Terveyskeskus hampilääkäri löi kouraan lähetteen suun erikoishoidon yksikköön, missä esilääkityksessä poistellaan peräti 12 ylähampia! Nyt puuttuu jo aiemmin poistettuja 2 sivu ja takahammasta, mutta niiden tilalle ei koskaan ole tehty mitään. Samoin alhaalta poistettu 2 takahammasta, eikä sinnekään ole tehty mitään.
Ennen operaatiota siellä otetaan suusta muotit ja tehdään ylös se kokoproteesi valmiiksi. Eli saan sen suuhun poistettujen tilalle heti leikkaussalissa kuulemma. Saan vielä myöhemmin sitten toisen ajan että poistetaan myös 5 alahammasta ja sinne tehdään sitten samalla tavalla sellainen osaproteesi.
Eli aika remontti kerralla koko suussa, mutta eipä tarvitse laukata juurihoidoissa enää joka viikko. Mutta kertokaapa jo vastaavaa kokeneet miten tuollaisten hammasproteesien kanssa oppii elämään? Ja pidetäänkö niitä öisin vai laitetaanko ne "vesilasiin sängynviereen" kuten mummolla? Jos nöin on, niin sitähän alkaa tuntea itsensä vanhaksi jo alle nelikymppisenä! ;-)
Onko muita hyviä vinkkejä operaatioon tai totutteluun?
Ennen operaatiota siellä otetaan suusta muotit ja tehdään ylös se kokoproteesi valmiiksi. Eli saan sen suuhun poistettujen tilalle heti leikkaussalissa kuulemma. Saan vielä myöhemmin sitten toisen ajan että poistetaan myös 5 alahammasta ja sinne tehdään sitten samalla tavalla sellainen osaproteesi.
Eli aika remontti kerralla koko suussa, mutta eipä tarvitse laukata juurihoidoissa enää joka viikko. Mutta kertokaapa jo vastaavaa kokeneet miten tuollaisten hammasproteesien kanssa oppii elämään? Ja pidetäänkö niitä öisin vai laitetaanko ne "vesilasiin sängynviereen" kuten mummolla? Jos nöin on, niin sitähän alkaa tuntea itsensä vanhaksi jo alle nelikymppisenä! ;-)
Onko muita hyviä vinkkejä operaatioon tai totutteluun?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minulla on kokoproteesit ylhäällä ja alhaalla. Aluksi oli vain ylhäällä, ja siihen tottui melko nopeasti. Ainahan se opettelua ja pientä sinnittelyä se tottuminen vaatii, mutta lopputuloksena proteesi alkaa tuntua ihan omilta hampailta.
Alaproteesin sain viime kesänä, ja totuin kyllä siihenkin melko nopeasti, mutta kyllähän purenta alaproteesin myötä huononee aika paljon. Tosin loppusessa minulla hampaita oli alhaalla jo niin vähän, ettei se purenta kummoinen ollut muutenkaan, ja toisaalta kun nyt poskissakin on hampaita, niin kokonaisuudessa olen ihan tyytyväinen.
Osaproteesi on toisille hyvä ja toimiva ratkaisu. Toiset taas eivät totu niihin millään. Yksi tuntemani ihminen laittoi kokoproteesin myös alas, koska osaproteesi heilui, ja hankasi ja paine jäljellä olevissa hampaissa tuntui kestämättömältä. Kokoproteesiratkaisuun oli sitten tyytyväinen.
Ei niitä hampaita ole pakko ottaa yöksi suusta, vaikka jotkut hammaslääkärit sitä voivat suositellakin. Itse otan molemmat hampaat pois, kun laitan ne yön yli Gorega puhdistustablettiveteen, kerran tai kahdesti viikossa. Yläproteesin kanssa olen tehnyt näin aina. Alahampaat saattavat sitten olla pois muinakin öinä. Kuten sanoin, ne ovat hieman ongelmallisemmat, mutta pääsääntöisesti nukun myös ne suussani.
Täällä 44-vuotinen naisihminen vastailee sinulle omista kokemuksistaan. Minulla on ollut yläleuassa kokoproteesi jo 10 vuotta ja alaleussa 3 vuotta. Itse olen aina nukkunut ilman kokoproteeseja. Tuntuu jotenkin vapauttavalta saada ne aina päivän päätteeksi suusta pois että ikenet saa levätä. Yöksi laitan ne Corega-tabletin kanssa veteen ja aamulla sitten raikkaina suuhun taas. Toimii ainakin minulle parhaiten näin.
Kyllähän puhtaus proteesien kanssakin on tärkeää. Vaikka nukunkin proteesit suussa, niin hampaiden harjaaminen kunnon harjalla ja proteesitahnalla ennen nukkumaanmenoa on minulle välttämätöntä. Sitten aamulla suun huuhtelu ja uusi harjaus ja menoksi. Ei minulla ainakaan ole sieni-infektioita tullut, vaikka olenkin tehnyt näin pitkään.
Goregan puhdistustabletit ovat hyvä väline ja niitä käyttäen hampaat voi laittaa yöksi veteen. Muuten olen pitänyt niitä, elleivät ne ole suussa yön aikana, kostutettuun talouspaperiin kääräistynä, ja harjaus luonnollisesti silloinkin illoin aamuin. Kostutettuna sen vuoksi, että minullakin on käsitys, että proteesit kuivuessaan voivat muuttaa muotoaan ja mennä näin piloille. Olisi kiva kuulla tästä asiasta jonkun hammastekniikan asiantuntijan kommentti, koska se näyttää monen mieltä vaivaavan.
Siis kannattaa kokeilla pitääkö proteeseja suussa yöllä vai ei. Mikä tuntuu itselle sopivammalta. Molempia tapoja siis on ihmisillä käytössä.
Kokoproteesien yöllä pitämisen suhteen, potilas tietää mikä hänelle sopii parhaiten, molemmissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa.
Osaproteesien kohdalla puntari kallistuu enemmän yöllä pitämisen puoleen.
Tämä proteesien "kuivattaminen" on lähtöisin vanhainkodeille ja hoitolaitoksille suunnatusta, muistaakseni hammaslääkäriliiton teettämästä ohjeistuksesta.
Kantava ajatus ehkä ilmeisesti oli että helpotettaisiin hoitajien työtaakkaa proteesihygienian suhteen.
Oikeassa elämässä tuo käytäntö ei tule auttamaan vanhuksia, vuosikymmeniä vanhainkodeissa käyneenä uskon kuivatuskäytännön jopa pahentavan tilannetta. Jokatapauksessa isoin ongelma on kun hoitajien aika ei riitä kunnolliseen suun ja proteesien puhdistamiseen.
Ja tietenkin vaarana on myös mahdollisesti jopa käyttökelvottomaksi vääntyvät proteesit purentakiskot ym. akryylimuovista valmistetut suussa käytettävät yksilölliset tarkkuustuotteet.
Proteesi/purentakisko on säilytettävä puhdistettuna kosteassa/vedessä.
Pitkään kuivuessaan materiaali muuttaa pysyvästi muotoaan. Nämä ovat akryylejä valmistavien tehtaiden suositukset!
Suurin osa hammastahnoista poistaa korkean kiillon kiskosta/proteesista, jolloin bakteerit tarttuvat pintaan helpommin. Hammastahnat sisältävät lievästi hiovia aineita, ja kun akryyli on pehmeämpää kuin hammaskiille, se himmenee/kuluu.
Astianpesuaine on parhain päivittäinen pesuaine muovisille materiaaleille ja huuhtoutuu helposti pois.
Perusteellisempi puhdistus/desinfionti sitten eri aineilla.
Sienen suusta loitolla pitämiseen auttaa riittävä puhdistus ja proteesien tiivistäminen eli pohjustaminen riittävän usein (n. muutaman vuoden välein).
T: yli 50v. hammastekniikkaa.
Tulisi puhdistaa aamuin/illoin pehmeällä hammasharjalla ja esim. Fairylla(ei saa käyttää hammastahnaa)tai miedolla käsienpesuaineella.
Proteesit olisi hyvä säilyttää öisin pois suusta, jotta limakalvot saavat levätä ja näin ei esim.tule niin helpolla suusieni-tulehduksia.
Proteesit säilytetään öisin kuivassa ja ilmavassa rasiassa eli ei vesilasissa, mikä kerää bakteereita. Kerran vk:ssa proteesit olisi hyvä desinfioida Corega tabs:illa tai Corsodyl-liuoksella eli liotetaan n.20min(ei tarvitse koko yötä).
Mitään proteesien kiinnitysaineita ei suositella käytettävän pidemmäksi aikaa eli proteesit eivät istu suussa ne tulisi "pohjata" uudelleen. Kiinnitysaineet pidemmän aikaa käytettynä lisäävät suun limakalvo ínfektioita.
Proteesit kannattaa huuhdella aina aterioiden jälkeen, jotta ruokaa ei jäisi proteesien ja limakalvon väliin "muhimaan".
Kyllä proteesien kanssa oppii elämään, vaatii vaan hieman totuttelua.
Kirjoitit: "ei vesilasissa, mikä kerää bakteereita."
Mistä ne bakteerit sinne vesilasiin tulevat? proteesithan laitetaan esim. vesilasiin puhdistettuina.
Akryylimateriaalin valmistajat(tehtaat) eivät suosittele proteesimateriaalin "kuivattamista".
Pitkäaikainen kuivuminen saattaa aiheuttaa pysyvät muodonmuutokset akryylimateriaalille, muutama tunti kuivassa ei ole haitallista.
Corsodyl saattaa aiheuttaa proteesin värjäytymistä ruskeaksi.
Tuossa proteesien säilyttämisessä näkyy olevan erilaisia kantoja. Erikoishammasteknikkoni sanoi, että aluksi ainakin kannattaa proteesit pitää suussa koko ajan, myös yöllä, että niihin tottuisi nopeammin. Jos ne ottaa yöksi pois, tuossa saamassani ohjeessa lukee niin, että ne on "säilytettävä vedessä tai suljetussa rasiassa, jonka pohjalla on kosteaa paperia". Hän sanoi myös, että "proteesit voi puhdistaa tavallisella hammastahnalla ja hammasharjalla", mutta esim. laimennettu astianpesuaine käy myös hyvin ja proteeseille tarkoitettu harja, joka on melkoisesti normaalia hammasharjaa jäykempi.
Olen ollut koko ikäni hammaslääkärikauhuinen, mutta nyt kun tämä operaatio sitten lopulta alkoi, pelkokin on väistynyt. Saadessani proteesin suuhuni, jo tunnin kuluttua alkoi niihin tottumaan. Puhe on vielä aika jäykkää ja syöminen hankalaa. Uskon että viikon päästä elämä hymyilee taas ja voin hymyillä hienolla hampaistollani takaisin. Tuo ruokailu voi olla kaikkein vaikeinta opetella, ei pysty syömään entiseen tahtiin, mutta ei hätää, saa vatsakin mukavammat muodot ensi kesän rientoja varten. Ylipainoa nimittäin kymmenisen kiloa.