Eilisessä Helsingin Sanomissa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja, EUn ja Naton suhdeteiden asiantuntija Hanna Ojanen toteaa, ettei ole mitenkään itsestään selvyys, että kumpikaan (EU tai Nato) puolustaisi Suomea, vaikka olisimme molempien jäsen.
Ojasen mukaan Nato on liikkumassa poispäin alueellisen puolustuksen ideasta. Hänen mukaan ennen vanhaan Natolla oli suunnitelmia oman alueensa puolustuksen järjestämisestä. Jos Suomi olisi silloin ollut Naton jäsen, olisi varmaan ollut suunnitelmat siitä, kuka Suomen aluetta mitenkin avustaa. Nykyisin ei ole mitenkään selvää, että Ntossa olisi jokin patenttiratkaisu esimerkiksi Suomen puolustamiseen.
Sama kehityssuunta lienee havaittu Norjassakin: Jopa Norjan puolustusministeri on sitä mieltä, ettei maa voi luottaa Naton apuun pahan paikan tullen.
Vuonna 1999 pidetty Naton huippukokous hyväksyi järjestölle uuden strategisen konseptin. Konseptin mukaan järjestö voi tarvittaessa ryhtyä muihinkin kuin 5. artiklan mukaisiin toimiin. Tuo päätös tosiasiallisesti muutti Nato-maat toistensa puolustajista läntisten intressien sotilaallisiksi edistäjiksi. Tämä uusi konsepti on saatettu voimaan ilman, että sitä on hyväksytetty kansallisissa parlamenteissä.
Jopa Nato kriisinhallinnan sisältö määräytyy Naton sisällä virkamiestyönä johon kansalliset poliitikot eivät juurikaan voi vaikuttaa. Kaiken huipuksi suuri osa tuosta virkamiestyöstä on salaista.
Maamme Nato-intoilijat patistavat hakeutumaan liiton jäseniksi. He perustelevat vaatimustaan turvatakuiden saamisella. Vastustajia he moittivat menneeseen aikaan jämähtämisestä.
On ilmeistä, ettei sitä Natoa, johon jotkut ovat Suomea ajamassa, ole olemassakaan. Turvatakuut ovat historiaa. Sen sijaan Natosta on kehittymässä järjestö, joka sotkisi meidät meille kuulumattomiin kriiseihin.
Ketkä ovat jämähtäneet menneeseen aikaan?
Ojasen mukaan Nato on liikkumassa poispäin alueellisen puolustuksen ideasta. Hänen mukaan ennen vanhaan Natolla oli suunnitelmia oman alueensa puolustuksen järjestämisestä. Jos Suomi olisi silloin ollut Naton jäsen, olisi varmaan ollut suunnitelmat siitä, kuka Suomen aluetta mitenkin avustaa. Nykyisin ei ole mitenkään selvää, että Ntossa olisi jokin patenttiratkaisu esimerkiksi Suomen puolustamiseen.
Sama kehityssuunta lienee havaittu Norjassakin: Jopa Norjan puolustusministeri on sitä mieltä, ettei maa voi luottaa Naton apuun pahan paikan tullen.
Vuonna 1999 pidetty Naton huippukokous hyväksyi järjestölle uuden strategisen konseptin. Konseptin mukaan järjestö voi tarvittaessa ryhtyä muihinkin kuin 5. artiklan mukaisiin toimiin. Tuo päätös tosiasiallisesti muutti Nato-maat toistensa puolustajista läntisten intressien sotilaallisiksi edistäjiksi. Tämä uusi konsepti on saatettu voimaan ilman, että sitä on hyväksytetty kansallisissa parlamenteissä.
Jopa Nato kriisinhallinnan sisältö määräytyy Naton sisällä virkamiestyönä johon kansalliset poliitikot eivät juurikaan voi vaikuttaa. Kaiken huipuksi suuri osa tuosta virkamiestyöstä on salaista.
Maamme Nato-intoilijat patistavat hakeutumaan liiton jäseniksi. He perustelevat vaatimustaan turvatakuiden saamisella. Vastustajia he moittivat menneeseen aikaan jämähtämisestä.
On ilmeistä, ettei sitä Natoa, johon jotkut ovat Suomea ajamassa, ole olemassakaan. Turvatakuut ovat historiaa. Sen sijaan Natosta on kehittymässä järjestö, joka sotkisi meidät meille kuulumattomiin kriiseihin.
Ketkä ovat jämähtäneet menneeseen aikaan?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ketkä ovat jämähtäneet menneeseen aikaan?
Länsi yhteistyön vastustajat jota vastustavat Nato EU ja pohjoismaista yhteistyötä.
Kaikki kolme järjästelmää vahvistaa osaltaan Suomen turvallisuutta.
Pohjoismainen yhteistyö toimii mainiosti:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nammo
Suomella ja Norjalla on sekä aluepuolustusta että yhteinen ammushuolto.
Islannilla ei ole puolustusvoimia, joten Islannin osuus Lapin puolustamiseen jää postikortiksi.
Ruotsi on lopettanut jalkaväkeä, joten se luopuu vapaaehtoisesti Keski- ja Pohjois-Ruotsista, joten se ei ole kovin yhteistyökykyinen.
Tanskalla ei ole puolustusvoimie kohta enää ollenkaan, vaan ainoastaan kaksi prikaatia sekä kovat puheet "kovista ytimistä".
Lisäksi Tanska ja Ruotsi pyrkivät lopettamaan Suomen maatalouden, jote ei ole enää edes navettaa, mitä Itä- ja Pohjois-Suomessa puolustaisi, ehkä jotain hiihtokeskuksia.
eivät nuo NATO vetoiset poliitikot edes tiedä minne yrittivät tai yrittävät viedä melkein väkisin maan. Se tuntuu sellaiselta niin suurelta rikokselta kaikessa valheluisuudessaan faktoja, historia ja ylipäätään pähkähulluja – lähtisivät maasta jo, jos olisivat sen veran reiluja... en tulisi ainaakan vähään aikaan takaisin.....
1960-luvulla puolustusvoimien lakkauttajia ei olisi kutsuttu NATO:n kannattajiksi niin kuin nykyään, vaan partaradikaaleiksi pasifisteiksi.
Helsingin Sanomatkin on vihdoinkin viitsinyt päästää julkisuuteen asiantuntijanäkemyksen, joka vastaa NATO:n sopimuksia sekä viime aikaista kehitystä.
NATO:n jäsenvaltioilla on KAHDENLAISIA tehtäviä: NATO:n peruskirjan mukaisia velvotteita, jotka tekevät tai tekivät NATO:sta YK:n peruskirjan 51. artiklan hengessä PUOLUSTUSLIITON (Neuvostoliiton ja Varsovanliiton maahyökkäystä vastaan).
Kun Neuvostoliitto lakkasi 1991 ja NATO:n tarpeettomuus tuli ilmeiseksi, oli välttämätöntä LAAJENTAA NATO:A YLEISSOTILASLIITOKSI, joka voi toimia muussakin kuin puolustusmielessä Euroopan - Pohjois-Atlantin alueella.
Näin muodostui toinen ryhmä NATO:n jäsenvaltioiden tehtäviä, ne tehtävät, joita NATO:n peruskirjassa ei määritellä.
Euroopan unionilla ei ole Ranskan ja Britannian sekä muiden maiden erimielisyydestä johtuen ulkopolitiikkaa, minkä vuoksi niillä ei voi olla puolustuspolitiikkaa, joka takaisi EU:n ja ETA:n ulkorajavaltioille riittävän suojajoukon aluepuolustukseksi.
Nyt ulkorajavaltiot maksavat sekä kansainvälisestä toiminnasta ja asevarustelusta sekä ulkorajapuolustuksen tarvitsemasta sotilaskoulutuksesta.
Maa, joka liittyy NATO:on vaihtaa oman aluepuolustuksensa teoreettiseen Yhdysvaltain ydinasevarjoon tietämättä, ettei yhdelläkään NATO:n jäsenvaltiolla ole mahdollisuutta vaatia Yhdysvaltoja tuhoamaan koko maailmaa vain sen vuoksi, että jonkin vähäpätöisen jäsenvaltion valtiollinen olomassa olo olisi vaakalaudalla.
Ilman aluepuolustusta ei Yhdysvalloilla tai NATO:n parlamentaarisella neuvostolla ei ole edes aikaa pohtia yksittäisen maan kohtaloa koska liian heikolla aluepuolustuksella itsenäisyys menee tunneissa tai parissa päivässä.
Vain maat, joiden itsenäisyys voi kestää viikosta kahteen ovat edes jotenkin autettavissa.
Hyvä kirjoitus jossa hyviä pointteja. Unohdat kuitenkin että Ydinase löytyy EU:ssa myös Ranskalta ja Britannialta. NATO:n "Nuclear sharing"-konseptin kautta ainakin Saksalla, Belgialla, Italialla, Hollannilla ja Turkilla on käytössään ydinaseita.
"Unohdat kuitenkin että Ydinase löytyy EU:ssa myös Ranskalta ja Britannialta."
* Pelkkä vastaiskuase Britannialla sukellusveneessä - ei taistelukäyttöä.
NATO:n "Nuclear sharing"-konseptin kautta ainakin Saksalla, Belgialla, Italialla, Hollannilla ja Turkilla on käytössään ydinaseita."
* Ei ole ilman Yhdysvaltain lupaa. Kurdeille ja kreikkalaisille voisi tosin lahjoittaa muutamia taktisia ydinaseita. Ehkä myös Hamasille.
http://www.ylioppilaslehti.fi/2003/09/19/turvanainen/
Aihe kaikkinensa muuttunut. Miksi ei tätä ketjua poisteta. Nyhän eletään 20.2.2023 ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan löhes vuosi sitten. Koko maailma on muuttunut vuodessa.
"1960-luvulla puolustusvoimien lakkauttajia ei olisi kutsuttu NATO:n kannattajiksi niin kuin nykyään, vaan partaradikaaleiksi pasifisteiksi."
Nykyään NATOn kannattajiksi ilmoittautuvat Haavistolaiset ja Setan kannattajat.