Moi!
Mikähän mahtaa olla vikana, kun käytössäni on Arimax 35 alapalokattila ja polttamani puu on ruutikuivaa...
Silti palaa "kituen", enkä saa savukaasuja nousemaan juurikaan yli 300 asteen. Ei puhettakaan että voisin laittaa lämmityspellin kiinni, saatikaan pienentää ilmaluukkua. Eli vaikka poltan täydellä vedolla, silti palaa kituen???
Mikä neuvoksi, auttakkee!!!
Arimax 35
lämmitys
43
13046
Vastaukset
Taisi olla joku koelaitos, joka noita testasi 1990-luvun loppupuolella ja kun Arimax ajettiin täydellä teholla, niin savukaasulämpötila oli noin 240 astetta. Ei sillä kyllä normaalivedolla pääsekään varmaan lähellekään 300 astetta.
Kyllä se tehosta näkee(siis kuinka nopeasti lataa varaajaa), miten pelaa.- lämmittää
kuitenkin vai kuinka?
- Samppa_A
Itsellä samanlainen kattila (uusi) ja 1800 l varaaja. Savukaasut reilu 400 C jos se savupelti auki (ohituspelti sytytysvaiheessa). Pelti kiinni (= normaali latauskäyttö) savukaasut n. 250 C. Ohjeissa sanotaan että savukaasun tulisi olla 250-300 C. Täällä joillakin n. 180-250, voi olla eri kattiloilla eri lämpötila?
Etuluukun ilmaluukku säädetty ruuvilla täysille, sivuilla olevat toisioilmaluukut 2-3 mm raollaan.
Mielellään kuulisin käyttökokemuksia miten kattila tulisi säätää jotta päästäisiin parhaimpaan lataustulokseen. uutta tämä on itsellekin. Kattila kuitenkin lämmittää varaajaa mielestäni hyvin, selvä ero entiseen vanhaan yläpaloiseen kattilaan. Hyvin vetää 5 m piipulla.Kaivoin tuon mainitsemani testin esiin, joka julkaistu koneviestissä ja vuosikerrat on CD:llä.
Siinä testin aikana 35:n keskiteho 32,1 kW ja savukaasulämpötila 222 astetta. Testin aikana suurin teho karvan verran yli 35 kW:a ja silloin savukaasulämpötila noin 248 astetta. Palamisen aikana hyötysuhde oli 84,7% eli ihan loistava arvo.
Kun pannulla ladattiin varaajaa, paloaika 6-7 tuntia, niin tuolloin kokonaishyötysuhde luokkaa 73%. Eli nuo mainososten hyötysuhteet eivät välttämättä pidä paikkaansa,totta ne toisaalta ovat, mutta käytännön elämässä hieman eri.
Omalla vedalla ei savukaasulämpötiloja saa kyllä lähellekään 250 astetta puhaltimen voimalla, ehkä läpän poistamalla se on mahdollista.
- hienosti
No niin, nyt vikakin selvisi ainakin jollain tavoin.
Edellinen omistaja on poltellut kattilassa ilmeisesti lastulevyjä ym. liimaisia puita, koska kattilan lämmityskanavat olivat täynnä liiman tuhkaa / töhnää. Neljä kanavaa oli täysin tukossa, jotta ei ihmekkään ettei vetänyt kunnolla.
Putsasin siis kanavat ja tein koepoltot, niin a-vot. Savukaasut sain nousemaan yli 400 asteen ja kun laitoin kattilan lämmityspellin kiinni, pysyi savukaasun noin 300 asteessa.
Siksi olen noita savukaasuja seuraillut, kun mielestäni alle 300 asteen kaasuilla puu palaa kituen. Ainakin piipusta tuleva savu on jatkuvan tummaa ja kitkerän hajuista... Ihan vaan noin naapureitakin ajatellen. Ja eikös liian alhaisella lämmöllä palava puu nokea liiaksi?
Onko muuten normaalia, että 3000 litran veden lämmitykseen 40 --> 80 asteeseen kuluu puuta 2 - 3 täyttä pesällistä ja aikaa menee noin 5 tuntia?
Kiitos jo vastauksistanne!- ....
Tuo mainisemasi 3 kuution varaajan lämmittäminen 40 asteella ottaa kait sellaiset 160 kWh:a, joten arimax 35 tarvitsee täydellä teholla(jos ei tloa lämmitä samaan aikaan) noin 4,6 h. Nyt myös talo ottaa hieman tehoa, joten tuo 5 tuntia ihan hyväksyttävä aika. Arimax hyötysuhteella puuta pitäsi kulua määrä, josta irtoaa noin 220 kWh. Sekaklapipinokuutiossa on noin 1350 kWh:a.
- pjjm
Onkin joskus pitänyt kysellä muilta ko. kattilan omistajilta käyttövinkkejä.
Laitan tähän tajunnavirtana omat manöveerini. Jos jollekin tulee mieleen korjailtavia asioita, niin pistäkää ihmeessä noottia tulemaan. Kattila on käytössä vasta kolmatta talvea, eli paranettavaa varmasti löytyy.
Puumäärästä sen verran, että itse en ole ikinä saanut kolmen kuution varaajan lämmittämiseen kulumaan kolmatta pesällistä puuta. Jos pytty on jostain syystä mennyt aivan kylmäksi, niin sitten menee kaksi pesällistä.
---
Speksit
* Tasan kuuden metrin rosteripiippu, halkaisija muistaakseni parisenkymmentä senttiä.
* Kolmen kuution varaaja, lämmitettävää alaa ~230 neliötä
* Pannuhuoneen ja talon välissä ~20 metrin lämpökanaali
----
Sytytys
* Ensin lyhennetyllä katuharjalla vanhat tuhkat pois arinan päältä.
* Pohjalle sanomalehden aukeama "tötteröksi". Puuhuoneen puolella on vanha maalipytty puolillaan polttoöljyä, jonka seassa lilluu noin neljäsosakämmenen kokoisia huokolevyn paloja.
* Yksi levynpala grillipihdeillä paperin päälle
* Kaksi pientä klapia alimmaksi, poikittain normaaliin nähden. Sen jälkeen pesä täyteen puita. Jos oikein jaksaa hifistellä, niin pieniä puita alimmaiseksi - yleensä ei jaksa.
* Vetopelli auki
* Paperiin tuli huoltoluukun kautta. Kaksi poikittaispuuta antavat paperille pystysuunnassa palotilaa: Paperi sytyttää huokolevyn, joka puolestaan sytyttää päällä olevat puut. Toimii ihan mukavasto, öljyinen huokolevy jaksaa palaa minuuttikaupalla ja sytyttää kyllä puun kuin puun.
* Huoltoluukun (siis se, jonka kautta pääsee käsiksi tuhkalootaan) jätän pari senttiä raolleen.
* Sitten lueskellaan pari minuuttia vanhoja sanomalehtiä ja kun veto roihahtaa kunnolla, laitetaan vetopelli ja huoltoluukku kiinni ja painutaan pois pannuhuoneesta.
----
Palovaihe
* Ennen lähtöä kuristan savupelliä parin hampaan verran, muuten piippu humisee turhankin raakasti. Savukaasuja en ole isommin mittailut, täytyykin joskus ottaa se asiaksi.
* Kattilan ja varaajan välillä oleva, kolmipykäläinen latauspumppu on kakkosella, watteja en muista.
Valmistajan edustaja suositteli pitämään pumppua ykkösellä ja kuristamaan vielä kiertävää vesimäärääkin, ettei termostaatti katkaisi latauskiertoa lainkaan lämmityksen aikana. Sille tasolle en ole kyllä säädöissä päässyt.
* Latauspumpumpun termostaatti on 80 asteessa ja vetoluukku menee kokonaan kiinni jossain 90 asteen tuntumassa.
Mahtaisko pienempi lämpötila olla parempi kattilan kestävyyden kannalta?
* En oli ikinä katsellut kelloa, mutta taitaa pesällinen palaa muutaman tunnin. Jos varaajan ylälämpö on lähtiessa 50 asteen päällä, on se pesällisen jälkeen yleensä n. 85 astetta (mittarin päällä on vielä n. 1/3 varaajaa). Alamittarissa on jokunen aste vähemmän. Nämä arvot nyt tulevat hiukan hatusta, en ole tehnyt mitään käppyröitä aiheen tiimoilta.
Lopputulos riippuu tietysti paljon puun laadusta ja koosta. Poltan aina ylivuotista puuta ja jokainen satsi on kottikärryssä vuorokauden verran lämpimässä pannuhuoneesa ennen polttoa. Puu on enimmäkseen mäntyä ja tällä hetkellä vielä aika nopeakasvuista sellaista.
Ensimmäisenä vuonna tein klapit puolimetrisiksi, mutta sitten tahtoi tulla hiukan holvaantumista ja sitä kautta savuttamista kesken polton.
Nyt tein 48 senttisiä puita ja se tuntuisikin valuvan paremmin. Yleensä pilkon puut suht' pieniksi, isoista kun ei oikein lämpöä lähde. Jos seassa on vielä jokunen pyöreä puu, niin sekin estää osaltaan holvaantumista.
----
Jälkitoimet ja huolto
* Jos satun pyörimään pihamaalla palamisen loppuessa, niin käyn vetämässä pellin kiinni (kattilasta;)). Eipä sillä kauheasti ole merkitystä, mutta pannuhuone pysyy hiukan lämpimämpänä kovilla pakkasilla.
Tosin piippukin pääsee sitten viilenemään, mutta sytytyksessä ei ole silti ollut ongelmia.
* Talvikaudella olen tähän asti nuohonnut kanavat kerran kuussa. Nyt olisi tarkoitus tsempata sen suhteen ja hoitaa homma kotiin parin viikon välein.
Täytyisi väsätä kattoon pienille kiskoille koneistettu harjatuuppari, niin ei hartiat väsyisi:)
Kesällä käyttövettä varteen täytyy polttaa vain yksi pesällinen viikossa, joten silloin tulee pannua putsailtua hiukan harvemmin
* Tuhkat nakkailen mäkeen kerran kuussa ja samalla kolaan savukanavien alla olevan poskiluukun.
Kun talo ja tallin välillä on hiukan matkaa, niin käyttövedessä on tietysti kiertopumppu. Pumppu on ohlsonnilta ostetun kaukosäätimen perässä ja se laitetaan päälle vasta iltapäivällä, kun perhe kotiutuu - yöksi pumppu taas sammutetaan.
Tuntuu säästävän jonkun verrankin energiaa tuo kierron pysäyttäminen.
---
Että semmoista tajunnavirtaa. Jos joku jaksoi lukea, niin löytyikö seasta pahoja mokia? Vinkkejä käytön tehostamiseksi otetaan nöyrästi vastaan. - Kuulla
pjjm kirjoitti:
Onkin joskus pitänyt kysellä muilta ko. kattilan omistajilta käyttövinkkejä.
Laitan tähän tajunnavirtana omat manöveerini. Jos jollekin tulee mieleen korjailtavia asioita, niin pistäkää ihmeessä noottia tulemaan. Kattila on käytössä vasta kolmatta talvea, eli paranettavaa varmasti löytyy.
Puumäärästä sen verran, että itse en ole ikinä saanut kolmen kuution varaajan lämmittämiseen kulumaan kolmatta pesällistä puuta. Jos pytty on jostain syystä mennyt aivan kylmäksi, niin sitten menee kaksi pesällistä.
---
Speksit
* Tasan kuuden metrin rosteripiippu, halkaisija muistaakseni parisenkymmentä senttiä.
* Kolmen kuution varaaja, lämmitettävää alaa ~230 neliötä
* Pannuhuoneen ja talon välissä ~20 metrin lämpökanaali
----
Sytytys
* Ensin lyhennetyllä katuharjalla vanhat tuhkat pois arinan päältä.
* Pohjalle sanomalehden aukeama "tötteröksi". Puuhuoneen puolella on vanha maalipytty puolillaan polttoöljyä, jonka seassa lilluu noin neljäsosakämmenen kokoisia huokolevyn paloja.
* Yksi levynpala grillipihdeillä paperin päälle
* Kaksi pientä klapia alimmaksi, poikittain normaaliin nähden. Sen jälkeen pesä täyteen puita. Jos oikein jaksaa hifistellä, niin pieniä puita alimmaiseksi - yleensä ei jaksa.
* Vetopelli auki
* Paperiin tuli huoltoluukun kautta. Kaksi poikittaispuuta antavat paperille pystysuunnassa palotilaa: Paperi sytyttää huokolevyn, joka puolestaan sytyttää päällä olevat puut. Toimii ihan mukavasto, öljyinen huokolevy jaksaa palaa minuuttikaupalla ja sytyttää kyllä puun kuin puun.
* Huoltoluukun (siis se, jonka kautta pääsee käsiksi tuhkalootaan) jätän pari senttiä raolleen.
* Sitten lueskellaan pari minuuttia vanhoja sanomalehtiä ja kun veto roihahtaa kunnolla, laitetaan vetopelli ja huoltoluukku kiinni ja painutaan pois pannuhuoneesta.
----
Palovaihe
* Ennen lähtöä kuristan savupelliä parin hampaan verran, muuten piippu humisee turhankin raakasti. Savukaasuja en ole isommin mittailut, täytyykin joskus ottaa se asiaksi.
* Kattilan ja varaajan välillä oleva, kolmipykäläinen latauspumppu on kakkosella, watteja en muista.
Valmistajan edustaja suositteli pitämään pumppua ykkösellä ja kuristamaan vielä kiertävää vesimäärääkin, ettei termostaatti katkaisi latauskiertoa lainkaan lämmityksen aikana. Sille tasolle en ole kyllä säädöissä päässyt.
* Latauspumpumpun termostaatti on 80 asteessa ja vetoluukku menee kokonaan kiinni jossain 90 asteen tuntumassa.
Mahtaisko pienempi lämpötila olla parempi kattilan kestävyyden kannalta?
* En oli ikinä katsellut kelloa, mutta taitaa pesällinen palaa muutaman tunnin. Jos varaajan ylälämpö on lähtiessa 50 asteen päällä, on se pesällisen jälkeen yleensä n. 85 astetta (mittarin päällä on vielä n. 1/3 varaajaa). Alamittarissa on jokunen aste vähemmän. Nämä arvot nyt tulevat hiukan hatusta, en ole tehnyt mitään käppyröitä aiheen tiimoilta.
Lopputulos riippuu tietysti paljon puun laadusta ja koosta. Poltan aina ylivuotista puuta ja jokainen satsi on kottikärryssä vuorokauden verran lämpimässä pannuhuoneesa ennen polttoa. Puu on enimmäkseen mäntyä ja tällä hetkellä vielä aika nopeakasvuista sellaista.
Ensimmäisenä vuonna tein klapit puolimetrisiksi, mutta sitten tahtoi tulla hiukan holvaantumista ja sitä kautta savuttamista kesken polton.
Nyt tein 48 senttisiä puita ja se tuntuisikin valuvan paremmin. Yleensä pilkon puut suht' pieniksi, isoista kun ei oikein lämpöä lähde. Jos seassa on vielä jokunen pyöreä puu, niin sekin estää osaltaan holvaantumista.
----
Jälkitoimet ja huolto
* Jos satun pyörimään pihamaalla palamisen loppuessa, niin käyn vetämässä pellin kiinni (kattilasta;)). Eipä sillä kauheasti ole merkitystä, mutta pannuhuone pysyy hiukan lämpimämpänä kovilla pakkasilla.
Tosin piippukin pääsee sitten viilenemään, mutta sytytyksessä ei ole silti ollut ongelmia.
* Talvikaudella olen tähän asti nuohonnut kanavat kerran kuussa. Nyt olisi tarkoitus tsempata sen suhteen ja hoitaa homma kotiin parin viikon välein.
Täytyisi väsätä kattoon pienille kiskoille koneistettu harjatuuppari, niin ei hartiat väsyisi:)
Kesällä käyttövettä varteen täytyy polttaa vain yksi pesällinen viikossa, joten silloin tulee pannua putsailtua hiukan harvemmin
* Tuhkat nakkailen mäkeen kerran kuussa ja samalla kolaan savukanavien alla olevan poskiluukun.
Kun talo ja tallin välillä on hiukan matkaa, niin käyttövedessä on tietysti kiertopumppu. Pumppu on ohlsonnilta ostetun kaukosäätimen perässä ja se laitetaan päälle vasta iltapäivällä, kun perhe kotiutuu - yöksi pumppu taas sammutetaan.
Tuntuu säästävän jonkun verrankin energiaa tuo kierron pysäyttäminen.
---
Että semmoista tajunnavirtaa. Jos joku jaksoi lukea, niin löytyikö seasta pahoja mokia? Vinkkejä käytön tehostamiseksi otetaan nöyrästi vastaan.Itsellä oikeestaan ihan samat speksit siis talon koon ja lämmityksen suhteen, en vaan millään pääse yhdellä pesällisellä! Menee vähintäänkin se kaksi täyttä pesää puuta ja naapureiden savutushaitta on melkoinen! Palaako teillä puu kuinka hyvin / puhtaasti? Eli tuleeko piipusta kuinka näkyvää savua?
- pjjm
Kuulla kirjoitti:
Itsellä oikeestaan ihan samat speksit siis talon koon ja lämmityksen suhteen, en vaan millään pääse yhdellä pesällisellä! Menee vähintäänkin se kaksi täyttä pesää puuta ja naapureiden savutushaitta on melkoinen! Palaako teillä puu kuinka hyvin / puhtaasti? Eli tuleeko piipusta kuinka näkyvää savua?
Sytyttäessä savua tulee joitain minuuteja. Kun piippu lämpenee ja veto alkaa kunnolla potkimaan, ei savua tule kuin satunnaisesti.
Jos puu holvaantuu pesässä (eli puumassa jää jumiin pesän seiniin, eikä valu alaspäin) alkaa savua tulla. Miten pitkiä klapisi ovat - .....
pjjm kirjoitti:
Sytyttäessä savua tulee joitain minuuteja. Kun piippu lämpenee ja veto alkaa kunnolla potkimaan, ei savua tule kuin satunnaisesti.
Jos puu holvaantuu pesässä (eli puumassa jää jumiin pesän seiniin, eikä valu alaspäin) alkaa savua tulla. Miten pitkiä klapisi ovat35:ssahan on toisioilmaventiilit kummallakin sivulla. Teoriassa kun miettii, jos ne sytysvaiheessa pistää kiinni, niin veto paranee.Eli alkuun vähän aikaa nuo ventiilit kiinni, onko kukaan testannut?
Nuo maintut savukaasulämpötilat, siis 300-40 astetta, tuntuvat aika hurjilta lukemilta, mielestäni saattaa olla yksi syy, että puuta kuluu eli menee turhanpäiten energiaa harakoille kuumien savukaasujen mukana. Kyllä alapaloisen pitää pelata siinä 250 asteen lämpötilalla, jos se pelaa oikein.Arinalla muodostuu savukaasuja ja ne poltetaan sitten toisioilman avulla varsinaisessa palotilassa, joka on muurauksilla vuodattu. - lämmitys
Kuulla kirjoitti:
Itsellä oikeestaan ihan samat speksit siis talon koon ja lämmityksen suhteen, en vaan millään pääse yhdellä pesällisellä! Menee vähintäänkin se kaksi täyttä pesää puuta ja naapureiden savutushaitta on melkoinen! Palaako teillä puu kuinka hyvin / puhtaasti? Eli tuleeko piipusta kuinka näkyvää savua?
Viimeisin lämmitys 12.10 aamulla ja kyllä piipusta tulee edelleen ihan näkyvää savua, jopa liiaksikin.
Toisioilma venttiilit noin 3mm auki molemmat ja savukaasut noin 250 astetta lämmityspellin ollessa kiinni- asennossa. Savukaasut nousevat 300 - 400 asteeseen tosiaan kun ei laita lämmityspeltiä kiinni.
Olen ollut yhteydessä myös Aritermiin, mistä en saanut vielä apuja savutukseen... Sanoivat kyllä, että kahden pesällisen pitäisi riittää varaajani 40 asteen lämmitykseen, no viimeksi kului kolme pesällistä.
Kiitän teitä avuista! - mietteitä
lämmitys kirjoitti:
Viimeisin lämmitys 12.10 aamulla ja kyllä piipusta tulee edelleen ihan näkyvää savua, jopa liiaksikin.
Toisioilma venttiilit noin 3mm auki molemmat ja savukaasut noin 250 astetta lämmityspellin ollessa kiinni- asennossa. Savukaasut nousevat 300 - 400 asteeseen tosiaan kun ei laita lämmityspeltiä kiinni.
Olen ollut yhteydessä myös Aritermiin, mistä en saanut vielä apuja savutukseen... Sanoivat kyllä, että kahden pesällisen pitäisi riittää varaajani 40 asteen lämmitykseen, no viimeksi kului kolme pesällistä.
Kiitän teitä avuista!Kylällä on pari samaa kattilaa ja ne kyllä savuttavat.
Sutari sanoi, että tulisijassa puut pitäisi olla pitkittäin ilmantuloa kohti, Arimaxissa ne on poikittain, kuten esim. Lakassakin. Lakan puut ovat lyhyempiä, eikä siksi kuulemma haittaa.
Olisiko niin, että arina kaasuttaa enemmän kuin jälkipoltossa sopii palamaan kaasuja. Tukehtuvat ja karkaavat piipusta. Voisiko arinaa tukkia esim. joka toinen rako umpeen rautatangolla, kaasua vähemmän ja jälkipoltto pelaa.
Tämä vain arvelua. - mmp1
mietteitä kirjoitti:
Kylällä on pari samaa kattilaa ja ne kyllä savuttavat.
Sutari sanoi, että tulisijassa puut pitäisi olla pitkittäin ilmantuloa kohti, Arimaxissa ne on poikittain, kuten esim. Lakassakin. Lakan puut ovat lyhyempiä, eikä siksi kuulemma haittaa.
Olisiko niin, että arina kaasuttaa enemmän kuin jälkipoltossa sopii palamaan kaasuja. Tukehtuvat ja karkaavat piipusta. Voisiko arinaa tukkia esim. joka toinen rako umpeen rautatangolla, kaasua vähemmän ja jälkipoltto pelaa.
Tämä vain arvelua.Ongelmana poreilu/kiehuminen. Kylmänä pannu tietysti äänetön, mutta lämmittäessä poreilu alkaa pikkuhiljaa (kaasukuplia?? ei poistu ilmakelloista)lisääntyen korahtelksi.
Ongelmanydin: Paineet yli kilon homma ok! Ei juuri poreile. Jos lasken varaajan ylämittarin alas n.40-50 C paineiden ollessa 0,6-0,8, ja koetan lämmittää täydellä pesällisellä poreilu alkaa tai joudun säätämään vedosäätimen ihan pienelle jolloin puiden palaminen on lähinnä hiiltymistä ensiöluukun olleessa lähes kiinni ja savukaasujen ollessa reilusti alle 200 C. Kattila ja piippu kyrsääntyy, lämmitystyö käy hermoile.
Speksit: Arimax 35, 2000l varaaja, vesik. lattialämpö 119 neliöö, 200l kalvopaisunta(esipainetark.), 73ast. latausventtiili merkkiä oras, piipu 6m Shiedel 190mm.
Ps. meillä ei juurikaan savuta kun savukaasut vaan on lähellä 250 ast. - mmp1
mmp1 kirjoitti:
Ongelmana poreilu/kiehuminen. Kylmänä pannu tietysti äänetön, mutta lämmittäessä poreilu alkaa pikkuhiljaa (kaasukuplia?? ei poistu ilmakelloista)lisääntyen korahtelksi.
Ongelmanydin: Paineet yli kilon homma ok! Ei juuri poreile. Jos lasken varaajan ylämittarin alas n.40-50 C paineiden ollessa 0,6-0,8, ja koetan lämmittää täydellä pesällisellä poreilu alkaa tai joudun säätämään vedosäätimen ihan pienelle jolloin puiden palaminen on lähinnä hiiltymistä ensiöluukun olleessa lähes kiinni ja savukaasujen ollessa reilusti alle 200 C. Kattila ja piippu kyrsääntyy, lämmitystyö käy hermoile.
Speksit: Arimax 35, 2000l varaaja, vesik. lattialämpö 119 neliöö, 200l kalvopaisunta(esipainetark.), 73ast. latausventtiili merkkiä oras, piipu 6m Shiedel 190mm.
Ps. meillä ei juurikaan savuta kun savukaasut vaan on lähellä 250 ast....Niin ja unohtui vielä mainta etä kattilan lämpömittari näyttää kituliekillä yleensä 94 ast. mutta termostaattikytkimellä kun kokeilee niin sen "asteikon" mukaan vedenlämmöt olis siinä 75 kieppeillä. Kattilan lämpömittari nousee tietty herkästi sataa kohti ja poreilu lisääntyy heti jos hitusen käsin ilmaluukkua avaa ja palaminen tapahtuisi kunnolla.
- puulämmittäjä
mmp1 kirjoitti:
Ongelmana poreilu/kiehuminen. Kylmänä pannu tietysti äänetön, mutta lämmittäessä poreilu alkaa pikkuhiljaa (kaasukuplia?? ei poistu ilmakelloista)lisääntyen korahtelksi.
Ongelmanydin: Paineet yli kilon homma ok! Ei juuri poreile. Jos lasken varaajan ylämittarin alas n.40-50 C paineiden ollessa 0,6-0,8, ja koetan lämmittää täydellä pesällisellä poreilu alkaa tai joudun säätämään vedosäätimen ihan pienelle jolloin puiden palaminen on lähinnä hiiltymistä ensiöluukun olleessa lähes kiinni ja savukaasujen ollessa reilusti alle 200 C. Kattila ja piippu kyrsääntyy, lämmitystyö käy hermoile.
Speksit: Arimax 35, 2000l varaaja, vesik. lattialämpö 119 neliöö, 200l kalvopaisunta(esipainetark.), 73ast. latausventtiili merkkiä oras, piipu 6m Shiedel 190mm.
Ps. meillä ei juurikaan savuta kun savukaasut vaan on lähellä 250 ast.Samat ongelma Arimax 240 :n kattilan kanssa. Näyttää sulla olevan samanlainen lataustermari.
- mmp1
puulämmittäjä kirjoitti:
Samat ongelma Arimax 240 :n kattilan kanssa. Näyttää sulla olevan samanlainen lataustermari.
SAitko 240:n toimimaan jotenkin?? Termostaatin vaihto?? Mulla vielä ongelma päällä!
- Arska0132
mietteitä kirjoitti:
Kylällä on pari samaa kattilaa ja ne kyllä savuttavat.
Sutari sanoi, että tulisijassa puut pitäisi olla pitkittäin ilmantuloa kohti, Arimaxissa ne on poikittain, kuten esim. Lakassakin. Lakan puut ovat lyhyempiä, eikä siksi kuulemma haittaa.
Olisiko niin, että arina kaasuttaa enemmän kuin jälkipoltossa sopii palamaan kaasuja. Tukehtuvat ja karkaavat piipusta. Voisiko arinaa tukkia esim. joka toinen rako umpeen rautatangolla, kaasua vähemmän ja jälkipoltto pelaa.
Tämä vain arvelua.tuo kaasutuksen säätö onnistuu helposti jos löytää pientä t-profiilia ja sahaa 3-4 sentin pätkiä ja tukkii niillä arinan rakoja, ensin vaikka 5-6 tilkepalaa joa kokeilee pari pesällistä ja sitten lisää tai vähentää kunnes on tyytyväinen, isoissa hakekattiloissa arinaa säädetään hitsaamalla sinne haponkestävän akselin pätkiä (3-4 cm) joilla reunoilta tukitaan arinaa 2-5 nappulalla per 40 cm rakoa
- Gruppe57
Tehtaalta tuli kattilan mukana ohjuripelti varastopesaan vuonna 87. Levy on tulenkestavaavja alapinnassa kaksi hammasta arinan reikiin. Itse en tarvitse levya muuten, kuin kuivalla hakkeella ja kaverina toisioilmapuhallin ilmamaaran saadolla. a.n ja o.n pisteita ei tama rakkine loyda. Hakkeella on kaytossa kaksi kolmasosaa arinasta ja arina on ylimmassa hampaassa. Kun puhaltimen sytyttamisen jalkeen
starttaa, niin kattila humisee kuin oljypoltin. savuttaminen loppuu siihen. Tarkoitus olisi korottaa konvenktio osaa ainakin 500 millia, kun hakekaytossa savukaasut karkaavat yli 400 asteisena harakoille.
Toisaalta polttoaineessa kuitenkin halkoihin verrattuna menee noin
40% vahemman puuta, Kattila on kupluttanut uudesta saakka ja
tulkitsen sen vain merkkina hyvasta palamisesta. Varajakaytossa en
rajoita palamista ja naapuritkin ovat tyytyvaisia. Latauspumppua kaytan, kun varaaja 2500 litraa alkaa olemaan taynna. Ylhaalla 95 astetta, keskella 90 ja alhaalla 80. Vapaakierto ei oikein pelaa ja latauspumpulla saan lahinna vain sekoitettua veden. Pari kertaa on kaynyt ukonilma pannuhuoneessa, kn 2500 litraa kiehuu. Onneksi
varaajassa on isotehoinen kayttovesikierukka, jolla kiehumista on hyva rajoittaa.
- Koutamies
Hei
Minulla on Arimax 35 ajan imuria 65 % ohjauksella ja savukaasut ei nouse normaalitilanteessa yli 170 asteen
Ilmansyöttö asetukset ovat siten että primääri-ilma säädöt ovat 3-4 ja sekundääri-ilma täysillä. Tällaisilla asetuksilla ei tule savua piipusta käytännössä ollenkaan (vesihöyryä)
1" latauspaketti pyörii täysillä ja kattilavesi nousee em asennoilla yli 80 asteen
Arimaxissa on huono ettei valmistaja ole kehittänyt automatiikkaa palon ohjaukseen.
Se automatiikka pitää tehdä itse - 14+4
Hienoa varmaan kaivaa esille vanha ketju etkä huomannut että kyseessä on eri kattilakin... 35 ja 35 eivät ole samoja pannuja.
Mutta kun etsit 35 juttuja, löytyy niitäkin niin huomaat että monella on ollut uuden kattilan kanssa ongelmia...- poiuhöuitgpigt
Eikö se puulla lämmittely olekkaan sitä nokinaamojen mainostamaa: "ilmaispuita kattilaan sillointällöin ja varaaja puskurina, huoletonta ja ilmaista"?
- kuukkeli33333
poiuhöuitgpigt kirjoitti:
Eikö se puulla lämmittely olekkaan sitä nokinaamojen mainostamaa: "ilmaispuita kattilaan sillointällöin ja varaaja puskurina, huoletonta ja ilmaista"?
Tämä on taas niitä kaupunkilaispoikia jotka eivät tiedä mikä on rälläkkä.
Itse ei osaa tehdä mitään, kaikki huoneen tapetointi ja maalaus pitää ostaa ulkopuolisilla, voi niitä uus-avuttomia!
- kake hukassa
Kun talo ja tallin välillä on hiukan matkaa, niin käyttövedessä on tietysti kiertopumppu. Pumppu on ohlsonnilta ostetun kaukosäätimen perässä ja se laitetaan päälle vasta iltapäivällä, kun perhe kotiutuu - yöksi pumppu taas sammutetaan.
Onko antaa linkkiä tuohon kaukosäätimeen? Itse en löytäny.- kokemusta yli 30v
Laita siihen käyttöveden pumpun pistorasiaan ( -5€) ajastin ei tarvitse huolehtia sen jälkeen,itse olen ajastanut pumpun käynnin silloin kun käyttövedellä on tarvetta. Minulla on lämpökanaalia meno/paluu yht.50m. jos pumppu käy koko ajan lämpö hukka on suuri.
- lämmittäjää
savut pitäisi olla alle 250, n. 200 tuntumassa alapalolla. ensiöilmaa annetaan vain hieman, sen verran että jaksaa palaa ja toisioilmaa sitten reippaasti, suhde n. ensiö20%/toisio80%.
joskus veto on liian suuri ja säätö ei meinaa onnistua ja alkaa tussahdella tms. niin sitten savupellillä pitää vetoa kuristaa tai laittaa vedontasaaja. piipusta ei pitäisi tulla muuta kuin vesihöyryä ja toisioliekin olla vaalean keltainen, ei missään nimessä tumma eikä toisiopalopesässä pitäisi olla savua.- Läyhäke
Juuri näin, kun tuli on syttynyt kunnolla -> kaasut 300c niin, vetoluukkuun 3-5mm rakoa ja toisioilma täysin auki! Puu ehtii kaasuuntua ja toisiopalo polttaa puhtaasti -> ei näkyvää savua piipusta. Jos vetoluukku arinalle liian isolla, piipusta tulee näkyvää savua. Riittävä toisioilma ja sopivan pieni arinan veto nostaa tehoja paljon!
- jukkalu2
Itsellän ko. kattila toimii siten että täydellä pesällisellä lämmittää 2700 litran varaajan jonka ylälämpö on n 40 astetta lämpötilaan n 95-100 asteeseen (koko varaaja), aikaa siihen kuluu n 5-6 tuntia. Savukaasujen lämpö n. 200, ensiöilmaluukku vedonsäätimellä sulkeuttuu kattilan lämmettyä 85 asteeseen. Toisioilmaluukut ohjeenmukaisesti 3,5 kierrosta auki. Näin silloin kun kaikki on kunnossa: - kattila nuohottu
- puut kuivia
- ei satu holvaantumista lämmityksen aikana - vehkamo
35 kattila (vm -93) alkoi temppuilemaan viikko sitten. Varaaja ei lämpene vaikka kattila hohkaa hienosti. Varaajassa vedenlämpötila ei juuri nouse. Aiemmin vastaavalla puumäärällä mentiin 50 -> 85 asteeseen, nyt saavuttaa niukasti 60 astetta. Latauspumppu vaihdettiin ensin, mutta ei vaikutusta. Varaajaan menevä vesi on kattilaveden lämpötilan kanssa liki yksi yhteen. Alkaa epäilyttämään, onko kierron määrässsä jotain häikkää. Kattilan päällä on putken sisällä termostaatti, voisiko tämä olla kypsynyt eikä avaudu enää kunnolla???
- ml213.
Siehä taisit keksii energian hävittämis laitteen. Todellisuus on. Jos varaaja ei lämpene, niin puista saatu lämpöenergia jää kattilaan ja kattila kiehuu ja tosi rajusti.
Eihän veraajaan siirry lämpöenergiaa, jos sitä ei kattilassa synny. Latauspumpun ongelmat liittyvät juuri kattilan lämmönnousuun, jota ongelmaa et tuo esille. - puupalaa
Joo ei mahdollista edes teoriassa. Johonkin sen lämmön on karattava jos sitä nyt edes on. Perusteellista nuohousta voisi kokeilla ja onko puut samaa tavaraa kun ennen. Jos ennen kuivia koivuja ja nyt vähän tuoretta mänty/kuusi rankaa niin ero lämpiämiseen samalla määrällä tulee kyllä raju ero. Viimmeinen vaihtoehto että varaajan lämpömittari rikki/jumissa.
- mitä vielä...
Mitä kiksejä nämä provot saavat kirjoituksistaan?? Orkkuja varmaan.
- arimax1
nuohouta savupiippu kattila nuohottava 1-2 viikon välein
- no niin tietysti
No tuohan on Arimax35:n käytön perusvirheitä, oikein kardinaalimoka. Nimittäin kaikki johtuu automaattisesti säätyvän ilmaluukun toimimattomuudesta tai sen termostaatin säätövirheestä, jolloinka kattila ei saa ilmaa riittävästi. Yksi jakoväli kattilan päälläolevassa säätönupissa vastaa 10:n asteen lämpötilaeroa. Kun oikeaa säätöarvoa lähdet hakemaan, säädä luukku aluksi täysin auki. Huomaa, että kettingin on oltava oikealla kireydellä!
Tuon virheen näkee kyllä jo lämpömittaristakin kattilan kyljessä, jos vähänkään on "hoksnokkaa". - hornin hoonaaja
no niin tietysti kirjoitti:
No tuohan on Arimax35:n käytön perusvirheitä, oikein kardinaalimoka. Nimittäin kaikki johtuu automaattisesti säätyvän ilmaluukun toimimattomuudesta tai sen termostaatin säätövirheestä, jolloinka kattila ei saa ilmaa riittävästi. Yksi jakoväli kattilan päälläolevassa säätönupissa vastaa 10:n asteen lämpötilaeroa. Kun oikeaa säätöarvoa lähdet hakemaan, säädä luukku aluksi täysin auki. Huomaa, että kettingin on oltava oikealla kireydellä!
Tuon virheen näkee kyllä jo lämpömittaristakin kattilan kyljessä, jos vähänkään on "hoksnokkaa".Savukaasujen lämpötila ei nouse lähellekään kolmeasataa astetta käytettäessä vanhaa perinteistä puolentiilen kokoista hormia. Koko tiilen hormilla saadaan jotain vetoa aikaan, jolloinka hormikin saattaa lämmetä.
- Hannu Kiuru
35 ja 35 kattilassa latausventtiilin termostaatti pitää olla 80 asteinen. Latausventtiilissä on asennettuna 72 asteinen, jonka avulla ei saada riittävästi lämpöä eikä palaminen ole tehokasta. Savukaasujen lämpötila pitäisi olla noin 170 astetta. Yleensä menee vähän yli. Käyttöohjeessa oli väärät tiedot ilma-aukkojen säädöistä... tekivät korjatun version.
- Gruppe57
Minulla on ollut Arimax 35 vuodesta 87 ja pelaa. laitoin toisioilmalle pienen puhaltimen ja invertterin. Puhallin on 80 millin kanavalla toisessa toisioilmaventtiilissa.Laskin kattilan tehoksi 66 kW ja tarkistutin laskelmat tehtaalla, kun en itse uskonut. Tilaa 173 nel , 330 kuutiota. Varaaja 2500 l. Vetoluukku 1,5 mm raollaan, toisioilma puhaltimella. Kuivalla hakkeella savua tulee ruskeana hormista ja paljon. Kun kytken puhaltimen, niin savutus loppuu ja tilalla on hieman vesihoyrya. On kuin kytkisi oljypolttimen . Hormin pohjalla on vain vaaleaa tuhkaa. koneeni ei osaa oikeinkirjoitusta, pilkut puuttuu a.sta ja o.st' ja vika ei asetuksissa. Vaihtoon menee.
Savukaasut ovat reilusti yli 400, mutta polttoaineen kulutus pieneni ratkaisevasti vrt. hake ja halot. Arina on ylimmassa lovessa noin kaksi kolmannesta vapaana. Tehdas toimitti ohjaripellin, jolla arinan pinta alaa
voi passata. Nyt kattila on remontissa ja odottaa painekoetta. Hitsailin
uutta lootua konvektio osaan. Kylmettyi viime talvena kun olin pari viikkoa sairaalassa. Muutama sidelommi piti myos hitsailla uudestaan.
Kahta en vaihda. Arimaxia ja Vaimoa. - Gruppe57
Nyt on painekoe tehty ja kolmesta paikasta tiputti. Sauma auki ja uusi hitsaus paalle. Kaksi kohtaa oli huolimattomutta. Millin laikan viiltoja molemmat. Purin samantien kakkospesan muuraukset pois, sain tarkistettua niidenkin taustat. Ei oikein huonoja pintoja edes niiden alla. Homenna jatketaan.
- pikipata
Vaihda uusi haponkestävällä pesällä oleva kattila mitä järkeä on puhki syöpynyttä pannua paikkailla, jää aikaa vaimollekin.
- Gruppe57
Kattila on haponkestavalla pellilla varastopesan osalta. Hakekin asettaa siihen vaatimuksia Jarkea on sen verran, etta kattilan muut pellit ovat alkuperaisissa mitoissa. Konvenktio osan teko haponkestavasta tai ruostumattomasta pellista ei oikein pelaa. Lampotilaerot ovat sen verran suuria, ettei kattila pysy nurkassaan, saatikka ehjana. Corroten on kattilanvalmistajan valinta juurikin siita syysta. Teraksia on itsella varastossa ja aikaakin sairaselakkeella, jos vain elonpaivia riittaa ja vaimokin on tyytyvainen, kun en ole jatkuvasti jaloissa. Nyt tarvitsee alkaa kovaa villaa kietomaan kattilan eristeeksi.
Sitten pellit, savusola, luukut, putket ym. ja tulille. - Gruppe57
Painekokeessa nostin paineen 2,5 bariin ja vesi pysyi kattilassa. Laitoin 30 mm palovillaa eristeeksi. ja pellit paikoilleen. Nyt testaillaan ja kevaalla kattila vaihtoon. Jos viela silloin pysyy vadet sisalla, niin vien
kattilan pajan lammittimeksi. Uuden Arimaxin mallia on muutettu toisioilman osalta. Ilma tuleee tuhkalaatikon alapuolelta ja varastopesa
on pienempi. Hakepolttoa ajatellen on puhallus hankalampi toteuttaa.
Toisaaalta kattilassa on savukaasuimuri, joka periaatteessa ajaa saman asian.
Kuulisin mielellani kayttajien kokemuksia ko. kattilan osalta. - eiosaakirjoittaa
sen verran tosta 35 kun kaasujouset kuolaantuu niin kiinnitäkää kattoon rissapyörä toiseen päähän viidenkilon paino ja toinen pää kattilan täyttöluukkuun toimii tosi hyvin ja luukku aukee paljon enemmän helppo laittaa puita.
- seonpaljonrahaa
Hyvä vinkki. Kaasujousi kun maksaa ainakin kympin.
- Vilhos
Hei
Miksi savukaasujen pitäisi nousta 300 asteeseen. Itse ohjailen omaa alapalokattilaa Ariterm 35
lähtötilanteessa 220 ja polton loppuvaiheessa 130 astetta. 300 asteinen savukaasu tuhlaa energiaa.
Terv. Vilhos
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1201767
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991588Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy481099Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?43984Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M29929Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm50856Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s44822Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37780Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56778Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet37760