Presidentti Mauno Koivisto kertoo tämän päivän Keskisuomalaisessa pienessä artikkelissa kuinka Presidentti Boris Jeltsin kertoi hänelle että Molotov-Ribbentrop -sopimusta laadittiin 2 kappaletta joista toinen tuhoutui Berliinissä. Jäljellä on siis vain yksi huippusalainen kappale ja sitä säilytetään Venäjän presidentin arkistossa. Hän itse (Jeltsin) näki sen ensimmäisen kerran vasta kun hänelle luovutettiin Gorbatshovin paperit.
Keskisuomalainen tänään
lehdistökatsaus
4284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Erään helmikuun Savon Sanomat kertoo myös että Venäjän presidentin huippusalaisessa arkistossa on myös Hitlerin toinen kives. Jeltsin näki sen itse siirtäessään paperinpainona pidettyä Graalin maljaa Moltov-Ribbentrop -sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan päältä. Tämän ja monia muitakin intiimejä detaljeja Jeltsin paljasti Koivistolle datsansa saunassa.
pitää salaisuudet ominani! En esimerkiksi kerro sinulle mitä olen jo vuosia puuhastellut vaimosi kanssa.
Kyllä Keijo Korhonen poliitisen historian laitokselta laitettiin kouluhallituksen delekoimana ottamaan selvää Saksasta Molotov-Ribbentrop baktista. Manuhan viittasi tuossa puheessaan myös Korhosen osuuteen asiassa. Lopputulos oli että Erkki Ahon johtama kouluhallitus pysyi painostuksesta huolimata kannassaan.
Mistähän lienee kysymys kun Koivisto viittaa (väittää)dokumenttien tuhoutuneen Berliinissä, kyllä Korhonen sai alkuperäisistä dokumenteista kopiot kouluhallituksen käyttöön Baden-Badenista.
Tämän lähteeni mukaan Saksasta löytyi alkuperäiset paperit vieläpä molemmilla kielillä.
Suomen Kuvalehti 34/1976 on lähteeni josta ote Keijo Korhosen 21.4-76 päiväyksellä varmennettuna. (Suomi Taisteli Jukka L Mäkelä- Helge Seppälä)
"Laitos on Valtionarkiston välityksellä Bonnista tilannut akten zur deutschen auswärtigen Polik, B,7 (Baden-Baden 1956)- teoksen perusteella kansallissosialistisen Saksan ulkoministeriön poltiittisen arkiston (Politisches Archiv des Auswärtigen Amtes) asiakirjoista ko.lisäpäytäkijan ALKUPERÄISET saksan- ja venäjänkielistentekstien (Dokument 229/F 19/182-83, "Geheims Zusatzprotokoll", "Sekretnyj dopolnijtelnyj protoko") valokuvajäljennökset, joista tämän kirjeen oheenon liitetty kopiot. Pöytäkirjan 1. kohdassa sanotaan:......"
kantaa. Tuo bakti on löytynyt alkuperäisenä Saksasta.
Nl.on koulutiedeakatemian johtaja A.G Koloskov painosti Suomea aiheesta 16.12-75.
Ensi kerran sen teksti julkaistiin 1948 USA.n ja Englannin ulkoministeriöiden julkistamissa AUSWÄRTIGES AMTIN alkuperäisasiakirjojen kokoelmissa.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-10-12,104:2:491731,1:0:0:0:0:0:
Ribbentrop-sopimus oli tiukasti vartioitu salaisuus Neuvostoliitossa
KARI VALTONEN
Molotov-Ribbentrop -sopimus kuului Neuvostoliitossa niin suuriin salaisuuksiin, että sen ainoaa kappaletta säilytettiin presidentin arkistossa.
- Presidentti Boris Jeltsin sanoi nähneensä tuon sopimuksen ensimmäistä kertaa vasta kun hänelle luovutettiin Mihail Gorbatshovin paperit, presidentti Mauno Koivisto kertoi Jeltsinin sanoneen hänelle Suomessa vieraillessaan.
Koivisto kertoi Suomen ja Saksan suhteista UKK:n perinneyhdistyksen kokouksessa torstaina.
Molotovin ja Ribbentropin sopimusta tehtiin 1940 kaksi kappaletta, joista toinen tuhoutui Berliinissä. Neuvostoliitto ja Saksa sopivat tuossa asiakirjassa, etteivät ne hyökkää toistensa kimppuun.
Sopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan taas kirjattiin, että Saksa saa Puolan ja Neuvostoliitto Baltian maat sekä Suomen. Lisäpöytäkirja toteutui muuten paitsi Suomen osalta.
Presidentti Koiviston mukaan ulkoasiainhallinnosta välillä yliopiston professorina pistäytynyt Keijo Korhonen osoitti siviilirohkeutta, kun hän antoi aikanaan lausunnon, jonka mukaan Molotovin-Ribbentropin sopimusta on pidettävä historiallisena asiakirjana, vaikka siitä ei ollut dokumenttia.
Neuvostoliitto kiisti pitkään koko sopimuksen olemassaolon ja siksi Korhosen lausunto aiheutti Koiviston mukaan "vipinää".
Koivisto sanoi, että hänellä oli ennen presidentiksi tuloaan hyvinkin täsmällinen käsitys siitä, olisiko jatkosota ollut vältettävissä. Näin vaikka kysymys Koiviston mukaan on hankala.
- Virassa ollessani jouduin ottamaan vähemmän täsmällisen kannan tuohon asiaan. Uskon, että on monia, jotka uskovat pehmeämpään kantaan.
- Se, ettei sota ollut väistettävissä, tuntuu korskealta.
Koiviston silmissä tutkimuksen tilanne näyttää nyt siltä, että vastatkoon kukin tuohon kysymykseen omantuntonsa mukaan.
Julkaistu 12.10.2007 2:32:14