Mikä ryhmä se oli jota Lauri Törni johti ja johon Mauno Koivisto kuului? Olen lukennut jostakin, että se oli joku erikoisjoukkue joka tappoi paljon vihollisia vai pitääkö tämä paikkansa?
Lauri Törni ja Mauno Koivisto
mikä ryhmä
5214550
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Sissik./1D:tä. Eikä kumpikaan heistä missään nimessä ollut kaukopartiomies.
edelliseen. Jääkärikomppania/ 1D:tä
tuskin sissikomppanioitten luetteloista löytyy kummankaan nimeä.
jo korjattu edellisessä viestissä. Toisekseen kokoonpanoihin ei kuulunut jatkosodassa erillisiä sissikomppanioita.
http://www.sota-arkisto.fi/pdf/kopsa.pdf
20. Sissipataljoonat ja -osastot.
Pataljoonat jv:ssä koostuvat komppanioista. Osasto Marttina jne näistä tuli myöhemmin komppanioita ja tottakai niissä oli komppaukot niin kuin täälläkin on huru-ukot vaikka tämä onkin vain s24 vastaajien palsta.
Törni oli innokas partiomies. Maaliskuun lopulla Törni lähti vänrikki Urho Mölsän ja konepistoolimies Asser Uusi-Jaakkolan kanssa sieppausmatkalle; vihollisvangeista oli luvassa ylimääräisiä lomapäiviä. Sieppaus ei onnistunut, mutta paluumatkalla Törni hiihti lumipyryssä suomalaisen putkimiinan ansalankaan ja haavoittui. Mölsä ja Uusi-Jaakkola eivät haavoittuneet, he siirsivät Törnin ahkioon ja vetivät hänet takaisin suomalaisten puolelle.
Törni pääsi neljässä tunnissa kenttäsairaalaan. Sirpaleita löydettiin oikeasta reidestä, oikeasta kädestä ja kyynärseudusta. Hänet siirrettiin Vaasan sotasairaalaan, jossa hän toipui lähes juhannukseen asti.
Törni pääsi toipumislomalle, jolta hän ei palannut. Viranomaiset ilmoittivat JR 56:een, että luutnantti Törni oli kadonnut lomallaan. Rykmentin esikunnasta vastattiin, että Törni on ollut etulinjassa jo pitemmän aikaa. Törni oli karannut lomalta rintamalle. Tapaus herätti hilpeyttä rintamalla ja muuallakin.
Jalkaväkirykmentti 56 oli asemissa Maaselän kannaksella. Rintamalinja kulki Äänisen pohjoisrannalta Poventsasta alkavaa Stalinin kanavaa pitkin.
[muokkaa] Sissikomppanian päällikkö
Vuoden 1943 tammikuussa päätettiin perustaa 1. divisioonaan kaksi sissikomppaniaa, joita salaamistarkoituksessa kutsuttiin jääkärikomppanioiksi. Törni määrättiin toisen sissikomppanian päälliköksi. Seurasi tiukka koulutusvaihe.
Keväällä Törnin sissit tekivät useita lyhyitä partiomatkoja vihollisen puolelle. Vihollista yritettiin härnätä ulos tukikohdista yleensä siinä onnistumatta. Huhtikuussa sissikomppaniat hajotettiin ja kesäkuussa 1. divisioonaan perustettiin partisaanintorjuntaosasto, jonka komentajaksi Törni määrättiin. Osasto teki partioretkiä, järjesti väijytyksiä ja rakensi miinoituksia. Desantteja metsästettiin ja linjojen takaista maastoa pidettiin puhtaana.
Joulukuussa Törni sai määräyksen perustaa jääkärikomppanian, jonka rungoksi tuli partisaanintorjuntaosastossa ja aikaisemmissa 1 D.:n jääkärikomppanioissa (JR 35 ja JR 56) palvelleet miehet. Osasto Törniksi nimetyn jääkärikomppanian tunnukseksi tuli Törnin jääkäri Olavi Mannosen suunnittelema tunnus, jossa on keltaisen T-kirjaimen läpi iskevä punainen salama. Törnin maine oli kova Suomessa ja "ulkomailla". "Tuokaa Törni elävänä tai kuolleena, maksamme hänestä kolme miljoonaa Suomen markkaa", Moskovan Tiltu kuulutti eetteriin.
Vuoden vaihteessa komppania majoittui Jouhivaaraan Seesjärven etelärannalle. Helmikuussa komppaniaan saapui pitkä mies Turusta, jääkäri ja myöhemmin Tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Seesjärven pohjoisrannalle oli sijoitettu venäläisten 33. hiihtoprikaati ja Jalkaväkirykmentti 55. Venäläiset lähettivät jatkuvasti vahvoja partioita häiritsemään suomalaisia.
Maaliskuun 16. ja 17. päivien välisenä yönä venäläiset hyökkäsivät pataljoonan vahvuisella osastolla Seesjärven etelärannalle ja miehittivät suomalaisten tukikohdan. Paikalle hälytettiin Osasto Törni, joka vastaiskullaan selvitti tilanteen. Noin kolmensadan hengen vihollisosastosta kaatui 82 miestä ja 32 joutui vangiksi.
Sotasaaliiksi tuli 58 konepistoolia, viisi liekinheitintä, kaksi pikakivääriä ja muun muassa 115 paria suksia. Toisen Degtjarev "Emma"-pikakiväärin sai hyökkäykseen osallistunut jääkäri Koivisto. Törnin miehistä kuusi kaatui ja 11 haavoittui. II armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnantti Paavo Talvela, välitti ylipäällikkö Mannerheimin ja omat kiitoksensa joukoille. Kiitokset kohdistuivat erityisesti jääkärikomppanialle ja luutnantti Lauri Törnille.
Venäläisten suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa Törnin jääkärikomppania joutui ottamaan vastuun koko Jouhivaaran lohkosta, muita joukkoja tarvittiin Karjalankannaksella. Eräässä vastaiskussa komppania tuhosi 60 vihollista.
Osasto Törniä tarvittiin 5. kesäkuuta etelämpänä Säämäjärven pohjoispuolella torjumaan kaksi etenevää vihollisrykmenttiä. Lähes kahden vuorokauden taistelujen aikana Törnin osasto tuotti viholliselle satojen miesten tappiot. Jääkärikomppania menetti näissä taisteluissa haavoittuneina, kaatuneina ja kadonneina 31 miestä, joista kolme upseeria.
[muokkaa] Mannerheim-risti ja sotimisen loppu Suomessa
Törni nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 144 heinäkuun 9. päivänä 1944. "Luutnantti Törni on luontainen johtajakyky, kylmäverinen ja neuvokas", kenraalimajuri Uno Fagernäs sanoo perusteluissaan. "Talvisodassa ja nykyisessä sodassa hän on monesti osoittanut erityistä urhoollisuutta, taitoa ja neuvokkuutta. Rohkeutensa ja intonsa ansiosta hän on saanut juurrutetuksi koko osastoonsa loistavan taisteluhengen ja on siten vaikuttanut henkilökohtaisesti huomattavasti taistelun edellytyksiin."
Törni ylennettiin kapteeniksi 28. elokuuta 1944. Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä astui voimaan 4.-5. syyskuuta. Törnin jääkäreiden sota oli lopussa ja kapteeni lähti lomalle. Törni pyrki myös jääkärikomppaniansa kanssa Lapin sotaan saksalaisia vastaan. Everstiluutnantti Lars Rönnquist ja kenraalimajuri Uno Fagernäs kuitenkin tyrmäsivät ajatuksen: komppania oli jo sotinut tarpeeksi. Törni kotiutettiin 3. marraskuuta 1944.
Törni piilotti asealiupseerinsa Arvo Männistön kanssa joukon aseita Enon korpimetsiin. Törni teki sen omasta aloitteestaan, asia ei liittynyt asekätkentäjuttuun. Miehet veivät metsään kolme laatikollista aseita, kahdeksan ammuslaatikkoa ja 36 käsikranaattia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Törni
http://personal.inet.fi/clan/hotone/torni/index2.html
Sissikomppanian päällikkö
Vuoden 1943 tammikuussa päätettiin perustaa 1. divisioonaan kaksi sissikomppaniaa, joita salaamistarkoituksessa kutsuttiin jääkärikomppanioiksi. Törni määrättiin toisen sissikomppanian päälliköksi. Seurasi tiukka koulutusvaihe.
Keväällä Törnin sissit tekivät useita lyhyitä partiomatkoja vihollisen puolelle. Vihollista yritettiin härnätä ulos tukikohdista yleensä siinä onnistumatta. Huhtikuussa sissikomppaniat hajotettiin ja kesäkuussa 1. divisioonaan perustettiin partisaanintorjuntaosasto, jonka komentajaksi Törni määrättiin. Osasto teki partioretkiä, järjesti väijytyksiä ja rakensi miinoituksia. Desantteja metsästettiin ja linjojen takaista maastoa pidettiin puhtaana.
Joulukuussa Törni sai määräyksen perustaa jääkärikomppanian, jonka rungoksi tuli partisaanintorjuntaosastossa ja aikaisemmissa 1 D.:n jääkärikomppanioissa (JR 35 ja JR 56) palvelleet miehet. Osasto Törniksi nimetyn jääkärikomppanian tunnukseksi tuli Törnin jääkäri Olavi Mannosen suunnittelema tunnus, jossa on keltaisen T-kirjaimen läpi iskevä punainen salama. Törnin maine oli kova Suomessa ja "ulkomailla". "Tuokaa Törni elävänä tai kuolleena, maksamme hänestä kolme miljoonaa Suomen markkaa", Moskovan Tiltu kuulutti eetteriin.
Vuoden vaihteessa komppania majoittui Jouhivaaraan Seesjärven etelärannalle. Helmikuussa komppaniaan saapui pitkä mies Turusta, jääkäri ja myöhemmin Tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Seesjärven pohjoisrannalle oli sijoitettu venäläisten 33. hiihtoprikaati ja Jalkaväkirykmentti 55. Venäläiset lähettivät jatkuvasti vahvoja partioita häiritsemään suomalaisia.
Maaliskuun 16. ja 17. päivien välisenä yönä venäläiset hyökkäsivät pataljoonan vahvuisella osastolla Seesjärven etelärannalle ja miehittivät suomalaisten tukikohdan. Paikalle hälytettiin Osasto Törni, joka vastaiskullaan selvitti tilanteen. Noin kolmensadan hengen vihollisosastosta kaatui 82 miestä ja 32 joutui vangiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Törni#Sissikomppanian_p.C3.A4.C3.A4llikk.C3.B6
Vuoden 1943 tammikuussa päätettiin perustaa 1. divisioonaan kaksi sissikomppaniaa, joita salaamistarkoituksessa kutsuttiin jääkärikomppanioiksi. Törni määrättiin toisen sissikomppanian päälliköksi. Seurasi tiukka koulutusvaihe.
Keväällä Törnin sissit tekivät useita lyhyitä partiomatkoja vihollisen puolelle. Vihollista yritettiin härnätä ulos tukikohdista yleensä siinä onnistumatta.
Huhtikuussa sissikomppaniat hajotettiin ja kesäkuussa 1. divisioonaan perustettiin partisaanintorjuntaosasto, jonka komentajaksi Törni määrättiin. Osasto teki partioretkiä, järjesti väijytyksiä ja rakensi miinoituksia. Desantteja metsästettiin ja linjojen takaista maastoa pidettiin puhtaana.
Marraskuussa Törni sai määräyksen perustaa jääkärikomppanian, jonka rungoksi tulisi partisaanintorjuntaosasto. Osasto Törniksi sanotun jääkärikomppanian tunnukseksi tuli hihamerkki, jossa oli T-kirjaimen läpi iskevä salama. Törnin maine oli kova.
– Tuokaa Törni elävänä tai kuolleena, maksamme hänestä kolme miljoonaa Suomen markkaa, Moskovan Tiltu kuulutti eetteriin.
Vuoden vaihteessa komppania majoittui Jouhivaaraan Seesjärven etelärannalle. Helmikuussa komppaniaan saapui pitkä mies Turusta, jääkäri Mauno Koivisto.
Seesjärven pohjoisrannalle oli sijoitettu venäläisten 33. hiihtoprikaati ja Jalkaväkirykmentti 55. Venäläiset lähettivät jatkuvasti vahvoja partioita häiritsemään suomalaisia.
Maaliskuun 16. ja 17. päivien välisenä yönä venäläiset olivat erityisen aktiivisia. He hyökkäsivät pataljoonan vahvuisella osastolla Seesjärven etelärannalle ja miehittivät suomalaisten tukikohdan. Paikalle hälytettiin Osasto Törni, joka vastaiskullaan kiivaasti taistellen selvitti tilanteen.
Noin kolmensadan hengen vihollisosastosta kaatui 82 miestä ja 32 joutui vangiksi. Sotasaaliiksi tuli 58 konepistoolia, viisi liekinheitintä, kaksi pikakivääriä ja muun muassa 115 paria suksia. Toisen Degtarjev-pikakivääriin sai hyökkäykseen osallistunut jääkäri Koivisto.
Törnin miehistä kuusi kaatui ja yksitoista haavoittui. Toisen armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnantti Paavo Talvela, välitti ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin ja omat kiitoksensa joukoille. Kiitokset kohdistuivat erityisesti jääkärikomppanialle ja luutnantti Lauri Törnille.
Venäläisten suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa Törnin jääkärikomppania joutui ottamaan vastuun koko Jouhivaaran lohkosta, muita joukkoja tarvittiin Karjalan kannaksella. Eräässä vastaiskussa komppania tuhosi kuusikymmentä vihollista.
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotasankarit - Lauri Torni.htm
Luutnantti, Mannerheim-ristin ritari, Lauri Tömi
Yhdeksäs komppania oli alkuvuodesta 1944 etulinjassa Maaselän kannaksella lähellä Seesjärveä. Jääkärikomppania oli Seesjärven länsirannalla olevassa Jouhivaaran kylässä. Maisema oli kumpuilevaa. Vanhat karjalaistyyliset talot oli kauniisti sijoitettu maastoon. Rakennuksessa oli saman katon alla suojat paitsi ihmisille myös eläimille, eikä huonolla ilmalla ollut tarvis katon alta välttämättä poistua.
Harjoitus komppaniassa oli tiivistä, ruoka oli tavallista parempaa, sukset ja aseet olivat valkoisiksi maalatut. Olin ollut JR 35:ssä konepistoolimiehenä, mutta nyt jääkärikomppaniaan tultuani minulle annettiin aseeksi kivääri. Kaikilla muilla oli konepistooli.
Kevättalvella venäläiset hyökkäsivät yli Seesjärven ja yrittivät vallata Kuusniemen kärjessä olevan tukikohdan. Hälytyksen saatuamme lähdimme autoilla Kuusniemen suuntaan ja jatkoimme sitten matkaa suksilla. Komppanian päällikkö Lauri Tömi kulki ensimmäisen joukkueen mukana, johon minäkin kuuluin, niemen vasenta puolta järven jäätä pitkin aivan rannan tuntumassa.
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/mauno_koivisto/nuoren_sotilaan_sota_mauno_koivi.htm
Molemmat taistelivat etulinjassa ja olivat kaukopartiomiehiä. Törnin porukko oli erikoisjokkue jota käytettiin vaikeiden tehtävien suorittamiseen. Vai tiedätkö sinä muka paremmin kuin Koivisto ja muut jotka ovat itse kokeneet nämä asiat ja kertoneet ne julkisuuteen??????
Näkyy olevan ikuisuuskysymys tällä palstalla tämä käsitys kaukopartiomiehistä. Lauri Törni ja Mauno Koivisto eivät todellakaan olleet kaukopartiomiehiä tarkastellessa aihetta sanan oikeassa merkityksessä.
Kaukopartiotoiminnan eräänlaisena isänä voidaan pitää majuri Pauli Marttinaa, joka talvisodan jälkeen ryhtyi kokoamaan sopiviksi katsomiaan miehiä tiedustelutoimintaa varten. Aikaa myöten toiminta vakiintui ja sai ne organisatooriset muotonsa, joina nämä kaukopartioyksiköt sittemmin tunnettiin. Kaukopartio-osastojen tehtävät olivat tiedustelu- ja tuhoamistehtävät, joista selkeä pääpaino oli ensinmainitulla. Kaukopartioyksiköt oli komppanianmuotoon koottuja ja alistettuja suoraan Päämajan alaisuuteen. Näistä käytettiinkin nimitystä Päämajan kaukopartio-osastot. Osastojen komentajina toimivat Vehviläinen, Kuismanen, Marttina ja Paatsalo ja virallinen nimike osastoille oli ErP4.
Divisioonilla saattoi olla oma lähitiedustelutoimintaa harjoittava yksikkö esim. jääkärikomppanian muotoisena. Näin oli mm. 14.D ja 1.D kohdalla. Törnin johdossa oli tämä 1.Divisioonan jääkärikomppania, jonka toiminta perustui pääsääntöisesti etulinjavastuuseen ja erityistehvienkin osalta rajoittui lähialueelle divisioonan vastuualueella. Toiminnaltaankin tehtävät olivat enemmänkin vastaiskutyyppisiä tai viivytystehtäviä sekä myös lähitiedustelu korostui näissä jääkärikomppanioiden toiminnoissa. Mutta missään nimessä niiden kohdalla ei voi puhua kaukopartiotoiminnasta, mikäli ymmärtää niiden toimintojen logiikan eron.
Helvetin komea copy/paste
Eivät todella olleet kaukopartiomiehiä!Kaukopartiomiehistä löytyy luettelo ja kummankaan nimeä ei siellä ole!!
Törnin komppaniaan
Siirryin vapaaehtoisena JR 35:n yhdeksännestä komppaniasta
1. Divisioonan jääkärikomppaniaan helmikuussa 1944. Komppanian päällikkönä oli rohkeudestaan kuuluisa luutnantti Lauri Tömi, josta kesällä 1944 tuli Mannerheimristin ritari. Jo edellisenä syksynä jääkärikomppaniaan oli lähtenyt meidän komppaniastamme muutama minulle tuttu aseveli.
Luutnantti, Mannerheim-ristin ritari, Lauri Tömi
Yhdeksäs komppania oli alkuvuodesta 1944 etulinjassa Maaselän kannaksella lähellä Seesjärveä. Jääkärikomppania oli Seesjärven länsirannalla olevassa Jouhivaaran kylässä. Maisema oli kumpuilevaa. Vanhat karjalaistyyliset talot oli kauniisti sijoitettu maastoon. Rakennuksessa oli saman katon alla suojat paitsi ihmisille myös eläimille, eikä huonolla ilmalla ollut tarvis katon alta välttämättä poistua.
Harjoitus komppaniassa oli tiivistä, ruoka oli tavallista parempaa, sukset ja aseet olivat valkoisiksi maalatut. Olin ollut JR 35:ssä konepistoolimiehenä, mutta nyt jääkärikomppaniaan tultuani minulle annettiin aseeksi kivääri. Kaikilla muilla oli konepistooli.
Kevättalvella venäläiset hyökkäsivät yli Seesjärven ja yrittivät vallata Kuusniemen kärjessä olevan tukikohdan. Hälytyksen saatuamme lähdimme autoilla Kuusniemen suuntaan ja jatkoimme sitten matkaa suksilla. Komppanian päällikkö Lauri Tömi kulki ensimmäisen joukkueen mukana, johon minäkin kuuluin, niemen vasenta puolta järven jäätä pitkin aivan rannan tuntumassa.
Kun tulimme linnoitetun tukikohdan kohdalle näimme järvellä taivaanrannassa suuren määrän venäläisiä poistumassa. Ne olivat ampumamatkan ulkopuolella. Silloin tukikohdasta huudettiin: "Niitä on tuolla toisella puolella vielä!"
Lähdimme kiertämään tukikohdan ohitse oikealle. Jäällä oli kaatuneita ja haavoittuneita venäläisiä. Tulin yhden suksiensa päällä maanneen haavoittuneen kohdalle. Hän oli menettänyt ilmeisesti paljon verta, vapisi kylmästä, pelosta ja verenhukasta ja näytti päätänsä, eli pyysi tuskiensa lopettamista. Minä jatkoin matkaa ja huomasin, että joku takana tuleva alkoi antaa ensiapua.
Kun olimme hiihtäneet vähän matkaa, alkoi rannasta tulla tulta, jonka johdosta kärjessä kulkeneet joko kaatuivat tai heittäytyivät lumelle. Olin vähän kauempana tulossa ja käännyin takaisin mennen tukikohdan kohdalla jäältä pois ja aloin edetä rannan suunnassa. Meidän porukkamme olivat silloin jo aika lailla sekaisin, emmekä tienneet missä oli omia, missä vihollisia.
Päädyin yhden myrskyn kaataman männynjuurakon taakse, jossa oli muitakin meidän miehiämme. Kersantti Sällinen lähti ryömimään juurakon ohitse, mutta hänet ammuttiin siihen. Joku huusi oikealta kysyen, missä oli omia. Nousin toiselle polvelle ja huusin: täällä. Samassa kuului laukauksia hyvin läheltä ja kuula lävisti lumipukuni hupun.
Joukkueemme ensimmäiseen ryhmään kuulunut alikersantti Erkki Lamminen oli sopivalla hollilla ja heitti muutaman käsikranaatin. Lamminen oli minusta oikealla eli mantereelle päin, ja kuultuaan, missä minä olin, heitti käsikranaatin siihen minun eteeni. Heti syntyi sillä puolella liikettä. Lammiselle annettiin muiden mukanaan tuomia käsikranaatteja, ja niin hän jatkoi heittelyä. Joku venäläinen sytytti liekinheittimen, jonka suihku meni ensin ylöspäin. Kun hän alensi sitä ja suuntasi sen siihen suuntaan, mistä Lamminen käsikranaatteja heitti, Lammisen heittämä käsikranaatti osui tähän liekinheitinmieheen, painesäiliö meni rikki, aseen käyttäjä kuoli ja liekki lopsahti.
Tämän jälkeen alkoi kuulua venäläisten puolelta kovaa huutoa. Jotkut nousivat ylös ja jotkut jatkoivat ampumista. Rannassa oli ilmeisesti myrskyn tuomia tukkikasoja, joitten takaa ja alta venäläisiä alkoi nousta. Ensimmäiset nousijat joutuivat ristituleen. Tällöin vasta selvisi, että minuakin ampunut mies oli ollut minusta noin metrin päässä männyn juurakon toisella puolella. Hän oli ilmeisesti ampunut ohitseen ryömimässä olleen kersantti Sällisen.
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/mauno_koivisto/nuoren_sotilaan_sota_mauno_koivi.htm
Ei kaukopartiossa!!
On siellä sodassa ollut muitakin kuuluisia suomalaisia poliitikkoja kuten Max Jakobson ja Johannes Virolainen. Mauno Koivisto kieltämättä on kyllä ollut varmasti hyvä ja tehokas sotilas.
Johannes Virolainen ei ollut rintamalla. Tai oli, mutta kotirintamalla.
Sota-aikana hän yleni luutnantiksi ja myöhemmin vielä reservissä kapteeniksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Virolainen
SS-Untersturmfuhrer Lauri Allan Törni "soti"
omaa desanttisotaansa asemasodan aikana ei
sitten enää suurhyökkäyksen aikaan jolloin
oikeita miehiä todella tarvittiin.
Kerrotaan, että asemasodan aikana Lauri Allan
hakeutui jopa sairaalasta suoraan 'sotimaan' kun
normaalit suomalaiset miehet ja sotilaat hakivat
lomille maatilojaan hoitamaan, lapsiaan
laskemaan - ja vähäsen vaimoakin taas hyvänä
pitämään..
No entäs sitten. Paljon kuoli vihollisia tuon miehen ansiosta. Hyvä ja tehokas sotilas. Se, että ihminen haluaa sotia sodan aikana ei todellakaan tee ihmisestä epänormaalia. Eikä hän sitäpaitsi taistellut SS miesten kanssa. Kävi vain jotain koulutusta sieltä hakemassa. Kerta kaikkiaan hyvä ja tehokas sotilas.
Venäläisten suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa Törnin jääkärikomppania joutui ottamaan vastuun koko Jouhivaaran lohkosta, muita joukkoja tarvittiin Karjalankannaksella. Eräässä vastaiskussa komppania tuhosi 60 vihollista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Törni#Sissikomppanian_p.C3.A4.C3.A4llikk.C3.B6
Vuoden 1943 tammikuussa päätettiin perustaa 1. divisioonaan kaksi sissikomppaniaa, joita salaamistarkoituksessa kutsuttiin jääkärikomppanioiksi. Törni määrättiin toisen sissikomppanian päälliköksi. Seurasi tiukka koulutusvaihe.
Keväällä Törnin sissit tekivät useita lyhyitä partiomatkoja vihollisen puolelle. Vihollista yritettiin härnätä ulos tukikohdista yleensä siinä onnistumatta.
Huhtikuussa sissikomppaniat hajotettiin ja kesäkuussa 1. divisioonaan perustettiin partisaanintorjuntaosasto, jonka komentajaksi Törni määrättiin. Osasto teki partioretkiä, järjesti väijytyksiä ja rakensi miinoituksia. Desantteja metsästettiin ja linjojen takaista maastoa pidettiin puhtaana.
Marraskuussa Törni sai määräyksen perustaa jääkärikomppanian, jonka rungoksi tulisi partisaanintorjuntaosasto. Osasto Törniksi sanotun jääkärikomppanian tunnukseksi tuli hihamerkki, jossa oli T-kirjaimen läpi iskevä salama. Törnin maine oli kova.
– Tuokaa Törni elävänä tai kuolleena, maksamme hänestä kolme miljoonaa Suomen markkaa, Moskovan Tiltu kuulutti eetteriin.
Vuoden vaihteessa komppania majoittui Jouhivaaraan Seesjärven etelärannalle. Helmikuussa komppaniaan saapui pitkä mies Turusta, jääkäri Mauno Koivisto.
Seesjärven pohjoisrannalle oli sijoitettu venäläisten 33. hiihtoprikaati ja Jalkaväkirykmentti 55. Venäläiset lähettivät jatkuvasti vahvoja partioita häiritsemään suomalaisia.
Maaliskuun 16. ja 17. päivien välisenä yönä venäläiset olivat erityisen aktiivisia. He hyökkäsivät pataljoonan vahvuisella osastolla Seesjärven etelärannalle ja miehittivät suomalaisten tukikohdan. Paikalle hälytettiin Osasto Törni, joka vastaiskullaan kiivaasti taistellen selvitti tilanteen.
Noin kolmensadan hengen vihollisosastosta kaatui 82 miestä ja 32 joutui vangiksi. Sotasaaliiksi tuli 58 konepistoolia, viisi liekinheitintä, kaksi pikakivääriä ja muun muassa 115 paria suksia. Toisen Degtarjev-pikakivääriin sai hyökkäykseen osallistunut jääkäri Koivisto.
Törnin miehistä kuusi kaatui ja yksitoista haavoittui. Toisen armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnantti Paavo Talvela, välitti ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin ja omat kiitoksensa joukoille. Kiitokset kohdistuivat erityisesti jääkärikomppanialle ja luutnantti Lauri Törnille.
Venäläisten suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa Törnin jääkärikomppania joutui ottamaan vastuun koko Jouhivaaran lohkosta, muita joukkoja tarvittiin Karjalan kannaksella. Eräässä vastaiskussa komppania tuhosi kuusikymmentä vihollista.
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotasankarit - Lauri Torni.htm
Totaalisessa sodassa taistelevat joukot eivät
yksityiset terroristijoukot, Rambot ja muut!
Josko lapsellisuuttasi palaisit lueskelemaan
mieluummin korkeajännityssarjoja ja muita
vastaavia seikkailukertomuksia...
"SS-Untersturmfuhrer Lauri Allan Törni "soti"
omaa desanttisotaansa asemasodan aikana ei
sitten enää suurhyökkäyksen aikaan jolloin
oikeita miehiä todella tarvittiin."
Kyllä Törni oli puolustamassa Suomea nimenomaan suurhyökkäyksen aikana. Joutavaa lapsellista panettelua. Eikä hän sotinut mitään omaa sotaansa, vaan oli sodassa isänmaansa puolesta.
Törni sai Mannerheim-ristin 9.7-1944.
Suurhyökkäyksen aikaisista ansioistaan.
"Mitkähän olivat tämän Hauptsturmführer'isi ansiot
ja kukahan oli se "Führer" joka niitä ansioita ehdotti
palkittavaksi - oikein mitalilla?
- Kysyy kaikkien natsien märkien päiväunien SS-
Hauptsturmführer Otto Skorzeny
http://digilander.libero.it/lacorsainfinita/schede/skorzeny.png
Mannerheim-risti ja sotimisen loppu Suomessa
Törni nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 144 heinäkuun 9. päivänä 1944. "Luutnantti Törni on luontainen johtajakyky, kylmäverinen ja neuvokas", kenraalimajuri Uno Fagernäs sanoo perusteluissaan. "Talvisodassa ja nykyisessä sodassa hän on monesti osoittanut erityistä urhoollisuutta, taitoa ja neuvokkuutta. Rohkeutensa ja intonsa ansiosta hän on saanut juurrutetuksi koko osastoonsa loistavan taisteluhengen ja on siten vaikuttanut henkilökohtaisesti huomattavasti taistelun edellytyksiin."
Törni ylennettiin kapteeniksi 28. elokuuta 1944. Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä astui voimaan 4.-5. syyskuuta. Törnin jääkäreiden sota oli lopussa ja kapteeni lähti lomalle. Törni pyrki myös jääkärikomppaniansa kanssa Lapin sotaan saksalaisia vastaan. Everstiluutnantti Lars Rönnquist ja kenraalimajuri Uno Fagernäs kuitenkin tyrmäsivät ajatuksen: komppania oli jo sotinut tarpeeksi. Törni kotiutettiin 3. marraskuuta 1944.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Törni
Wikipediahan se vasta onkin varsinainen
totuuden äänitorvi ja toitottelija...
No niin, otapa nyt ne iltapäiväunesi!
Saksassa venäläisten toimesta. Toisekseen, teilaa ne Wikin faktat omilla defaktoillasi, hauskaahan näin hämäränä iltapäivänä pitää yrittää järjestää. Kerro myös se tarinasi Lassen "pakomatkasta", kuinka he pakenivat Lapin kautta Saksaan, ja polttivat mennessään Rovaniemen, eikös se näin mennyt, sinun lähteittesi mukaan?
Eikö nämä Sonderkommando ”Nordin” Lauri Allan ja Korpela ja sitten
se Gellaarius mennyt ensin tammikuun jäissä U-båtilla Närpiön syväsatamasta
Libauhin, missä ostivat puna-armeijalta lisää löpöä, ja jatkoivat sieltä sitten
’pinta-ajolla’ Schwinemündeen ja edelleen Heringsdorfiin, sieltä sitten
Neusterlitziin, missä Kaltenbrunner antoikin ”insinöörikoulutusta”,
kaikennäköisiä räjähteitä – hiuksella laukaistavia kyniä ja sikareita - ihan
kuin James Bond sitten myöhemmin...
No nyt sinun on jo aika ottaa iltapäivänokoset....
Mikä tässä on niin helvetin mystistä? yritetään ilman suuria intohimoja selvitellä asiaa äläkä sotke "huumorillasi" hyvää aihetta. Vaikka eihän tämä niin vakava asia ole, mutta koitetaanpa olla asialliset.
"Aluksi hieman taustaa Cellariuksen toimintasuunnista.
Abwehr toimi Helsingin Saksan suurlähetystössä, jonka sotilasasiamies oli Horst Rössing, ja laivastoasiamiehenä hänellä oli Reimar von Bonin.Heidän toimiaan ohjasi Saksasta Abwehr. Rössingin kuoltua v.42hänen tilalleen tuli eversti Horst Kitshman. Jo v. 1938 Alexander Cellarius tuli laivastoasiamies von Bonin apulaiseksi
Syksyllä 1940 tämän laivastoasiaintoimiston sisään Cellariuksen johtoon perustettiin Abwehrin KO Finland,osoite oli 1941 Makasiininkatu 9 Helsinki, toimistoa alettiin kutsua Byro Cellariukseksi.
Saksalaisten vallattua Viron niin sinne perustettiin Cellariuksen alainen vastaava toimisto.
Byro Cellariuksen toimnitalinjat olivat kuten Abwehrinkin, tiedustelu, vastavakoilu ja sabotaasitehtävät vihollisen selustassa. Suomessa oli sivuhaaraosasto Mikkelissä päämajassa,Rovaniemellä,Kotkassa sekä Liinahamarissa.Rovaniemellä toimintaa valvoi Werzech ja hänen jälkeen ev.lut. Freyseng. Lisäksi Suomessa toimi RSHA:n Suomi osasto jota johti Alarik Bros. Brossilla oli huvila Huopalahdessa.
Toiminta Suomen käydessä sodasta irtautumis neuvotteluja.
Alkuvuodesta 1944 Abwehr liitettiin turvallisuusvirasto RSHA:iin. Suomessa järjestely näkyi siten, että elokuussa Byro Cellariuksen tiedusteluosa siirtyi majuri Brossin alaisuuteen. Vastatiedustelu jäi edelleen Cellariuksen johtoon. Kun ulkoministeri von Ribbentrop vieraili yllättäen vuonna 1944, hän tapasi Brossin ja Cellariuksen. Näille herroille hän antoi tehtäväksi perustaa vastarintaliike, jonka olisi tarpeentullen suoritettava vallankaappaus, estettävä erillisrauhan solmiminen ja taisteltava Saksan rinnalla loppuun saakka. Vallankaappauksen mahdollisuutta hän oli pohtinut myös suurlähettiläs Blucherin kanssa, joka ei ollut pitänyt sitä Suomessa mahdollisena.Vallankaappaus ja sotilasdiktatuurin luominen eivät olleet uusia asioita natsi Saksalle ulkopolitiikan keinovalikoimassa, sillä näinhän oli toimittu mm.Unkarissa, maaliskuussa 1944.Bross ja Cellarius ryhtyivät saamansa tehvään mukaisesti juuri ennen välirauhaa luomaan vastarintaorganisaatiota, joka sai nimekseen Sonderkommando NORD (ERIKOISOSASTO POHJOINEN). Tästä uudesta organisaatiosta tuli kummankin tiedustelupalvelun, Abwehrin ja RSHA:n, yhteinen jatke UUDESSA VIHOLLISMAASSA, Suomessa.Organisaatioon etsittiin sopivia saksalaismielisiä henkilöitä IKL:n piiristä ja SS/miehistö. Mukaan pyrittiin saamaan upseereita, poliiseja, tiedustelu- ja vastatiedustelutehtävissä palvelleita sekä erikoisesti jääkäreitä.
Majuri Brossin kerrotaan suunnitelleen Suomelle myös varjohallistusta, joka olisi toiminut ulkomailta käsin. Saksalaismielisiä että Saksaa vihaavia henkilöitä kortistoitiin,jonka työn oli aloitanut Aarne Runolinna jo ennen jatkosodan alkua.Välirauhan tultua Byro Cellarius evakuoitiin,myös Bros pakeni merimieheksi naamioituneena.
Tiedustelu ja vastarintatoimistaa he ryhtyivät organisoimaan pohjois Saksasta,yhteyttäpidettiin radioexpertti Kyrreen, joka toimi Helvarin vintiillä lähettimineen,seurassaan puhelinlaitoksen diplomi-insinööri Karl Sundholm.
Vastarintaliike kokosi parikymmentä suomalaista Swienemundeen koulutettavaksi sabotaasitehtäviin.Eräs heistä oli Lauri Törni.Hän ei suostunut lähtemään Suomeen sabotööriksi,kuten osa mm. Fabritius jotka pudotettiin laskuvarjolla Suomeen.
Suomalaisia koulutettiin n. 50 SS-miestä Berliinissä. Lisäksi saksalaisilla oli Norjassa suomalaisten SS-miesten miehittämä Sonderkommando.
Maanpetos oikeudekäynnissä tuomion sai 23 henkilöä, kuulusteluissa kävi 150 henkilöä joista 50 pidätettiin kuulusteluitten ajaksi. Vastarintaliikkeen pääorganisaattori ev.lut-insinööri Johan Fabritius kuoli valpon käsiin.
kAIKKI SUOMALAISET SOTILAAT TAISTELIVAT SAKSAN RINNALLA OLI SITTEEN SS MIES TAI EI. MISSÄ MAALAISJÄRKI. SOTAVELKAAKIN MAKSETTIIN JUURI SEN VUOKSI.
Ei kannata yrittää henkilöidä sotaa muutamiin henkilöihin. Se nimittäin loukkaa aika paljon kaikkia sodassa mukana olleita. Jokainen antoi oman merkittävän panoksensa silloin Suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi. Toiset saavuttivat enemmän kuin toiset, mutta kaikki taistelivat kuitenkin saman ajatuksen puolesta.
Joku kirjoitti ,että Neuvostoliitosta tuli käsky Suomen palata kotiinsa itsenäisyyden pitämiseksi itsellään.Siis käsky peräytyä ja Suomi ajoi Saksalaiset pois suomesta Neuvostoliiton käskystä,jotta saamme pitää itsenäisyytemme. Huom Suomi hyökkäsi liittoutuneiden maiden kanssa Neuvostoliittoon.Huom Saksa poltti lapin,missä sotakorvaukset viipyy? Vai onko juhlittu vain Saksalaisten kabineteissa kyseinen korvaus suomalaisten silmäätekevien kanssa?
Minkä ajatuksen puolesta kaikki taistelivat? Olivatko kaikki valan vannoneet sotilaat sitä mieltä, että nyt rakennetaan suursuomea saksalaisten kanssa ja johdolla? Epäilen suuresti
Itsenäisyyden puolustaminen ja hyökkääminen toiseen valtioon on aivan kaksi eri asiaa, ymmärtää varmaan ilman tohtorihattuakin. Käsitykset itsenäisyyden puolustamisestakin saavat aivan uuden suunnan. Suomen historiankirjat pitäisikin julkaista uudelleen selkokielellä,että kaikki ymmärtäisivät. Poliitikot jaarittelevat vuodesta vuosisadasta toiseen itänaapurin pelko kintereillään. Turvatakuita haetaan nyt EUsta ja Natosta,kun vaan uskaltaisivat julkisanoa,kuka on se rohkea joka lopettaa luimistelun ja pokkuroimisen lännellle. Idänkauppa loppui ja Suomi mallikannsalaisena siinä mukana,kun ei uskalla kahdenkeskistä kauppaa käydä venäjän kanssa,pelkona ettei käy ,kuin Ukrainassa. Hävetkää mallikansalaiset ja kirjaoppineet,missä maalaisjärki?
Neuvostoliitto käski poistua maastaan on aivan eri asia taistella ,kuin poistua käskystä ja taistella miehittäjänä itsenäisyydestään. Missä suomenkieli ja järki? sotilasvalan vannonut tykkimies kirjoittaa
Vannon Sinulle RAKAS Adolf Hitler,
Valtakunnan Johtaja ja Kansleri,
uskollisuutta ja urhoollisuutta
.. kuolemaani saakka ..
"Ich schwöre Dir, Adolf Hitler,
als Führer und Kanzler des Reiches Treue und Tapferkeit.
.. Gehorsam bis in den Tod, ..."
Ja valansa natseille vannonut SS-Untersturmführer Lauri Allan Thorne
piti Hitlerin - ei omansa - kuolemaan saakka!
Lauri Allan ylennettiin 15. huhtikuuta 1945 SS-Hauptsturmführeriksi.
Hitler teki itsemurhan 6. toukokuuta 1945.
toi rakas siihen tuli? Omia tuntemuksia?
Kirjoittajahan oli itse Adolf Hitler kuten ehkä
saatat huomata jos luet tarkempaan. Ja kaikkihan
ne natsit Fuhreriä... rakastivat kuten Fuhrerkin
SS-suojajoukkojaan...
http://media.santiago.indymedia.org/uploads/2007/03/hitler.jpg
Montako ihmistä Lauri Törni tappoi SS miesten kanssa? Vastaus on ei yhtään vai voitko todistaa muka että hän esimerkiksi tappoi ei-arjalaisia. Hän ei siis todellakaan ollut mikään SS mies. Ehkä yhteyksiä siinne päin oli, mutta natsia hänestä ei vielä tuon perusteella voida tehdä.
Waffen-SS ei ollut sotilaallinen organisaatio vaan sotilaallinen poliisiorganisaatio. Tämä ei ole aivan aiheeton huomautus tänäkään päivänä koska meillä Suomessakin käydään eduskunnassa taistelua tulevien NRF-joukkojen roolista maassamme.
'Kansallissosialistinen' Kokoomus ja puolustusministeri Jyri Häkäpöntön luottomies ylijohtaja "ÜberFührer" Järvenpää ajaa ehdottomasti ja voimakkaasti näiden NATON nopean toiminnan joukkojen käyttämistä myös maamme sisäisen järjestyksen ylläpitoon - siis sotilaallisina poliisijoukkoina. Lienee turhaa korostaa, että tällainen käsitteistö ei ole viime vuosina kuulunut pohjoismaisen demokratian "retoriikkaan".
Ja mitä tulee henkilöön nimeltä Lauri Törni niin se on varsin toissijainen kysymys. Tärkeämpää on huomata mitä arvomaailmaa hänen kauttaan ollaan joissakin hämäräpiireissä ajamassa.
arveluttavampaa. He kuitenkin toteuttivat sen mistä monet vieläkin haaveilevat. Tuomitaan heidät tässä ja nyt, eikö vaan.
Sinä sanoit että Törni oli natsi ja SS mies, mutta et edes pysty todistamaan, että hän tappoi ketään ei-arjalaista SS miesten kanssa.
yhteenkään taistelutehtävään Waffen.-SS:ssä.
Hän ei edes ollut rintamalla.
Oliko mauno ja lauri metsäkaartissa ryöstelemässä.
Kyllä ne oli vallan muut miehet, jotka metsäkaarttiin ajautuivat! Ei siellä näkynyt marskin ritareita tai tulevia presidenttejä!
..Sanovat Törnistä, että ei olisi ollut hyvä isonman joukon johtaja, mutta armottaman hyvä sotilas.
Uskomatonta on myös se muistelu, jossa Törnin porukka on saarrettu, miehet ovat teltassa ja pääsevät karkuun! Aivan käsittämätöntä, että mies kuoli vasta Vietnamissa ja sielläkin ajoivat helikopterilla vuoreen. Kummallista on tuo sodassa selviytymisen kohtalo...
Eiköhän se Manu joutunu ampumaan aika monta silimien välliin. Pakko oli ku olis muuten tullu ite ammutuksi. Ne Manun päätökset ottaa kaikki itärajan takaa, jos jostain löytyy suomalaisia sukujuuria. Korruptoitunu maa. Kyllähän sieltä propuskat
löytyy (isoisoäitini oli suomalainen). Veikkaan, että Manu kevensi sydämensä taakkaa, ku arveli, että on tullu tapettua sukulaiskansaa... Onneksi Ville Itälä sai sitä kaaosta vähän haltuun. Kielikoe. Toki se riitti, että yksi (se isoisoäiti) läpäisi sen ja loppu suku tuli siinä sivussa. Mikähän lie tilanne tänä päivänä. Tarviiko ryssät työ- ja oleskelulupaa Suomeen? Täällä Itä-Helsingissä niitä riittää. Onko ne vaan tullu turistiviisumilla ja sitte tekee pimeitä töitä?
samat säännökset kuin muitakin ulkomaalaisia.
Kaikki suomen sotilaat taistelivat saksan rinnalla,tai olivat valan pakottamana sotimassa,ei kaikki vapaaehtoisesti,mutta ss miesten rinnalla kuitenkin arvoon katsomatta.Missä maalaisjärki.
Kaikki suomalaiset sotlaat sotivat saksalaisten rinnalla halusivat,tai eivät.Huom sotilasvala velvoitti.
kunnes kohtalo heitti erilleen.
Talvisodan aikana Saksa oli liitossa NL:n kanssa.
Sitten seurasi aseveljeys, joka päättyi Suomen irtisanoutumiseen.
JR 56, I pataljoonan 2. komppania.
Manu oli viimeinen presidentti, joka oli ampunut ryssiä.
emmalla-louskutti . ja sen kyllä huomaa.