Kiinnostusta ja epäuskoa
Kiinnostus lisääntyi jatkuvasti, ja kannattajien lukumäärä nousi tuhansiin. Mutta jonkin ajan kuluttua kirkot ryhtyivät kurinpidollisiin toimiin niitä vastaan, jotka olivat omaksuneet Millerin käsitykset. Tämän johdosta hän kirjoitti: "Jos me olemme väärässä, pyydämme teitä näyttämään missä olemme erehtyneet. Näyttäkää meille Jumalan sanasta, että me olemme väärässä. Meitä on pilkattu kylliksi; se ei saa meitä koskaan vakuuttuneiksi siitä, että olemme väärässä. Jumalan sana yksin voi muuttaa käsityksemme. Me olemme tehneet johtopäätöksemme harkiten ja rukoillen Raamatun todistuksen perusteella."
Kun ihmisten pahuus sai jumalan lähettämään vedenpaisumuksen maan päälle, hän ilmoitti heille ensin aikomuksensa. Sadankahdenkymmenen vuoden ajan julistettiin varoitussanomaa. Mutta ihmiset eivät uskoneet. He pilkkasivat Jumalan sanansaattajaa. Jos Nooan sanoma oli totta, miksi koko maailma ei sitä ymmärtänyt ja uskonut? Yhden miehen väitteet tuhansien viisautta vastaan! He eivät uskoneet varoitusta eivätkä etsineet suojaa arkista.
Pilkkaajat viittasivat vuodenaikojen muuttumattomaan kiertoon ja siniseen taivaaseen, josta ei ollut koskaan satanut. Halveksivasti he julistivat vanhurskauden saarnaajan yltiöpäiseksi kiihkoilijaksi ja menivät yhä syvemmälle pahuudessa. Mutta määrättynä aikana Jumalan tuomiot kohtasivat niitä, jotka hylkäsivät hänen armonsa.
Epäilijöitä ja epäuskoisia
Kristus sanoi, että niin kuin oli Nooan päivinä, "samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. " Kun Jumalan lapsiksi tunnustautuvat liittyvät yhteen maailman kanssa, kun seurakunta omaksuu maailman ylellisen elämäntavan, kun kaikki odottavat useita maallisen menestyksen vuosia - silloin, yhtäkkiä kuin salaman leimahdus, tulee loppu heidän petolliselle toiveilleen. Kuten jumala lähetti palvelijansa varoittamaan tulevasta vedenpaisumuksesta, niin hän lähetti valitsemansa sanansaattajat ilmoittamaan viimeisen tuomion läheisyydestä. Ja kuten Nooan aikalaiset pilkkasivat vanhurskauden saarnaajan ennustuksia, Millerinkin aikana monet Jumalan lapsiksi tunnustautuvat palkkasivat varoituksen sanoja.
Ei voi olla lopullisempaa todistusta siitä, että seurakunnat ovat luopuneet Jumalasta, kuin tämän taivaasta lähetetyn sanoman herättämä vihamielisyys.
Adventtisanoman vastaanottaneet tunsivat, että nyt oli aika tehdä lopullinen ratkaisu. "Ikuiset asiat tulivat heille - - todellisiksi. Taivas tuli lähelle, ja he kokivat itsensä syyllisiksi Jumalan edessä."" Kristityt tunsivat, että aika oli lyhyt ja että heidän piti toimia nopeasti lähimmäistensä hyväksi. Ikuisuus näytti avautuvan heidän eteensä. Jumalan Henki antoi voimaa heidän vetoomuksilleen, kun he kehottivat ihmisiä valmistautumaan Herran päivää varten. Heidän päivittäinen elämänsä oli nuhde pyhittymättömille seurakunnanjäsenille. Nämä eivät halunneet tulla häirityiksi tavoitellessaan nautintoja, rahaa ja maallista kunniaa. Siksi adventtiuskoa vastustettiin.
Vastustajat yrittivät estää Raamatun tutkimista opettamalla, että ennustukset oli suljettu sinetillä. Näin protestantit seurasivat Rooman kirkon esimerkkiä. Protestanttiset kirkot väittivät, että erästä Raamatun tärkeää osaa - sitä, joka koskee erityisesti meidän aikaamme - oli mahdoton ymmärtää. Saarnaajat julistivat, että Danielin kirjan ja Ilmestyskirjan ennustukset olivat käsittämättömiä salaisuuksia.
Mutta Kristus suuntasi opetuslastensa huomion profeetta Danielin sanoihin: "Huomatkoon lukija tämän! 25 Myös Ilmestyskirja on tarkoitettu ymmärrettäväksi: "Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. - - Autuas se, joka tämän toisille lukee, autuaat ne, jotka kuulevat nämä ennussanat ja ottavat varteen sen, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, sillä hetki on lähellä!"
"Autuas se, joka - - lukee" - on niitä, jotka eivät lue; "autuaat ne, jotka kuulevat" - on muutamia, jotka eivät suostu kuuntelemaan mitään ennustuksiin liittyvää; "ja ottavat varteen sen, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu" - monet kieltäytyvät tottelemasta Ilmestyskirjan neuvoja; kukaan näistä ei voi vaatia luvattua siunausta.
Miten ihmiset uskaltavat opettaa, että Ilmestyskirja on inhimillisen käsityskyvyn ulottumattomissa? Se on ilmoitettu salaisuus, avoin kirja. Ilmestyskirja suuntaa ajatukset Danielin kirjaan. Molemmat sisältävät tärkeitä opetuksia maailmanhistorian viimeisistä tapahtumista.
Johannes näki Jumalan kansan vaarat, taistelut ja lopullisen vapautuksen. Hän esittää viimeiset sanomat, jotka kypsyttävät maan sadon joko taivaan vilja-aittaan korjattavaksi tai tulella hävitettäväksi, jotta ne, jotka kääntyvät erehdyksestä totuuteen, oppisivat tuntemaan edessään olevat vaarat ja taistelut.
Mistä sitten johtuu tämä laajalle levinnyt tietämättömyys näistä pyhän kirjan tärkeistä osista? Siitä, että pimeyden ruhtinas on määrätietoisesti pyrkinyt salaa maan ihmisiltä tiedot, jotka paljastavat hänen petoksensa. Tämän vuoksi Kristus, Ilmestyskirjan antaja, nähdessään etukäteen Ilmestyskirjaan kohdistuvan vastustuksen, julisti siunauksen kaikille, jotka lukevat, kuulevat ja noudattavat tämän profetian sanoja.
Kiinnostus lisääntyi jatkuvasti, ja kannattajien lukumäärä nousi tuhansiin. Mutta jonkin ajan kuluttua kirkot ryhtyivät kurinpidollisiin toimiin niitä vastaan, jotka olivat omaksuneet Millerin käsitykset. Tämän johdosta hän kirjoitti: "Jos me olemme väärässä, pyydämme teitä näyttämään missä olemme erehtyneet. Näyttäkää meille Jumalan sanasta, että me olemme väärässä. Meitä on pilkattu kylliksi; se ei saa meitä koskaan vakuuttuneiksi siitä, että olemme väärässä. Jumalan sana yksin voi muuttaa käsityksemme. Me olemme tehneet johtopäätöksemme harkiten ja rukoillen Raamatun todistuksen perusteella."
Kun ihmisten pahuus sai jumalan lähettämään vedenpaisumuksen maan päälle, hän ilmoitti heille ensin aikomuksensa. Sadankahdenkymmenen vuoden ajan julistettiin varoitussanomaa. Mutta ihmiset eivät uskoneet. He pilkkasivat Jumalan sanansaattajaa. Jos Nooan sanoma oli totta, miksi koko maailma ei sitä ymmärtänyt ja uskonut? Yhden miehen väitteet tuhansien viisautta vastaan! He eivät uskoneet varoitusta eivätkä etsineet suojaa arkista.
Pilkkaajat viittasivat vuodenaikojen muuttumattomaan kiertoon ja siniseen taivaaseen, josta ei ollut koskaan satanut. Halveksivasti he julistivat vanhurskauden saarnaajan yltiöpäiseksi kiihkoilijaksi ja menivät yhä syvemmälle pahuudessa. Mutta määrättynä aikana Jumalan tuomiot kohtasivat niitä, jotka hylkäsivät hänen armonsa.
Epäilijöitä ja epäuskoisia
Kristus sanoi, että niin kuin oli Nooan päivinä, "samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. " Kun Jumalan lapsiksi tunnustautuvat liittyvät yhteen maailman kanssa, kun seurakunta omaksuu maailman ylellisen elämäntavan, kun kaikki odottavat useita maallisen menestyksen vuosia - silloin, yhtäkkiä kuin salaman leimahdus, tulee loppu heidän petolliselle toiveilleen. Kuten jumala lähetti palvelijansa varoittamaan tulevasta vedenpaisumuksesta, niin hän lähetti valitsemansa sanansaattajat ilmoittamaan viimeisen tuomion läheisyydestä. Ja kuten Nooan aikalaiset pilkkasivat vanhurskauden saarnaajan ennustuksia, Millerinkin aikana monet Jumalan lapsiksi tunnustautuvat palkkasivat varoituksen sanoja.
Ei voi olla lopullisempaa todistusta siitä, että seurakunnat ovat luopuneet Jumalasta, kuin tämän taivaasta lähetetyn sanoman herättämä vihamielisyys.
Adventtisanoman vastaanottaneet tunsivat, että nyt oli aika tehdä lopullinen ratkaisu. "Ikuiset asiat tulivat heille - - todellisiksi. Taivas tuli lähelle, ja he kokivat itsensä syyllisiksi Jumalan edessä."" Kristityt tunsivat, että aika oli lyhyt ja että heidän piti toimia nopeasti lähimmäistensä hyväksi. Ikuisuus näytti avautuvan heidän eteensä. Jumalan Henki antoi voimaa heidän vetoomuksilleen, kun he kehottivat ihmisiä valmistautumaan Herran päivää varten. Heidän päivittäinen elämänsä oli nuhde pyhittymättömille seurakunnanjäsenille. Nämä eivät halunneet tulla häirityiksi tavoitellessaan nautintoja, rahaa ja maallista kunniaa. Siksi adventtiuskoa vastustettiin.
Vastustajat yrittivät estää Raamatun tutkimista opettamalla, että ennustukset oli suljettu sinetillä. Näin protestantit seurasivat Rooman kirkon esimerkkiä. Protestanttiset kirkot väittivät, että erästä Raamatun tärkeää osaa - sitä, joka koskee erityisesti meidän aikaamme - oli mahdoton ymmärtää. Saarnaajat julistivat, että Danielin kirjan ja Ilmestyskirjan ennustukset olivat käsittämättömiä salaisuuksia.
Mutta Kristus suuntasi opetuslastensa huomion profeetta Danielin sanoihin: "Huomatkoon lukija tämän! 25 Myös Ilmestyskirja on tarkoitettu ymmärrettäväksi: "Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. - - Autuas se, joka tämän toisille lukee, autuaat ne, jotka kuulevat nämä ennussanat ja ottavat varteen sen, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, sillä hetki on lähellä!"
"Autuas se, joka - - lukee" - on niitä, jotka eivät lue; "autuaat ne, jotka kuulevat" - on muutamia, jotka eivät suostu kuuntelemaan mitään ennustuksiin liittyvää; "ja ottavat varteen sen, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu" - monet kieltäytyvät tottelemasta Ilmestyskirjan neuvoja; kukaan näistä ei voi vaatia luvattua siunausta.
Miten ihmiset uskaltavat opettaa, että Ilmestyskirja on inhimillisen käsityskyvyn ulottumattomissa? Se on ilmoitettu salaisuus, avoin kirja. Ilmestyskirja suuntaa ajatukset Danielin kirjaan. Molemmat sisältävät tärkeitä opetuksia maailmanhistorian viimeisistä tapahtumista.
Johannes näki Jumalan kansan vaarat, taistelut ja lopullisen vapautuksen. Hän esittää viimeiset sanomat, jotka kypsyttävät maan sadon joko taivaan vilja-aittaan korjattavaksi tai tulella hävitettäväksi, jotta ne, jotka kääntyvät erehdyksestä totuuteen, oppisivat tuntemaan edessään olevat vaarat ja taistelut.
Mistä sitten johtuu tämä laajalle levinnyt tietämättömyys näistä pyhän kirjan tärkeistä osista? Siitä, että pimeyden ruhtinas on määrätietoisesti pyrkinyt salaa maan ihmisiltä tiedot, jotka paljastavat hänen petoksensa. Tämän vuoksi Kristus, Ilmestyskirjan antaja, nähdessään etukäteen Ilmestyskirjaan kohdistuvan vastustuksen, julisti siunauksen kaikille, jotka lukevat, kuulevat ja noudattavat tämän profetian sanoja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
profetian hengen sanomaa ja Jeesuksen todistusta.