Viime aikoina on käyty väittelyä Raamatun mukaisesta luomisopista ja ID-opista (älykäs-suunnittelu). ID-oppia voidaan kutsua myös kreationismiksi.
ID-opin pohjana on Jumala. Jumalaa voidaan ilman muuta pitää älykkäänä. Älykäs Jumala on luonut maailman. Miksi jotkut kristityt eivät voi hyväksyä luomisoppia?
Darwinismi (kehitysoppi) perustuu ateismiin. Darwinismin mukaan elämä maanpäällä on kehittynyt itsestään elottomasta aineesta. Darwinismin mukaan Jumalalla, Luojalla ei ole mitään tekemistä elämän synnyn kanssa.
Darwinismin mukaan kaikki elämä, oliot on saanut alkunsa yhdestä kantasolusta. Kantasolu on kehittynyt elottomasta aineesta.
Luomisopin mukaan Jumala on luonut kaikki olennot, myös ihmisen kukin oman lajinsa mukaan.
Oikein tulkittuna luomisopin aika määritykset ja
eri aikajaksot vastaavat tieteellistä käsitystä.
Darwinismin ja luomisopin ero on siis siinä, että darwinismin mukaan kaikki on kehittynyt itsestään ja luomisopin mukaan Jumala on luonut kaikki kukin oman lajinsa mukaan.
Luomisoppi edustaa kristillistä käsitystä.
Jotkut kristityt hyväksyvät darwinismin, evoluutio teorian, mutta sillä erotuksella, että Jumala on luonut tuon ensimmäisen kantasolun.
ID-opin pohjana on Jumala. Jumalaa voidaan ilman muuta pitää älykkäänä. Älykäs Jumala on luonut maailman. Miksi jotkut kristityt eivät voi hyväksyä luomisoppia?
Darwinismi (kehitysoppi) perustuu ateismiin. Darwinismin mukaan elämä maanpäällä on kehittynyt itsestään elottomasta aineesta. Darwinismin mukaan Jumalalla, Luojalla ei ole mitään tekemistä elämän synnyn kanssa.
Darwinismin mukaan kaikki elämä, oliot on saanut alkunsa yhdestä kantasolusta. Kantasolu on kehittynyt elottomasta aineesta.
Luomisopin mukaan Jumala on luonut kaikki olennot, myös ihmisen kukin oman lajinsa mukaan.
Oikein tulkittuna luomisopin aika määritykset ja
eri aikajaksot vastaavat tieteellistä käsitystä.
Darwinismin ja luomisopin ero on siis siinä, että darwinismin mukaan kaikki on kehittynyt itsestään ja luomisopin mukaan Jumala on luonut kaikki kukin oman lajinsa mukaan.
Luomisoppi edustaa kristillistä käsitystä.
Jotkut kristityt hyväksyvät darwinismin, evoluutio teorian, mutta sillä erotuksella, että Jumala on luonut tuon ensimmäisen kantasolun.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Luomisopissa ei mätä mikään, eikä darwinismissakaan. Ainoastaan tässä mättää se, että ne laitetaan rinnakkain eikä eroteta sitä, että darvinismi on tieteen selitysmalli ja luomisoppi on kristinuskon uskonoppi. Lähtökohtansa takia niitä ei voi laittaa rinnakkain. Ärsyttävää on huomata todellakin se, että luomisopista tehdään tieteellinen luomisteoria, jota se ei alkuunkaan ole. Luomisoppia ei pidä mennä tunkemaan väkipakolla tieteen alueelle missään tapauksessa, sillä silloin näiden kahden välille tulee valtava ristiriita.
Tiede ei ota kantaa siihen, onko Jumalaa tai jumaluutta olemassa. Tiede pelaa omilla säännöillään eikä uskonnon pidä mennä sinne tunkeutumaan. Tiede ei pysty metodiensa takia selittämään tai sanomaan mitään Jumalasta. Luomisusko on luomisuskoa ja sellaisena se saa pysyäkin. Raamattu ei ole luonnontieteen oppikirja, vaan uskon kirja.
Pitää muistaa se, että Lutherin käsitys Raamatun inspiraatiosta oli asiainspiraatio, ei sanainspiraatio. Keskeistä on sisältö ei kirjain sellaisenaan. Jos luomisopilla ryhdytään kilpailemaan luonnontieteen kanssa, niin silloin Raamattua tulkitaan kirjaimmellisesti sanainspiraatiokäsityksen kautta. Harmillista, silloin todellisuudessa tehdään hallaa luomisuskolle.
on tullut? Siis todellisuudessa.
Rippikoulussa pappi antoi hyvän vastauksen luomisoppiin ja luonnontieteeseen.
Pappi sanoi, että Raamatun luomiskertomus ei ole ristiriidassa tieteen kanssa. Tiede pitää ymmärtää niin, että tiede lukee, tutkii kolmiyhteisen Jumalan käsialaa. Minusta tämä oli hyvin sanottu.
Ensinäkin Raamattu vastaa myös luomiskertomuksessa tieteelliseen kysymykseen: miten? Se ei anna tilaa muille selityksille kuin luomiselle kuudessa päivässä.
Toiseksi, Luther oli vankkumaton sanainspiraation kannattaja. En älyä mistä olet saanut päähäsi muuta? Tämäkö lause (muiston varaisesti): "Kaikki mikä ajaa Kristusta on Jumalan sanaa" miten se jatko, mikä aina jätetään pois meneekään??: "koko Raamattu ajaa Kristusta, joten koko Raamattu on Jumalan sana". Kyseessä on siis kirjojen kanonisuuteen tähtäävä lause.
perisynti on todellisuudessa tullut?
Perisynti on tullut ihmiseen syntiinlankeemuksen seurauksena. Se on ihmisluontoon tullutta mädännäisyyttä ja taipumusta synnin tekemiseen. Voi sanoa, että perisynti johtaa ihmisen tekemään syntiä Jumalaa vastaan. Perisynti on sellaista pahaa himoa, jota ihminen tuntee. Paha himo johtaa syntiin jo ajatustasolla, mutta sen jälkeen seurauksena ovat tekosynnit, eli ihminen toteuttaa synnilliset ajatuksensa. Jo himoitseminen on Jumalan silmissä syntiä.
Ev.lut. kirkon verkkosivujen tiivistelmässä perisynti merkitsee ihmiskunnan Jumalan hyvän tahdon vastaista perusasennetta. Perisynti johtaa sitten tekosynteihin, eli yksittäisiin pahoihin tekoihin ajatusten ja viimein tekojen tasolla.
Arvoisa nimimerkki -I-, en valehtele. Otsikkosi on mielestäni törkeä veto aivan kesken kaiken ja otat vastaukseesi taktiikaksi ad hominem, eli "ihmistä kohtaan". Kenties tietämättäsi hyökkäät asian ohitse ihmistä vastaan. Syytät minua perusteetta suoraan valehtelijaksi, että kiitos vain todella PALJON! Tässä keskustelussa pitäisi vääntää kättä asioista EIKÄ mennä henkilökohtaisuuksiin. Huomautan sinua siis tekemästäsi argumentaatiovirheestä, ja toivon ettei se tule enää toistumaan.
Edellinen viestini oli kärkevä, mutta mielestäni asiallinen. Toistan mitä edellisessä kirjoitin, Raamattu ei ole luonnontieteen oppikirja ja sellaiseksi sitä ei ole tarkoitettu. Raamattua ei ole kirjoitettu antamaan vastauksia mihinkään tieteen kysymykseen, vaan uskon kysymyksiin. Evankeliumissa Johanneksen mukaan jo kerrotaan, miksi Raamattu on kirjoitettu: "Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden." (Joh. 20:31)
Raamatun alussa on jo heti kaksi luomiskertomusta, jotka ovat ristiriidassa keskenään. Ensimmäisessä Jumala luo maailman kuudessa päivässä ja ihminen luotiin viimeisenä (1. Moos. 1:1-2:4a). Toinen luomiskertomus alkaa ihmisen luomisella ja kaikki muu luotiin ihmisen jälkeen, eli kasvit, eläimet, linnut ja kalat (1. Moos. 2:4b-25). Ja tässä kertomuksessa ei puhuta mitään päivistä, Jumala vain luo eikä ajakulusta ole mitään hajuakaan. Miten tämän sitten selittäisi sanainspiraatio-opin näkökulmasta, jonka mukaan jokainen kirjain on Jumalan sanelema ja sellaisenaan Jumalan sanaa.
Sanainspiraatio-oppi on syntynyt Lutherin jälkeen, lähinnä 1600-luvulla luterilaisen puhdasoppisuuden aikana. Kun paavi uskonnollisena auktoriteettina oli mennyttä aikaa, luterilaiset tarvitsivat muun ylimmän auktoriteetin uskolleen ja Raamatusta tuli sellainen. Tosin nämä luterilaiset isät menivät mielestäni liian pitkälle korostaessaan Raamatun asemaa uskon auktoriteettina. Raamatusta tuli "paperipaavi".
Luther ei ollut sanainspiraatio-opin vankkumaton kannattaja, koska se on syntynyt hänen jälkeensä. Luther kyllä korosti Raamatun asemaa uskon ylimpänä auktoriteettina. Kuten oikein mielestäni siteeraat nimimerkki -I-, koko Raamattu ajaa Kristusta. Raamatun sana osoittaa Kristukseen ja sen tarkoitus on kirkastaa Kristusta. Lutherin näkemys Raamatun inspiraatiosta oli asiainspiraatio. Luulen, ettei Luther hyväksyisi sanainspiraatio-oppia sellaisenaan. Luther tukeutui kirkkoisiin ja kirkkoisät olivat hänelle todella kovia auktoriteetteja. Kirkkoisät juuri korostivat Raamatun asiainspiraatiota. Ja luterilaisuus katsoo edustavansa vanhan kirkon opetusta ja jatkavansa sitä. Se ainakin oli Lutherin tarkoitus uskonpuhdistuksessa, palauttaa katoliseen kirkkoon vanhan kirkon ja kirkkoisien opetukset. Mutta miten kävi, sen kertoo kirkkohistoria. Luther luterilaisuuden auktoriteettina merkitsee myös sitä, että vanhan kirkon kirkkoisät on otettava myös hyvin vakavasti.
Jos tarkempi tutkiminen tuosta asiasta kiinnostaa, kannattaa tutustua teos 'Johdatus Lutherin teologiaan'. En siis puhu pehmoisia tässä asiassa, vaan tukeuden viime aikaiseen akateemiseen luterilaiseen tutkimukseen.
Raamattua lukiessa on muistettava, että milloin teksti on kirjoitettu ja kenelle osoitettu. Kun Genesistä kirjoitettiin, aikakäsitys oli erilainen kuin nykypäivänä. Ja millainen oli Raamatun maailmankuva, kun sitä lukee, niin maailmamme on Raamatun mukaan pannukakku. Ja onko se siis totuus... Kukapa niin enää nykyisin väittäisi. Kun jo Raamatun alussa on kaksi erilaista luomiskertomusta, niin on kysyttävä, kumpaa on uskottava. Mutta kumpikin on silti totta, sama asia on kerrottu eri tavalla. Miten sanainspiraatio-opin kannattaja tulkitsee evankeliumien erilaisuuksia? Siinä ei paljoa tulkinnan varaa jää, jos kirjainta ja pilkkua ryhdytään tarkastelemaan. Esimerkiksi Matteuksenm Markuksen ja Luukkaan mukaan Jeesus ajoi kaupustelijat temppelistä viimeisellä elinviikollaan. Johanneksen mukaan Jeesus teki sen toimintansa alussa. Ristiriita on selvä. Fakta tässä on se, että Jeesus teki sen. Mutta onko sillä väliä milloin hän sen teki.
Jos maailman synnyn tulkitaan Raamatun mukaan tapahtuneen kuudessa päivässä, niin miten sitten selitetään toinen luomiskertomus, kun luominen tapahtuu eri järjestyksessä? Olennaista molemmissa kertomuksissa on se, että Jumala loi kaiken. Mutta kukaan ei ollut katsomassa, miten tapahtui.
Jos Raamatun perusteella ryhdytään selittämään tieteellisesti maailman syntyä, se on aikamoinen epäluottamuslause tutkijoita kohtaan. Eivätkö he muka osaa laskea, vaikka ovat pitkän koulutuksen siihen saaneet? Ovatko samaa tietä luonnontieteilijät ja matemaatikot väärässä? Uskonnolliset auktoriteetitko osaavat tehdä hommat paremmin kuin he? Tästä nousee mieleeni näitä kysymyksiä. Ei kannata mennä räpeltämään sellaiselle alueelle, josta ei tiedä mitään.
Kysymys on Raamatun tulkinnasta ja Raamatun auktoriteetista. Onko Raamattu uskon vaiko luonnontieteen auktoriteetti? Voiko luonnontieteiden tulosten oikeellisuutta arvioida Raamatun perusteella? Antaako Raamattu niihin kysymyksiin selvän vastauksen? On hyvä muistaa Raamatun lause 2. Piet. 3:8: "Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä." Loiko Jumala maailman kuudessa päivässä? Mutta jos Jumalalle päivä on kuin, huom. KUIN, tuhat vuotta, niin voi se olla pidempikin aika kuin vain tuat vuotta. Joten... Asia jää arvoitukseksi, miten kauan Jumala maailmaa loi ja miten hän sen teki. Siihen ei Raamattu vastaan, olennaista on, että Jumala loi ja se on uskottavaa.
Kehitysopissa on paljon aukkoja ja epäuskottavaa mielestäni on se, että sen mukaan elämänkehitys on tapahtunut sattumien kautta. Onko se sitten todennäköistä? Vastaaminen jääköön luonnontieteilijöille, he osaavat laskea. Kyseenalaistaminen on sallittua ja keskustelu myös uskonnon ja tieteen kesken, mutta on väärin mennä väittämään toisen osapuolen olevan väärässä. Asioita ei pidä sotkea keskenään edelleenkään, sillä Raamattu ei ole tieteen auktoriteetti eikä tieteen tulokset uskon.
ihmisluontoon alunperin tuli?
Viestisi on niin pitkä etten jaksa puuttua kaikkeen siinä, mutta tässä pari seikkaa:
Sanainspiraatio-oppi oli selvästi osa luterilaisuutta jo 1500-luvulla, esim. Chemnitz puolustaa oppia hienosti teoksissaan. On totta, että kattavin ja hienoin selitys opille löytyy tosin vasta Gerhardilta.
Nykyinen tutkimus on todella tökeröä. Jo tuossa mainitussa teoksessasi puolustetaan Mannermaan harhaa. Taso näkyy jo siinä kun Kristuksen väitetään ottaneen syntisen luonnon. Minulla on paljon Lutherin sanainspiraatiota tukevaam LUOTETTAVAA kirjallisuutta. Parhaita esimerkkejä ovat Lutherin kommentaarit, joissa hän törmää "ristiriitaisiin kohtiin" ja huomaa, ettei löydä loogista selitystä. Luther pitää sanasta kiinni, tyytyy siihen, että hän on vajavainen ja nostaa Jumalalle hattua.
Raamattu kertoo myös faktat luonnontieteestä kun se käsittelee alaa. Jumalan sana todistaa itse olevansa KOKONAAN totuus ja se tulisi olla riittävä peruste jokaiselle kristitylle.
Selitin sen jo edellisessä viestissä, mutta tulkoon nyt tarkemmin. Eli ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi sekä hyväksi. Ihminen eli Jumalan lähellä ja hän oli osallinen jumalallisesta elämästä.
Ihminen lankesi syntiin Saatanan houkuttelemana. Ihminen rikkoi sen ainoan käskyn, jonka Jumala oli antanut. Rikkomuksen seurauksena ihminen muuttui, hän ei enää elänyt Jumalan lähellä. Ihminen tunsi häpeää ja piiloutui Jumalalta. Ja kun Jumala sai ihmisen kiinni, alkoi toistensa syyttely, eikä omaa tekoaan meinattu tuoda tilille.
Ihmisluonto muuttui lankeemuksessa, siitä tuli kuolevainen ja hyvä ihminen muuttui pahaksi. Ihmisestä tuli syyllinen rikkomukseensa. Ihmisluonto muuttui sellaiseksi, ettei se enää tahtonut tehdä hyvää Jumalan tahdon mukaan, vaan etsiä omaa etuaan ja omaa hyväänsä. Ihmiseen tuli taipumus synnin tekemiseen. Tätä piirrettä voi kutsua perisynniksi. Sen kohtaa himona pahaan jne..
Edellisessä kuvaamani mädännäisyys tarkoittaa alkuperäisen ihmisluonnon muuttumista hyvästä pahaksi. Synnin voi sanoa olevan "mädännäisyyttä", joka pahentaa ja "saastuttaa" ihmisluontoa edelleen.
Kitos vastauksestasi! En ole perehtynytkään Chemnitziin tai Gerhardiin suuremmin, joten siinä onkin oppimissarkaa.
Voit siis väittää Mannermaan tutkimustulosten olevan harhaa. Oletko itse tutustunut Mannermaan teokseen 'In ipsa fide Christus adest'? Mannermaa on tutkinut Lutheri Galatalaiskirjeen selitystä, jota pidetään yhtenä luterilaisen pelastusopin keskeisenä perusteoksena. Mannermaa tutkimuksessaan siteeraa Lutherin omia tekstejä ja on tehnyt minun mielestäni tärkeän löydön Lutherin teologiasta. Luterilainen vanhurskauttamisoppi syvenee siinä hienolla tavalla.
Voiko se, että Kristus otti syntisen luonnon, olla harhaa. Vastaava kohta löytyy Raamatusta, Fil. 2:6-7. Kristus otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Ihminen on luonnostaan perisynnin turmelema ja Kristus tuli pelastamaan koko ihmisen, sekä sielun että ruumiin. Ihmisen muodossa Kristuksella oli kaikki ihmisluontoon kuuluvat asiat. Kristus oli syntinen muiden synneistä, ei omistaan. Kuinka hän olisi voinut pelastaa syntiset, ellei hän kantanut ihmisluonnossaan ihmisten syyllisyyttä ristille ja kärsinyt rangasitusta niistä? Siinä onkin pohtimisen arvoinen kysymys.
Sanainspiraatio-opin mukaan Jumala käytti ihmistä instrumenttina, jolle hän saneli Raamatun tekstin. Tämä ei paljoa anna tulkinnan varaa ja tarkoittaa, että Jumala saneli tekstin sanasta sanaan. Todellisuudessa Raamattu on ihmisten kirjoittama ja ihmiset kirjoittavat, mitä Jumala on tehtnyt ja puhunut. Asiasisältö on tässä tärkein. Raamattu on totuus kokonaan kristitylle ja riittävä peruste. Siinä olen kanssasi samaa mieltä. Mutta itse keskityn Raamatussa sisältöön.
Ristiriita on jo maailmankuvassa. Jos Raamattu kertoo faktat myös luonnontieteestä, niin silloin planeettamme on pannukakku ja turha on väittää muuta.
ihminen ole koskaan ollut mikään hyvä jumalamainen kuolematon luomus, vaan eläinkunnan jäsen, joka edelleenkin on geneettisesti hyvin lähellä simpansseja.
Olen tutustunut teokseen. Mannermaahan lähti etsimään linkkiä luterilaisen ja ortodoksisen vahurskauttamisopin välille ja luke Galatalaiskirjeen selitystä tässä valossa. Lähtökohtana tulisi olla kuitenkin tunnustuskirjojen, forenssinen, tulkinta vanhurskauttamisesta.
Voi ja on. Kristus ei saanu neitsyt Marialta syntistä luontoa, kuten Mannermaa väittää, vaan Hänelle imputoitiin syntimme kannettavaksi. Kristus oli itsessään viaton, mutta meidän syntiemme kantajana täysin syntinen.
Luterilaisen sanainspiraation mukaan ihmiset eivät olleet Jumalan käytössä robootteja, mutta he kyllä kirjoittivat jokaisen sanan Jumalan tahdon mukaan. Minä syntinen en uskalla olla asiainspiraation kannalla kun Raamattu sanoo olevansa kokonaan totuus.
Näkemykseni pohjaankin Raamattuun ja kirkon opetukseen. Raamatun mukaan ihmisellä on selkeästi erityisasema luomakunnassa olla Jumalan kuva ja toimia sen mukaan. Ja ihminen alkuperäisenä luotuna olentona oli kuolematon. Tiedemaailman käsitys, minkä viestissä tuot esille, on erilainen. Ja se käsitys on totta, mutta uskon opinkohtia sillä ei voi perustella, koska molemmat selittävät asioita omien lähtökohtiensa perusteella ja ne ovat erilaiset.
Mannermaa mielestäni löytää Lutherin oman käsityksen Galatalaiskirjeen selityksestä, ja se on sellainen. Tosin luterilais-ortodoksiset neuvottelut olivat motivaattorina, mutta Mannermaa tuskin alkuun edes tiesi, mitä sitten löysikään. En usko, että Mannermaa oli tutkimuksessaan tarkoitushakuinen, tällöin hän ei olisi tehnyt luotettavaa tutkimusta.
Tunnustuskirjojen näkymyksessä korostuu forenssisuus, mutta esimerkiksi Yksimielisyyden ohjeen näkemys on lopulta kompromissi useiden luterilaisten teologien käsityksistä. Yksimielisyyden ohjeessa kehotetaan tutustumaan tarkemmin Lutherin omiin teksteihin, ja lähinnä tässä viitataan Galatalaiskirjeen selitykseen. Tästä tarkemmin on kirjoittanut Olli-Pekka Vaionio väitöskirjassaan 'Luterilaisen vanhurskauttamisopin kehitys Lutherista yksimielisyyden ohjeeseen´.
Kristus oli syntinen, totta kai, sitä ei voi millään tavalla kieltää. Mutta mielestäni se, että hän kantoi meidän syntimme, johtuu myös hänen ihmisyydestään. Jeesus oli ihminen täysin, joten hän oli syntinen ihmisten takia, perisynti oli ihmisluonnossa. Ja perisynti on ihmiskunnan yhteinen syyllisyys. Jeesus vapautti ihmiset perisynnin syyllisyydestä ristillä. Syntisyys Jeesuksessa oli ihmisten, ei hänen omaansa.
Sanainspiraatio-oppiin minun täytyy perehty tarkemmin. Raamatun inspiraatio on vaikea asia, että on syytä opiskella sitä. Ja ottaa mukaan sekä luterilaisen puhdasoppisuuden näkemys että kirkkoisien kantoja.
olla alunperin sekä kuolematon että kuolevainen. Nämä käsitykset ovat yhteensovittamattomat, ja voi vain aavistella sitä aivopesun ja kadotuksella pelottelun määrää, millä uskovaiseen päähän on tuollainenkin hullutus ajettu.
Anteeksi muuten tuo alun hyökkäykseni. Piti jo aiemmin pahoitella.
Yksimielisyydenohje EI VOI OLLA ristiriidassa Galatalaiskirjeen selityksen kanssa kun se asettaa sen tarkemmaksi opin selitykseski. Tulkitsen Galatalaiskirj.selit. tämän tunnustuskirjan kautta ja täten saan forenssisen lopputuloksen. Yksimielisyydenohje opettaa selkeästi forenssista vanhurskauttamisoppia ja se osoittaa että "luterilaiset isät" käsittävät Lutherin opettavan forenssisesti tässä teoksessaan.
"Sen sijaan Jumalan asuminen uskovassa seuraa sitä edeltävää uskonvanhurskautta, joka ei ole mitään muuta kuin syntien anteeksisaaminen, syntisen ilmainen hyväksyminen pelkän yhden Kristuksen kuuliaisuuden ja täydellisen ansion tähden "
(Yksimilisyyden ohjeesta)
En ole saanut selville, että väitätkö Kristuksen saaneen turmeltuneen luonnon neistyt Marialta? Oliko Kristus perisyntinen? Luterilaisuus, Raamattu sekä varhaiskirkko kieltävät tämän.
Eipä mitään, asia on sillä selvä. Olen huomannut, että kun nimimerkin takaa kirjoittelee, on muistettava kohteliaisuus ja asiallisuus myöskin. Joka tapauksessa ihmiset tässä ovat kirjoittamassa. Ei siitä sen enempää.
Yksimielisyyden ohjeen forenssinen tulkinta ei ole ristiriidassa Galatalaiskirjeen selityksen kanssa. Gal. Sel. antaa laajemman näkökulman, eli vanhurskauttaminen on forenssista, mutta samallla myös efektiivistä. Eli Kristuksen tuleminen asumaan syntiseen saa aikaan muutosprosessin, jossa syntinen alkaa muuttua vanhurskaaksi myös sisäisesti. Ihmisen muutosta uskoontulon kohdalla ei voi kieltää ja elämähän on jatkuvaa kamppailua "vanhan Aadamin", eli ihmisen syntisen minän kanssa. Jumala vanhurskauttaa ja myös tekee syntisen vanhurskaaksi. Vanhurskauttamisen efektiivinen puoli, Jumala julistaa syntisen vanhurskaaksi ja samalla tekee hänet vanhurskaaksi, oli unohtunut forenssisen puolen korostuessa. Ja kaiken saa aikaan vain Jumala, ihminen ei tämän eteen tehdä yhtään mitään.
Perisyntisyys ja Kristus... Se on siltikin hankala kysymys. Kristus oli synnitön, täysin, jumalallisesta luonnostaan täysin ja ihmisenä itsekin täysin. Mutta Fil. 2. hymnissä kirjoitetaan, että Kristus otti orjan muodon, eli ihmisen muodon, joka on synnin orja. Ihmisen syntisyys on sekä yhteistä syntisyyttä ja omaa syntisyyttä. Mutta Kristus ei tehnyt syntiä yhtään ihmisenä... Tämä asia on itse asiassa pohtimisen arvoinen kysymys, sitä täytyy minun opiskella enemmän, etten lähde harhoja kirjoittelemaan. Kerta Kristuksella oli ihmisluonto, niin silloin perisyntisyys pitäisi olla hänessä myös. Mutta se ei ole Kristuksen omaa syntisyyttä, vaan koko ihmiskunnan. Siinä mielessä hän vei synnit ristille ja kärsi rangaistuksen kaikkien yhteisestä syntisyydestä ja syyllisyydestä. Käsittääkseni Kristus teki ihmisluonnosta turmeltumattoman, eli palautti sen alkutilaansa ylösnousemuksessa. Ihmisen ylösnousemus on ruumiillinen...
Joten kysymykseesi, oliko Kristus perisyntinen, sanoisin, että perisyntisyys oli ihmisluonnossa Kristuksessa, se ei ollut hänen omaansa vaan ihmisten. Ja ihmisluonnon hän puki ylleen sikiessään neitsyt Mariassa. Mutta aion opiskella tätä lisää.
Minun täytyy valitettavasti omalta kohdaltani päättää tämä keskustelu, vaikka miten mielenkiintoinen se onkin. Työasiat ja muut painavat sen verran päälle, ettei aikaa riitä, täytyy vetäytyä hetkeksi syrjemmälle näiltä palstoilta. Kiitos keskustelusta.
kuitenkin, jos eksyt jonain päivänä takaisin tai jos jotain jää askarruttamaan asita.
Yksimielisyyden ohjehan painottaa, että vanhurskautemme ei ole mitään muuta kuin Kristus ja Hänessäkin sijaiskärsimys. Unio seuraa tätä uskoa, joka omistaa Kristuksen Vapahtajaksi, pyhityksen muodossa.
Lutherhan koki valaistumisen Fil. 2:den kohdalla kun hän ymmärsi, että kohdassa onkin kyse siitä, että Kristus luopui jumalallisesta kirkkaudestaan eikä käyttänyt kykyjään. Kristus ei ollut syntinen vaan puhdas uhrikaritsa. Me synnyimme synnissä- Hän puhtaudessa ja tämä puhtaus luetaan meille, jne...
Kun mikään muukaan ei aukene, niin vastaanpa viestiisi tätä kautta.
Ihminen ei kristinuskon mukaan ollut sekä kuolevainen että kuolematon. Ihminen luotiin kuolemattomaksi, mutta kuolema tuli syntiinlankeemuksen seurauksena ihmiseen. Sekä fyysinen että hengellinen kuolema. Fyysinen kuoleman nyt tiedämme, mutta hengellinen kuolema tarkoittaa eroa Jumalasta, joka on elämä itse. Kun ihminen ei ole yhteydessä Jumalaan, hän kuolee lopullisesti. Eli tässä tulee se kadotus ja helvetti homma kuvioon.
En tiedä, mistä on nykykeskusteluun iskostunut sana 'aivopesu', mutta tässä yhteydessä sana väärässä käytössä. Omalla kohdallani ei uskonnollinen kasvatus ole ollut aivopesua, vaan siinä on ollut vapaus. Jotka antavat uskonnollisen kasvatuksen, pitävät asiaa totuutena, ja todesta asiasta opetetaan. Kyllä uskovillakin on järki päässä. Olen itse pohtinut asioita hyvinkin monelta kannalta ja tullut siihen lopputulokseen, että Jumala on olemassa, koska asioissa ei ole mitään järkeä ilman häntä. Järki sanoi minulle, ettei muuta selitystä olemassaololle ja kaiken alkuperälle ole kuin Jumala. Kullakin tyylinsä ja kamppailunsa.
Mikä sitten on totuus? Pidän kristinuskon asioita totena, mutta kieli on myytin kieltä. Asiat ovat sellaisia, kaikkea pidä ymmärtää kirjaimmellisesti. Silloin ollaan hankaluuksissa ja paljon, vrt. Raamatun kirjaimmellinen tulkinta.
Uskonnon ja tieteen totuudet lähtevät kumpikin omista periaatteistaan, joita ei voi eikä pidä sotkea keskenään. Esim. luomisusko ei ole tieteellinen teoria, vrt. luomisteoria. Viittaan tässä nykypäivän kreationistiseen suuntaukseen, joka tunkeutuu aivan väärälle alueelle.
Toisaalta, onko aivopesua sitten se, että opettaa lasta ajattelemaan, ettei Jumalaa ole? Vanhemmat voivat opettaa lastaan, että uskonnot ovat mielikuvituksen tuotetta ja satuja. Antaako tämä sitten lapselle vapauden itse miettiä ja pohtia asioita? Onko sekin sitten tarkoituksellista toimintaa kasvattajilta, että he opettavat oman maailmankatsomuksensa lapsilleen? On huomattava, että johonkin uskontoon kuulumattomien osuus ihmisistä maailmassa on pieni. Suurin osa ihmisistä uskovat johonkin. Ihmisessä tuntuu olevan ikuisuuden kaipuu, ovatko he siis väärässä?
Kiitos ja kumarrus, lopetan keskustelun kohdaltani tähän. En kerkeä vähään aikaan vastailemaan tai kirjoittelemaan tänne mitään.
että ihminen luotiin kuolemattomaksi, on tiede kumonnut aivan selvästi. Mikäli luterilainen kirkko opettaa tuollaista luomisopppia, ja sanoo sen sopivan yhteen tieteellisen tiedon kanssa, niin kyseessä on paha väärinymmärrys kirkon taholta, tai jopa tahallinen harhautus, jolla pyritään salaamaan kirkon jäseniltä, että kirkon opeissa on vikaa.
Miten kristityn opettajan pitää suhtatua siihen, kun hän opettaa biologiaa? Sama opettaja voi opettaa myös uskontoa.
Onko opettaja ristiriidassa opetus aineittensa suhteen?
Kristityn opettajan ei tulisi opettaa darwinismia totuutena.
Myös kristittyjen oppilaiden pitäisi suhtautua kriittisesti darwinismiin.
...oli uskova, opetti biologiaa.
Ei opettanut darwinismia, oli silloin jo tietoa että ko. suuntaus on lähinnä teoria eikä fakta.
Darwinismi on teoria, ei siis fakta. Monet ovat luulleet, että darwinismi, kehitysoppi on tosiasia.
Onneksi nykyään yhä suurempi osa ihmisistä suhtautuu darwinismiin vähintään kriittisesti.
Monet tiedemiehet ovat kyseenalaistaneet darwinismin.
Maapallon elämässä ja sen biologiassa on niin paljon monimutkaisia asioita, jota darwinismi ei pysty selittämään.
Jos darwinismin perus-ajatus perustuu ateismiin, niin miksi esim. jotkut kristityt luokanopettajat opettavat darwinismia totuutena?
Kristitynkin opettajan pitäisi opettaa kehitysoppia nimenomaan tieteellisenä totuutena. Tiede tutkii olemassaolevia faktoja ja yrittää löytää niihin selityksiä toisten olemassaolevien faktojen kautta. Joten kehitysopissa on kyse faktojen esittämisestä. Ja sitten itse opettajana toimivana voin sanoa uskon ja tieteen suhteesta sen, että usko on syytä pitää puhtaana tieteestä, eli ei pidä höpöttää jostain älykkään suunnittelun opista. Usko on sitä, että uskoo, vaikkei tiedä. Siinä se uskon syvyys punnitaan, uskova ei tarvitse "tieteellisiä" todisteita. Kristuskin puhuu lapsenuskosta. Tuskin tästä asiasta tarvitsee enempää sanoa. Paitsi ehken se, että minun vaatimaton uskoni on se, että vuosimiljoonien aikana Herran käsi on ohjannut tapahtumia, niinkuin tekee nytkin. Melkoisen osan hän on jättänyt luonnon tai ihmisten tehtäväksi, mutta kriittisillä hekillä "tönäissyt" huomaamattomasti kehitystä oikeaan suuntaan. Hän haluaa ehken pysytellä piilossa ja katsoa, kuka meistä uskoo tosissaan, eikä "todistusten" tai "faktojen" takia. Ja sitten lopuksi usko punnitaan.
jälkeinen elämä on huuhaata. Tietoisuus riippuu aivojen sähkökemiallisen toiminnan tasosta. Sen huomaa aivovammojen ja -sairauksien yhteydessä, ja jo tavalliseen nukkumiseen sisältyy jaksoja, jolloin ihmisen tietoisuus on huomattavasti alentunut, koska aivoissa ei silloin ole "päällä" samat prosessit kuin hereillä ollessa.
Kuoleman jälkeen ihminen ei ole yhtään enempää olemassa kuin mitä hän oli kauan ennen syntymäänsä.
Jumala loi maailman 6 ssa päivässä.Kun hän oli maailman luonut, se oli valmis.Hän antoi Adamille vallan nimetä kaikki luomansa elolliset , nimeltä.
Jospa joku, joka syö sinun leipääsi, on nostanut kantapäänsä sinua vastaan. Etsippä huolella päänkatkojaa omasta porukastasi "provostelija".
Samoinkuin ihmeitä tekeviä taivaan kuningattaria,- itkulla ja välillä ilman sitä.
Varo ettei sinun vaan HAVAITA sotivan itse Jumalaan vastaan, - sillon sinun käy huonosti.
Miksi Raamatussa on sukuluettelot Adamista aina Jeesukseen asti, jos Adam ei ollut kirjaimellisesti ensimmäinen luotu ihminen, vaan Jumala loi ihmisen evoluutiota käyttäen miljoonien vuosien aikana?
Onko kertomus Nooasta myös kuvaannollinen?
Mielestäni Raamattu ja evoluutio ovat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään. Jos luomiskertomus nähdään kuvaannollisena "myyttinä", on sen jälkeen vaikea suhtautua enää mihinkään kirjaimellisesti (Jeesuksen neitseestäsyntyminen, ihmeet, kuolleista ylösnouseminen, taivas ja helvetti, maailmanlaajuinen tulva...)
Raamattu soveltuu hyvin tieteellisestä kirjasta. Oikein tulkittuna Raamatusta löytyy tieteellisiä selityksiä.
Raamattu antaa vastauksen esimerkiksi kysymykseen: Onko elämä maanpäällä kehityksen vai luomisen tulos.
Raamattua ei pidä tulkita tai käsittää niin, että Raamattu olisi ristiriidassa esim geologisten aikajaksojen kanssa.
Raamattu lähtee siitä, että elävät olennot Jumala on luonut kukin oman lajinsa mukaan.
Darwinismi ei ole voinut todistaa tieteellisesti sitä, että lajien välillä olisi yhdistäviä tekijöitä.
Luomisoppi on vahvoilla siinä, että eri lajien kanta lajit ovat ilmestyneet lajettain.
Myöskään Raamattu ei kumoa alkuräjähdys käsitystä maailmankaikkeuden alkuna. Raamattu lähtee siitä, että Jumala, Luoja sai aikaan tuon alkuräjähdyksen.
Jos tiede on voinut todistaa alkuräjähdyksen, niin miksi Raamatun pitäisi lähteä kumoamaan tätä käsitystä? Raamattu ei anna vastausta siihen, että milloin alkuräjähdys on tapahtunut.
Tieteen yksi tehtävä on tutkia Jumalan luomistyötä.
ovat vahva todiste makroevoluution puolesta
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=36
Evoluutioteorian mukaan maailmanlaajuista tulvaa ei ole tapahtunut. Raamatun mukaan kyseinen tapahtuma on kirjaimellisesti totta.
Kuinka Nooan kertomuksen voisi tulkita muuten kuin kirjaimellisesti? Kuinka tämän voisi tulkita "oikein"?
Maailmalla tarkoitetaan Raamatussa eri asioita. Esimerkiksi kun edellisessä raamatunkäännöksessä todettiin, että "koko maailma on verolle pantava", maailmalla tarkoitettiin vain Rooman valtakuntaa.
Vai olisiko meidän pitänyt ottaa tuokin kohta kirjaimellisesti niin, että keisari Augustus verotti myös suomalaisia?
Eikö siis vedenpaisumuskin voinut olla paikallinen, varsinkin kun vedenpaisumuskertomus ei edes puhu veden peittämästä maailmasta, vaan veden peittämästä MAASTA.
Mielenkiintoista noin terminologisesti, että kirjoitat tulvasta, vaikka Raamattu puhuu rankkasateiden aiheuttamasta vedenpaisumuksesta. Mutta ei siinä mitään - tulvasta, tsunamista, maanvajoamisesta tai vastaavasta on minunkin mielestäni saattanut olla kysymys.
Paikallisen tulvan vuoksi ei olisi tarvinnut rakentaa arkkia.
... se oli Jumalan käsky. Muut ihmiset eivät rakentaneet arkkia ja kuinkas sitten kävikään.
Jumala suoritti suhteellisesti suuremman joukkomurhan kuin mitä kukaan hirmuhallitsija ihminen on tehnyt.
Suomenkielinen tulkinta ei vastaa Septuagintan sisältöä. Maasta ei kummunnut vettä, eikä sieltä noussut sumua ja Jumala ei muovannut ihmistä tomusta; " Sillä sekin oli Jumalan luoma, se liikkui käyttäen jalkoja ja käsiä. Se kehittyi ja nousi ajan myötä maan tomusta kahdelle jalalle. Se oli sieluton peto-ihminen jonka nimi on Xouv. "
Nykyisessä englannin kielessä Xouv -sanaa vastaava on savage: raakalainen, villi-ihminen, peto.
http://kivi.suomalaiset.org/kivi.pl?nayta=vaarennettyraamattu
Martin Luther syntyi Eislebenissä Saksassa 10 Marraskuuta 1483. Hänen isän nimi oli Hans Luder ja äidin nimi oli Margarethe. Martin Luther kuoli 18 Helmikuuta 1546. Martin Lutherin kerrotaan olevan saksalainen munkki joka loi pohjan saksan kielelle. Tieto ei pidä paikkaansa - Martin Luther oli Gootti. Kuvaus hänestä saksalaisena ja saksan kirjakielen kehittäjänä on jälkikäteen keksitty. Tarinan avulla annettiin kuva että Gootit ja kristinusko on kaiken sivistyksen alkuperä ja sen kautta rakennettiin keinotekoinen sukulaisuussuhde. Vastaava tarina löytyy suomesta; Mikael Agricolaa esitetään suomen kirjakielen kehittäjänä ja "pyhänä isänä". Mikael Agricolaa ei ole koskaan ollut olemassa. Hän on yksi monista kristinsukon keksimistä hahmoista jonka tarinaa on paranneltu vuosien mittaan.
Ruotsin kielessä luder - "lyyder" - tarkoittaa lutkaa joka on lähinnä tauteja tartuttava, itseään jakava nainen/mies. Lutkan sijasta ruotsin kielessä käytetään helposti hora -sanaa - "huura" - joka suomen kielessä on huora. Ruotsin kielessä käytetään myös sköka -sanaa joka alunperin viittaa nelijalkaiseen huoraan. Näistä tiedoista on hyötyä esimerkiksi kun etsii tietoa ennustuksista.
http://kivi.suomalaiset.org/suomalaiskirje.pl?nayta=kristinuskonhistoria1
>
Evoluutioteoria (tai jos niin haluat Darwinismi) ei perustu ateismiin. Se ei ota kantaa ateismiin millään tavalla. Oikeastaan ateismiin ei voi perustua oikein mikään . Ateismihan tarkoittaa vain sitä ettei usko Jumalaan/jumaliin.
>
Ei pidä paikkaansa.
>
Luomisoppi ei vastaa tieteelliselle teorialle asetettuja vaatimuksia. Se on dogmaattinen, eikä tieteessä ole dogmeja. Luomisoppi ei myöskään selitä ristiriidattomasti havaittuja ilmiöitä, vaan selityksenä aiheuttaa enemmän ongelmia kuin antaa vastauksia. Lisäksi Raamatun luomiskertomuksen tausta tunnetaan. Se on vain erään kansan perinteen mukainen selitys sille miten asiat ovat. Uskonkappale tai keskinkertainen satu, riippuen kuulijasta.
>
Näinhän sen luulisi olevan.