Isä aina sanoi

Sota on ihmisyyden vastaista ja varmasti rikkoo elämänuskon palasiksi.

Alla oleva ei siis koske sodan kokeneita.

On aatoksissa käynyt joskus tämäkin.
Miksi ihmistä terapoidaan esim. kuoleman vuoksi. Kuolema kuuluu elämään ja läheisen kuolema pitäisi pystyä käsittämään ihan ilman ihmeelllisä selvittelyjä kallonkutistajien kanssa. Elämän laki on syntyä, kuolla, kestää vastoinkäymisiä ja nauttia hyvistä asioista ym ym..
Jos määräillään sairaslomia läheisen kuoleman vuoksi ja tehdään erityistilanne niin se ei tunnu oikealta.
Ihmisen on katsottva totuutta ja ymmärrettävä että kaikki ei ole elämässä omassa hallinassa vaikka kuinka yrittää.
Terapian läpikäyneet väittävät että siitä ei ole edes apua....Surun ihminen kokee yksin tavallaan ja se on elettävä läpi itse, ulkoaohjautuva ymmärrys ulkoistaa sen ja se jää surematta ja pulpahtaa esiin myöhemmin.

Taitaakin olla niin että psykiatrian hoitohenkilöstö prassailee kriisiavulla ja todella sairaat mielenterveyspotilaat jäävät hoitamatta.

Ei sieltä sorasta ny kaikki hulluuna tullehet, ei isä ainakaan. Tai jos oli jo sitten kerinny viisastua uurellensa ku itte oon päivänvaloon nähäny vasta -50 luvuun puolella.
Aatteleesit ap. mitä suustat päästät, tua ny on vitsinäki heikko. Varmahan siellä ne ohiammutukki sai henkisiä traumoja, mutta miksi se pitääs "kostaa" ny meirään lastenlapsille???
Tapaturmat vaatii aina jonkin asteesta jäläkihoitoa, ja koskettaa varmasti koko koulua. Kyllä meirään vanhempien pitää turvata pienille ny turvallinen koulumatka ja jos jotaan sattuu niin sellaanen maharollisen matalalasku taas uutehen arkipäivähän. Lapsikin on tunteva ja ajatteleva ihiminen siinä ku meirään vanhemakki palatessaan sota reissuulta.
terv. seppä ja pieni kultaanen hyvää tahtova Tiitu-kani pohojanmaalta.

Akaton mies kirjoitti:

Ei sieltä sorasta ny kaikki hulluuna tullehet, ei isä ainakaan. Tai jos oli jo sitten kerinny viisastua uurellensa ku itte oon päivänvaloon nähäny vasta -50 luvuun puolella.
Aatteleesit ap. mitä suustat päästät, tua ny on vitsinäki heikko. Varmahan siellä ne ohiammutukki sai henkisiä traumoja, mutta miksi se pitääs "kostaa" ny meirään lastenlapsille???
Tapaturmat vaatii aina jonkin asteesta jäläkihoitoa, ja koskettaa varmasti koko koulua. Kyllä meirään vanhempien pitää turvata pienille ny turvallinen koulumatka ja jos jotaan sattuu niin sellaanen maharollisen matalalasku taas uutehen arkipäivähän. Lapsikin on tunteva ja ajatteleva ihiminen siinä ku meirään vanhemakki palatessaan sota reissuulta.
terv. seppä ja pieni kultaanen hyvää tahtova Tiitu-kani pohojanmaalta.

Lue lisää

että et viestiäsi minulle tarkoittanut! Muuten esitin mielipiteeni tosi tökerösti, jos sen väärin ymmärsit!

ihmetellen kirjoitti:

Sota on ihmisyyden vastaista ja varmasti rikkoo elämänuskon palasiksi.

Alla oleva ei siis koske sodan kokeneita.

On aatoksissa käynyt joskus tämäkin.
Miksi ihmistä terapoidaan esim. kuoleman vuoksi. Kuolema kuuluu elämään ja läheisen kuolema pitäisi pystyä käsittämään ihan ilman ihmeelllisä selvittelyjä kallonkutistajien kanssa. Elämän laki on syntyä, kuolla, kestää vastoinkäymisiä ja nauttia hyvistä asioista ym ym..
Jos määräillään sairaslomia läheisen kuoleman vuoksi ja tehdään erityistilanne niin se ei tunnu oikealta.
Ihmisen on katsottva totuutta ja ymmärrettävä että kaikki ei ole elämässä omassa hallinassa vaikka kuinka yrittää.
Terapian läpikäyneet väittävät että siitä ei ole edes apua....Surun ihminen kokee yksin tavallaan ja se on elettävä läpi itse, ulkoaohjautuva ymmärrys ulkoistaa sen ja se jää surematta ja pulpahtaa esiin myöhemmin.

Taitaakin olla niin että psykiatrian hoitohenkilöstö prassailee kriisiavulla ja todella sairaat mielenterveyspotilaat jäävät hoitamatta.

Lue lisää

että siitä kriisiavusta nimenomaan on apua, vaikkei sitä heti ymmärräkään.

Suttura kirjoitti:

että et viestiäsi minulle tarkoittanut! Muuten esitin mielipiteeni tosi tökerösti, jos sen väärin ymmärsit!

Enhän mä ny Sinulle kultaaselle Sutturalle tuallaasta tekstiä kirijoottaasi, en, vaikka maalima kaatuus. Mun viestini oli tarkootettu tualle alakuperääselle kirijoottajalle. Vai tarkootikko Sinä Suttura tuan kysymyksen ny sitten minulle,hih? Menöö täs hötäkäs viestit sekaasin, eikä tua Tiitu pikkuunenkaan ny joura tulukkaamahan notta mikä on tarkootettu millekin. Tiitulla on nua pahvilaatikot tualla epäjärijestyksees, taas kerran. Tarvittees ittekki sinne ny apua, pulumahan. terv. seppä ja pieni ny justihin kiireenen Tiitu-kani täältä meirään kotoa tummuvan lakeuren lairaalta.

Pirrejuupas kirjoitti:

että siitä kriisiavusta nimenomaan on apua, vaikkei sitä heti ymmärräkään.

Sinullako kultaanen Pirre on tänään nimipäivä??? No on ku käviin tualla tuvaas kalenterista kattomas, ihan selevästi siinä lukii notta Pirkko,Pirjo. On se ny uskottava, painettu sana painaa.
No ny sitten ensimmääseksi sen sata suukkoa,,muiiiiiskiiis, jne... Sitten nämä tuhanen ruusua, niitä piikkittömiä. Ei ne pistele, elä pelekää,hih. Enempi nua mun viikset pistelöö sun poskias,hih. Sitten se runoo::
Orotas ny ku saan tuan runooratsun taas laukkaamahan..
Onnia Sinulle toivotetahan seppä ja kaikki maaliman kaniit, ollahan Sun faniit...
Täs ny tuli olokaa hyvät ja vassokuu
Onnea Sinulle nimipäivänäsi terv. seppä, tammikuun likalta toisehen kertahan ja sokurina pohojalla Tiitu pikkuunen...

Akaton mies kirjoitti:

Enhän mä ny Sinulle kultaaselle Sutturalle tuallaasta tekstiä kirijoottaasi, en, vaikka maalima kaatuus. Mun viestini oli tarkootettu tualle alakuperääselle kirijoottajalle. Vai tarkootikko Sinä Suttura tuan kysymyksen ny sitten minulle,hih? Menöö täs hötäkäs viestit sekaasin, eikä tua Tiitu pikkuunenkaan ny joura tulukkaamahan notta mikä on tarkootettu millekin. Tiitulla on nua pahvilaatikot tualla epäjärijestyksees, taas kerran. Tarvittees ittekki sinne ny apua, pulumahan. terv. seppä ja pieni ny justihin kiireenen Tiitu-kani täältä meirään kotoa tummuvan lakeuren lairaalta.

Lue lisää

Juuri sinun kanssasi haluan olla samalla aaltopituudella... tarkoitan sitä, että tukea ei voi koskaan saada liikaa, jos se tulee sydämestä ja rehellisesti. Meidän sukupolvemme on oppinut mitä sota ja sen traumat saavat aikaan. Siksi me tiedämme miten autamme kriisiin joutunutta ihmistä...?

Akaton mies kirjoitti:

Sinullako kultaanen Pirre on tänään nimipäivä??? No on ku käviin tualla tuvaas kalenterista kattomas, ihan selevästi siinä lukii notta Pirkko,Pirjo. On se ny uskottava, painettu sana painaa.
No ny sitten ensimmääseksi sen sata suukkoa,,muiiiiiskiiis, jne... Sitten nämä tuhanen ruusua, niitä piikkittömiä. Ei ne pistele, elä pelekää,hih. Enempi nua mun viikset pistelöö sun poskias,hih. Sitten se runoo::
Orotas ny ku saan tuan runooratsun taas laukkaamahan..
Onnia Sinulle toivotetahan seppä ja kaikki maaliman kaniit, ollahan Sun faniit...
Täs ny tuli olokaa hyvät ja vassokuu
Onnea Sinulle nimipäivänäsi terv. seppä, tammikuun likalta toisehen kertahan ja sokurina pohojalla Tiitu pikkuunen...

Lue lisää

Oli pakko kommentoida :))) Kohta katon "maajussille morsiamen tästä koneelta, tulee jälkikäteen :)) Ilmatteeks :) Meni ny ohi alotuksen.

Akaton mies kirjoitti:

Sinullako kultaanen Pirre on tänään nimipäivä??? No on ku käviin tualla tuvaas kalenterista kattomas, ihan selevästi siinä lukii notta Pirkko,Pirjo. On se ny uskottava, painettu sana painaa.
No ny sitten ensimmääseksi sen sata suukkoa,,muiiiiiskiiis, jne... Sitten nämä tuhanen ruusua, niitä piikkittömiä. Ei ne pistele, elä pelekää,hih. Enempi nua mun viikset pistelöö sun poskias,hih. Sitten se runoo::
Orotas ny ku saan tuan runooratsun taas laukkaamahan..
Onnia Sinulle toivotetahan seppä ja kaikki maaliman kaniit, ollahan Sun faniit...
Täs ny tuli olokaa hyvät ja vassokuu
Onnea Sinulle nimipäivänäsi terv. seppä, tammikuun likalta toisehen kertahan ja sokurina pohojalla Tiitu pikkuunen...

Lue lisää

tämmönen runokin, ja nyt vasta huomasin, tai paremminkin joudin sen lukemaan :))

Kiitosta paljon vielä uudelleen, ja Tiitu häärääjälle kiitokset kans, takso mykket!

oli tehdä tieduteluja ja häirintää vihollisen selustassa.
Pilkkopiemässä olivat vihollisen tukikohdassa tappaneet puukolla vihollisia, kun pimeässä ei ollut voinut ampua.

henrii kirjoitti:

oli tehdä tieduteluja ja häirintää vihollisen selustassa.
Pilkkopiemässä olivat vihollisen tukikohdassa tappaneet puukolla vihollisia, kun pimeässä ei ollut voinut ampua.

Lue lisää

omaksunut

elämästä on huh huh.
Olen täällä katsellut viestiketjuja ja chatin keskustelijoita olette elämästä vierautuneita. Empatiaa ei ole mielistely ja hyväksi ihmiseksi selittely.
Ihminen syntyy elämään ja ottamaan todellisuuden vastaan. Hänellä on valmiudet ja kyky. Tässä ajassa on asioita joihin ihmiskunta on itse syyllinen tai aiheuttaja. Silla lailla. Mutta ihminen selviytyy elämästä ilman keinotekoisia kriisiapuja, tai ehkä ei jos on heikko ja jotenkin rajoittunut. Tunnen minäkin ihmisiä jotaka kaatavat vaan pahaa oloaan muille, kerjäävät ymmärrystä koko ajan. Perustarpeet ovat vajaat, lapsena tai muuten. Ihmisellä on vastuu itsestään, haloo.
On meitä moneen junaan, joillekin en antaisi matkalippua ennen aivojensa käyttöä.
Täällä kerjäätte hyväksyntää ..heh...
Ei kun vaan lisää terapiaa teille !
Sodan käynyt...yleensä ei itke sotaa vaan tiesi mitä on tehtävä...mitä käskettiin.

käsitys kirjoitti:

elämästä on huh huh.
Olen täällä katsellut viestiketjuja ja chatin keskustelijoita olette elämästä vierautuneita. Empatiaa ei ole mielistely ja hyväksi ihmiseksi selittely.
Ihminen syntyy elämään ja ottamaan todellisuuden vastaan. Hänellä on valmiudet ja kyky. Tässä ajassa on asioita joihin ihmiskunta on itse syyllinen tai aiheuttaja. Silla lailla. Mutta ihminen selviytyy elämästä ilman keinotekoisia kriisiapuja, tai ehkä ei jos on heikko ja jotenkin rajoittunut. Tunnen minäkin ihmisiä jotaka kaatavat vaan pahaa oloaan muille, kerjäävät ymmärrystä koko ajan. Perustarpeet ovat vajaat, lapsena tai muuten. Ihmisellä on vastuu itsestään, haloo.
On meitä moneen junaan, joillekin en antaisi matkalippua ennen aivojensa käyttöä.
Täällä kerjäätte hyväksyntää ..heh...
Ei kun vaan lisää terapiaa teille !
Sodan käynyt...yleensä ei itke sotaa vaan tiesi mitä on tehtävä...mitä käskettiin.

Lue lisää

kirjoittaa rekistöröityneenä.

Kyllä ne järkyttää ja panee ajattelemaan kaikenlaista. Varmaan jos tuo ajatustenympyrän katkaiseminen keskutelemalla niiden kanssa joilla on kokemusta samanlaisista tapahtumista tai taitoa auttaa näissä tilanteissa niin vähemmän esim. juuri unta häiritseviä vaikeuksia niistä seuraa. Minullakin on kokemuksia jotka ovat jonkun aikaa seuranneet mukana, jopa unissakin.

Sota oli varmasti siinä suhteessa aivan omaa luokkaansa. Minunkin isäni oli siellä kaikkialla muualla paitsi ei enää lapissa. Selvisi sieltä fyysisesti vammoitta ja myös psyykkisestikin, vaikka eihän sitä voi kukaan tietää mitä kaikkea toisen ihmisen mieli sisältää.

jartsev kirjoitti:

Kyllä ne järkyttää ja panee ajattelemaan kaikenlaista. Varmaan jos tuo ajatustenympyrän katkaiseminen keskutelemalla niiden kanssa joilla on kokemusta samanlaisista tapahtumista tai taitoa auttaa näissä tilanteissa niin vähemmän esim. juuri unta häiritseviä vaikeuksia niistä seuraa. Minullakin on kokemuksia jotka ovat jonkun aikaa seuranneet mukana, jopa unissakin.

Sota oli varmasti siinä suhteessa aivan omaa luokkaansa. Minunkin isäni oli siellä kaikkialla muualla paitsi ei enää lapissa. Selvisi sieltä fyysisesti vammoitta ja myös psyykkisestikin, vaikka eihän sitä voi kukaan tietää mitä kaikkea toisen ihmisen mieli sisältää.

Lue lisää

ollut sellainen tunne pidempi aikaa, että
on tarvetta purkaa johonkin sitä tapahtunutta.
Ilmeisesti tämä on vieläkin sitä purkautumista.

Onneksi ei meilläkään isälle tullut fyysisiä
eikä psyykkisiä ongelmia. Mutta muuta sairautta.

Nyt täytyy taas lähteä unten maille.
Kiireinen viikko edessä.
Kaunis kiitos!))

Hyvää yötä!!

käsitys kirjoitti:

elämästä on huh huh.
Olen täällä katsellut viestiketjuja ja chatin keskustelijoita olette elämästä vierautuneita. Empatiaa ei ole mielistely ja hyväksi ihmiseksi selittely.
Ihminen syntyy elämään ja ottamaan todellisuuden vastaan. Hänellä on valmiudet ja kyky. Tässä ajassa on asioita joihin ihmiskunta on itse syyllinen tai aiheuttaja. Silla lailla. Mutta ihminen selviytyy elämästä ilman keinotekoisia kriisiapuja, tai ehkä ei jos on heikko ja jotenkin rajoittunut. Tunnen minäkin ihmisiä jotaka kaatavat vaan pahaa oloaan muille, kerjäävät ymmärrystä koko ajan. Perustarpeet ovat vajaat, lapsena tai muuten. Ihmisellä on vastuu itsestään, haloo.
On meitä moneen junaan, joillekin en antaisi matkalippua ennen aivojensa käyttöä.
Täällä kerjäätte hyväksyntää ..heh...
Ei kun vaan lisää terapiaa teille !
Sodan käynyt...yleensä ei itke sotaa vaan tiesi mitä on tehtävä...mitä käskettiin.

Lue lisää

vaikkei tekstiä ollut minulle osoitettukaan!
Toisaalta, siinähän puhutaan meistä keskustelijoista, kuinka olemme "vierautuneita elämästä", siis niputetaan meidät kaikki.

Millä mittarilla empatiaa mitataan, ja kuinka paljon sitä saa käyttää päivittäin? Minusta ainakin kaunis sana lausuttuna voi pelastaa päivän. Juuri Sinimarjasen ja jartsevin, toki muidenkin, ystävällisistä, empaattisista ja aiheen mukaan iloisistakin kirjoituksista minä olen saanut monta mukavaa ilon hetkeä, enkä varmasti ole ainoa lajissani. Kiitos heille!
Voiko empatia ja sopu herättää kateutta?

Kyllä moni sodan käynyt itki, yksin yksinäisyydessään. Itki mennyttä perhettään, työpaikkaansa, asuntoaan, ja niitä viimeisiäkin hävinneitä itsetunnon rippeitä. Heille ei sota antanut mukavia muistoja, ei sankaritöitä. Antoi painajaiset ja pelkotilat, joita muiden lääkkeiden puutteessa lääkittiin pullolla, joka tuhosi lopunkin elämisen arvoisen.
Tuskin terapiasta olisi mitään haittaakaan ollut, jos sitä olisi ollut edes olemassa.

Wenla-G kirjoitti:

vaikkei tekstiä ollut minulle osoitettukaan!
Toisaalta, siinähän puhutaan meistä keskustelijoista, kuinka olemme "vierautuneita elämästä", siis niputetaan meidät kaikki.

Millä mittarilla empatiaa mitataan, ja kuinka paljon sitä saa käyttää päivittäin? Minusta ainakin kaunis sana lausuttuna voi pelastaa päivän. Juuri Sinimarjasen ja jartsevin, toki muidenkin, ystävällisistä, empaattisista ja aiheen mukaan iloisistakin kirjoituksista minä olen saanut monta mukavaa ilon hetkeä, enkä varmasti ole ainoa lajissani. Kiitos heille!
Voiko empatia ja sopu herättää kateutta?

Kyllä moni sodan käynyt itki, yksin yksinäisyydessään. Itki mennyttä perhettään, työpaikkaansa, asuntoaan, ja niitä viimeisiäkin hävinneitä itsetunnon rippeitä. Heille ei sota antanut mukavia muistoja, ei sankaritöitä. Antoi painajaiset ja pelkotilat, joita muiden lääkkeiden puutteessa lääkittiin pullolla, joka tuhosi lopunkin elämisen arvoisen.
Tuskin terapiasta olisi mitään haittaakaan ollut, jos sitä olisi ollut edes olemassa.

Lue lisää

Sinä olet aina ollut hyvin positiivinen
ihminen. On ollut ilo kirjoitella ja ajatuksia
vaihdella tässä kuluvan vuoden aikana.

Elämä koettelee meitä jokaista aina vuorollaan,
niin on mukavampaa kirjoitella ja kuunnella
toistenkin mietteitä, ei näin ollen jää asioita
yksinään miettimään.

Kiitos vielä kerran!!

Wenla-G kirjoitti:

vaikkei tekstiä ollut minulle osoitettukaan!
Toisaalta, siinähän puhutaan meistä keskustelijoista, kuinka olemme "vierautuneita elämästä", siis niputetaan meidät kaikki.

Millä mittarilla empatiaa mitataan, ja kuinka paljon sitä saa käyttää päivittäin? Minusta ainakin kaunis sana lausuttuna voi pelastaa päivän. Juuri Sinimarjasen ja jartsevin, toki muidenkin, ystävällisistä, empaattisista ja aiheen mukaan iloisistakin kirjoituksista minä olen saanut monta mukavaa ilon hetkeä, enkä varmasti ole ainoa lajissani. Kiitos heille!
Voiko empatia ja sopu herättää kateutta?

Kyllä moni sodan käynyt itki, yksin yksinäisyydessään. Itki mennyttä perhettään, työpaikkaansa, asuntoaan, ja niitä viimeisiäkin hävinneitä itsetunnon rippeitä. Heille ei sota antanut mukavia muistoja, ei sankaritöitä. Antoi painajaiset ja pelkotilat, joita muiden lääkkeiden puutteessa lääkittiin pullolla, joka tuhosi lopunkin elämisen arvoisen.
Tuskin terapiasta olisi mitään haittaakaan ollut, jos sitä olisi ollut edes olemassa.

Lue lisää

On todella hyvin ja harkitun perustellusti sanottu Vanla! Olen samaa mieltä, enkä ole sitä sen takia että mainitsit minut vaan tuo sinun mielipiteesi empatiasta ja tervehdyttävän terapian mahdollisuuksie takia.

Minulle itselleni sattui kauan sitten tapahtuma jossa jouduin vesisateisena syyspimeänä yönä, todella liukkaalla kelillä ensimmäisten joukossa onnettomuuspaikalle, jossa oli bussi ajautunut jäiseltä tieltä ulos ja pyörinyt ympäriinsä vuolaan vesipuronpäällä. Siinä onnettomuudessa oli kuollut neljä ihmistä ja loukkaantunut jotain viisitoista, en muista enää heidän lukumääräänsä. Aluksi inhimillinen riittämättömyys kaaoksen edessä, autettavien paljous ja pimeys aiheuttivat ahdistavia pakokauhumaisia mielenliikkeitä. Pystyin kuitenkin sitten hetken kuluttua järkevään toimintaan. Ajoin autoni poikittain tienreunalle valaisemaan sitä pimeyttä ja pystyin auttamaan moniakin.

Sitten kun kaikki oli tehty niin kuitenkin lopuksi lähdin vain pois paikalta. Ei silloin kukaan kysellyt tai ajatellut henkisiä vaikutuksia muille. Minulla se seurasi ajatuksissa jonkun aikaa. Näin unia samatapaisista tapahtumista jossa itse olin osapuolena. Mutta varmaan se kuitenkin tuli sillä tapaa käsiteltyä mun mielessäni riittävästi. Usein tavallaan vahvistin mieltäni, ajattelin niitä kauhun hetkiä mitkä kohtasivat noita matkustajia. Ne olivat varmasti paljon vaikuttavampia ja traumaattisempia kuin minun.
Kuitenkin tänä päivänä noissa tilanteissa on useimmiten psyykkisen avun mahdollisuus kuitenkin olemassa ja ei siitä varmasti mitään haittaa kenellekään ole.

Sinimarjanen kirjoitti:

ollut sellainen tunne pidempi aikaa, että
on tarvetta purkaa johonkin sitä tapahtunutta.
Ilmeisesti tämä on vieläkin sitä purkautumista.

Onneksi ei meilläkään isälle tullut fyysisiä
eikä psyykkisiä ongelmia. Mutta muuta sairautta.

Nyt täytyy taas lähteä unten maille.
Kiireinen viikko edessä.
Kaunis kiitos!))

Hyvää yötä!!

Lue lisää

Tarvetta kertoa ja puhua siitä tapahtumasta jollekin joka kuuntelee ja on vastaanottava kertomukselle ja pohdinnalle. Puhu vain aina silloin kun siihen on mahdollisuus ja tunnet tarvetta vaikka kirjoittamalla. Aivan niin kuin Venla tuossa edellä terapiasta sanoi "ei siitä mitään haittaakaan ole"

jartsev kirjoitti:

Tarvetta kertoa ja puhua siitä tapahtumasta jollekin joka kuuntelee ja on vastaanottava kertomukselle ja pohdinnalle. Puhu vain aina silloin kun siihen on mahdollisuus ja tunnet tarvetta vaikka kirjoittamalla. Aivan niin kuin Venla tuossa edellä terapiasta sanoi "ei siitä mitään haittaakaan ole"

Lue lisää

helpottavaa kertoa tapahtuneesta,
mutta kaikki ei välttämättä ymmärrä asian
tarkoitusta, vaan näkevät asian hieman eri tavoin.
Ns."isosta asioista" on kyllä pakko
puhua ja purkautua, niitä en pysty pitämään
sisälläni.

Sinimarjanen kirjoitti:

helpottavaa kertoa tapahtuneesta,
mutta kaikki ei välttämättä ymmärrä asian
tarkoitusta, vaan näkevät asian hieman eri tavoin.
Ns."isosta asioista" on kyllä pakko
puhua ja purkautua, niitä en pysty pitämään
sisälläni.

Lue lisää

Se on hyvä kun sinä olet noin avoin ja luottavakin, voit kertoa helposti asioista toisille. Noin olen kokenut. Tosi positiivinen piirre sinussa.

jartsev kirjoitti:

Se on hyvä kun sinä olet noin avoin ja luottavakin, voit kertoa helposti asioista toisille. Noin olen kokenut. Tosi positiivinen piirre sinussa.

ihan kaikkia asioita pysty puhumaan.
Kestää aikansa ennen kuin saa jotain ulos
tulemaan. Sittenkin kyllä valikoin kenelle
puhun. Muuten kyllä olen mielestäni avoin
ja tuttavien kesken puhelias.
Mutta muuten ns. "arkapieru".)))

Luin tuosta Sinun kokemasta tapauksesta.
Jotenkin voin kuvitella sen tilanteen.
Varmasti tapaus, jonka muistaa koko elämän.
Näin yli kolmekymmentävuotta sitten tapauksen,
jossa kuoli neljä henkinen perhe. Linja-auton
ja henkilöauton kolari. Osuimme paikalle ennen
ambulanssia...
Sen takia vaan ajattelin kun olet ollut ensiapuna.
Ei mitenkään helppo ja asia.

Sinimarjanen kirjoitti:

ihan kaikkia asioita pysty puhumaan.
Kestää aikansa ennen kuin saa jotain ulos
tulemaan. Sittenkin kyllä valikoin kenelle
puhun. Muuten kyllä olen mielestäni avoin
ja tuttavien kesken puhelias.
Mutta muuten ns. "arkapieru".)))

Luin tuosta Sinun kokemasta tapauksesta.
Jotenkin voin kuvitella sen tilanteen.
Varmasti tapaus, jonka muistaa koko elämän.
Näin yli kolmekymmentävuotta sitten tapauksen,
jossa kuoli neljä henkinen perhe. Linja-auton
ja henkilöauton kolari. Osuimme paikalle ennen
ambulanssia...
Sen takia vaan ajattelin kun olet ollut ensiapuna.
Ei mitenkään helppo ja asia.

Lue lisää

Minusta se on vain kaunis piirre, sinun ujous ja arkuus, vaikka se ehkä itsestäsi joskus ehkä tuntuu tukalalta, niin se kuitenkin kertoo vain kauniita asioita ihmisestä.

Oli se siinä tapahtumapaikalla alkuun hyvin vaikea mihinkään kajota, mutta kun sai jotenkin voitettua itsensä niin ei sitä sitten enää ollenkaan vaikeutta huomannutkaan. Kyllä siitä muistissa on monenmoista säilynyt ja varmaan säilyykin.

jartsev kirjoitti:

Minusta se on vain kaunis piirre, sinun ujous ja arkuus, vaikka se ehkä itsestäsi joskus ehkä tuntuu tukalalta, niin se kuitenkin kertoo vain kauniita asioita ihmisestä.

Oli se siinä tapahtumapaikalla alkuun hyvin vaikea mihinkään kajota, mutta kun sai jotenkin voitettua itsensä niin ei sitä sitten enää ollenkaan vaikeutta huomannutkaan. Kyllä siitä muistissa on monenmoista säilynyt ja varmaan säilyykin.

Lue lisää

kyllä aika ihmeellistä, miten sitä pystyy
vaikeissakin tilanteissa toimimaan oikein.
Se outo olotila iskee vasta sen jälkeen
kun kaikki on tavallaan ohi, suoritettu
tehtävä. Onneksi kuitenkin näin.

Nyt täytyy taas lähtee nukkumaan.

Sinulle Kauniita Unia!!
Öitä.

Sinimarjanen kirjoitti:

kyllä aika ihmeellistä, miten sitä pystyy
vaikeissakin tilanteissa toimimaan oikein.
Se outo olotila iskee vasta sen jälkeen
kun kaikki on tavallaan ohi, suoritettu
tehtävä. Onneksi kuitenkin näin.

Nyt täytyy taas lähtee nukkumaan.

Sinulle Kauniita Unia!!
Öitä.

Lue lisää

Kiitti, lämmittävistä sanoistasi eilen. Pitää nyt tänään mennä vähän aikaisemmin nukkumaan että jaksaa paremmin huomenna. Hyvää yötä sinulle! Kauniita unia!

jartsev kirjoitti:

Kiitti, lämmittävistä sanoistasi eilen. Pitää nyt tänään mennä vähän aikaisemmin nukkumaan että jaksaa paremmin huomenna. Hyvää yötä sinulle! Kauniita unia!

jo hiemen väsy olo. Tietotekniikka yritän
tuossa parina iltana viikossa opiskella.

Kiitos ja Hyää yötä myös Sinulle!!!
Kauniita unia myös!!

Sinimarjanen kirjoitti:

jo hiemen väsy olo. Tietotekniikka yritän
tuossa parina iltana viikossa opiskella.

Kiitos ja Hyää yötä myös Sinulle!!!
Kauniita unia myös!!

Saatkin sitten tulla opettamaan minua ja selvittää kaikki ongelmat jotka mä seuraavaksi tumpeloin näiden laitteideni kanssa ;-) Noo... ei kun leikkiä tämä vain minulta:) Kivaa että sä uutta haluat oppia, todella positiivista. Tsemppiä vain ja onnea sinulle.

jartsev kirjoitti:

Saatkin sitten tulla opettamaan minua ja selvittää kaikki ongelmat jotka mä seuraavaksi tumpeloin näiden laitteideni kanssa ;-) Noo... ei kun leikkiä tämä vain minulta:) Kivaa että sä uutta haluat oppia, todella positiivista. Tsemppiä vain ja onnea sinulle.

Lue lisää

olla niin kova kaali nykyään, ettei sinne enään
meinää mikään upota. Opetukset menee
toisesta korvasta sisään ja toisesta
korvasta tulee ulos. Mutta mukana kuitenkin..))

Sinimarjanen kirjoitti:

olla niin kova kaali nykyään, ettei sinne enään
meinää mikään upota. Opetukset menee
toisesta korvasta sisään ja toisesta
korvasta tulee ulos. Mutta mukana kuitenkin..))

Lue lisää

Eikös ne jotkut sano, että "sillä jo kaali pehmenee" kun tarkoittavat että on tullut jotenkin höpsähtäneeksi, vaikka ei kai sekään mikään aivan mahottoman paha-asia ole.

jartsev kirjoitti:

Eikös ne jotkut sano, että "sillä jo kaali pehmenee" kun tarkoittavat että on tullut jotenkin höpsähtäneeksi, vaikka ei kai sekään mikään aivan mahottoman paha-asia ole.

laitaa tuohon edelliseen, että takuita ei
voi opetukselleni antaa. Saattaa olla kone
lopullisesti juntissa.)) Mutta... ei ne kaikki
opettajatkaan ole "nörttejä".

Kaalin pehmeneminen=onnellinen olotila.)))
Oisko?

jartsev kirjoitti:

On todella hyvin ja harkitun perustellusti sanottu Vanla! Olen samaa mieltä, enkä ole sitä sen takia että mainitsit minut vaan tuo sinun mielipiteesi empatiasta ja tervehdyttävän terapian mahdollisuuksie takia.

Minulle itselleni sattui kauan sitten tapahtuma jossa jouduin vesisateisena syyspimeänä yönä, todella liukkaalla kelillä ensimmäisten joukossa onnettomuuspaikalle, jossa oli bussi ajautunut jäiseltä tieltä ulos ja pyörinyt ympäriinsä vuolaan vesipuronpäällä. Siinä onnettomuudessa oli kuollut neljä ihmistä ja loukkaantunut jotain viisitoista, en muista enää heidän lukumääräänsä. Aluksi inhimillinen riittämättömyys kaaoksen edessä, autettavien paljous ja pimeys aiheuttivat ahdistavia pakokauhumaisia mielenliikkeitä. Pystyin kuitenkin sitten hetken kuluttua järkevään toimintaan. Ajoin autoni poikittain tienreunalle valaisemaan sitä pimeyttä ja pystyin auttamaan moniakin.

Sitten kun kaikki oli tehty niin kuitenkin lopuksi lähdin vain pois paikalta. Ei silloin kukaan kysellyt tai ajatellut henkisiä vaikutuksia muille. Minulla se seurasi ajatuksissa jonkun aikaa. Näin unia samatapaisista tapahtumista jossa itse olin osapuolena. Mutta varmaan se kuitenkin tuli sillä tapaa käsiteltyä mun mielessäni riittävästi. Usein tavallaan vahvistin mieltäni, ajattelin niitä kauhun hetkiä mitkä kohtasivat noita matkustajia. Ne olivat varmasti paljon vaikuttavampia ja traumaattisempia kuin minun.
Kuitenkin tänä päivänä noissa tilanteissa on useimmiten psyykkisen avun mahdollisuus kuitenkin olemassa ja ei siitä varmasti mitään haittaa kenellekään ole.

Lue lisää

tällä viikolla minulla oli erittäin paha mieli eräästä sattuneesta syystä. Mietin tapausta jännittyneenä. Olipa mukava lukea teidän sanojanne täältä, ja onneksi pian kuulin hyviä uutisiakin. Samoin täällä voi lohduttaa, kuin kasvoista kasvoihinkin.

Onneksi itse en ole osunut noin vaikeaan onnettomuuteen tien päällä kuin sinä, enkä muuallakaan.
Sen olen silti itsestäni huomannut, että voimavaroja löytyy, kun ei ole muuta vaihtiehtoa. Kummasti hankalakin tilanne sujuu, kun on sujuttava.

Ei varmaan sinun kertomassasi tilanteessa vielä osattu, tai ehditty kriisiterapiaa ajattelemaan. Minusta on turha kieltää sen voimaa. Jos edes joillekin siitä on apua, se lienee vain hyvä asia?

Sinimarjanen kirjoitti:

laitaa tuohon edelliseen, että takuita ei
voi opetukselleni antaa. Saattaa olla kone
lopullisesti juntissa.)) Mutta... ei ne kaikki
opettajatkaan ole "nörttejä".

Kaalin pehmeneminen=onnellinen olotila.)))
Oisko?

Lue lisää

koneet jumii niin helposti ja ei tosiaankaan kaikki opettajat tarvii olla nörttejä, aivan tavallinen sopii minulle ainakin paremmin;)
Minä luulen että varmankin onnellinen olotila se on, onhan olemassa sellainenkin sanonta että "Hulluna on hyvä olla". Nuo vanhat sanonnat ovat ällistyttävän viisaita ja oikeaan osuvia useimmiten vai kuinka sinusta.

jartsev kirjoitti:

koneet jumii niin helposti ja ei tosiaankaan kaikki opettajat tarvii olla nörttejä, aivan tavallinen sopii minulle ainakin paremmin;)
Minä luulen että varmankin onnellinen olotila se on, onhan olemassa sellainenkin sanonta että "Hulluna on hyvä olla". Nuo vanhat sanonnat ovat ällistyttävän viisaita ja oikeaan osuvia useimmiten vai kuinka sinusta.

Lue lisää

Kuinka paljon vanhoissa sanonnoissa onkaan viisautta ja sisältöä.
Paljon ohjetta elämäänkin, jos näistä
haluaa osviittaa ottaa.)

Wenla-G kirjoitti:

tällä viikolla minulla oli erittäin paha mieli eräästä sattuneesta syystä. Mietin tapausta jännittyneenä. Olipa mukava lukea teidän sanojanne täältä, ja onneksi pian kuulin hyviä uutisiakin. Samoin täällä voi lohduttaa, kuin kasvoista kasvoihinkin.

Onneksi itse en ole osunut noin vaikeaan onnettomuuteen tien päällä kuin sinä, enkä muuallakaan.
Sen olen silti itsestäni huomannut, että voimavaroja löytyy, kun ei ole muuta vaihtiehtoa. Kummasti hankalakin tilanne sujuu, kun on sujuttava.

Ei varmaan sinun kertomassasi tilanteessa vielä osattu, tai ehditty kriisiterapiaa ajattelemaan. Minusta on turha kieltää sen voimaa. Jos edes joillekin siitä on apua, se lienee vain hyvä asia?

Lue lisää

Kun oli tavallaan pakko, eikä karkuunkaan omatunto antanut lähteä. Tuollaiseen tilanteeseen joutuu niin yllättäen, tavallaan valmistautumatta, niin sekin on varmaan yksi järkytystä syventävä tekijä. Minä olin vielä varsin nuorimies, enkä ajatellut silloin ollenkaan sitä että siitä minun mielenrauhaani mitään rosoa olisi jäänyt, ennen kuin jälkeenpäin kuitenkin huomasin että ehkä kuitenkin oli jotain joka olisi kaivannut keskustelua jonkun toisen ihmisen kanssa.
Kuinka sinulla nyt, kiva kun kerroit. Toivon todella että mielesi keventyisi. Aikahan aina- sekä uudet ajatukset hälventävät pahaa mieltä. Hyvää sinulle.

Sinimarjanen kirjoitti:

Kuinka paljon vanhoissa sanonnoissa onkaan viisautta ja sisältöä.
Paljon ohjetta elämäänkin, jos näistä
haluaa osviittaa ottaa.)

Vanhoja sanontoja on todella paljon, kun vain aina muistaisi. Minä olen usein ajatellut kuinka on mahdollista että ne niin hyvin sopii moniin nykypäivän tapahtumiin, kuin juuri oivallettuina.

Pitää minun nyt lähteä nukkumaan, alkaa jo todella väsyttämään. Oli todella kivaa jutella sun kanssa tänä iltana. Hyvää yötä, kauniita unia!

jartsev kirjoitti:

koneet jumii niin helposti ja ei tosiaankaan kaikki opettajat tarvii olla nörttejä, aivan tavallinen sopii minulle ainakin paremmin;)
Minä luulen että varmankin onnellinen olotila se on, onhan olemassa sellainenkin sanonta että "Hulluna on hyvä olla". Nuo vanhat sanonnat ovat ällistyttävän viisaita ja oikeaan osuvia useimmiten vai kuinka sinusta.

Lue lisää

tähän, kun tuohon ei enää mahtunut.

Kiitos Sinulle iltani piristyksestä.)
Kauniita unia!!

t.Sinimarja

Ekkös sä Henrii tierä notta kissi kiitoksella elää ja koira päänsilityksellä. Meitäkään oo kukaan kiitelly, no silloon nuoruures jokkku likaat varmahan,hih. Kiittelöövät sitten aikanaan ja terapiashan täs on oltu sen viiskymmentä vuotta, ylikin. terv. seppä ja Tiitu
Haukootuttaa notta naama meinaa halijeta.

Lapsillekaan ei pidä antaa kaikkea ihan vastikkeettomasti.

Pirre* kirjoitti:

Lapsillekaan ei pidä antaa kaikkea ihan vastikkeettomasti.

Nähdäkseni nuorison polarisatio on vain voimistunut.

Päin vastoin kuin minun nuoruudessani jolloin porukka oli jakautunut suunnilleen Gaussin kellokäyrän mukaisesti, on jo vuosia ollut ryhmä joita on "kasvatettu", jotka ovat hoitaneet opintonsa alusta alkaen, hoitaneet fyysisen kuntonsa eivätkä juopottele eivätkä tupakoi.

Toinen porukka joka sitten villinä varttuessaan harrastaa kaikkia näitä huvituksia lisättynä liikenteen ym. häiriköinnillä.

Tasainen keskiryhmä on vähentynyt.

Valitettava tosiasia on että suuri joukko vanhempia ei katso tarpeelliseksi huolehtia kullanmurujensa ohjaamisesta vaan vauvaiästä lähtien niillä on vain oikeuksia!