Olen seurannut erään (nuoren maan) kreationismin merkittävimmän linnakkeen, seitsemännen päivän adventismin, sisäpiirin keskustelua. Se on varsin herkullista tutkittavaa, sillä virallisesti ja ulospäin adventismi opettaa tiukkaa luomisoppia: maailma luotiin kuudessa vuorokaudessa n. 6000 vuotta sitten ja globaali vedenpaisumus on myös lahkon virallinen oppi. Tämä uskonsuunta toimii myös Suomessa kohtalaisen aktiivisesti.
Mutta mitä onkaan tapahtunut adventismin kulissien takana 1970-luvun lopulta lähtien tähän päivään asti.
Jo 70-luvun lopussa tieteeseen perehtyneet adventisti-oppineet myönsivät, että tieteellinen todistusaineisto tukee elämän vähittäistä kehittymistä, evoluutiota, sekä maailmankaikkeuden miljardien vuosien ikää. Nykyään LÄHES KAIKKI adventistivaikuttajat todellisuudessa myöntävät tämän, mutta lahko on sisäisessä kriisissä: He EIVÄT USKALLA julkisesti ja avoimesti tunnustaa tosiasioita omien seurakuntiensa ja suuren yleisön edessä eivätkä muuttaa lahkonsa oppia, vaan he ovat kuin "kissa joka on kiivennyt liian korkealla eikä uskalla hypätä alas". Alla lainaus adventismin omasta Spectrum-lehdestä, jossa on monesti käsitelty avoimesti ja kriittisesti näitäkin kysymyksiä.
"A related problem is that, like a cat who has climbed too high, we Adventists have sometimes taken positions regarding the Christian doctrine of creation from which it may be difficult to retreat gracefully, particularly if we have to do so all at once in public.
Like the frightened cat, we can jump and hope that we land on our feet without getting hurt, we can be rescued by those who have tall ladders, we can slowly inch our way down when we think few are watching (my preference!), or we can cling to our dangerous perch and screech hostile denunciations at those who are safely on the ground. Given what Heubach called "the human factor," it is possible, although not inevitable, that we will yield to the last temptation.
Some in our church once denied the actuality of the geological column, that the history of the universe as a whole is to be measured in billions of years, that the principle of natural selection is effective at any level of life, and that the continents have drifted apart. Today, most of us accept most of these ideas, at least until better ones come along."
http://www.spectrummagazine.org/library/columns2001/011012larson.html
Adventismin johdossa ei ole konsensusta, mikä kanta pitäis ottaa luominen vs. evoluutio-kysymykseen ja miten heidän liikkeensä oppia pitäisi uudistaa.
Toiseksi, tässä on hyvin mielenkiintoinen yhteenveto siitä, mitä adventistien kreationistitutkijat itse myöntävät kaiken tutkimisensa lopputuloksista: adventisti-tutkijoilla EI OLE ELINKYKYISTÄ, TOIMIVAA MALLIA siitä, miten globaali vedenpaisumus olisi voinut toteutua. Eikä heillä ole EDES ALKUA sellaisesta toimivasta, tieteellisesti perustellusta mallista.
Heillä EI OLE tuskin mitään konkreettista fyysistä TODISTUSAINEISTOA, joka voisi vahvistaa tai kumota heidän ehdottamiaan malleja vedenpaisumuksen toteutumisesta käytännössä.
He tunnustavat myös, että vaikka he pitävät luomisuskoa puolustettavana niin kirjaimellisen luomisen mallit EIVÄT OLE sopusoinnussa maapallon ilmeisten geologisten piirteiden kanssa.
Kreationisti-tutkijat tunnustavat omassa keskuudessaan, että yritykset harmonisoida Raamatun alkukertomukset ja geologia ovat hyödyttömiä tieteellisesti, ja muistuttavat yritystä koettaa todistaa esim. neitseellinen syntymä tai Joosuan kirjan mainitsema "ylipitkä päivä",koska ne kuuluvat "ihmeiden kategoriaan" eikä normaaliin luonnon toimintaan. Alla lainaus:
"In summary, the Biblical concept of special creation of life can be defended, with no apology, from scientific data. However, as presently conceived, critical historical predictions or consequences of a literal creationist model do not accord with the more obvious and general features of the physical geology of our planet. In other words, we have no viable "Flood model" or apparently even beginnings of a model after many years of effort by a number of creationists.
As a result, the task of trying to harmonize Genesis and geology may be akin to generating scientific models and attempting to demonstrate the scientific plausibility of Joshua’s long day or the virgin birth. Most of us realize that such attempts are theologically worthless and scientifically futile since these events are commonly conceded to fall in that ill-defined category of "miraculous," not of the ordinary course of nature. Furthermore, we have precious little, if any, concrete evidence or physical artifacts remaining from these events that could verify or refute our proposed models."
LÄHDE:
http://www.spectrummagazine.org/library/archive06-10/10-1barnes2.html
Tämän pitäisi antaa paljon ajattelun aihetta kreationismin jääräpäisille kannattajille. Lisäksi nousee kysymys tällaisten fundamentalististen uskonsuuntien moraalista ja rehellisyydestä. Miksi ihmisille uskotellaan todeksi sellaista, mille ei löydy tieteellistä tukea eikä konkreettista todistusaineistoa. Miksi ylipäätään ihmisiä vaaditaan uskomaan sellaista, mikä ei ole totta? Onko kasvojen (ja kannattajien sekä rahojen) menettämisen pelko niin suuri, että totuus pitää uhrata sen tähden?
Mutta mitä onkaan tapahtunut adventismin kulissien takana 1970-luvun lopulta lähtien tähän päivään asti.
Jo 70-luvun lopussa tieteeseen perehtyneet adventisti-oppineet myönsivät, että tieteellinen todistusaineisto tukee elämän vähittäistä kehittymistä, evoluutiota, sekä maailmankaikkeuden miljardien vuosien ikää. Nykyään LÄHES KAIKKI adventistivaikuttajat todellisuudessa myöntävät tämän, mutta lahko on sisäisessä kriisissä: He EIVÄT USKALLA julkisesti ja avoimesti tunnustaa tosiasioita omien seurakuntiensa ja suuren yleisön edessä eivätkä muuttaa lahkonsa oppia, vaan he ovat kuin "kissa joka on kiivennyt liian korkealla eikä uskalla hypätä alas". Alla lainaus adventismin omasta Spectrum-lehdestä, jossa on monesti käsitelty avoimesti ja kriittisesti näitäkin kysymyksiä.
"A related problem is that, like a cat who has climbed too high, we Adventists have sometimes taken positions regarding the Christian doctrine of creation from which it may be difficult to retreat gracefully, particularly if we have to do so all at once in public.
Like the frightened cat, we can jump and hope that we land on our feet without getting hurt, we can be rescued by those who have tall ladders, we can slowly inch our way down when we think few are watching (my preference!), or we can cling to our dangerous perch and screech hostile denunciations at those who are safely on the ground. Given what Heubach called "the human factor," it is possible, although not inevitable, that we will yield to the last temptation.
Some in our church once denied the actuality of the geological column, that the history of the universe as a whole is to be measured in billions of years, that the principle of natural selection is effective at any level of life, and that the continents have drifted apart. Today, most of us accept most of these ideas, at least until better ones come along."
http://www.spectrummagazine.org/library/columns2001/011012larson.html
Adventismin johdossa ei ole konsensusta, mikä kanta pitäis ottaa luominen vs. evoluutio-kysymykseen ja miten heidän liikkeensä oppia pitäisi uudistaa.
Toiseksi, tässä on hyvin mielenkiintoinen yhteenveto siitä, mitä adventistien kreationistitutkijat itse myöntävät kaiken tutkimisensa lopputuloksista: adventisti-tutkijoilla EI OLE ELINKYKYISTÄ, TOIMIVAA MALLIA siitä, miten globaali vedenpaisumus olisi voinut toteutua. Eikä heillä ole EDES ALKUA sellaisesta toimivasta, tieteellisesti perustellusta mallista.
Heillä EI OLE tuskin mitään konkreettista fyysistä TODISTUSAINEISTOA, joka voisi vahvistaa tai kumota heidän ehdottamiaan malleja vedenpaisumuksen toteutumisesta käytännössä.
He tunnustavat myös, että vaikka he pitävät luomisuskoa puolustettavana niin kirjaimellisen luomisen mallit EIVÄT OLE sopusoinnussa maapallon ilmeisten geologisten piirteiden kanssa.
Kreationisti-tutkijat tunnustavat omassa keskuudessaan, että yritykset harmonisoida Raamatun alkukertomukset ja geologia ovat hyödyttömiä tieteellisesti, ja muistuttavat yritystä koettaa todistaa esim. neitseellinen syntymä tai Joosuan kirjan mainitsema "ylipitkä päivä",koska ne kuuluvat "ihmeiden kategoriaan" eikä normaaliin luonnon toimintaan. Alla lainaus:
"In summary, the Biblical concept of special creation of life can be defended, with no apology, from scientific data. However, as presently conceived, critical historical predictions or consequences of a literal creationist model do not accord with the more obvious and general features of the physical geology of our planet. In other words, we have no viable "Flood model" or apparently even beginnings of a model after many years of effort by a number of creationists.
As a result, the task of trying to harmonize Genesis and geology may be akin to generating scientific models and attempting to demonstrate the scientific plausibility of Joshua’s long day or the virgin birth. Most of us realize that such attempts are theologically worthless and scientifically futile since these events are commonly conceded to fall in that ill-defined category of "miraculous," not of the ordinary course of nature. Furthermore, we have precious little, if any, concrete evidence or physical artifacts remaining from these events that could verify or refute our proposed models."
LÄHDE:
http://www.spectrummagazine.org/library/archive06-10/10-1barnes2.html
Tämän pitäisi antaa paljon ajattelun aihetta kreationismin jääräpäisille kannattajille. Lisäksi nousee kysymys tällaisten fundamentalististen uskonsuuntien moraalista ja rehellisyydestä. Miksi ihmisille uskotellaan todeksi sellaista, mille ei löydy tieteellistä tukea eikä konkreettista todistusaineistoa. Miksi ylipäätään ihmisiä vaaditaan uskomaan sellaista, mikä ei ole totta? Onko kasvojen (ja kannattajien sekä rahojen) menettämisen pelko niin suuri, että totuus pitää uhrata sen tähden?
Vastaukset 4
Vanhimmat
huomaa. Tuo Dempsey näyttää pillastuneen lopullisesti. Jos kreationistit ovat tälläisia räyhääjiä, niin mitä muutakaan voi odottaa?
No, pientä liioittelua. Hyvä kun ovat edes huomanneet etteivät kaikki heidän väittämänsä pidäkään paikkaansa. Mitä taas tulee siihen julkiseen myöntämiseen, se on toinen juttu. Tälläisessa tilanteessa tuskin voidaan sanoa: "Ööh? Hups! Oltiin hakoteillä!". Juttu vaatii sulattelua. Kai se myöntäminen jossain vaiheessa tapahtuu, mutta tuskin aivan heti.
Ehkä? Vai?
Kyseisen artikkelin Spectrumin kirjoittanut David R. Larson suosittelee vähittäistä ja "lempeää" uudistamista adventismin oppiin.
Itse suosittelisin heille kyllä reippaampia toimenpiteitä. Vaikka se ensin kirpaisisi niin silti uskon julkisen yleisön lopulta enemmän kunnioittavan ja arvostavan sitä, että ollaan avoimesti rehellisiä ja tunnustetaan tosiasiat.
Onhan katolinenkin kirkko tunnustanut julkisesti eräitä historiallisia virheitään ja kumonnut tuomioitaan, mikseipä nämä pienemmätkin uskonsuunnat voisi niin tehdä.
Annan arvoa sille, että (ainakin adventismin piirissä toimivat) kreationistitutkijat ovat edes omassa keskuudessaan rehellisiä ja avoimia - ja että he ovat laittaneet nettiin näkyville artikkeleita, joissa he sanovat, mikä tilannne todellisuudessa on yli 100 vuoden tutkimisen jälkeen!
jossain vaiheessa alkaa päässä pikkuhiljaa kyteä ajatus ettei se maailma selity niin yksioikoisesti kuin aluksi luulisi. Asiat ei aina ole sitä miltä aluksi näyttävät, ensin mennään yhteen suuntaan ja yllätys vaaniikiin nurkan takana, niin sitten mennään jo toiseen suuntaan. Kai se on sama juttu tieteessä ja uskonnossa. Tai elämässä yleensä.
Tieteessä ja uskonnossa on, että tiede on itsensä korjaava,uskonnot korjaavat vasta pakon edessä.