esitin. On huvittavaa huomata että se toimii sinunkin esittämälläsi uudelleen määrittelyllä.

Olli P. kirjoitti:

Kielitaitoni takia en ota linkkeihisi mitään kantaa. Alussa esittämäni rodunmääritelmä on lähtöisin Studia tietosanakirjasarjasta (WSOY -94) (turhaväittä sitä vanhentuneeksi koska kyseessä on todellakin käsite.) Sinun esittämässäsi turhan monimutkaisesta määritelmästä löytyy muutama epämääräinen kohta:

"Perusteeksi kelpaa DNA:n erojen lisäksi mm. ulkonäön erot, eli esimerkiksi ihmisen pituuden perusteella voitaisiin määritellä pitkien
rotu ja lyhyiden rotu."

Eli sinunkin määritelmän mukaa roduilla todella on eroa, koska myönnät että DNA:ssa eli perimässä on poikkeavuuksia.

"Eron on myös oltava askeleenomainen eli
ihmisryhmää ei voi jakaa rotuihin ottamalla vaikkapa 165 cm pituutta"

Tässä jää epäselväksi mikä on askeleenomainen ero. Askeleen omaisia erokin kyllä löytyy rotujen väliltä, jos eri alarodut sekä rotujensekoittuminen otetaan huomioon.


"Jos kaksi eri rotua sekoittuvat esimerkiksi asumalla samalla alueella, ei rotujen välillä saa tapahtua merkittävää DNA:n sekoittumista. Ihmisten tapauksessa tämä tarkoittaisi sitä, että samalla alueella asuvat eri "rotuun"
kuuluvat yksilöt eivät saisi jälkeläisiä niin usein, että "sekarotuiset" yksilöt
aiheuttaisivat lyhyehkössä ajassa (sukupolvina mitaten) vaikkapa valkoisten ja mustien ihmisten ryhmän muuttumisen eri ruskean sävyisten
ihmisten joukoksi. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa Etelä-Amerikka, jossa monissa maissa on käynyt juuri näin."

Päinvastaisena esimerkkinä voisi sanoa Yhdysvallat. Sitä paitsi eteläamerikkalaisista suurin osa luetaan kyllä samaan rotuun (valkoiseen, kaukaasialaiseen yms.) kuin meidät suomalaiset on huomattava että pienikin määrä tummempaa perimää näkyy selvemmin ilmiasussa. Toki esimerkkejä rodun sekoittumisestakin löytyy (esim. Väli-Amerikka eli Meksikko yms.), mutta se ei ole yhtä yleistä kuin saman rodun edustajien lisääntyminen keskenään.

"Siksi olisikin parempi käyttää rodun
asemasta jotakin muuta käsitettä (englanninkielessä "breed") kuvaamaan
jalostettuja eläimiä."

Vaikka koirarotuja voi minun mielestä kutsua roduiksikin niin ainakin kasvien osalta puhutaan jalostettujen rotujen kyseessä ollessa lajikkeista.

"Rotu käsitteenä ei toimi ihmisyksilöille, vaikka Huhtikuulaiset ja Suomensisu niin haluaisivatkin."

Toimiipa jos se määritellään kuten äsken esitin. On huvittavaa huomata että se toimii sinunkin esittämälläsi uudelleen määrittelyllä.

En ole kiinnostunut niinkään sinun rodunmäärittelystäsi
enemmänkin siitä, jota käytetään biologiassa. Siksi
puhuin käyttämästäsi taksonomian käsitteestä.

"Kielitaitoni takia en ota linkkeihisi mitään kantaa."

Hanki kielitaito. Tieteen kieli on englanti ja sitä osaamaton
on lukutaidoton. Uskottavuutesi kärsii pahasti, jos et voi
lukea julkaisuja tai edes webbisivuja ja silti haluat osallistua
keskusteluun tieteeseen liittyvistä asioista.

Viestiäsi voisi tulkita myös niini se, että et pysty kumoamaan
esitettyjä väitteitä. Kielitaidon puutteen perusteella sitten
yrität kätevästi ohittaa ne olankohautuksella. Varmaankin
joku muista Huhtikuulaisista osaa suomentaa sivut sinulle.
Asian eli rodun määritelmän luulisi heitäkin kiinnostavan.

Suomennetaan nyt vähän.
Rodun taksonominen määritelmä sisältää kaksi ehtoa:

1) Rodulla oltava tunnistettava piirre, esimerkiksi ihonväri.

- Tunnistettava piirre pitää erota roduilla selvästi.

- Tunnistettava piirre, vaikkapa ihonväri ei saa rodussa vaihdella
epämääräisesti mustan ja valkoisen välillä vaan eron on oltava
selvä. Jos ryhmän sisällä esiintyy jatkuva jakauma värejä mustasta
ruskean kautta valkeaan niin kyseessä ei ole kelvollinen
rotupiirre. Tällöin puhutaan muuntelusta ryhmän sisällä eikä
erillisistä roduista. Rotupiirteen eron on oltava selvä ja hyvin
määritelty tyyliin lyhyet pyrstösulat vastaan pitkät pyrstösulat.

- Tunnistettava piirre ei saa rodussa vaihdella maantieteellisen
paikan funktiona jatkuvasti. Ihonvärin muuttuminen
hitaasti tummemmaksi kuljettaessa Pohjois-Euroopasta
päiväntasaajalle on esimerkki maantieteellisestä vaihtelusta
ja perimän jatkuvasta sekoittumisesta eikä rodusta.

2) Ei merkittävää rotujen sekoittumista eli perimän vaihtoa
vaikka rodun yksilöt asuvat vapaasti samalla alueella.

Molempien ehtojen on toteuduttava, jotta voitaisiin puhua
roduista. Ihmisellä eivät toteudu kunnolla kumpikaan ehto.

Oletettujen rotujen sekoittumisesta riittää yksi esimerkki.
Esimerkiksi vaikkapa Brasilia. Sen jälkeen ei enää voida
puhua erillisistä roduista, vaikka jossakin muualla samat
ryhmät eivät sekoittuisi samalla tavalla. Molempien ehtojen
kun piti toteutua.

IQI

Olli P. kirjoitti:

"Tiede vanhenee juuri siinä tahdissa, kun uudet tutkimustulokset vaativat muutoksia vanhoihin teorioihin."

Mutta kun niitä uusia tutkimustuloksia ei ole (kuten tässä tapauksessa) vanhatkin lähteet kelpaavat hyvin oikeissa tiedejulkaissuissa käytetää toisinaan useita kymmeniäkin vuosia vanhoja lähteitä.

"Käyttäisitkö itse kolmetoista vuotta sitten kirjoitettua TOP-tietokeskusta perustellaksesi Win XP:n paremmuutta Linuxiin nähden?"

Vertaus on huono, koska tietotekniikka kehyttyy nopeammin kuin taksonomia.


"Koululaisten tietosanakirjasta puhuminen tieteenä on kovin hupaisaa."

Päin vastoin perusteoksissa on vain perustavanlaatuiset tosiseikat. Tosin muitakin lähteitä löytyy yllin kyllin.

Rotu on suuri joukko toistensa kaltaisia yksilöitä jotka saavat samankaltaisia jälkeläisiä. Kaikkien piirteiden ei siis tarvitse olla samanlaisia kaikilla rodun edustajilla. Ihmisistä tällaisia ryhmiä löytyy se ei muutu selittelemällä miksikään.

"Selittelemällä ei myöskään käsite "rotu" muutu yhtään paremmin perustelluksi."

Lapsikin tajuaa, että edellä antamani oikean määritelmän mukaan rotuja on olemassa, myös meillä ihmisillä.

"Ihmisten osalta sille ei löydy geneettistä perustetta sillä tunnetut ihmisen DNA - ryhmittelyt eivät noudata mitään tunnettua rotujakoa (antropologista tai muutakaan)."

Yleensäkin DNA vaikutusta ulkonäköön tunnetaan kauniisti sanottuna puutteellisesti. Silti ihonväri silmäpoimut yms. rotuominaisuudet ovat periytyviä. Tämä selvitettiin, muistaakseni jo 1700-luvun lopulla. Enkä usko että sinäkään kehtaat vakavissasi väittää muuta.

"Ulkonäköön perustuvat jaottelut ovat puolestaan täysin subjektiivisia, eli niistäkään ei ole tieteellisen määritelmän pohjaksi."

Ulkonäköön liittyvät jaottelu eivät ole mitenkään subjektiivisia, kasvojen mittasuhteita voidaa mitata sekä vertailla keskenään sama koskee myös väritystä.

"Korrelaatioista puhuminen on kuitenkin
mielekästä vain silloin, kun korreloitavat asiat ovat hyvin määriteltyjä."

Juurihan esitin varsin selkeän sekä virallisen rodunmääritelmän.


"Mihin SINÄ tarvitset ihmisrodun käsitettä?"

Käsitettä rotu tarvitaan esimerkiksi jotta voidaan selvittä toimiiko lääke kaikilla roduilla (ainahan näin ei ole).
Itse tarvitsen käsitettä rotu puhuessani mm. Kuvaillessani ihmisten ulkonäköä sekä joskus myös puhuessani tai kirjoittaessani yhteiskunnallisista asioista (kuten nyt).

Nykykoirarodut ovat tulosta hyvin tarkasta ja huolellisesta jalostustyöstä juuri tiettyjen ominaisuuksien parantamiseksi.

”Mitähän ihmisen ominaisuuksia parannettiin viimeisen tuhannen vuoden aikana ja miten tämä valintaprosessi ilmeni esimerkiksi´
yhteiskunnassa?”

Ennen vanhaan kuolleisuus oli suurta jolloin vain olosuhteisiin parhaiten sopeutuneet pääsivät lisääntymisikään. Tämä kehitys (jota voidaan kutsua myös luonnonvalinnaksi) toi meille nämä nykyiset ominaisuutemme tai oikeastaan hävitti kaikki täkäläisissä olosuhteissa haitalliset ominaisuudet tämän kaltainen kehitys jatkuisi ankarissa olosuhteissa (jollaiset täällä pohjoisessa on) ns. puhtaaseenlinjaan eli lajin perimän puitteissa onnistuneimpaan mahdolliseen rotuun paikallisissa olosuhteissa.
Yhteiskunnassa tämä tapahtuma ilmeni mm. nälänhätänä paleltumisina sekä lempeämmässä muodossaan parin valintana.

Kysyn edelleen: Mitähän ihmisen ominaisuuksia parannettiin
viimeisen tuhannen vuoden aikana ja miten tämä valintaprosessi
ilmeni esimerkiksi yhteiskunnassa?”

"Ennen vanhaan kuolleisuus oli suurta jolloin vain olosuhteisiin
parhaiten sopeutuneet pääsivät lisääntymisikään."

Mikähän yksilön ominaisuus esimerkiksi vuonna 1300 oli sellainen,
että se edisti lisääntymisikään pääsemistä? Erityisesti kiinnostaisi
se, miten tämän ominaisuuden osalta tilanne Euroopassa oli erilainen
esimerkiksi Afrikkaan tai Aasiaan verrattuna. Pelkkä kylmempi
ilmasto ei riitä vastaukseksi, sillä esimerkiksi Egyptissä
saatiin aikaan korkeakulttuuri paljon siedettävämmissä ilmasto-
olosuhteissa. Myöskään Etelä-Amerikan mayojen ei tarvinnut
kärsiä kylmyyttä.

Viime vuosituhannella merkittävimpiä tappajia ovat olleet nälkä ja
taudit. Mitkä yksilön ominaisuudet suojasivat nälkää ja tauteja
vastaan keskiajan Euroopassa? Äly tai lääketieteestä
(parantamisesta) innostunminen eivät oikein kuulu joukkoon. Älystä
ei feodaaliyhteiskunnassa rahvaalle ollut paljoa apua ja parantajat
poltettiin roviolla noitina.

"Tämä kehitys (jota voidaan kutsua myös luonnonvalinnaksi) toi
meille nämä nykyiset ominaisuutemme tai oikeastaan hävitti kaikki
täkäläisissä olosuhteissa haitalliset ominaisuudet tämän kaltainen
kehitys jatkuisi ankarissa olosuhteissa (jollaiset täällä
pohjoisessa on) ns. puhtaaseenlinjaan eli lajin perimän
puitteissa onnistuneimpaan mahdolliseen rotuun paikallisissa
olosuhteissa."

Luonnonvalinta on yleensä hyvin hidas jalostaja. Jotta voisit puhua
luonnonvalinnasta oletetun "rotuominaisuuden" parantajana sinun
pitäisi ensin määritellä kyseinen ominaisuus ja sitten esittää se
nimenomainen mekanismi, jolla jalostus tapahtui. Pelkkä heitto
siitä, että fiksut pärjäsivät ja pääsivät naimisiin ei riitä. Eipä
se äly tai edes osaaminen näytä edelleenkään olevan tärkein
valintaperuste parinvalinnassa, vaikka valinta on nykyään vapaa.

Koirilla nykylajikkeiden jalostamiseen on kulunut noin viisisataa
sukupolvea armotonta keinotekoista valintaa. Koirilla ei ole
vapaata tahtoa sotkemassa tätä prosessia. Oletko todella sitä
mieltä, että vaivaiset viisikymmentä sukupolvea luonnonvalintaa
ihmisen kohdalla riittäisi tekemään yhtään mitään oleellista
eroa pohjoisen ja päiväntasaajan ihmisen ominaisuuksille? Jos
olet niin sinulla on varmaan esittää tälle väitteellesi
todella hyvät perustelut. Ihmisen jalostaminen tuskin on
helpompaa kuin koirien jalostaminen.

[email protected]

IQI kirjoitti:

En ole kiinnostunut niinkään sinun rodunmäärittelystäsi
enemmänkin siitä, jota käytetään biologiassa. Siksi
puhuin käyttämästäsi taksonomian käsitteestä.

"Kielitaitoni takia en ota linkkeihisi mitään kantaa."

Hanki kielitaito. Tieteen kieli on englanti ja sitä osaamaton
on lukutaidoton. Uskottavuutesi kärsii pahasti, jos et voi
lukea julkaisuja tai edes webbisivuja ja silti haluat osallistua
keskusteluun tieteeseen liittyvistä asioista.

Viestiäsi voisi tulkita myös niini se, että et pysty kumoamaan
esitettyjä väitteitä. Kielitaidon puutteen perusteella sitten
yrität kätevästi ohittaa ne olankohautuksella. Varmaankin
joku muista Huhtikuulaisista osaa suomentaa sivut sinulle.
Asian eli rodun määritelmän luulisi heitäkin kiinnostavan.

Suomennetaan nyt vähän.
Rodun taksonominen määritelmä sisältää kaksi ehtoa:

1) Rodulla oltava tunnistettava piirre, esimerkiksi ihonväri.

- Tunnistettava piirre pitää erota roduilla selvästi.

- Tunnistettava piirre, vaikkapa ihonväri ei saa rodussa vaihdella
epämääräisesti mustan ja valkoisen välillä vaan eron on oltava
selvä. Jos ryhmän sisällä esiintyy jatkuva jakauma värejä mustasta
ruskean kautta valkeaan niin kyseessä ei ole kelvollinen
rotupiirre. Tällöin puhutaan muuntelusta ryhmän sisällä eikä
erillisistä roduista. Rotupiirteen eron on oltava selvä ja hyvin
määritelty tyyliin lyhyet pyrstösulat vastaan pitkät pyrstösulat.

- Tunnistettava piirre ei saa rodussa vaihdella maantieteellisen
paikan funktiona jatkuvasti. Ihonvärin muuttuminen
hitaasti tummemmaksi kuljettaessa Pohjois-Euroopasta
päiväntasaajalle on esimerkki maantieteellisestä vaihtelusta
ja perimän jatkuvasta sekoittumisesta eikä rodusta.

2) Ei merkittävää rotujen sekoittumista eli perimän vaihtoa
vaikka rodun yksilöt asuvat vapaasti samalla alueella.

Molempien ehtojen on toteuduttava, jotta voitaisiin puhua
roduista. Ihmisellä eivät toteudu kunnolla kumpikaan ehto.

Oletettujen rotujen sekoittumisesta riittää yksi esimerkki.
Esimerkiksi vaikkapa Brasilia. Sen jälkeen ei enää voida
puhua erillisistä roduista, vaikka jossakin muualla samat
ryhmät eivät sekoittuisi samalla tavalla. Molempien ehtojen
kun piti toteutua.

IQI

"En ole kiinnostunut niinkään sinun rodunmäärittelystäsi enemmänkin siitä, jota käytetään biologiassa."

Minun esittämääni rodunmääritelmään käytetäänkin biologiassa sinun määritelmääsi taas tietynlaisen vasemmiston yms. taholta yhteiskunnallisessa "keskustelussa". Annoin mielestäni varsin selkeän lähteenkin eikä ole edes ainoa laatuaan.

"Hanki kielitaito. Tieteen kieli on englanti ja sitä osaamaton on lukutaidoton. Uskottavuutesi kärsii pahasti, jos et voi lukea julkaisuja tai edes webbisivuja ja silti haluat osallistua
keskusteluun tieteeseen liittyvistä asioista."

Tuo loanheitto ei todista mitään. Näistäkin asioista on onneksi saatavissa varsin kattavasti tietoa suomeksi.

"Viestiäsi voisi tulkita myös niini se, että et pysty kumoamaan esitettyjä väitteitä."

Eipä vaan voi, koska vastasin niihin tekstissä esitettyihin väitteisiin jotka olit kirjoittanut viestisi suomeksi.

"Varmaankin joku muista Huhtikuulaisista osaa suomentaa sivut sinulle."

Tietääkseni en edes tunne ketään huhtikuunryhmäläisiä, enkä ole täällä sellaista väittänytkään. Heidän sivuillaan on paljon asiaa, mutta en todellakaan allekirjoita sitä kaikkea. En yleensäkään ole tätä WP porukkaa. niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut. Kuulun sen sijaan eräisiin "perinteisempiin" kansallismielisiin järjestöihin.

"Tunnistettava piirre ei saa rodussa vaihdella maantieteellisen paikan funktiona jatkuvasti. Ihonvärin muuttuminen hitaasti tummemmaksi kuljettaessa Pohjois-Euroopasta päiväntasaajalle on esimerkki maantieteellisestä vaihtelusta
ja perimän jatkuvasta sekoittumisesta eikä rodusta."

Tähän väliin voisi taas ottaa esimerkiksi Etelä-Amerikan, jossa väestö (alkuperäinenkin sellainen) on huomattavasti vaaleampaa kuin päiväntasaajalla. Samanlaisia esimerkkejä löytyy muitakin, mutta itsestään selvyyksiä lienee turha luetella.
Tietenkin rotuominaisuudet noin yleensä vaihtelevat luonnonroduilla yleensä maantieteellisten seikkojen vuoksi (toinen vaikuttava tekijä myös meillä ihmisillä on parin valinta). Tuollainen rodunmääritelmä on selvästi tarkoitushakuinen!

"Oletettujen rotujen sekoittumisesta riittää yksi esimerkki. Esimerkiksi vaikkapa Brasilia."

Miksi sitten sekoittumattomuudesta ei riitä yksi esimerkki? Etelä-Amerikan tapauksen käsittelin jo edellisessä viestissäni. On totta että Brasiliassa on tapahtunut enemmän rodunsekoittumista kuin muissa maan osan maissa mutta sielläkin tavataan vielä kaikkia kolmea päärotua erikseen.

IQI kirjoitti:

Kysyn edelleen: Mitähän ihmisen ominaisuuksia parannettiin
viimeisen tuhannen vuoden aikana ja miten tämä valintaprosessi
ilmeni esimerkiksi yhteiskunnassa?”

"Ennen vanhaan kuolleisuus oli suurta jolloin vain olosuhteisiin
parhaiten sopeutuneet pääsivät lisääntymisikään."

Mikähän yksilön ominaisuus esimerkiksi vuonna 1300 oli sellainen,
että se edisti lisääntymisikään pääsemistä? Erityisesti kiinnostaisi
se, miten tämän ominaisuuden osalta tilanne Euroopassa oli erilainen
esimerkiksi Afrikkaan tai Aasiaan verrattuna. Pelkkä kylmempi
ilmasto ei riitä vastaukseksi, sillä esimerkiksi Egyptissä
saatiin aikaan korkeakulttuuri paljon siedettävämmissä ilmasto-
olosuhteissa. Myöskään Etelä-Amerikan mayojen ei tarvinnut
kärsiä kylmyyttä.

Viime vuosituhannella merkittävimpiä tappajia ovat olleet nälkä ja
taudit. Mitkä yksilön ominaisuudet suojasivat nälkää ja tauteja
vastaan keskiajan Euroopassa? Äly tai lääketieteestä
(parantamisesta) innostunminen eivät oikein kuulu joukkoon. Älystä
ei feodaaliyhteiskunnassa rahvaalle ollut paljoa apua ja parantajat
poltettiin roviolla noitina.

"Tämä kehitys (jota voidaan kutsua myös luonnonvalinnaksi) toi
meille nämä nykyiset ominaisuutemme tai oikeastaan hävitti kaikki
täkäläisissä olosuhteissa haitalliset ominaisuudet tämän kaltainen
kehitys jatkuisi ankarissa olosuhteissa (jollaiset täällä
pohjoisessa on) ns. puhtaaseenlinjaan eli lajin perimän
puitteissa onnistuneimpaan mahdolliseen rotuun paikallisissa
olosuhteissa."

Luonnonvalinta on yleensä hyvin hidas jalostaja. Jotta voisit puhua
luonnonvalinnasta oletetun "rotuominaisuuden" parantajana sinun
pitäisi ensin määritellä kyseinen ominaisuus ja sitten esittää se
nimenomainen mekanismi, jolla jalostus tapahtui. Pelkkä heitto
siitä, että fiksut pärjäsivät ja pääsivät naimisiin ei riitä. Eipä
se äly tai edes osaaminen näytä edelleenkään olevan tärkein
valintaperuste parinvalinnassa, vaikka valinta on nykyään vapaa.

Koirilla nykylajikkeiden jalostamiseen on kulunut noin viisisataa
sukupolvea armotonta keinotekoista valintaa. Koirilla ei ole
vapaata tahtoa sotkemassa tätä prosessia. Oletko todella sitä
mieltä, että vaivaiset viisikymmentä sukupolvea luonnonvalintaa
ihmisen kohdalla riittäisi tekemään yhtään mitään oleellista
eroa pohjoisen ja päiväntasaajan ihmisen ominaisuuksille? Jos
olet niin sinulla on varmaan esittää tälle väitteellesi
todella hyvät perustelut. Ihmisen jalostaminen tuskin on
helpompaa kuin koirien jalostaminen.

[email protected]

"Mikähän yksilön ominaisuus esimerkiksi vuonna 1300 oli sellainen, että se edisti lisääntymisikään pääsemistä?"

Esimerkkinä voisi heittää vaikka kylmän kestävyys.

"Erityisesti kiinnostaisi se, miten tämän ominaisuuden osalta tilanne Euroopassa oli erilainen esimerkiksi Afrikkaan tai Aasiaan verrattuna."

Mongolit itämaalaiset esim. eskimot ovat ruumiin rakenteeltaan tukevampia sekä lyhyempiä kuin mustat. Myös meidän Euroopan kansojen ruumiinrakenteemme on voimakkaampi kun mustilla.

"Viime vuosituhannella merkittävimpiä tappajia ovat olleet nälkä ja taudit. Mitkä yksilön ominaisuudet suojasivat nälkää ja tauteja vastaan keskiajan Euroopassa? Äly tai lääketieteestä (parantamisesta) innostuminen eivät oikein kuulu joukkoon. Älystä ei feodaaliyhteiskunnassa rahvaalle ollut paljoa apua ja parantajat poltettiin roviolla noitina."

Ensinnäkin elämää on ollut myös tuota aikaisemmilla vuosituhansilla. Toisekseen ravinnonhankinnassa näinkin karusta maanosasta on älystä ollut apua jopa keskiajalla kylmältä suojasi sekä suojaa vieläkin ruumiin rakenne kuten edellä sanoin pimeänä vuoden aikana taas vaaleampi iho auttaa vitamiinin tuotannossa. Onkos sellainen herra kun Gregor Mendel muuten tuttu?

IQI kirjoitti:

Kysyn edelleen: Mitähän ihmisen ominaisuuksia parannettiin
viimeisen tuhannen vuoden aikana ja miten tämä valintaprosessi
ilmeni esimerkiksi yhteiskunnassa?”

"Ennen vanhaan kuolleisuus oli suurta jolloin vain olosuhteisiin
parhaiten sopeutuneet pääsivät lisääntymisikään."

Mikähän yksilön ominaisuus esimerkiksi vuonna 1300 oli sellainen,
että se edisti lisääntymisikään pääsemistä? Erityisesti kiinnostaisi
se, miten tämän ominaisuuden osalta tilanne Euroopassa oli erilainen
esimerkiksi Afrikkaan tai Aasiaan verrattuna. Pelkkä kylmempi
ilmasto ei riitä vastaukseksi, sillä esimerkiksi Egyptissä
saatiin aikaan korkeakulttuuri paljon siedettävämmissä ilmasto-
olosuhteissa. Myöskään Etelä-Amerikan mayojen ei tarvinnut
kärsiä kylmyyttä.

Viime vuosituhannella merkittävimpiä tappajia ovat olleet nälkä ja
taudit. Mitkä yksilön ominaisuudet suojasivat nälkää ja tauteja
vastaan keskiajan Euroopassa? Äly tai lääketieteestä
(parantamisesta) innostunminen eivät oikein kuulu joukkoon. Älystä
ei feodaaliyhteiskunnassa rahvaalle ollut paljoa apua ja parantajat
poltettiin roviolla noitina.

"Tämä kehitys (jota voidaan kutsua myös luonnonvalinnaksi) toi
meille nämä nykyiset ominaisuutemme tai oikeastaan hävitti kaikki
täkäläisissä olosuhteissa haitalliset ominaisuudet tämän kaltainen
kehitys jatkuisi ankarissa olosuhteissa (jollaiset täällä
pohjoisessa on) ns. puhtaaseenlinjaan eli lajin perimän
puitteissa onnistuneimpaan mahdolliseen rotuun paikallisissa
olosuhteissa."

Luonnonvalinta on yleensä hyvin hidas jalostaja. Jotta voisit puhua
luonnonvalinnasta oletetun "rotuominaisuuden" parantajana sinun
pitäisi ensin määritellä kyseinen ominaisuus ja sitten esittää se
nimenomainen mekanismi, jolla jalostus tapahtui. Pelkkä heitto
siitä, että fiksut pärjäsivät ja pääsivät naimisiin ei riitä. Eipä
se äly tai edes osaaminen näytä edelleenkään olevan tärkein
valintaperuste parinvalinnassa, vaikka valinta on nykyään vapaa.

Koirilla nykylajikkeiden jalostamiseen on kulunut noin viisisataa
sukupolvea armotonta keinotekoista valintaa. Koirilla ei ole
vapaata tahtoa sotkemassa tätä prosessia. Oletko todella sitä
mieltä, että vaivaiset viisikymmentä sukupolvea luonnonvalintaa
ihmisen kohdalla riittäisi tekemään yhtään mitään oleellista
eroa pohjoisen ja päiväntasaajan ihmisen ominaisuuksille? Jos
olet niin sinulla on varmaan esittää tälle väitteellesi
todella hyvät perustelut. Ihmisen jalostaminen tuskin on
helpompaa kuin koirien jalostaminen.

[email protected]

mieleesi ei ole muljahtanut se että jo pelkästään ilmastollisista syistä tartunta tautien tilanne on erilainen kuin lämpimämmissä maissa. Esim. malaria puuttuu tältä samoin bilhartsia jne. jne. onhan noita syitä monia jos vain on avoimet simät niitä näkemään. Tietysti jos kulkee laput silmillä tai katselee (mielipide)väritettyjen silmälasien lävitse on se sitten ihan oma asiansa.

Olli P. kirjoitti:

"En ole kiinnostunut niinkään sinun rodunmäärittelystäsi enemmänkin siitä, jota käytetään biologiassa."

Minun esittämääni rodunmääritelmään käytetäänkin biologiassa sinun määritelmääsi taas tietynlaisen vasemmiston yms. taholta yhteiskunnallisessa "keskustelussa". Annoin mielestäni varsin selkeän lähteenkin eikä ole edes ainoa laatuaan.

"Hanki kielitaito. Tieteen kieli on englanti ja sitä osaamaton on lukutaidoton. Uskottavuutesi kärsii pahasti, jos et voi lukea julkaisuja tai edes webbisivuja ja silti haluat osallistua
keskusteluun tieteeseen liittyvistä asioista."

Tuo loanheitto ei todista mitään. Näistäkin asioista on onneksi saatavissa varsin kattavasti tietoa suomeksi.

"Viestiäsi voisi tulkita myös niini se, että et pysty kumoamaan esitettyjä väitteitä."

Eipä vaan voi, koska vastasin niihin tekstissä esitettyihin väitteisiin jotka olit kirjoittanut viestisi suomeksi.

"Varmaankin joku muista Huhtikuulaisista osaa suomentaa sivut sinulle."

Tietääkseni en edes tunne ketään huhtikuunryhmäläisiä, enkä ole täällä sellaista väittänytkään. Heidän sivuillaan on paljon asiaa, mutta en todellakaan allekirjoita sitä kaikkea. En yleensäkään ole tätä WP porukkaa. niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut. Kuulun sen sijaan eräisiin "perinteisempiin" kansallismielisiin järjestöihin.

"Tunnistettava piirre ei saa rodussa vaihdella maantieteellisen paikan funktiona jatkuvasti. Ihonvärin muuttuminen hitaasti tummemmaksi kuljettaessa Pohjois-Euroopasta päiväntasaajalle on esimerkki maantieteellisestä vaihtelusta
ja perimän jatkuvasta sekoittumisesta eikä rodusta."

Tähän väliin voisi taas ottaa esimerkiksi Etelä-Amerikan, jossa väestö (alkuperäinenkin sellainen) on huomattavasti vaaleampaa kuin päiväntasaajalla. Samanlaisia esimerkkejä löytyy muitakin, mutta itsestään selvyyksiä lienee turha luetella.
Tietenkin rotuominaisuudet noin yleensä vaihtelevat luonnonroduilla yleensä maantieteellisten seikkojen vuoksi (toinen vaikuttava tekijä myös meillä ihmisillä on parin valinta). Tuollainen rodunmääritelmä on selvästi tarkoitushakuinen!

"Oletettujen rotujen sekoittumisesta riittää yksi esimerkki. Esimerkiksi vaikkapa Brasilia."

Miksi sitten sekoittumattomuudesta ei riitä yksi esimerkki? Etelä-Amerikan tapauksen käsittelin jo edellisessä viestissäni. On totta että Brasiliassa on tapahtunut enemmän rodunsekoittumista kuin muissa maan osan maissa mutta sielläkin tavataan vielä kaikkia kolmea päärotua erikseen.

"Minun esittämääni rodunmääritelmään käytetäänkin biologiassa sinun
määritelmääsi taas tietynlaisen vasemmiston yms. taholta
yhteiskunnallisessa "keskustelussa". Annoin mielestäni varsin selkeän
lähteenkin eikä ole edes ainoa laatuaan."

Jaa niin, että Encyclopedia Britannican uusin painos on sitten
vain tietynlaisen vasemmiston puhetorvi. Hmm, no sinähän sen
varmaan tiedät, laajan kokemuksesi ja tietojesi nojalla. Taidat
kyllä nyt jäädä toiseksi.

Lueppas "Nykykäsitys ihmisrodusta", jossa kirjoitin aiheesta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=4500000000000035&posting=22000000000644613

Joskus englannin osaamisesta on todella apua. Suosittelen
opettelemaan, sitä kautta avautuisivat sinullekin monet
tietokannat ja julkaisut.

[email protected]

Just kirjoitti:

Huom. "paikallisissa olosuhteissa". Ei siis absoluuttisesti paras 'herrakansa'. Ja luonto ei pyri täydellisyyteen, sillähän ei kai ole tietoisuutta, vaan se tyytyy siihen mikä toimii.

Rasisti näki tuossakin kohdassa väitteen että muut rodut ovat huonompia ;-)

"Erityisesti puhtaan rodun myytti on todettu tieteellisesti
pätemättömäksi".

Spectrum tietokeskus, WSOY 1974, osa 10, Rotukysymys,
s. 261-264