Meillä Suomessa uskonnonopetuksessa opetetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnonopetus antaa tietoa, jonka pohjalta lapsen on helpompi kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Tavoiteena on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys, joka auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä, ei käännyttäminen mihinkään uskontoon. Uskonnonopetus on meillä siis tunnustuksetonta.
Vaikka itse olisi kuinka ateisti tahansa, kuuluu em. opetus ihan yleissivistykseenkin ja sen antamat tiedot auttavat lasta myös elämään uskonnottomana uskovaisten rinnalla (samassa yhteiskunnassa)!
Vaikka omina kouluaikoinani (80-90-luvuilla) opetus oli hyvinkin tunnustuksellista, ei se muuttanut ketään "hihhuliksi".
Uskonnonopetuksesta kieltäytyminen/ sen kieltäminen lapselta on em. perustein järjetöntä, kuten siitä vaahtoaminenkin keskustelupalstalla!
Lisäksi 15-vuotta täyttänyt henkilö on oikeutettu yksin eroamaan uskontokunnastaan, tai liittymään sellaiseen vanhempien suostumuksella.
Vaikka itse olisi kuinka ateisti tahansa, kuuluu em. opetus ihan yleissivistykseenkin ja sen antamat tiedot auttavat lasta myös elämään uskonnottomana uskovaisten rinnalla (samassa yhteiskunnassa)!
Vaikka omina kouluaikoinani (80-90-luvuilla) opetus oli hyvinkin tunnustuksellista, ei se muuttanut ketään "hihhuliksi".
Uskonnonopetuksesta kieltäytyminen/ sen kieltäminen lapselta on em. perustein järjetöntä, kuten siitä vaahtoaminenkin keskustelupalstalla!
Lisäksi 15-vuotta täyttänyt henkilö on oikeutettu yksin eroamaan uskontokunnastaan, tai liittymään sellaiseen vanhempien suostumuksella.
Vastaukset 141
Vanhimmat
teologit ja siihen liittyy lähetyskäsky. Pitäisi opettajan olla puolueeton.
ja se voitaisiin hyvin hoitaa osana muita oppiaineita.
On aivan turhaan opettaa kamelikuskien nuotiotarinoita omana oppiaineenaan, kun kuitenkin ne todella viihdyttävät tarinat Jumalasta, Zeuksesta käsitellään hyvin suppeasti ja toisaalla.
Jos 5-6% jengistä on taipumusta voimakkaaseen taikauskoisuuteen, loitsujen lukemiseen ja muihin riitteihin, niin lopulle riittää tieto että joillakin pata hakkaa tyhjää että se ei ole sairausluokituksessa vaan kulkee uskonnon nimellä.
suosittelisit toimimaan osana uskonnonopetusta?
Liikuntaa?
juuri ole juttua että uskontoa ei tarvitse opettaa, riittää kun esim. historianopetuksessa kerottaisiin vanhoista mytologioista, psykologisella puolella taasen voitaisiin kertoa ihmisten taikauskoisuudesta jne.
historian tunneille. Uskonsotiin, ristiretkiin ja noitavainoihin. Jne.
josko liikuntakin olisi voinut noihin talkoisiin osallistua. Mm. uintitunneilla voitaisiin teemana pitää vetten päällä kävelyä (kokeilua), voimalutunneilla hieman tempaustekniikkaa (helvetin vaikee) jne..
>>>historianopetuksessa kerottaisiin vanhoista mytologioista>psykologisella puolella taasen voitaisiin kertoa ihmisten taikauskoisuudesta jne.
vaikka sitä miten yrittäisi sivistyksen kaapuun kätkeä.
Ja liikunnasta voitaisiin kertoa vaikka äidinkielentunneilla ja kuvaamataidosta esim. matematiikan yhteydessä. Huvittaa...
kertoa äidinkielentunneilla. Termistö on hyvä tuntea ja käsitellä perinpohjaisesti; lipat, dyykkaus, lämäri, länget, byyri jne..nördet sit voi vaikka kirjoittaa niistä esseitä sunmuita kivoi juttui.
Kyllä kannattaa, samoin kuin musiikinopetuksenkin voi rajata ihan suulliseen kertomiseen siitä ;)
varmaankin ajattelin samoin kuin sinä, kun olin laulukokeeni suorittanut.
että hän oli jo silloin näin edistyksellinen? ;)
varmaankaan edistyksellisyydellä ollut mitään tekemistä? Ehkäpä hänellä oli tietynlaista kunnioitusta musiikkia kohtaan.
>Uskonnonopetus on meillä siis tunnustuksetonta.
Missäs vaiheessa tämä on muuttunut? Muistikuvieni mukaan 70/80-lukujen vaihteessa kun itse kävin peruskouluni luokilla 1 - 8 oli pelkästään juttua Jeesuksesta ja vasta 9. luokalla käytiin nopeasti ja seikkaperäisesti läpi muutkin uskonnot. Voi olla että muistan väärin, mutta jos en, niin miten sellainen uskonnonopetus VOI olla tunnustuksetonta jossa yli 8/9 kaikesta opetuksesta käsittelee vain ja ainoastaan ev.lut. uskontoa joka sattuu maassamme olemaan se suosituin?
Mikäli asia ON muuttunut, silloin ei tietenkään tarvitse "vaahdota" keskustelupalstoilla että tunnustuksellinen uskonnonopetus kouluista pois.
Miten on? Onko täällä tällä hetkellä koulua käyvien lasten vanhempia?
"Uskonnonopetus on meillä siis tunnustuksetonta."
"omina kouluaikoinani (80-90-luvuilla) opetus oli hyvinkin tunnustuksellista"
No kumpaa se nyt sitten on?
Lyhyt ja ytimekäs vastaus.
Ei kukaan voi olla; EI VOI, ei ei, EI, voih EI,
EI KUKAAN VOI OLLA, NOOOOOOINNN TYHHHH-MMMÄÄÄÄÄ!
Miten vähä-älyinen pystyy muodostamaan melkein ymmärrettäviä(lyhyitä ja väärinkirjoitettuja, capslock pohjassa tietenkin) sanoja.
Tai no melkein sanoja ;) Ajatusta aakkosulosteestasi ei tosin löytynyt. Löytyneekö päästäsikään?
Tuskin.... :(
Omaksi onneksesi lienet liian typerä ymmärtääksesi edes hävetä munaustasi.
Kaikki eivät saa tupakanpoltosta keuhkosyöpää, joten onko siis syytä todeta että "tupakoiminen ei haittaa ketään koska kaikki eivät saa kuolemantautia".
>Vaikka omina kouluaikoinani (80-90-luvuilla) opetus oli hyvinkin tunnustuksellista, ei se muuttanut ketään "hihhuliksi".
Meidän rippileirillämme muutama oli melkoisen sekaisin päästään, yksikin synnintunnossaan keksi että alkaa purra itseään aina kun tulee kiroilleeksi. Väitän että rippileirit saattavat pahimmillaan olla melkoisia aivopesuloita, ja se että niille leireille yleensäkin mennään johtuu tietysti siitä että "kun kaikki muutkin koulussamme menevät". Plus siitä että saa kaikkea roinaa sukulaisilta ja naapuruston tädit eivät tulee huutamaan äidille että miksei toi sun penskas käynyt riparia. - Näin siis minun kotiseudullani.
Jos kouluissa ei olisi uskonnonopetusta lainkaan niin riparillekin saattaisi mennä paljon vähemmän porukkaa. Sen verran uskonnonopetusta toki sallisin että eri uskonnot esiteltäisiin vaikka oppiaineen "filosofia ja katsomukset" alaisuudessa, tai historianopetukseen yhdistettynä. Enkä jälkimmäisessä tietenkään oleta että opetettaisiin että "vuonna 0 syntyi Jeesus" vaan että opetettaisiin että "vuonna se ja se kristinuskoksi nimetty lahko blaa blaa blaa". (Joku varmaan osaa sanoa fiinin terminkin mikä on kahden em. välinen ero.)
joka sopii noiden kahden väliin on FAKTA.
alkaa selittelemään kenenkään syitä rippileirille menoon, koska kuitenkin on kyse vapaaehtoisesta asiasta ja suuri osa nuorista sinne menee, eli haluaa mennä syystä tai toisesta.
Meillä oli ainakin rippileirillä tosi kivaa ja kaikki olisivat halunneet uusinnan. Kukaan ei ollut sekaisin mitenkään, eikä kääntynyt yhtään miksikään, eikä myöskään tullut suuremmin synnintuntoon. Eettisiä kysymyksiä mietittiin kyllä kovasti ja keskustelut olivat todella antoisia. Tunnelma oli kaikenkaikkiaan erittäin hyvä ja vapautunut.
Siellä teidän riparillahan varmasti käskettiin purra itseään? :D Jos sen ikäinen saa tuollaisen päähänpiston, uskallan väittää, että siellä korvien välissä on ollut jotakin muuta häikkää, jos ei nyt sitten ollut kyse vitsistä hänen taholtaan...
>>>Jos kouluissa ei olisi uskonnonopetusta lainkaan niin riparillekin saattaisi mennä paljon vähemmän porukkaa.
pikkukaupungeissa ja kylissä sosiaalinen paine plus riparilahjoina saadut tuhannet eurot, siinäpä tekijöitä miksi nuori menee rippikouluun.
Ja voihan siellä joku saada sormipilluakin, ehkä jopa enemmänkin :D
Vapaaehtoinen ja pakollinen sattuvat olemaan vastakohtia, jos et sitä tiedä :) Siinä yhteydessä, kun puhutaan uskonnonopetuksen pakollisuudesta, on melkoisen tyhmää tulla selittämään syitä, miksi nuorten on kuitenkin (omasta tahdostaan) mentävä riparille, vaikka mitään pakkoa ei ole..! Jos nuorten kokemus uskonnonopetuksesta olisi kovinkin huono, olisi riparille menijöitä niin vähän, että sosiaalista painetta tuskin olisi.
Tuota lopussa mainitsemaasi asiaa (kuten muitakin nuorten haluamia asioita) on suuremmat mahdollisuudet saada/tehdä muualla kuin riparilla. Jokainen tietää riparien kyttäävät nuoriso-ohjaajat ja isoset, jotka pilaavat monta juttua :)
kova, toisaalta kuinka moni 14/15 v voi oikeasti valita jos vanhemmat painostavat?
Kuinak moni 15v myy itsensä ja kuuntelee omasta mielestäänkin puhdasta taikauskosta paskaa muutaman tunnin tai kymmenen, jos bonuksena on useiden tuhansien eurojen lahjukset?
Se on sitä vapaaehtoista pakkoa, vaikka keskiverto vernistelijälle ei ihan aukeakkaan.
Pistähän taas Nas.sukka todellisuudentajusi peliin...
jos opettaja olisi todella noin tietämätön kristillisestä perinteestämme. Koko muu elämä puhuu toista. Lapsi ja nuori on jo vaistonvaraisesti kiinni pyhissä asioissa, mikäli hänet on kastettu. Kasteen armo pysyy, se vahvistuu ja vahvistetaan nuoruuden kynnyksellä.
"Kaikkea roinaa" saavat nuoremme muutenkin, ihan ilman riparia. Yhtä lailla lahjoja saadaan elämänkatsomusleirin käytyä. En usko, että kukaan menisi riparille vain lahjojen vuoksi.
Joku, kutfen sinä sanot riparia aivopesulaksi, joku taas keskitysleiriksi. Ilmeisemmin olet vielä niin nuori itsekin, että et näe asioista muita puolia. Tulitko mahdollisesti rippileirin avustamana ateistiksi?
riparisi, vai opetettiinko teillä siellä maailmankatsomusleirillä tuon kaltaista seksiä? Meillä puhuttiin rakkaudesta suurena lahjana.
Tökeröä yritystä selittää nuorten omaa halua mennä riparille!
Sinulle itsellesi ei näytä aukeavan se, että jos nuoret ja heidän vanhempansa todella pitäisivät uskonnonopetusta niin pahana asiana, kuin muutama tällä palstalla uskonnonopetuksen lopettamisen puolesta meuhkaava ateisti, kävisi niin pieni osa nuorista riparin, että mitään sosiaalista painetta ei olisi mahdollista edes syntyä!
Noille tuhansille euroillesi ja niiden vaikutukselle voi vain nauraa :D
Väitän tietäväni melkoisen paljon asiasta, koska työskentelen nuorten parissa, ja vielä sellaisten, joilla ei ole noiden tuhansien eurojen antajia (eikä paljon muunkaan), mutta silti he lähtevät innokkaina riparille!
Keskustelut riparien käynnin jälkeen kertovat yleensä siitä, miten mukavaa oli, ja miten harmittaa, että se on ohi. Mistään paskan kuuntelemisesta nuoret eivät valita, vaikka keskustelut ovat hyvinkin avoimia ja monia muita asioita saatetaankin kritisoida. Hyvin usein nuoret myös ihmettelevät, että miten pappi olikin niin rento ja tavallinen ihminen.
Ehkä sinunkin olisi syytä uskaltautua tutustumaan johonkin pahaan mörköuskovaiseen, niin voisit yllättyä...
se on käynyt keskitysleirin riparin sijasta :D
jos taikauskosi korvataan toisella ja kuvittelet hetken tilannetta missä nämä nuoret pääsevät vastaanvanlaisiin riitteihin esim. muslimien kanssa, saatat ehkä saada asiasta aavistuksen.
Irtas riittihän tuo rippikoulu on, siinä tähdätään ruumissyöntiin.
se asuu viiden talon tuppukylässä, jossa kaikki tekevät kaikessa juuri kuten muutkin. Ja julkisivua pidetään pystyssä lahjomalla lapset käyttäen koko lähisuvun rahat siihen tarkoitukseen.
Menehän piiloon :D
Minä kirjoitin tuolla, että Nasse on todennäköisesti käynyt keskitysleirin, tarkoittaen siis sitä, että hänen kirjoituksistaan päätellen voisi kuvitella, että hän ei olisi käynyt normaalia riparia, vaan keskitysleirin. Oma kokemukseni riparista on erittäin hyvä!
"Minä kirjoitin tuolla, että Nasse on todennäköisesti käynyt keskitysleirin, tarkoittaen siis sitä, että hänen kirjoituksistaan päätellen voisi kuvitella, että hän ei olisi käynyt normaalia riparia, vaan keskitysleirin."
Viitsitkö vernistellä lisää ja kertoa mistä viestistäni olet saanut mielikuva että olisin riparin käynyt?
...sen vuoksi mennä että uskonnonopetus on ratkiriemukasta, vaan sen vuoksi että kaikki kaveritkin menevät ja harva uskaltaa olla erilainen. Plus myös sen vuoksi että riparin käytyään pääsee viettämään kirkkohää-show'n, ja "joka" tytönhän unelma on saada pukeutua prinsessamekkoon ja kokea hurmaava hääyö (joka käytännössä menee niin että väsyttävän päivän jälkeen kärsitään migreenistä ja mahdollisesti ollaan kännissä kuin käki).
Riparilla tapahtuu mielestäni aika erikoisia juttuja. Meidän riparilla papin läsnäollessa jokainen kirjoitti toiveen paperilappuun ja nämä sitten poltettiin kynttilöiden avulla takassa. Mielestäni tuo ei ollut järin kristillistä toimintaa. Ja onhan julkisuudessa ollut näitä juttuja että pappi lähenteli tai pappi alkoi riehua (jälkimmäisessä pappi riitaantui jonkun naispuolisen ohjaajan kanssa ja paikalle kutsuttiin poliisit). Älä nyt pliis vaan ala väittää vastaan ettei tällaisia ole tapahtunut, yleisessä tiedossa ne ovat.
Sittenhän jokaisen riparille haluavan on kahta hauskempaa mennä sinne kun saavat itse ihan oikeasti vapaaehtoisesti valita. Ei se ole mitään vapautta valita kun kaikki ympäristössä puoltaa sinne menoa. Ja meidän kotikylässä ihan oikeasti käytiin haukkumassa sellaisia naisia joiden lapset eivät käyneet riparia. Esmes minun äitini kun veljestäni tuli kyse. Itse menin riparille sen takia että halusin kerrankin olla kuten kaikki muut. Myöhemmin en sitten enää halunnutkaan, joten erosin kirkosta kun se ei vastaa minun katsomustani. :)
...ettei siellä riparilla kaikkien osallistujien päävärkit ihan kunnossa ole. Aika erikoisia nekin tantat olivat jotka sitä meidän riparia vetivät.
Mutta jos olet sitä sorttia että tosiaan alat täällä haukkua ihmisten kommentteja "tyhmiksi" ja saivartelet jotain sellaista käsitettä kuin "vapaaehtoinen pakko" niin ei sinulla taida olla muuta varsinaista agendaa kuin vittuilu.
Sosiaalisesta paineesta johtuen se tupakointikin aloitetaan, ja sekin on VAPAAEHTOINEN PAKKO jos ei nuori halua kuulla jotain lällätystä ja naurua. Toivottavasti tämä edes on jo vaipumassa pikkuhiljaa historiaan. Seuraavaksi voidaan sitten alkaa hankkiutua eroon noista henkisemmistä pakkopullista.
"Ja meidän kotikylässä ihan oikeasti käytiin haukkumassa sellaisia naisia joiden lapset eivät käyneet riparia."
He eivät taineet olla pesäpallon ymmärtäjiä tuolloin? Tänäpäivänä useat ymmärtävät senkin lajin ihan kohtuullisesti.
Tuohan valaisikin paljon. Et siis ole käynyt riparia... olet siis erittäin asiantuntija siitä puhuttaessa, hah!
sen mukaan, miten omassa pikkukylässä tai perheessä toimitaan. Minulla on asiasta "hieman" laajempi kokemus; monenlaisista erilaisista perheistä tulevista nuorista, pidemmältä aikaväliltä jne.
ja nimenomaan kristinusko tulee lapsille eteen jo päiväkodissa. Siihen eivät voi vanhemmat vaikuttaa.
Ensinnäkään päiväkodit eivät informoi vanhempia uskonnollisista juhlista ja toiseksi, ei ole reilua, että jos vanhemmilla on "oikeus" kieltää lastensa uskonnollinen manipulaatio, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi eristetään muusta porukasta, mm. retkistä ja muista sellaisista jotka liityvät jotenkin kristinuskoon ja "kristillisiin perinteisiin".
Kirkko käy iskuun kirkosta eroajia vastaan täydellä arsenaalilla. Onhan kirkolla siihen varaa, kun käy yhteiskunnan kukkarolla jatkuvasti. On papit baanalle-tapahtumia, hevimusiikkikirkkokonserttia, vauvakirkkoa, koirakirkkoa, seurakuntien nuorisokahvilaa, joissa käännytetään kirkkoon kuulumattomia nuoria uusiksi kirkollisveron maksajiksi jne.
Tämän kaiken ainoa tarkoitus on se, että ihmiset eivät eroaisi kirkosta, johon he eivät ole koskaan liittyneetkään ja myös se, että saadaan niitä nuoria kirkolle kymmenyksiä maksamaan, joita ei ole lapsena kirkkoon liitetty.
Rippileirille mennään siksi, että muutkin menevät ja sitä koulussa mainostetaan, myös kirkkoon kuulumattomille oppilaille.
Jatkossakin meuhkaan uskonnonopetusta vastaan, koska se on niin ristiriidassa biologian opetuksen kanssa. Miten voi olla mahdollista, että kaksi täysin toisensa pois sulkevaa ainetta voidaan opettaa samassa koulussa?
sellaista käsitettä kuin vapaaehtoinen pakko ei ole eikä voi olla olemassa. Ei siis ole mitään saivartelua, jos tuollaiseen tyhmyyteen puuttuu. Jos kommentti on tyhmä, se on tyhmä. Sellainen oli edellisesikin.
"Et siis ole käynyt riparia..."
Miten on kymi vallannut kuupan noin oahasti? Missä kohtaa olen todennut etten olsi käynyt riparia?
Faijas varmaan kelaa että olis pitänyt laskea lakanalle, jos nyt yleensä tiedetään kuka faijas on.
"Minulla on asiasta "hieman" laajempi kokemus; monenlaisista erilaisista perheistä tulevista nuorista, pidemmältä aikaväliltä jne."
Mulla on vielä laajempi.
Oletko lukenut siitä haasteesta jossa jumalastasi hakataan paska pihalle lokakuun puolivälissä?
*liittyy leikkiin mun isä on vahvempi kuin sun(istelu)
Alkaa olla sen verran sekoja nuo sun jutut!
>> kuinka himmeä kuuppa sinulla on?
Kirjoittanut: Nas.se 6.10.2007 klo 19.42
"Minä kirjoitin tuolla, että Nasse on todennäköisesti käynyt keskitysleirin, tarkoittaen siis sitä, että hänen kirjoituksistaan päätellen voisi kuvitella, että hän ei olisi käynyt normaalia riparia, vaan keskitysleirin."
Viitsitkö vernistellä lisää ja kertoa mistä viestistäni olet saanut mielikuva että olisin riparin käynyt? >>
Yleensä toteamuksella: "mistä olet saanut mielikuvan... (jostakin)", viitataan siihen, että toinen on saanut virheellisen kuvan asiasta. No nyt kun sitten todettiin, että "et siis ole käynyt riparia", niin kirjoitatkin "Miten on kymi vallannut kuupan noin oahasti? Missä kohtaa olen todennut etten olsi käynyt riparia?".
Alkaa olla siis nuo sekoilut sitä luokkaa, että on aika ottaa tabut ja mennä nukkumaan! En kyllä usko, että se silti sinun kohdallasi auttaa juurikaan... Voit sitten vaikka lampaiden laskemisen sijasta arpoa huomista varten: "olen käynyt riparin, en ole käynyt riparia- olen käynyt riparin, en ole känyt riparia jne. jne."
aika helposti saa hihhulin yöhön, ajattelehan jos teitä huudattaisi jollain monimutkaisemmalla asialla?
olla ihan kaikki kohdallaan...
..että ainoa kuuppa pimeänä oleva löytyy sieltä sun oman koneen takaa, Irmeli hyvä :D
>>suuri osa nuorista sinne menee, eli haluaa mennä syystä tai toisesta.>>
Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että kaikki kaverini menivät riparille oikeastaan väkisin. Yksikään kavereistani ei sinne halunnut, mutta sosiaalinen ympäristö oli sellainen, että se kannusti ajatukseen riparista velvollisuutena ja ehkä jossain mielessä pakollisenakin asiana. Vaihtoehdoista ei ainakaan minun muistini mukaan ollut puhetta.
Minun oma kokemukseni ei tue näkemystäsi siitä, että nuoret menisivät riparille vapaaehtoisesti tai haluaisivat mennä sinne. Osa haluaa, mutta luulen, että suurin osa ei halua.
Siitä, että suurin osa sinne menee, ei mitenkään seuraa, että suurin osa sinne haluaa. Kyse on paljon muustakin.
>>Meillä oli ainakin rippileirillä tosi kivaa ja kaikki olisivat halunneet uusinnan. Kukaan ei ollut sekaisin mitenkään, eikä kääntynyt yhtään miksikään, eikä myöskään tullut suuremmin synnintuntoon. Eettisiä kysymyksiä mietittiin kyllä kovasti ja keskustelut olivat todella antoisia. Tunnelma oli kaikenkaikkiaan erittäin hyvä ja vapautunut.>>
Kukaan ei voi päättää toisen puolesta onko jokin asia hauska vai ei. Jos nuori ei halua mennä riparille, kyseisen päätöksen esteenä ei saa olla sosiaalinen paine tai painostus.
>>Jos sen ikäinen saa tuollaisen päähänpiston, uskallan väittää, että siellä korvien välissä on ollut jotakin muuta häikkää, jos ei nyt sitten ollut kyse vitsistä hänen taholtaan...>>
Kyllä synnillä ja helvetillä pelottelu voi saada herkässä mielessä aikaan kaikenlaista.
lapsi on joutunut käymään 13 vuotta uskonnon opetuksessa ja käy sen jälkeenkin, mikäli vanhemmat eivät anna lupaa erota kirkosta.
Mitä yleissivistystä on opettaa huuhaata lapsille. On myös harhaa puhua uskonnonvapaudesta jos se ei koske kaikkia.
No mitenkäs nämä ev.lut. opetukset auttavat lasta tulemaan toimeen helluntalaisten, lestadiolaisten tai muihin uskontokuntii kuuluvien kanssa. Näistä aineista ei tietääkseni puhuta koulussa mitään.
Uskonnonopetus vain tulisi uskoa henkilöille, jotka eivät itse ole ainakaan yhdenkään lahkon jäseniä. Sellaisesta ja sen kipeydestä ja sekopäisyydestä on kokemuksia 70-luvun alun pikkukyläkoulun uskontotunneilta. Ja onhan mediassa ollut vastaavaa esillä vielä nykyäänkin.
Mutta ei uskonnoista opetusta poistaakaan saa, kunhan niistä puhuttaisiin jotenkinkaan puolueettomasti ja kiihkotta EIKÄ keskitytä vain jeesus-satuun. Sama kirkon ja valtion kytkystä, ei tarvitse kuin katsoa jenkkilään, millaista väkeä tulee, kun valtio ei uskontoja mitenkään kontrolloi.
Suomessa on varsin selvät ja tiukat säännökset nykyään asian suhteen.
Pohjanmaan raamattuvyöhykkeen kyläkoululaisille. En nyt jaksa kaivaa juttua kesältä 2006, enkä muista kuntaa, missä se sattui, mutta siellä oli juuri sitä itseään, kiihkomielinen fundislahkolainen opettamassa paitsi uskontoa, myös monta muuta ainetta ala-astelaisille. Sattui kyllä joutumaan vastuuseen teoistaan, mutta mikä/kuka takaa, että kaikki vastaavat eivät joudu.
yleistä tässä asiassa varsinkin. Jos jutut kulkisivat noin, olisi kirkko heti valmiina hyökkäykseen vääräluterilaisia vastaan. Minusta kirkko on hyvin tietoinen sen opettajista, papeista ja kasvattajista=nuorisonohjaajien toimista.
Mikä on Pohjanmaan raamattuvyöhyke? Onko tämä joku uusi uskonlahko vai karismaattinen liike?
kun ei enää kehtaa samalla jauhaa.
Uskismoraalia hienoimillaan.
jos kerran tuo ko. henkilö on joutunut jo vastuuseen :) Ihan totta, että tuollaisia yksittäistapauksia voi mahtua joukkoon, mutta eiköhän tuollainen ole aika minimaalista, etenkin, kun tyypit huomaavat, että peli ei vetele ja siitä joutuu vastuuseen.
>>>Sattui kyllä joutumaan vastuuseen teoistaan, mutta mikä/kuka takaa, että kaikki vastaavat eivät joudu.
No ei ole sinun tavat (jos siis minua tarkoitit)!
uskontojenopetus on yleissivistystä, tiettyyn uskontoon keskittynyt ja sitä totena pitävä (tunnustuksellinen) opetus ei sitä ole.
Suomen valtauskonnon tunteakseen ei varmaankaan tarvitse osata ulkoa uskontunustusta tai isämeitää?
***
vaan sinä olet "hieman" jälkijunassa.
Jälkijunassa? En kyllä lukenut edellisiä viestejä, olisiko sama asia käsitelty siellä vai mitä tarkoitat?
***
Otahan nyt lusikka kauniiseen käteen ja kerro, miten tuo mainitsemani virhe ei ole olemassa? Vähän samaan tyyliin kuin maa on 6000 vuotta vanha, ehkä?
***
on sivitys kun tuollaisia ateismipalstalle kirjoittelet.
Hyvin sanailtu. Jos oppiaineen uskonto nimeksi vaihdettaisiin uskonnot, olisivat varmaan kaikki tyytyväisiä.
Vaikka kuka sanoisi mitä, en usko ollenkaan siihen, että ihminen voi sanoa olevansa vakaumuksellinen ateisti taikka uskova ennen kuin hän on *itse* kokenut ja nähnyt elämässään riittävästi (mikä on riittävä, riippuu ihmisestä itsestään). Pidän uskoa/uskomattomuutta ensisijaisesti ihmisen *henkilökohtaisena* asiana.
Ei ole mitään järkeä kulkea itse laput silmillä, tai laittaa lapsille lappuja silmille tämänkään asian suhteen.
täällä trollaa, vanhakin oli hidas :D
menneet sekaisin, vai miksi et nyt tajua, sinä, sinä,,,,,,
muutakin elämää kuin keskustelupalstalla kirjoittaminen, enkä jouda tässä kokoajan istumaan. Voitko käsittää..? En trollaa vaan keskustelen. Koetko vittuiluksi (kuten totesit tuolla yhdessä viestissä) ja trollaamiseksi kaiken, mihin et kykene edes parhaimpia vittuilutermejäsi käyttäen vastaamaan itseäsi tyydyttävällä tavalla?!!
Ateisteille on vastenmielistä edes kuulla sanaa "Jumala" tai "Jeesus". Mikähän siinä oikein mättää? Itse en ärsyynny minkään uskonnon termeistä.
Luulen että kaiken tämän takana on vain ateistien pakollinen tarve vittuilla uskovaisille, ei suinkaan se että pelkää lapsensa kääntyvän uskoon.
"Luulen että kaiken tämän takana on vain ateistien pakollinen tarve vittuilla uskovaisille, ei suinkaan se että pelkää lapsensa kääntyvän uskoon."
Kyllä avauksen takana oli hihhulin tarve vittuilla ateisteille.
omaavia on näköjään ängennyt tälle palstalle "jokunen kappale", mutta onhan noita sellaisiakin ateisteja, jotka kykenevät asialliseen keskusteluun, vai mitä? Ymmärtääkseni tässäkin keskustelussa on mukana asiallisia ateisteja, mutta toisaalta on sitten ainakin yksi räksyttävä rakkikin ;)
>> Meillä Suomessa uskonnonopetuksessa opetetaan oman uskonnon tuntemista
Jaksoin lukea juttuasi vain viidenteen sanaan asti:
"Meillä Suomessa uskonnonopetuksessa opetetaan OMAN uskonnon tuntemista..."
Ev.lut kirkko on yhä harvemmalle suomalaiselle OMA uskonto.
"Lisäksi 15-vuotta täyttänyt henkilö on oikeutettu yksin eroamaan uskontokunnastaan..."
Ei pidä paikkaansa.
olet. kokeile lottoa.
>>Jaksoin lukea juttuasi vain viidenteen sanaan asti:...
"Lisäksi 15-vuotta täyttänyt henkilö on oikeutettu yksin eroamaan uskontokunnastaan..."
Ei pidä paikkaansa.
Ev.lut.uskonnonopetukseen osallistuu vain ko. kirkkoon kuuluvien perheiden lapset. Omaksi uskonnoksi katsotaan siis se uskontokunta, johon lapsi perheineen kuuluu.
Perusopetus järjestetään oppilaiden enemmistön uskonnon mukaan ja ev.lut.kirkkoon kuuluvia on huomattavasti enemmän kuin muita. Kun muuhun uskontokuntaan kuuluvia on vähintään kolme, heille järjestetään (/voidaan heille järjestää huoltajan pyynnöstä) oman uskontokuntansa mukaista opetusta.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei halua osallistua (saa osallistua, jos haluaa) uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa mukaista opetusta, voidaan opettaa elämänkatsomustietoa ainakin silloin, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.
Oppilaalla ei ole velvollisuutta osallistua jonkin uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, jos hän kuuluu uskonnolliseen yhdyskuntaan jonka opin mukaista opetusta ei järjestetä.
Uskontokuntiin kuuluminen ja näin ollen lapsen uskonnonopetukseen osallistuminen on perheen keskeinen ja perheessä päätettävä asia. Yhteiskunta on siis antanut perheille varsin vapaat kädet asian suhteen, mutta näkyy olevan, että jotkut kiihkomielisimmät uskonnonopetuksen vastustajat eivät antaisi edes vanhemmille oikeutta päättää siitä, opetetaanko heidän omille lapsilleen uskontoa vai ei. Aina täytyy muistaa, että laki lapsen huollosta ja oikeuksista toteaa, että lasta koskevat päätökset tulee tehdä yhdessä!
"Aina täytyy muistaa, että laki lapsen huollosta ja oikeuksista toteaa, että lasta koskevat päätökset tulee tehdä yhdessä!"
Sunismummolla menee vahvasti, ensin kopioidaan jotain, sitten lisää ja väliin koitetaan laitta jotain omaa.
Mahdolliseen lahkoon liitetään äidin lahkon mukaan, joten tuo väite on väärin.
Typerää sunistella jostain kun ei edes perusasiat ole lapasessa.
>> Yhteiskunta on siis antanut perheille varsin vapaat kädet asian suhteen, mutta näkyy olevan, että jotkut kiihkomielisimmät uskonnonopetuksen vastustajat eivät antaisi edes vanhemmille oikeutta päättää siitä, opetetaanko heidän omille lapsilleen uskontoa vai ei.
tai haitallisena sellaisia uskontoja, joita koulut suostuvat meillä järjestämään... Totta kai lapsen tai nuoren omilla näkemyksillä on merkitystä, ja siitäkin on siis säädetty laissa. Kerropa miten tiedät koulun järjestämän uskonnonopetuksen meillä Suomessa vahingoittaneen jotakin lasta? Enkä nyt hyväksy vastaukseksi, että hänelle on opetettu sinun näkemyksesi mukaan vääriä asioita.
voisit vaikka vetäytyä sinne koloosi.
Vaikka lapsi liitettäisiin johonkin uskontokuntaan äidin mukana ja hän saisi opetusta siitä, mitä kyseinen uskonto pitää sisällään, hän vahingoittuu tuskin kovinkaan pahasti. Meikäläisessä koululaitoksessa tuskin suostutaan järjestämään mitä tahansa opetusta ja opetuksen sisältö on tiiviin kontrollin alla. Lapsella pitää olla oikeus saada tietoa, joka mahdollistaa myöskin kriittisyyden syntymisen ja omien valintojen tekemisen. Vaikka lapsi osallistuisi uskonnonopetukseen peruskouluajan, ei se tarkoita, että häntä voitaisiin tai edes yritettäisiin pakottaa uskomaan mihinkään. Hän saa kyllä tehdä valintansa itse. Uskontotuntien määrä on peruskoulussa muistaakseni 1-2 tuntia viikossa, eli ei järin paljon.
Tuosta sunis -ja sunistelu- käsitteestä minulla ei ole käsitystä, mutta arvaisin, että on kyse jostakin henkilöstä, jolta olet saanut turpiisi väittelyssä!?
älä keuli, eikö ole hyvä että juntin luuloja korjataan faktoilla?
että täysidiootin pikkubimbon louskutukset liikauttavat minua yhtään mihinkään, niin erehdyt todella pahasti! Nolaat vain jatkuvasti itsesi, mutta jatka kernaasti, onhan sinussa tietty viihdearvo :D
kun jää jatkuvasti velehtelusta ja sivistymättömyydestä kiinni vaikka omassa topicissa aiheen on sivistys.
Olet sairas, tyhmyys ei enää sinun kohdallasi selitä kaikkea...
ei tyydy siihen että lapsi "ei vahingoitu kovinkaan pahasti", vaan pyrkii siihen että lapsi ei vahingoitu lainkaan.
"Vaikka lapsi osallistuisi uskonnonopetukseen peruskouluajan, ei se tarkoita, että häntä voitaisiin tai edes yritettäisiin pakottaa uskomaan mihinkään. "
Niinkö todella luulet? Se, että hätä luvalla opettava, auktoriteettiaikuinen omine uskomuksineen ei vaikuta lapsen mielipiteeseen millään lailla? Lapihan ei milloinkaan pyri miellyttämään aikuisia, tai omaksumaan heidän näkemyksiään, eihän? Sarkasmia, huomaat.
Käytännössä tietyn uskonno opettaminen totena lapselle, kun uskonnon dogmeista puhutaan kuin totuuksista, ei satuina mitä ne ovat, on lapsen pakottamista tiettyyn uskomukselliseen malliin.
Annan kun arvaan, hyväksyt ympärileikkauksetkin uskonnollisin syin? Eihän siinäkään lapsi "vahingoitu kovin pahasti", eihän se toki ole täsin tarpeeton, joskus vaarallinen kirurginen toimenpide ilman kohteen suostumusta?
Mikä mahtaa olla asenteesi lapsen ruumiillista kurittamista kohtaan? Ei kovin pahaa vahingoittamista?
***
esimerkiksi "uskontojen uhrit ry" -nimisestä järjestöstä ja heidän tekemästään työstä aivopesun uhrien auttamiseksi?
Uskonnon opettaminen totena lapselle saa tuon lapsen tutnemaan mitä ihmeellisimpiä asioita, synnintuntoa vaikkapa masturboinnin vuoksi, seksuaalisuus esimerkiksi kristinuskossakin on niin tuomittua että vähemmästäkin pelottelusta sitä alkaa miettimään omasta, ehkä ormista poikkeavasta, seksuaalisuudesta... meneeköhän siitä helvettiin? Sinusta lasta ei ehkä vahingoita vuosikausien painajaiset tulimerestä ja ikuisesta kidutuksesta, demoneista ja is'äjumalasta joka tulee ja tuomitsee elävät ja kuolleet?
Entäpä... ruumiin ylösnouseminen? Ei painajaisia lapsena? Minulla oli :D
***
sinun argumentointisi!
"Vaikka lapsi liitettäisiin johonkin uskontokuntaan äidin mukana ja hän saisi opetusta siitä, mitä kyseinen uskonto pitää sisällään, hän vahingoittuu tuskin kovinkaan pahasti". Jaa, että mitäs noista, jos lapsi ei kovinkaan pahasti vahingoitu.
Olette te sellaista porukkaa, etten tajua miten tuota voi laki sallia.
Haista sinä paska sen kriittisyyden oppimisen kanssa, jos lapselle jo alaluokilla selitetään jesset, jumalat, taivaat, synnit sun muut totuutena. Lapsi uskoo kun jotain väitetään todeksi ja varsinkin jos se väittäjä on opettaja.
Uskonto ei ole tietoa, se on aivopesua. Miten kehtaat edes väittää, että se ei jättäisi jälkiä vuosien mittaan. Olette te suorastaan halveksittavaa porukkaa väittäessänne, että yhdeksän vuoden aivopesun jälkeen lapsi onkin sitten täysin kykenevä tekemään valintansa.
hartaan uskovaisen lempeä kommentti. Ette te koskaan kovinkaan kauaa jaksa teeskennellä kilttiä, aina jossain vaiheessa se alkaa mennä hävyttömyyksiin. Mitä jumalasi tuosta kommentistasi on mieltä?
>>>Yksikään vanhempi,
Tristar 8.10.2007 klo 12.07
ei tyydy siihen että lapsi "ei vahingoitu kovinkaan pahasti", vaan pyrkii siihen että lapsi ei vahingoitu lainkaan.
Se tunnetusti helpottaa.
Tuo "Vahingoittuu kovinkaan pahasti" olisi pitänyt kai laittaa (alunperinkin) lainausmerkkeihin, jotta ymmärtämättömätkin ymmärtäisivät- no nyt se on ;)
>>>jos lapselle jo alaluokilla selitetään jesset, jumalat, taivaat, synnit sun muut totuutena. Lapsi uskoo kun jotain väitetään todeksi ja varsinkin jos se väittäjä on opettaja.
Uskonto ei ole tietoa, se on aivopesua. Miten kehtaat edes väittää, että se ei jättäisi jälkiä vuosien mittaan. Olette te suorastaan halveksittavaa porukkaa väittäessänne, että yhdeksän vuoden aivopesun jälkeen lapsi onkin sitten täysin kykenevä tekemään valintansa.
ko. järjestöstä ja heidän tekemästään työstä. Olen myöskin tietoinen siitä, että vanhoillislestadiolaisuutta, jonka uhreja suuri osa ko. järjestöltä apua hakevista on, ei opeteta kouluissa (eikä mitään muutakaan uskontoa ilman vanhempien suostumusta). Vaikka siis uskonnonopetus kouluissa loppuisi, ei vanhoillislestadiolaisuus (tai muut uskonnot ja niiden opettaminen lapsille) sillä poistuisi. Seksuaalisuus on tuomittua vanhoillislestadiolaisuudessa. Kouluissa annettava uskonnonopetus on ulkoisen kontrollin takia paljon turvallisempaa kuin muualla annettava, ja kuten on jo useampaan kertaan todettu, se mahdollistaa myöskin kriittisyyden kehittymisen ja sitä kautta mahdollisuuden omien valintojen tekemiseen- myöskin esim. juuri vl-lasten kohdalla, jotka saavat siis ihan perus(ev-lut.)opetusta.
Sinulla on "pikkuisen" (tällä kertaa lainausmerkit ihan varmuuden vuoksi ;) vääristynyt käsitys siitä, mitä ja miten pienille oppilaille koulussa opetetaan. Ruumiin ylösnousemuskaan ei kuulu ihan uskonnon alkeisiin... On tietysti totta, että jollekin se voi vanhempanakin aiheuttaa painajaisia, kehitys ja henkiset valmiudet kun ovat niin erilaisia eri lapsilla.
Tiedän varsin hyvin mitä lapsilel koulussa opetetaan, onhan lähipiirissäni kouluikäisiä lapsia ja olen lukenut heidän uskonnonkirjojaan. Olen lukenut myös omat vanhat sellaiseni, ja vielä lukiotasonkin (meinasin tuossa suorittaa lukioni uudestaan, puoliksi piruuttani, koska tutkinto on jo vanhenutunut, mutta uskonnonkirjan kanssa paloivat hermot).
Käsitykseni ei ole siis lainkaan vääristynyt. Ehkä sinun on?
"Ruumiin ylösnousemuskaan ei kuulu ihan uskonnon alkeisiin..."
Eikö? Koskas se uskontunnustus nyt luettiinkaan, kolmannella luokalla puolipakollisessa jumalanpalveluksessa? Ruumiin ylösnouseminen mainitaan hyvin selkeästi, vielä loppulauseessa, jotta jää oikein mieleen. Zombieleffoja alaikäisille... :D myöskään uskonnon tarjoamat käsitteet "paholainen" "helvetti" "kadotus" "viimeinen tuomio" yms. eivät herätä lapsessa kauniita mielikuvia, vaan pelkoa. Juuri oli palstalla keskustelu siitä miten monia iltarukous "levolle lasken, luojani..." pelotti lapsena, kuinka moni lapsi todella ajatteli että on ihan mahdollista että kuolen unissani, kun sitä pitää joka ilta varmuuden vuoksi pyytää että jos niin käy niin enhän joudu sinne helvettiin enhän.
Löpinäsi vanhoillislestadiolaisuudesta pitää paikkansa, herääkin kysymys, kun nvahemmat hoitavan jo lastensa aivopesun kotona, miksi kooululaitosken pitäisi heitä siinä hommassa auttaa ja samalla kiskoa mukaan muutama viaton sivullinenkin?
Kyllä, uskonto vahingoittaa lapsia, pienestä saakka, kun satuja opetetaan heille totena. Uskonto ei vahingoita jos sen ymmärretään olevan juuri sitä, uskoa, ei tietoa, mutta lapsella ei moista erottelukykyä vielä ole, siksi uskonnolle tulisi ikäraja asettaakin.
***
"Että voi olla vaikeaa
Kirjoittanut: Carmelitha 8.10.2007 klo 19.23
On jokseenkin turhauttavaa keskustella ihmisen kanssa, jolla ei ole minkäänlaista hajua asiakokonaisuuksista ja nykytilanteesta. Lueskelepa asiaan liittyviä lakipykäliä ja opetussuunnitelmaa ja sen tavoitteita. Olenhan jo sanonut, että olet jälkijunassa. Olen kyllä huomannut, että suurempien asiakokonaisuuksien hahmottaminen tuottaa sinulle suunnattomasti vaikeuksia, mutta voisit edes yrittää. Muussa tapauksessa voimme lopettaa keskustelun, koska en todellakaan jaksa selittää ja kirjoittaa toistamiseen (ko.asioista löytyy paljonkin tietoa aik. viesteistä) asioita, jotka voi ihan itsekin selvittää!"
>>>Tiedän varsin hyvin mitä lapsilel koulussa opetetaan, onhan lähipiirissäni kouluikäisiä lapsia ja olen lukenut heidän uskonnonkirjojaan. Olen lukenut myös omat vanhat sellaiseni, ja vielä lukiotasonkin
lapsena varsinainen nyhverö. Älä kuitenkaan yleistä ja kuvittele, että kaikki olisivat samanlaisia tahdottomia pelkureita! Suurin osa lapsista omaa vahvan tahdon ja huomattavasti enemmän järkeä ja rohkeutta, kuin osaat näköjään kuvitellakaan. Nyhveröt taas pelkäävät omaa varjoaankin, joka ei taas ole yhteiskunnallinen ongelma muutoin kuin heidän mahdollisesti tarvitsemansa hoidon suhteen.
millään mistä on kyse. Kyse on siitä, että lapsen mieltä raiskataan, häntä syyllistetään sen takia että hän on ihan tavallinen ihminen. Hänelle uskotellaan, että on olemassa jumala joka valvoo ja rankaisee ja jos elää kiltisti, niin sitten pääsee kuoltuaan taivaaseen, eikä joudu helvettiin. Sehän se on kristinuskon oppi.
Löpinää sinulta kyllä tulee, mutta perusteluja ei. Miksi moinen? Hoet myös että olen "jälkijunassa", vielä puuttuisi se että kerrot millä tavoin.
Se "kokonaiskuva" ja "nykytilanne" on minulle tuttu, kuten jo todettua, käytännön puolelta. Ja minusta se näyttää kovin hälyttävältä, suoraan sanottuna. Tunnustuksellinen uskonnonopetus ei kuulu koululaitokselle, vaan koteihin. Piste. Minä ja moni muu on tässäkin ketjussa perustellut sen miksi näin mielestämme on, sinulta sen sijaan tulee vain... noh, solvauksia ja omaa mantraasi siitä kuinka uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista :D
Koetahan jaksaa. Ken leikkiin ryhtyy... keskustelussa yleensä keskustellaan. Eikö sinunkin pitäisi?
Okei, nyt on sekä "jälkijunassa" että "pihalla kuin lumiukko". Enää kaivataan perustelua mosielle lausunnolle :D
***
Lapsena pelkäsin monia asioita, ydinsotaa, pahoja ihmisiä, tulipaloja, hämähäkkejäkin. Kutsuisin epänormaaliksi lasta jolla ei ole koskaan ollut peln kohteita :D aikuistumisen hyvä puoli on siinä että nuo pelot hiipuvat. Helvetinpelko ja synnintunto tosiaan hälvenivät siinä vaiheessa kun tajusin että todella, ne ovat ihmisten keksimiä asioita joita minulle on kerrottu tosina vaikka kukaan ei itse asiassa Tiedä totuutta moisista aiheista, ja että minun versioni on tasan yhtä validi kuin heidän.
En myöskään vie omia lapsiani katsomaan kauhuelokuvia, ja kutsu heitä nyhveröiksi jos he pelkäävät. Entä sinä?
***
uskonnonopetus on laillistettua henkistä väkivaltaa.
Ensin lasta aivopestään päiväkodissa ja koulussa ja sitten hän on muka vapaa päättämään mihin haluaa uskoa. Voi teidän kanssanne.
Etkö sinä tajua, että lapsi on täysin avuton tämän aivopesun osalta. Etkö tosiaan??????
Ne kirjat, joita katselet ovat vain murto-osa asiasta. Nuo kirjoituksesi lukeneena totean, että olet oikeasti niin pihalla, että älä jatka enempää. Sinun pitäisi ensin tajuta suurempi kokonaisuus ja tavoitteellisuus, sekä asiaan liittyvät lait, jotta voisit tulla asiasta sanomaan.
Nuo kirjat joita katselin ja nuo lapset joita kuuntelin, ovat juuri sein ongelman ytimessä. He eivät ymmärrä lakeja joiden nojalla heitä aivopestään, eivätkä näe "kokonaisukuvaa" sellaisena kuin sinä sen näet (mistä muuten et ole vielä avautunut, mitähän minä en näe? Hyvää tarkoitusta?), he saavat sen vahingollisen opetuksen sellaisena kuin saavat, ja sinä väität päinvastaista. Miten tämän sinun koonaiskuvasi näkeminen mahtaa vähentää huoltani siitä että lapsille opetetaan satuja totena, opetetaan pelkäämään henkiolentoja jo kouluiässä?
Jos sinulla todella On tietoa jostain, jaa se toki äläkä vain louskuta leukojasi.
***
Lapselle joudutaan jokatapauksessa selittämään kuolema ja se mitä sen jälkeen tapahtuu. Sen enempää uskonnollisiin asioihin kantaa ottamatta kysyn, onko lapselle sitten helpompi vaihtoehto se, että sanotaan "että sitten kun kuolet sinut laitetaan maan alle, jossa sitten mätänet". Ruumiin ylösnousemus ei kyllä voi kuulostaa lapsesta yhtään sen pahemmalta kuin sen maan alle peittäminen tai vaihtoehtoisesti polttaminen.
Mitä sitten, jos lapselle sanotaan, että pahantekijät- mm.tappajat, varkaat- joutuvat viimeisellä tuomiolla kadotukseen ja pahuuksia tekemättömät pääsevät hyvään paikkaan!? Koulun uskontotunneilla ei opeteta, että esim. seksuaalisuus ja sen ilmeneminen ovat syntiä.
Levolle lasken luojani on jonkun yksittäisen ihmisen keksimä rukous, eikä sitä tarvitse rukoilla kenenkään mitään uskontoa toteuttaakseen. Kysymykset kuolemasta ja itsensä ja läheisten kuolemisen pelko tulevat jokaiselle lapselle jossakin vaiheessa jokatapauksessa.
Tuo edellinen viestisi osoittaa jälleen sen, että et ole edes jyvällä asiasta. Nuo lait, suunnitelmat ja tavoitteet kun ovat juuri ne, joilla taataan se, että ketään ei aivopestä. Ne kirjat ovat vain yksi käytettävä materiaali, pieni osanen opetuksesta ja sen sisällöstä ja tavoitteista.
Etkö ymmärrä lukemaasi ja etkö osaa hakea tietoa itse, kun vaadit keskustelukumppaneitasi aloittamaan kaiken ihan alkeista? Nämä asiat ovat sen verran suuria kokonaisuuksia, että niitä on melkoinen homma alkaa viestejä kirjoittamalla selvittämään. Siksipä olisikin hyvä, että mitään tietämätön ei väittäisi vastoin parempaa tietoa.
hyväkin äiti tai isä joutuu kadotukseen, jollei hän usko Jeesuksen sovittaneen hänen syntinsä.
Koulun uskontotunneilla lapsi voi sitten miettiä, minne hänen läheisensä joutuvat.
että hän mätänee kuoltuaan, tai että madot syövät hänen ruumiinsa, jos häntä ei polteta. Miksi et kerro niin kuin asia on, että kun hän on kuollut, häntä ei enää ole, eikä hän siitä mitään tiedä. Kuten meille kaikille joskus tulee käymään.
Harvemmin lapsi pitää vanhempiaan pahoina, lapsella kun on taipumus nähdä heidät hyvinä, oli mikä oli...
Uskonnollisen (jokaisen) opin mukaan lapsi käsittää, että kaikilla on mahdollisuus päästä hyvään paikkaan. Ilman sitä taas ajatus ehdottomasta maan alle tai polttouuniin joutumisesta on lapselle erittäin pelottava ja vaikeasti käsiteltävä asia.
Tietäähän lapsi, että ruumis jää. Lapsen kysymykset kuolemasta alkavatkin usein hänen nähtyään kuolleen eläimen. Lisäksi lapset ovat mukana hautajaisissa. Kun lapsi kysyy mitä kuolemassa tapahtuu, hänelle on turha yrittää selittää, että ruumis katoaa simsalabim ja sinua ei vain enää ole. Lapselle(kin) oma minä=oma keho, johon tuntemus olemisesta kuuluu.
vanhempani, niin en kaivannut siihen mitään satuja. Riitti tietää, ettei hän tule enää kotiin, ja ymmärsin hänen hiljalleen maatuvan ja tulevan taas osaksi luonnon kiertokulkua.
maan alle pimeään joutumisesta on pahimpia asioita mitä voi kuvitella! Sinullako oli hyvä olla, kun vanhempasi kuolivat, eikä tuntunut yhtään pahalta, että he ovat siellä maan alla? Kummallinen lapsi olet ollut, kun ajatus karmii aikuistakin ja on monen aikuisenkin pelon kohde.
sitten lapsellesi sanot?
vaikeaa. Kun tiedämme, että kaikki kuolevat kerran, niin miksi pitää lapsille sepittää satuja taivaista ja muista? On kaikkein yksinkertaisinta sanoa lapselle, että kun ihminen kuolee, niin häntä ei enää ole muuten kuin muistoissamme, eikä kuollut ole enää tietoinen mistään.
eläimiä, ja myös vaarini hautajaiset. Ymmärsin, ettei kuolleen ole paha olla maan alla, niinkuin elävän olisi.
En sanonut, että vanhemman kuolema tuntui hyvältä, mutta iljettävää olisi ollut, jos joku olisi kertoillut, miten rakastava Jumala hyvyydesään päätti, että nythän onkin sopiva aika ottaa vanhempani pois.
Joko jumalaasi ei ole tai hän ei ole lasten ystävä.
Mietippä sitä kun seuraavan kerran aiot lasketella kristillisiä valeitasi.
"Nuo lait, suunnitelmat ja tavoitteet kun ovat juuri ne, joilla taataan se, että ketään ei aivopestä"
Jaa samalla tavalla kuin kriminalisoimalla prostituutio, sitä ei enää tapahdu?
Saattaa olla sinulle uutinene ttä lain henki, asetus kirjaimellsiena ja se oi niin hyvä tarkoitus, ei toteudu käytännössä. Käytännössä useissa päiväkodeissa luetaan ruoka- ja unirukouksia, ja kouluissa harjoitetaan aamuhartauksia rutiinina. Jopa jumalanpalvelukseen soallistuminen voi olla pakollinen homma, samoin kuin hartaudet ja virret koulun juhlissa.
"Ne kirjat ovat vain yksi käytettävä materiaali, pieni osanen opetuksesta ja sen sisällöstä ja tavoitteista."
Luithan panteistin paatoksen "yksi ainut oikea vastaus" -aiheesta? En olisi itse sitä voinut paremmin sanoa. Kirjat ovat todella vain osa opetusta, ja itse Opettaja on suuri osa sitä myös. Kuinka usein uskonnonopettaja on pappi? Onko papistolla lupa tulla saarnaamaan lapsille lahkonsa uskomuksista kouluihin? Toki on, kunhan on luterilainen.
"Etkö ymmärrä lukemaasi ja etkö osaa hakea tietoa itse, kun vaadit keskustelukumppaneitasi aloittamaan kaiken ihan alkeista?"
Hei, jos minulle väitetään että en jotain asiaa tiedä, olisi minusta reilua osoittaa se jotenkin, eikö? Oletko koskaan kuullut yhden puolison kysyvän riidan tuoksinassa "mitä mä nyt oikein tein?" ja toisen vastaavan "no jos et itse tajua niin en kyllä kerro!" Ajatteletko silloin ensimmäisenä että hitsi, onpa siinä hyvä tapa saada oma näkemys perusteltua!
Osaan hakea tietoa vallan hyvin itse, tosin ei ole vieläkään käynyt ilmi Millaista tietoa minun pitäisi etsiä. Sekin auttaa :D jos todella olen väärässä jossakin asiassa, tahdon korjata tietoni, luonnollisesti. Vielä en ole kuullut yhtäkään peruselua miksi näkemykseni olisi jollakin tapaa virheellinen.
"Siksipä olisikin hyvä, että mitään tietämätön ei väittäisi vastoin parempaa tietoa. "
Katsos kultaseni, en ole auktoriteettiuskoinen henkilö. Toistaiseksi minulle ei ole sitten kahdennentista ikävuoteni jälkeen riittänyt perustelu "minä tiedän paremmin kuin sinä", kun tuolle perustelulle ei ole mitään pohjaa. Kokeile jotain muuta tapaa.
***
itse pelkäsin muunmuassa elävältä hautaamista aivan kuollakseni lapsena, juuri tuon ajatuksen vuoksi, että kun kuolen, nosusen myöhemmin kuolleista. Koska eihän kuollut voi nousta, täytyy olla jotenkin elossa että voi taas herätä, ei kuolema ole mikään uni. Jos vain ukkuu, voi herätä väärään aikaan! Ajatteles; olisikin tarkoitus nousta vasta tuomiopäivänä mutta heräätkin erehdyksessä kymmenen vuotta liian aikaisin!
Lapsen mielikuvitus on vahva asia. Kuoleman lopullisuus ei ole lapsellekaan niin vaikeaa ymmärtää kuin luulet, sen sijaan epämääräiset välitilat voivat sitä olla.
***
Joko kirjoitusten takana on yksi ja sama asiaa käsittämätön tyyppi, tai sitten oli sattumaa, että kolme asioista- lapsen kuolemanpelosta ja siihen liittyvistä monimutkaisista ajatuksista ja kysymyksistä- mitään älyämätöntä tyyppiä vain sattui ketjuun yhtäaikaa. Veikkaisin kyllä vahvasti ensimmäistä vaihtoehtoa kolmitähti... hehe tollo (vaikka en :pp. olekaan)!
tuo oli niin herkullinen möläytys että piti tarttua siihen vaikka muutama sen olikin jo tehnyt. Sori.
***
kun sinä et tunnu olevan lapsen kuolemanpelkoja älyämätön tyyppi, niin mitä noiden kolmen(?) viesteissä on ymmärretty väärin?
Mitä möläytystä tai herkullista tuossa muka oli?! Jos viitsit edes yrittää väittää, että lapselle on sillä selvä, jos hänelle vain sanotaan, ettei häntä tai muita ole enää olemassa kuoleman jälkeen, ja että ateistiset selitykset olisivat ehdottoman hyviä lapselle, olet todella tyhmä tai tietämätön! Sitä näytät kyllä olevan muissakin asioissa...
Luepa tuosta alta ja kerro osaatko yhtään paremmin ymmärtää asiaa. Voin arvata, että et ainakaan myönnä sitä:
"Lapsen kuolemanpelko
Kirjoittanut: Avuksi? 27.8.2006 klo 22.13
Ei tämä ihan sairauskaan ole, mutta vaikeus kuitenkin. Kymmenvuotiaalleni iskee välillä iltaisin todella voimakas ahdistus kuolemanajatuksista. Tätä on jatkunut ajoittain vähintään viisi vuotta, en edes ihan tarkkaan muista.
Olen yrittänyt vastata kysymyksiin parhaan taitoni mukaan. Olen kertonut, että kaikki mikä elää, myös kuolee joskus. Että kuolema ei ole paha, että se ei tunnu kauhealta, että ihminen on siihen valmis kun se tulee, että silloin ei ole ikävä isiä, äitiä, pikkusiskoa tai koiraa. Että se on vielä jossain kaukana.
Hän on itse perusterve, samoin perhe. Isoisän kuolema kosketti kolme vuotta sitten, mutta kuolemanpelkoa oli jo sitä ennen. Kuolema on koskettanut muuten perhettämme ensimmäisen lapsen menehtymisenä jo ennen näiden seuraavien syntymää. Asiasta on puhuttu, mutta sillä ei ole mitenkään mässäilty.
Miten auttaisin tätä ahdistunutta lastani? Moni aikuinenkin pelkää kuolemaa, mutta kunpa tämä nyt olisi saanut elää edes lapsuutensa kevyemmin mielin. Uskonasioihin perheemme ei ota kantaa suuntaan eikä toiseen."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000374&posting=22000000019016415
"Re: Kuinka kertoa pelokkaalle lapselle kuolemasta?
Kirjoitti: EijaJ (IP rekisteröity)
Päiväys: 15. huhtikuuta 2005 09.11
Hei
kyllä pienikin lapsi voi käsittää yllättävän paljon kuolemasta. Oma tyttäremme alkoi kysellä kuolemasta ja pelätä sitä jo kolme-vuotiaana. Tilanne tuli meiile täysin yllätten. Koetimme kertoa niin rehellisesti kuin noin pienelle lapselle voi, että kukaan ei tiedä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu ja että ihmiset uskovat eri tavoin. Vaikka en itse uskokaan elämän jatkuvan kuoleman jälkeen, en eritysesti korostanut tätä asiaa. Tytärtämme pelotti erityisesti se ettei voisi ajatella omia ajatuksiaan kuolleena.
Kolmivuotiaana hän jo julisti että hän kyllä tietää ettei jumalaa ole, vaikka monet niin uskovatkin... Pelkoja se ei pois vienyt... Itsekseen hän on miettinyt että kuoleminen voisi olla sellaista kuin nukkuisi, eikä itse tietäisi olevansa kuollut.
Yhä nyt neljävuotiaana kysymys pyörii hänen mielessään. Välillä hän on hyvin ahdistunut, ja olen jo alkanut välillä katumaan sitä etten kertonut hänelle enkeleistä ja taivaasta (josko sekään sitten lohduttaisi). Nyt annan hänelle mahdollisuuden itse kuvitella millaista voisi olla jos olisi jonkinlaista kuolemanjälkeistä elämää. En tiedä onko se hyvä taktiikka, mutta tuntuu helpottavan pahaa oloa. Ehkä pitäisi vielä korostaa sitä ettei kukaan jää yksin. Yhä kuitenkin suurin pelko hänelle on selvästi tietoisuuden menettäminen. En voinut käsittää että 3-4- vuotias pysyisi ajattelemaan noin käsitteellisesti."
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskustelu/read.php?5,14552,page=1
"Kuolemanpelosta
Kirjoitti: Trauman (IP rekisteröity)
Päiväys: 2. elokuuta 2004 14.23
Luin tekstit Kuinka kertoa kuolemasta pelokkaalle lapselle ja ajattelin lisätä tähän oman kokemukseni. Perheeni on vahvasti ateistinen ja tajusin kuoleman merkityksen joskus tarhaikäisenä. En ole koskaan pitänyt kuolemanjälkeistä elämää edes mahdollisena, ja olin hysteerisen ahdistunut tiedosta, että joskus en ole enää olemassa. Kaiken muun olemassaolo tuntui melko yhdentekevältä eikä yksinolo tullut edes mieleen. Äitini selitti, että siihen on vielä pitkä aika, mutta se ei juurikaan lohduttanut. Kohtaus meni ohi mutta uusiutui usein valvoessani ja pohtiessani asioita. Nyt 19-vuotiaana ajattelen asiaa harvemmin ja olen sitä mieltä, että äitini totuudenmukaisuus oli oikea tapa toimia. Se saa elämän tuntumaan hyvin arvokkaalta. Pikkusiskoni sensijaan on minua kymmenen vuotta nuorempi ja yhtä ahdistunut kuolemisen ajatuksesta kuin minä aikaisemmin. Olisi kiinnostavaa kuulla miten te muut suhtaudutte asiaan ja onko sukupuolella mielestänne jotain merkitystä asiassa, kun iältään siskoni ja minun väliimme sijoittuvilla veljillämme en ole kyseistä ahdistusta huomannut."
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskustelu/read.php?5,14581,page=1
Ateistista selitysmallia ehdottomasti hyvänä pitävä on hyvä ja ottaa tässä kohtaa huomioon, että kirjoittajan pelot jatkuivat aikuisikään saakka, ja vaikka hän nyt pitää äitinsä ratkaisua oikeana ja on kykenevä omiin ratkaisuihin, se ei helpottanut hänen lapsuudessa olleita pelkojaan yhtään. Lapselle aiheutuvat pelothan olivat se ydinkysymys tässä väittelyssä. Muutenkin kehoitan teitä olemaan takertumatta kohtiin, joissa ollaan sitä mieltä, että uskonnollisetkin selitysmallit voivat pelkoja aiheuttaa, koska itsekin olen sitä mieltä, että molemmat voivat, mutta uskonto (ja uskontunnustus) ei siis ole se (the) paha, vaan yhtälailla pelkoja aiheuttaa täysin ateistinen lähestyminen asioihin.
Se siitä herkullisesta möläytyksestä, vai mitä? Lapsen ajattelukyky kun on paljon monimutkaisempi, kuin suoraviivaisen ja yksinkertaisen aikuisen.. :D
Kaipaatko lisää "herkkuja"?
Luepa tuo Herkuttelepa näillä- viesti! Tyhmää noissa kolmen(?) viesteissä oli yksinkertaisuus ja yksioikoisuus! Minkä sille tietenkään mahtaa, jos ei kykene muuhun... :D :D
keinot hakea tuo tieto itse, että ennemmin tyydyt kirjoittamaan kilometrin paskaa asian vierestä, yrittäen saada niin keskustelukumppanisi selittämään asiat, jotka voisit itsekin selvittää (jos äly riittäsi), vai onko todella niin, että ymmärryskykysi on niin olematon, että et tajua lukemiasi faktoja ja yrität siksi saada selkokielisen vastauksen???!! Sinä ET tiedä näköjään nykytilasta mitään, vaikka voisit ehkä tietää..!!!
sinä itse olet menettänyt lapsena, kun noin suuri asiantuntija olet?
todella, kerrohan selkokielisesti Mitä tietoa minun pitäisi hakea jotta näkisin asian sinun tavallasi? Ne lait ja asetukset joku tuossa jo ylempänä lainasi, luin läpi mainitut kohdat, ja ihmettelen yhä uskotko sinä sokeasti että ne asetusket ovat hyvät? Minusta ne eivät ole. Minusta tunnustuksellinen uskonnonopetus tulisi poistaa kouluista kokonaan. Lapsen "oman", hänen perheensä uskonnon, jos he sellaista harjoittavat, tulee tulla hänen omalta perheeltään, ei koululaitokselta, jolloin ne lapset joiden vanhemmat eivät näe asiaa tärkeänä (eivätkä siis erikseen estä lastensa aivopesua), säästyvät uskonnontuputukselta. Perhe hoitakoon omat uskonasiansa, koulun tehtävä on todellakin SIVISTÄÄ, ei käännyttää. Kertoa tasapuolisesti uskonnosta kuin uskonnosta, yhtäkään korostamatta, mahdollisimman monipuolisesti ja korostaen että kyse on USKOMUSJÄRJESTELMISTÄ.
Olen eri mieltä kuin sinä. Kyllä. Miksi ihmeessä sinä koet sen tiedon puutteena? Anna hyvä ihminen minulle se tieto joka muuttaa mieleni.
Mainitsin jo sen riitelevän pariskunnan. Minä kysyin nyt "mitä minä nyt tein?" vastaatko sinä "no jos et tiedä niin en kyllä kerro!" ja katsot voittaneesi jotain? :D
***
Mikäli luit, huomasit että se möläytys mihin viittasin, ei ollut lapsen kuolemanpelko (se vaihe on jokaisella kersalla), vaan se että lapsi kokisi nimenomaan hautaamisen ilman ylösnousun mahdollisuutta pahana, että lapsesta olisi tottakai ikävämpää tietää että maassa maadutaan ja ruumis hajoaa, kuin kuvitella että se pysyy kokonaisena ja nousee joskus ylös.
Lapsen kuolemanpelkokaudet ovat itsestäänselvyys, hyvä ihminen, meillä jokaisella on ollut sellainen ja olemme nähneet sen omissa lapsissamme ja ympärillämme elävissä lapsissa. Olemme miltei kaikki varmasti joutuneet lapsen tenttauksen kohteeksi aiheesta.
"koska itsekin olen sitä mieltä, että molemmat voivat, mutta uskonto (ja uskontunnustus) ei siis ole se (the) paha, vaan yhtälailla pelkoja aiheuttaa täysin ateistinen lähestyminen asioihin.
"
Kyllä, molemmat voivat aiheuttaa lisää pelkoja, kysymys onkin siinä miten asia esitetään. Lapselle on iso ero siinä kerrotaanko hänelle "mätänevästä matoisesta ruumiista" vai luonnollisesta hajoamisprosessista jossa ruumis maatuu ja siitä tulee uutta kasvupohjaa uudelle elämälle, kasveille ja ötököille. Itse katson uskonnollisen lähestymistavan, puheen ruumiin ylösnousemisesta ja kuoleman kieltämisestä sillä "ne vaan nukkuu"-meiningillä, olevan vahingollisempaa, ja huomattavasti vaikeampaa pukea sellaiseen muotoon joka ei herätä lapsessa hätää.
Kuoleman käsitteen ymmärtäminen on tärkeää lapsen ajattelun muodostumisessa, ja mielestäni hänelle tehdään vahinkoa sillä jos teeskennellään ettei kuolemaa ole, että se on vain unta josta herätään joskus. Koskaan kuullut käsitteestä "denial?"
***
itsestäsi enää isompaa pässiä. (itse kirjoitan muuten Aina kirjautuneena, jotta väärinkäsityksiltä vältytään). Osaat kyllä räksyttää ja joka viestissä löytyy tyhmä sitä tyhmä tätä, se argumentointi sinulta vain tässä puuttuu täysin. Pelkkä räkyttäminen käy tylsäksi.
Otahan alusta ja katsotaan, jos sinulla on sanottavaa, keskustelen mielelläni. Nyt sinulta on vain mennyt hermot, ja kanssasi ollaan eri mieltä. Ymmärrätkö mielipide-erot ja sen että näissäkin asioissa niitä voi olla, ja on syytäkin olla?
Vedä syvään henkeä ja jos viitsit, artikuloi minullekin se asiasi ydin.
***
Perheillähän on täysi päätäntävalta lapsen uskonnonopetuksen suhteen, eikä uskonnolliseen yhteisöön kuulumattomalle lapselle edes tarjota uskonnonopetusta ilman huoltajan nimenomaista pyyntöä! Mikä on siis ongelmasi? Älä vain sano, että olet niitä typeryksiä, jotka sanovat, että mutta kun me (tai joku muu) kuulutaan kirkkoon ihan tavan/ sosiaalisen paineen/ kirkkohäiden mahdollisuuden/ kirkollisten hautajaisten jne. vuoksi. Mitä hemmettiä te niillä teette, jos ette niiden sanomaan usko (äläkä vain sano, että olet kaikki-mulle-heti-nyt-tyyppejä)!? Tuollainen on vain omaa tyhmyyttä, eikä yhteiskunnan säätämillä laeilla (mm.uskonnonopetuksesta) ole enää sen asian kanssa mitään tekemistä! Nykyinen malli takaa sen, että uskonnottoman perheen lapsen ei tarvitse uskontoa opiskella ja taas uskonnolliseen yhteisöön kuuluvan perheen lapsi saa sen uskonnon mukaista opetusta, johon uskontokuntaan perhe kuuluu! Mikä on siis ongelmasi?
kun ei hanskaa asiakokonaisuuksia! :D Keskustelu kanssasi on täyttä ajanhukkaa. Olet siis lukemasi (äskeiset linkit) mukaan edelleen sitä mieltä, että maan alle tai polttouuniin joutuminen ja maatuminen ja hajoaminen ovat lapselle se helpommin käsiteltävä vaihtoehto!? Et yllä edes niiden lasten tasolle ajattelussasi ja asiakokonaisuuksien hanskaamisessa.
Ja lopuksi: kuka hemmetissä kertoisi lapselleen, että madot syövät maan alla ruumiisi? Lapselle riittää jo pelko sinne (pimeään, yksin, kuten noissa em. kertomuksissa_kin_ ilmeni) joutumisesta. Ihan sama vaikka kerrot sanallisesti, että et tunne siellä mitään... huomasitko vai haluatko lisää sitä "herkkuasi"!? Epäilenpä, että et edes lukenut noita kertomuksia eri lasten suhtautumisesta ja ajatuksista kuoleman suhteen... tai ehkä luit, mutta et vain tajua kuin jotakin sieltä täältä... hohhoijakkaa, tilaa selkouutiset, jooko!?
on menettänyt lapsena ja miten siihen on suhtautunut, ei voi kovinkaan kattavia johtopäätöksiä vetää yhden tai kahden tapauksen pohjalta.
kokonaisuus, että jos toiselta puuttuu ihan perustiedotkin, on ehkä "hieman" turhauttavaa alkaa sitä itse kirjoittamaan. Etsipä itse ensin sitä perustietoa nykytilasta, jotta kykenet asiasta keskustelemaan, koska se mistä nyt jankkaat, on tietoa vuosien takaa ja muutokset (joita teikäläiset niin kovasti ajoivat, ovat paljon lähempää- jännä, että asiasta kouhkaava ei itse tiedä):D En ala asiaa edelleenkään alkeista asti selittämään, koska sinulla on omatkin työkalut asioiden selvittämiseen.
jauhot suuhun, eikä ole ihme tuolla tietämyksellä!
että lapsilla ei ole Suomessa uskonnonvapautta. Vai voitko väittää että olisi?
" uskonnolliseen yhteisöön kuuluvan perheen lapsi saa sen uskonnon mukaista opetusta, johon uskontokuntaan perhe kuuluu! "
Niin kauan kuin on ortodoksi tai evlut. Saako wiccalaiseen yhteisöön kuuluvan perheen lapsi uskontonsa mukaista opetusta? Entä zarathustalainen? Edes muslimi? Ehei, ei saa. Ne opetukset tuodaan kotoa. Miksi evlut olisi erilaisessa asemassa? Se on yksi usontokunta muiden joukossa, ja sen erityisasema tulee poistaa.
Fakta on että suuri osa lapsista kuuluu kirkkoon koska "se on tapana". Ja ei, meidän perhe ei ole yksi niistä. Sitä suurta osaa uskonnotuputtaminen ei niin sapeta, osaksi jo siitä syysä että he eivät näe siinä mitään pahaa. Kun mummokin aina kertoi heille että jos ei olla kiltisti niin paholainen tulee ja vie, mitä vikaa siinä on että omillekin mukuloille joku kertoo niin?
Noh, minusta siinä on vikaa. Se lapsi on syytön siihen etteivät sen vanhemmat osaa ajatella nokkaansa pidemmälle, tässä nimenomaisessa aiheessa. Sekin on kyllä ihan ymmärrettävää, ei kaikkea voi tietää, ei kukaan. Mutta niiden lasten puolesta minä tässä keuhkoan, joille ei anneta edes mahdollisuutta ennen aivopesua jonka heidän vanhempansa sallivat koska eivät siitä tiedä. Koska se on heille itsestäänselvyys.
Otetaan esimerkiksi ruumiillinen kurittaminen. Se vahingoittaa lasta, ja silti suuri osa väestöstä hyväksyy sen ymmärrettävänä. Onko se siis oikein koska valtaosa vanhemmista sanoo "no okei" ja katsoo muualle? Ei ole. Lapsen lyöminen on silti tuomittavaa. Täysin sama juttu uskonnon kanssa.
***
Ei mennyt jauhot suuhun vaan taikinaan ja uuniin. Lopetin roikkumisen illaksi ja siirryin hoitamaan perheelle pöperöä pöytään. Minulla kun On elämäkin :D
***
Ja taas asiakokonaisuuksista :D kertomatta on yhä, mistä kokonaisuudesta sinä keuhkoat. Mielestäni hanskaan tuon kokonaisuuden varsin hyvin, ja olen siitä eri mieltä kuin sinä.
"Olet siis lukemasi (äskeiset linkit) mukaan edelleen sitä mieltä, että maan alle tai polttouuniin joutuminen ja maatuminen ja hajoaminen ovat lapselle se helpommin käsiteltävä vaihtoehto!?"
Helpommin käsiteltävä? Voih... otetaan sitten ratakiskoa. Lapselle voi hyvin olla helpompaa ensi alkuun kieltää kuolema ja uskoa että ne vain nukkuu, ongelma tulee vasta myöhemmin. On kuin sinulla olisi aivokasvain ja ottaisit siihen särkylääkkeen, ja kipu menee pois. Sairaus vain ei mene pois, ja se kipu palaa. Totuuden ymmärtäminen, sen mitä kuoleman jälkeen todella tapahtuu, on lapselle Parempi tie, ei helpompi ensi alkuun. Helpompi kokonaisuudessaan. Koska jossain vaiheessa hän tulee sen todellisuuden kuitenkin kohtaamaan (juu ei kaikki, osa porukasta kyllä uskoo sen ruumiiden nousemisjutun vieläkin, toistaa sitä mantrana kirkoissa jopa), on tietoisen valheen kertominen aikuiselta vastuun pakoilua ja lapsen kiusaamista. Kerrotko lapselle totuudenmukaisesti seksistä kun sen aika tulee, vain uskooko lapsi vielä yläasteella että vauvat tuo haikara? Totuudenmukainen tieto, ikäkaudelle soveliaalla tavalla annettuna, on AINA parempi kuin tietoinen valehtelu.
***
Meilläkin oli kiva ilta, toivottavasti teilläkin. Meillä lapsen Eivät opiskele uskontoa, sen saavat tehdä sitten itse. Nyt ovat kyllä katselleet sukulaispoikansa kuvaraamattua ja on luettu kertomuksia yhdessä :D en aio tehdä lapsistamme uskonnolle allergisia, vain estää heidän aivopesunsa valtiolliselta taholta. Olen itse perehtynyt erilaisiin uskontoihin ja kirkkohistoriaan sen verran että osaan heille antaa tarvittavat työkalut oamn mielensä ukaan valitsemiseen.
Mainitset muutoksen jota "meikäläiset" olivat ajamssa. Mistä muutoksesta mahdat puhua?
Jännää toki on että jokaisessa vietissäsi kohkaat asiakokonaisuudesta jota kieltäysyt selittämästä. Tee toki se selkokielinen yhteenveto, tee. Odotan mielenkiinnolla!
***
ottanut rajusti päähän. On todella väärin, että lapsia saa vuosikausia aivopestä ihan Suomen lain määräyksellä ja sitten pestään kädet tästä aivopesusta sanomalla, että saahan sitä erota kirkosta kun täyttää 18 vuotta.
Se aivopesu alkaa jo päiväkodista hallituksen määräyksellä.
http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/paivakoti.html
sinä jankutat selvästä asiasta. Mitä sinä itse sitten lapsellesi kerrot kuolemasta? Että hän pääsee taivaaseen enkeliksi? Ei kuoleminen ole vanhempien keksintö, mutta fakta se on. Ja siitäkö ei sitten saisi kertoa lapselle, vaan pitäisi alkaa satuilemaan?
jonka muka annat lapsillesi kotona "yhtään istuttamatta omaa asennettasi", voisit saada hyvinkin neutraalina ja yleissivistävänä koulusta, jos edes pikkuisen olisit kärryillä asiassa. Nykyään uskonnonopettajan ei tarvitse edes välttämättä tunnustaa sitä uskontoa, jota opettaa, koska uskonnonopetus pyrkii (saa pyrkiä!!!) vain tunnustuksettomuuteen ja yleissivistävyyteen. Vaikka lapsi olisi ev.lut., hän saisi koulussa vain kyseisen uskonnon perustiedot, sekä riittävästi tietoa muista uskonnoista.
On hyvin luonnollista, että ev.lut.seurakuntaan kuuluva lapsi saa kattavammin tietoa sen uskontokunnan uskonnosta, johon kuuluu ja sitä paitsi, kun edelleen yli 80 prossaa suomalaisista kuuluu ko. srk:an ja uskonnonopetuksen yksi perustavoite on auttaa lasta ymmärtämään paremmin sen yhteiskunnan ilmiöitä, jossa hän elää, ja auttaa häntä elämään uskonnottomana uskovaisten rinnalla, olisi hyvin luonnollista, että myös muutkin saisivat laajemmat tiedot ko. uskonnosta. Elät niin vanhaa aikaa, että teet asenteellasi vain hallaa lapsillesi!
Et sitten ole ajatellut, että lapsesi tulevat kohtaamaan elämässään uskovaisia ja uskonnollisia asioita monella saralla, ja että sinun antamasi "perusopetus" on varmasti silloin turhan suppea.
Noo, kukin taaplaa tyylillään, toiset nokkaansa pidemmälle ajattelematta ja kaavoihinsa kangistuneina.
Väität siis, että lapselle on parempi, että ikäkauteen katsomatta leväytetään koko totuus eteen, eikä, että hän saisi käsitellä asiat (kokototuudet) sitten kun on valmis siihen! Ei kai noin voi kukaan tervejärkinen äiti ajatella?! Lapsen ymmärryskyky kun kasvaa ja muuntuu ajan myötä ja siksipä vanhemman on tärkeää ymmärtää sekin, että lapselle on syytä joskus kertoa muunneltuakin totuutta (kuka mitäkin totuutena pitää), eikä kuolema ole niitä yksinkertaisimmin käsiteltäviä asioita lapselle, taitaa olla vaikein... Kertominen siitä, että sinua ei enää vain ole, ja että maadut maaksi voi aiheuttaa lapselle vaikeat traumat!
Jännä muuten, että ateistien yleinen väite on, että uskonnot on keksitty helpottamaan sitä pelkoa, jonka aiheuttaa elämän totaalinen loppuminen ja maan alle tai poltettavaksi joutuminen, mutta lasten kohdalla se näyttääkin kääntyvän mielessänne (mielestäsi) päinvastoin ja uskonto ja toive taivaaseen pääsemisestä onkin lapselle (päinvastoin kuin aikuiselle) kaikista huonoin vaihtoehto. Joskus kannattaisi olla puolustamatta ateistina ateismin paremmuutta kaikessa, koska se osoittaa vain täydellistä putkinäköisyyttä ja typeryyttä, joka taas vie uskottavuuden (henkilön ja ajatusmallin) täysin!!!
" Väität siis, että lapselle on parempi, että ikäkauteen katsomatta leväytetään koko totuus eteen, eikä, että hän saisi käsitellä asiat (kokototuudet) sitten kun on valmis siihen!"
Muistaakseni puhuin ikäkauteen sopivasta viestistä. Ei siis ikäkauteen aktsomatta koko totuus eteen, niinkuin, jos kiihkottomasti viestini luit, varmasti itsekin huomaat. Todella, jokainen tervejärkinen äiti ymmärtää ettei laste järkytetä _koko_totuudella_ ennenkuin hän on siihen valmis, vaan käsite kerrallaan sitä mukaa kun lapsi itse asioita miettii ja käsittelee. Valehtelua ja henkiolentojen mukaanvetämistä siihen ei tarvita lainkaan.
Monille lapsille valehdellaan silmät kirkkaina että joulupukki tuo lahjoja jouluna. Ok, hauska valhe. Kuitenkin pettymyt on edessä kun joskus on opittava totuus, että joulupukkia ei ole ja lahjat ostavat aivan muut. Ymmärrän että muutaman vuoden valhe viihdyttää aikuisia, mutta mitä lapsi siitä hyötyy kun verrataan totuuden ekrtomiseen? Että jouluna on tapana ostaa lahjoja, jokainen toisilleen?
Mikä tämä lapsillevalehteluvimma oikein on?
***
" Nykyään uskonnonopettajan ei tarvitse edes välttämättä tunnustaa sitä uskontoa, jota opettaa"
Mutta silti pappi saa opettaa uskontoaan lapsille koulussa luvan kanssa, kunhan on evlut. Muiden uskontojen papistoa en ole kuullut opetusviroissa olevan, esimerkiksi pakanoiksi tunnustautuneita on syrjitty niin että oikeussalissa asti on asiaa ratkottu. Ennenkuin tähän tartut, ei en löytänyt linkkiä artikkeliin, joten voit hyvin olla tämän uskomattakin. Vain jenkkijuttuja vastaavista löytyy.
"koska uskonnonopetus pyrkii (saa pyrkiä!!!) vain tunnustuksettomuuteen ja yleissivistävyyteen. Vaikka lapsi olisi ev.lut., hän saisi koulussa vain kyseisen uskonnon perustiedot, sekä riittävästi tietoa muista uskonnoista."
Siis hänelle esitettäisiin totena valtauskonnon teesit, vaadittaisiin opiskelemaan tuota uskontoa, ja toki myös tasapuolisuuden vuoksi kerrottaisiin hiukan millä tavalla "ne muslimit tuolla kaukana" uskovat. Tämä "oma uskonto" kun ei välttämättä ole lapsen oma, hän voi hyvin olla perheestä jossa kirkkoon kuuluminen on vain automaatio ja koko porukka on vailla mitään uskoa! Perheeltä kun ei erikseen kysytä, sitä pitää osata itse vaatia että lapsi saa asianmukaisen opetuksen.
Miten siis perustelet sitä että uskonnon opettaminen lapselle olisi juuri valtollisen laitoksen tehtävä, ei kotien oma asia? Tätä minä en kannassasi ymmärrä.
" Elät niin vanhaa aikaa, että teet asenteellasi vain hallaa lapsillesi!"
Asenteellani? Pyrin viimeiseen saakka välttämään negatiivisia asenteita, kuten olen jo huomauttanut, en aio kasvattaa lapsistani allergisia uskonnoille, vain kriittisiä ja valmiita kuuntelemaan oman tahtonsa ääntä. Tottakai oma näkemys tulee läpi, ja sitä täytyykin muistaa lieventää, mainitsemalla että vaikka vanhemmat ovat lapselle jumalan asemassa, emme mekään tiedä totuutta. Kukaan ei tiedä! Jokaiselle ihmisellä voi olla oma versionsa siitä ja se että jostain uskosta on kirjoitettu kirja tai että monet sitä seuraavat, ei tee siitä totta.
Tämä on se osuus joka tekee uskonnonopetuskesta tunnustulsettoman. Nykyinen opetus ei sitä ole.
"Et sitten ole ajatellut, että lapsesi tulevat kohtaamaan elämässään uskovaisia ja uskonnollisia asioita monella saralla, ja että sinun antamasi "perusopetus" on varmasti silloin turhan suppea."
Lapseni tulee tietämään luterilaisesta uskonnosta enemmän kuin uskonnontunnilla istuneet. Kuten myös muista uskonnoista, näkemyksistä ja suuntauksista, kodissamme keskustellaan niistä paljon ja mielenkiinnolla. Tietomme ovat hyvin laajat, sekä historiallisella että teologisella puolella kun kristinuskosta puhutaan. Toki lapsemme eivät kasva kuullen vanhempiensa sanovat että jumala tempaa sut taivaaseen jos olet nätisti, tai että joku hemmo kidutettiin kuoliaaksi että sinä saisit elää ikuisesti...
"Noo, kukin taaplaa tyylillään, toiset nokkaansa pidemmälle ajattelematta ja kaavoihinsa kangistuneina. "
Kyllä. Ja toiset ovat eri mieltä siitä miten aknnattaa mennä.
***
Tuttuun tyyliinsä sunis vahvistaa käryn Purkamalla mielipahaansa nimettömällä suupierulla samassa ketjussa jossa jää häviölle :D
Viihdearvoa..... Joopa joo...
"Uskonnonopetus on meillä siis tunnustuksetonta."-Häh on vai?En minä ainakaan ole huomannut.. Sitä paitsi on erikseen uskontoa ortodokseille ja ev.lut.laisille, miten selität tämän tunnustuksemattomuudeksi?"opetetaan oman uskonnon tuntemista",aivan, eli se on tunnustuksellista. Ateisteille on ET, se on heidän vakauksensa mukainen. (Mitä ihmettä ovat muuten katsomusperinteet ja mihin niitä kukaan tarvii?)
Ongelma on siinä, että uskonnon opetuksessa keskitytään lähes täysin kristinuskoon: miksi ateistin pitäisi mennä kristinuskon tunnille, kun ei muslimiakaan velvoiteta tällaiseen? Maailman uskontoja käsitellään hyvin, hyvin vähän; niitä minä voisin mieluustikin opiskella (ja varmaan itsenäisesti tulen opiskelemaankin). Maailmanuskontojen opetukseen voisin suostua,olen samaa mieltä että uskontotieto on osin ylesisivistystä, mutta en jaksa opiskella tunnustuksellista kristinuskoa pelkästään.(sitä kurssit ovat, olen nähnyt kirjat)
Miksi minun pitäisi opetella nippelitietoa kristinuskon kehityksestä,vaiheista ja tärkeistä henkilöistä, kun jos kysyisit keneltä tahansa kristityistä, hekään eivät nuita asioita enää jälkikäteen kouluajoistaan muista..
"Lisäksi 15-vuotta täyttänyt henkilö on oikeutettu yksin eroamaan uskontokunnastaan, tai liittymään sellaiseen vanhempien suostumuksella. "
Erota siis saa vain vanhempien luvalla, tästä syystä minäkään en ole voinut erota vaikka tiesin aikovani erota jo monta, monta vuotta sitten..
...antaa sentään mahdollisuuden vapaalle pienelle valitsijalle. (kodin ulkopuolla).
Ensimmäinen kasvatuksen kohde on vanhemmat, jotka tulkitsijasta tekevät tulkitsijan (kumpi opetustilanteessa on subjekti ja kuka objekti absoluutissa?).
Opetellaan valmiita kaavoja omien hyväksyttyjen arvomaailmojen "oikeellisuuksista" ja jatketaan mennyttä paskaa...
Ollaan tyytyväisiä vanhempina kun lapsi oppi opittuun paskaan loistavasti? I don't think so. Opettajan vanhemmat tyytyväisiä että menneet arvot elävät? I don't think so.
Ateismi on vain työkalu kuten erinäiset valmispakat elämän ruletissa, joten kiitti korteista ;-)