miksi Apollo ...otetaan vaikka 13, kiersi kuun niin nopeasti verrattuna Japsien KAGUYA (SELENE) luotaimeen. SELENE laukaistiin sep.14 ja on vasta nyt asettumassa kuun kiertoradalle (arvio oct.19). (http://www.jaxa.jp/press/2007/10/20071001_kaguya_e.html)
Apollo käytti aikaa vain 5 päivää, 22 tuntia, 54 minuuttia ja 41 sekuntia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Apollo_13)
Oli ne huimia jätkiä...tai sitten fysiikan lait ovat muuttuneet sitten 60-luvun.
Apollo käytti aikaa vain 5 päivää, 22 tuntia, 54 minuuttia ja 41 sekuntia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Apollo_13)
Oli ne huimia jätkiä...tai sitten fysiikan lait ovat muuttuneet sitten 60-luvun.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuuhun voi lentää monella eri tavalla. Selene kiersi maata elliptisellä radalla, ja kiihdytti nopeuttaan pikku hiljaa. Jokaisella kierroksella sen kiertoradan etäisin piste oli kauempana ja kauempana, kunnes se viimein saavutti sen etäisyyden, jossa Kuun painovoima ylitti Maan painovoiman.
Apollot kiihdyttivät kerralla yhdellä muutaman minuutin poltolla tarvittavaan nopeuteen. Tällä poltolla Apollot siirtyivät kerralla kiertoradalle, jonka etäisin piste oli Kuun painovoiman puolella.
Selenen käyttämä menetelmä on energiataloudellisempi, mutta miehitetyllä lennolla ei voi hidastella.
Jenkit käyttivät joka raketissaan useita Cadillacin V8 -moottoreita ja japsiluotain toimii yhdellä Toyotan kaksilitraisella, että onhan siinä selvä tehoero.
Vastaavasti Smart-1 luotamella matka kesti kolme vuotta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/SMART-1
Selkeestikin se johtuu fysiikan lakien muuttumisesta taikka sitten fourtwon litrainen moottori on sen verran tehottomampi kuin Selenen Toyotassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Smart_Fortwo
joka kestää laukaisusta --> kuun kiertoradalle siirtymiseen. Smart-1: 2. marraskuuta 2004 poistuminen Maan kiertoradalta ja 15. marraskuuta 2004 siirtyminen Kuun kiertoradalle. Tälläkin rakkineella kesti n. 2 viikkoa lentää maan kiertoradalta kuun kiertoradalle. Saman ajan käytti Japsien selene. Sori vaan, kuuvirkkari uskovaiset/hihhulit, apollot lensi vain mielikuvituksissa kuuhun.
Perjantaina ajoin autolla Citymarkettiin. Matka kesti 5 minuuttia. Lauantaina kävelin Citymarkettiin. Matka kesti tällä kertaa 30 minuuttia.
Koska eri päivinä matkoihin kului eri aika, sinun keharilogiikallasi en ole millään voinut käydä autolla kaupassa!
Asia on selkeästi liian monimutkainen tavallisen asiaa opiskelemattoman salkkarin ymmärrettäväksi.
Nuo "maan kiertoradalta poistumiset" ovat vain yritys tehdä asia kansanomaisesti ymmärrettäväksi. Oikeasti Apollot, Selene ja Smart eivät missään vaiheessa poistuneet Maan kiertoradalta. Kuu kiertää Maata 380000 km etäisyydellä. Eli myös Kuun kiertoradalla oleva raketti kiertää edelleen koko ajan Maata, mutta samalla myös Kuuta.
Matalalla muutaman sadan kilometrin korkeudella Maasta olevalla pyöreällä kiertoradalla lennetään nopeudella 27000 km/h. Kuu siis kiertää Maata korkeammalla, ja nopeudella 3500 km/h. Kuuhun voi lentää monella eri tavalla, joista nämä ovat kaksi äärimmäistä:
1) Kiihdytetään aluksen nopeudeksi 40000 km/h. Tämä vie aluksen ellipsin muotoiselle kiertoradalle, jonka etäisin piste on noin Kuun etäisyydellä tai kauempana. Aluksen nopeus tällä elliptisellä kiertoradalla ei ole vakio, vaan hidastuu aina Maasta etäännyttäessä, ja kiihtyy lähestyttäessä. Kun kiertoradan kaukaisin piste sattuu lähelle Kuuta, imaisee se aluksen omalle kiertoradalleen. Tämä on nopein tapa lentää Kuuhun, kun rata asetetaan niin, että jo ensimmäisen kierroksen kaukaisin piste sattuu Kuun lähelle.
2) Pysytään koko ajan ympyräradalla, mutta kasvatetaan radan korkeutta jatkuvasti, kunnes ollaan lähellä Kuun kiertorataa, ja tietysti myös Kuuta, jolloin Kuu imaisee aluksen omalle kiertoradalleen. Aluksen nopeus siis hidastuu samalla 27000 km/h -> 3500 km/h. Tämä on hitain mutta myös taloudellisin tapa lentää Kuuhun. Kiertoradan nostamiseen hitaasti riittää pienikin moottori.
Lisäksi siis mikä tahansa noiden kahden tapauksen välimuoto on mahdollinen. Esimerkiksi voidaan olla elliptisellä kiertoradalla, jonka ääripistettä kasvatetaan kierros kierrokselta pienellä oikea-aikaisella kiihdytyksellä.
Apollot käyttivät luonnollisesti tapaa 1, koska miehitetyillä lennoilla lyhyt lentoaika on tärkeintä. Tarvittava kiihdytys tehtiin isolla ja tehokkaalla rakettimoottorilla noin 10-15 minuutin hurjalla poltolla.
Selenellä ja Smartilla ei ollut mitään kiirettä, joten ne käyttivät lähempänä vaihtoehtoa 2 olevaa taloudellisempaa tapaa. Niissä oli suhteessa paljon pienemmät ja heikommat moottorit kuin Apolloissa, joita käytettiin paljon pitempi aika.
Smart-1 sukkuloin kuuhun näin:
http://www.esa.int/images/img16a_L.gif
Selene rullaili sinne näin:
http://www.spaceflightnow.com/h2a/selene/images/selenemission.jpg
Prospector luotain rullailee:
http://www.chemsoc.org/chembytes/ezine/images/1998/moon_orbit.gif
Apollo Kuuhun ja takaisin
http://www2.jpl.nasa.gov/galileo/sepo/education/nav/apollo.jpg
kuinka nuo hörhöt aina luulevat löytäneensä uuden mullistavan todisteen huuhaa-teorioilleen, jota kukaan maailman tuhansista tiedemiehistä ei ole sattunut aikaisemmin hoksaamaan.
Etkö dorka ihan oikeasti tajua, että jos Apollojen lentosuunitelman mukaan ei voisi päästä kuuhun, olisi joku muukin kuin vain sinä varmasti huomannut sen jo aikaisemin?
Sait ilmaiseksi melkoisen laadukkaan kurssin avaruusmekaniikkaan. Eikö sinussa ole miestä kiittää siitä, ja pyytää anteeksi hörhöilyäsi?
Eipä ollut sitten miestä hörhössä.
Katsopas hörhö vielä aloitusviestisi kaguya-linkki ja sivulta löytyvä kuva uudestaan. Kuvaa klikkamalla saat siitä isomman ja tarkemman version. Mietipä, miksi avaruuden tyhjiössä Maan ja Kuun välillä otetussa HDTV-kuvassa ei näy lainkaan tähtiä!