Omasta suvusta on jäljellä enää yksi 87-vuotias, isäni joka joutui asevelvollisena hommiin kuoli pari vuotta sitten samanikäisenä.
Miksi ihmeessä 90-vuotiaille kerätään rahaa ovelta ovelle, useimmat saavat jo ruuan ja terveydenhoidon joko vanhainkodissa tai omassa kodissaan jos oikein hyvä tuuri on käynyt.
Etenkin kummastuttaa se, että sotaveteraanijärjestöt ovat tosi rikkaita ja viime aikoina on ilmestynyt paljon kapiais- ym. liittoja perimään omaisuutta. Olisivat käyttäneet ensin pienen osan siitä sotaveteraaneille jos nämä enää jotakin tarvitsevat.
Miksi ihmeessä 90-vuotiaille kerätään rahaa ovelta ovelle, useimmat saavat jo ruuan ja terveydenhoidon joko vanhainkodissa tai omassa kodissaan jos oikein hyvä tuuri on käynyt.
Etenkin kummastuttaa se, että sotaveteraanijärjestöt ovat tosi rikkaita ja viime aikoina on ilmestynyt paljon kapiais- ym. liittoja perimään omaisuutta. Olisivat käyttäneet ensin pienen osan siitä sotaveteraaneille jos nämä enää jotakin tarvitsevat.
Vastaukset 5
Vanhimmat
sotaveteraania pitää kerätä?
Alkaa olla hankalaa kun ovat jo aika vähiin päin.
Mihin ne kuskataan?
Mutta pitää muistaa laittaa takki päälle, ettei kylmety. Ilmat on jo viilentyneet.
sitä pidetään isänmaallisena työnä.
Ei veteraanit juuri mihinkään rahaa enää tarvitse, mutta muuten vaan kerätään.
Sotaveteraanien ja Rintamamiesveteraanien järjestöt ovat hoitaneet järjestöjen varoja niin huonosti, että varat ovat loppu.
Varoja on käytetty esimerkiksi Sotaveteraanimuseon perustamiseen Kuopioon. Sellainen ei ole minkään järjestön tehtävä, valtio hoitaa museotoimen.
Mutta, kun jokaisen pitää jättää kädenjälkensä historiaan. Voi herttinen sentään näitä!
Olen suhtautunut nihkeästi tuollaisiin keräyksiin koska Sotaveteraaneista huolenpito kuuluu valtiolle ja se pitäisi olla itsestään selvyys,minkä takia pitää kerjätä ovelta ovelle vielä lisäksi,se on jo nöyryyttävääkin kovan reissun kokeneille Veteraaneille jotka jätettiin oman onnensa nojaan sodan jälkeen,ei ne tämmösiltä pullamössöiltä mitään ole enää vailla mutta Isänmaa olisi voinut paremmin kohdella suurien(varovaisten yhteen aikaan) puheiden sijaan.
Olen nähnyt ehkä viiden sotaveteraanin elämän loppuajan.
Muutama pääsi kylpylään parin viikon kontoutukseen. Jos kunto oli niin huono että tarvitsi auttajan niin pääsi viikon kuntoutukseen, auttaja sai sen toisen viikon kiintiön.
Näille veteraanijärjestöille taitaa käydä niinkuin tuberkuloosiliitolle, tubi loppui mutta toiminta jatkuu.