JOKAINEN MUISTAA, mitä meille suomalaisille luvattiin ennen neuvoa-antavaa kansanäänestystä: itsenäisyys lisääntyy, oma raha säilyy ja maahan tulvii ulkomaisia pääomia, jotka takaavat, että työtä on kaikille…
Nyt nämä puheet ovat osoittautuneet emävalheiksi, niin kuin EU-jäsenyyden vastustajat jo v. 1994 tiesivät.
Tänään 4.6.03 MTV3
Rutiinityöt siirtymässä Viroon
Uutisen mukaan useat suomalaisyritykset suunnittelevat rutiinitöiden siirtämistä Viroon. Tällä tavoin ne pyrkivät kustannussäästöihin, koska Viron palkkataso on murto-osa suomalaisesta. Työministeriöstä sanotaan, että ilmiön laajuutta ei ole tutkittu, mutta kansliapäällikkö Markku Wallin sanoo olevansa huolissaan ilmiöstä, sillä työntekijöitä riittäisi Suomessakin.
Työministeri Tarja Filatov ei tunnu pitävän töiden karkaamista Viroon uhkana, sillä suomalaisyritykset etsivät etelänaapurista useammin markkinoita kuin työvoimaa.
On masentavaa
että suomalaisten työn tuloksilla perustetaan vuosittain lukuisia yrityksiä ja kymmeniätuhansia työpaikkoja ulkomaille.
Onko sosiaalinen ajattelu kääntynyt niin päälaelleen, että kansallisesti on tuettava tällaista työvoimapolitiikkaa eli työnsiirtymistä pois Suomesta, kun samanaikaisesti kansalaisemme syrjäytyvät ja *vanhuksemme huutavat apua hoidon puutteessa (*tiedän mistä puhun).
Olemmeko niin viinalla ja viihteellä turrutettua porukkaa ettei meitä enää kosketa mikään? Olemmeko niin latvasta lahonneita, että sahaamme tietoisesti omaa oksaamme "leipäpuusta".
Onko EU:sta sen kriteereistä on tullut meille itseisarvo vai peräti – pakkomielle.
Suomalaiset yritykset työllistivät v. 2000 ulkomaisissa tytäryhtiöissään n. 288 000 henkilöä, mikä oli jo silloin 30 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ei ole ihme, että irtisanomiset ovat suorastaan räjähtäneet tämän päivän EU-Suomessa, eikä kansalaisten ahdingolle ja rakennetyöttömyydelle ole loppua näkyvissä...
Pohjolan japani on pudonnut polvilleen EU:n laajentumisen edessä.
Nyt nämä puheet ovat osoittautuneet emävalheiksi, niin kuin EU-jäsenyyden vastustajat jo v. 1994 tiesivät.
Tänään 4.6.03 MTV3
Rutiinityöt siirtymässä Viroon
Uutisen mukaan useat suomalaisyritykset suunnittelevat rutiinitöiden siirtämistä Viroon. Tällä tavoin ne pyrkivät kustannussäästöihin, koska Viron palkkataso on murto-osa suomalaisesta. Työministeriöstä sanotaan, että ilmiön laajuutta ei ole tutkittu, mutta kansliapäällikkö Markku Wallin sanoo olevansa huolissaan ilmiöstä, sillä työntekijöitä riittäisi Suomessakin.
Työministeri Tarja Filatov ei tunnu pitävän töiden karkaamista Viroon uhkana, sillä suomalaisyritykset etsivät etelänaapurista useammin markkinoita kuin työvoimaa.
On masentavaa
että suomalaisten työn tuloksilla perustetaan vuosittain lukuisia yrityksiä ja kymmeniätuhansia työpaikkoja ulkomaille.
Onko sosiaalinen ajattelu kääntynyt niin päälaelleen, että kansallisesti on tuettava tällaista työvoimapolitiikkaa eli työnsiirtymistä pois Suomesta, kun samanaikaisesti kansalaisemme syrjäytyvät ja *vanhuksemme huutavat apua hoidon puutteessa (*tiedän mistä puhun).
Olemmeko niin viinalla ja viihteellä turrutettua porukkaa ettei meitä enää kosketa mikään? Olemmeko niin latvasta lahonneita, että sahaamme tietoisesti omaa oksaamme "leipäpuusta".
Onko EU:sta sen kriteereistä on tullut meille itseisarvo vai peräti – pakkomielle.
Suomalaiset yritykset työllistivät v. 2000 ulkomaisissa tytäryhtiöissään n. 288 000 henkilöä, mikä oli jo silloin 30 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ei ole ihme, että irtisanomiset ovat suorastaan räjähtäneet tämän päivän EU-Suomessa, eikä kansalaisten ahdingolle ja rakennetyöttömyydelle ole loppua näkyvissä...
Pohjolan japani on pudonnut polvilleen EU:n laajentumisen edessä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"JOKAINEN MUISTAA, mitä meille suomalaisille luvattiin ennen neuvoa-antavaa kansanäänestystä: itsenäisyys lisääntyy, oma raha säilyy ja maahan tulvii ulkomaisia pääomia, jotka takaavat, että työtä on kaikille… "
Hassua kyllä minulla on erinomainen muisti, enkä muista yhtään noista lupauksista. Sanottiin jotain tyyliin "ei itsenäisyyttä tässä mihinkään annettu". Muistan sen hyvin, koska kikattelin sitä miten siinä hyvin selvästi välteltiin puhumasta tulevaisuusta. Täystyöllisyydestä ei puhunut kukaan.
"että suomalaisten työn tuloksilla perustetaan vuosittain lukuisia yrityksiä ja kymmeniätuhansia työpaikkoja ulkomaille."
Eikö näillä työn tekijöillä sitten ole oikeutta päättää missä nämä tuloksiaan (rahaa) käyttävät? Siitähän tässä on kyse. Ja haluan huomauttaa, että Viron kaltaisiin maihin katoaa lähinnä huonosti koulutettuja töitä, mistä johtuen Suomessa tulevat yleistymään korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset johdon tehtävät suhteessa töihin, joita Virolaiset tekevät halvemmalla.
"Suomalaiset yritykset työllistivät v. 2000 ulkomaisissa tytäryhtiöissään n. 288 000 henkilöä, mikä oli jo silloin 30 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. "
Hassua on että Yhdysvaltalaiset yritykset työllistävät varmasti jopa kymmeniä miljoonia työntekijöitä rajojensa ulkopuolella. Saksalaiset ja Japanilaiset miljoonia jne. Näissä tapauksissa kyseiset valtiot ovat hyväksikäyttäjiä, mutta Suomi olisi jostain syystä kärsijä tässä...
Mikä meistä tekee poikkeuksen?
Olet huomannut
että Yhdysvaltalaiset yritykset työllistävät varmasti jopa kymmeniä miljoonia työntekijöitä rajojensa ulkopuolella. Saksalaiset ja Japanilaiset miljoonia jne.
- ilmankos niillä menee niin huonosti.
HS 16.5.03 "Saksa vetää koko euroaluetta taantumaan". Saksan valtiovarainministeri Hans Eichelin mukaan budjetin vaje on siellä revennyt ennätyssuureksi ja Saksa joutuu säästöihin mm. sosiaalijärjestelmässä.
- HS 8.1.03 EU-komissio hoputtaa Saksaa budjettikuriin. Enpähän yllyttäisi Saksaa esimerkiksi Suomelle, paitsi varoittavassa mielessä.
USA huolenpito kansalaisistaan taitaa olla tosi heikoilla, kun Bulgariakin on sosiaalisesti edistyneempi kuin Yhdysvallat.
Japanin talous on ollut kuralla jo kymmenkunta vuotta, se ei ole kovin tuore uutinen.
- Eipä toivoisi "avuliaalle" Suomelle samaa kohtaloa. Parempi olisi työllistää ensin kaikki kynnellekykenevät täällä kotimaassa ja sitten vasta tähyillä aidan taakse.
Työvoimalla on ollut vapaa liikkuvuus jo paljon ennen EU:ta. Ei sen takia olisi tarvinnut unionia perustaa. Ja kauppaakin on käyty iät ja ajat, vaihtelevalla menestyksellä. Suomen valtio oli lähes velaton ennen Suomen EMU-kuntoon panemista.
Edellinen lama on vielä tuoreessa muistissa. Työntekijät joustivat ja venyivät äärimmilleen, mutta paremman päivän toivossa kestettiin. Pätkätöitä tehtiin, muutettiin tarvittaessa työn perässä , vaihdettiin ammattia, hankittiin lisäkoulutusta, tingittiin palkankorotuksista ja oltiin välillä työttöminäkin.
Työntekijöitten ”joustavuus” nosti maamme lamasta.
Nyt on uusi lama, vaikka EMU-oloissa sen ei pitänyt enää tulla, niin sanottiin.
Jälleen joustetaan, saadaan lisäkoulutusta, muutetaan paikkakuntaa - työpaikat katoavat alta – halvemman työvoiman maihin.
Mitäs meille tehdään ?
Euroopan unionin komissio antoi keväällä jäsenmaille suosituksensa, miten näiden tulisi kehittää talouttaan. Suomelle kävi käsky, että Suomen on lisättävä tuloeroja . Komission suositukset ajoittuvat vuosille 2003 - 2005. Periaatteessa komissiolla on käytössään tehokkaatkin pakkokeinot panna näkemyksensä käytäntöön direktiivien kautta.
– Eikö tuloerot ole muka tarpeeksi revennet ennestään tässä maassa?
Ja työaikajoustojen tarve lisääntyy kaiken aikaa. Taloudellisen kilpailukyvyn ja tuloksellisuuden haasteet sekä ”asiakkaiden” vaatimukset taas kuulemma aiheuttavat sen, että joustovaraa kaivataan niin johdolta kuin työntekijöiltäkin. -
Kaikkialla toitotetaan, että ”joustoilla lisätään yrityksen kannattavuutta ja henkilöstön hyvinvointia.
Sen ”kannattavuuden lisäyksen” minäkin allekirjoitan, mutta henkilöstön hyvinvointia ei joustoilla lisätä, eikä pätkätöillä.
- Ja vielä nämä poliitikot kehtaavat syyllistää pitkäaikaistyöttömyydestä ja pätkätöistä niiden uhreja sen sijaan että olisivat selvittäneet niiden syitä.
- Työttömyysmenojen kasvu lisääntyy ja STM:n mukaan alkaa kuormittaa toimeentulotukia kiihtyvällä tahdilla.
Samaan aikaan teollisuusyritysten liikevaihto kasvoi joulu-helmikuussa 6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta, kertoo Tilastokeskus.
Mihin ”kasvu” perustui?
Edellä on vastaus. Joustoihin ja työntekijöiden äärimmilleen venymiseen. Mutta kun enää ei sekään auta ahneuden edessä.
Työ karkaa ulkomaille…
Suomen kokonaistuotanto jatkaa laskuaan ja kansantuote pysyy lasku-uralla...
- Tiedetään, että lukuja rumentavat selvästi maailmantalouden ongelmat, mutta nyt on nähty sekin, ettei EMUUN liittyminen tuonut meille apua tämänlaatuisia ongelmia vastaan - vaan taitaa viedä tuhkatkin pesästä.
"Työntekijöitten ”joustavuus” nosti maamme lamasta. "
=> olisikohan siihen nyt kuitenkin vaikuttanut pari muutakin seikkaa. Sitä paitsi joustoa työmarkkinoilla tarvittiinkin ja tarvitaan edelleen. Pois jäykät rakenteet.
"Nyt on uusi lama, vaikka EMU-oloissa sen ei pitänyt enää tulla, niin sanottiin."
=> Älä horise. Nyt ei olla lamassa.
"Ja työaikajoustojen tarve lisääntyy kaiken aikaa. Taloudellisen kilpailukyvyn ja tuloksellisuuden haasteet sekä ”asiakkaiden” vaatimukset taas kuulemma aiheuttavat sen, että joustovaraa kaivataan niin johdolta kuin työntekijöiltäkin. -
Kaikkialla toitotetaan, että ”joustoilla lisätään yrityksen kannattavuutta ja henkilöstön hyvinvointia. "
=> Täsmälleen. Joustamista työmarkkinoilla todella tarvitaan, kuten edelläkin jo totesin.
Tämä parantaa myös henkilöstön viihtyvyyttä vaikkapa liukuvien työaikojen muodossa.
"Mihin ”kasvu” perustui?
Edellä on vastaus. Joustoihin ja työntekijöiden äärimmilleen venymiseen. Mutta kun enää ei sekään auta ahneuden edessä. "
=> Ei vaan tehokkuuteen. On toki totta, että joillakin aloilla työntekijöiden jaksaminen on viety äärirajoille, mielestäni ennen kaikkea julkisen sektorin hoitoalalla. Toisaalta julkisella puolella esiintyy edelleen tehottomuutta ja tuottamattomuutta.
"- Tiedetään, että lukuja rumentavat selvästi maailmantalouden ongelmat, mutta nyt on nähty sekin, ettei EMUUN liittyminen tuonut meille apua tämänlaatuisia ongelmia vastaan - vaan taitaa viedä tuhkatkin pesästä."
=> On täydellistä itselleen valehtelemista, jos uskottelee että EMU tuo tullessaan taivaan, ja sen jälkeen talouselämän kaikki ongelmat katoavat. Näinhän ei ole, eikä voi olla. Vakautta se sen sijaan on tuonut, ja sitä kautta hallittavuutta kansantalouteen. Muistelahan 90-luvun lama-suomea: kansantaloudessa täydellinen kaaos, pankkeja nurin ym.
Kansantaloudessa tapahtuu edelleen suhdannevaihteluita, on nousukausia ja laskukausia.
Mikä ero on Suomella ja EU-Suomella?
laman tulevan.
Kaikkien puolueiden sisäpiirit olivat kymmenen vuotta sitten hyvin informoituja talouskriisistä ja sen hoidosta. Merkittävintä on, että talouskriisi tarvittiin ja se myös tehtiin.
Ilman lamaa ja valtion velkaannuttamista ei olisi ollut mahdollista myydä Suomen valtionyhtiöitä. Niitä alettiin myydä valtionvelan lyhentämiseksi.
Lainaus Esko Ollilan Suomen Pankissa 19.8.1992 pitämästä puheesta:
”Toinen pieni yksityiskohta, joka liittyy vakuusrahastoon, on että Maastrichtin sopimuksessa kielletään jyrkästi, että keskuspankki saa antaa luottoa hallitukselle. Kuten tiedätte, niin tällä hetkellä Suomen Pankki rahoittaa vakuusrahaston toimintaa. Tässäkin mielessä Suomen käytäntö on hieman eri linjoilla kuin mitä Maastrichtin paperi edellyttää, mutta toki siihen mennessä, kun Maastrichtin sopimus on ajankohtainen, niin varmaan koko vakuusrahasto on käynyt tarpeettomaksi.”
Ollilan käyttämä puheenvuoro todistaa, että Suomen ”valtiohoitajapuolueiden” sisäpiirit olivat hyvinkin tietoisia Maastrichtin sopimuksen sisällöstä.
Rivijäseniltä asia kuitenkin piti salata, koska siitähän olisi noussut kansallinen keskustelu, jonka seurauksena Suomi tuskin tänäkään päivänä olisi EY:n jäsen. Olisimme Norjan rinnalla nauttimassa ETA-jäsenyyden suomista eduista!
Valtion vakuusrahaston johto oli selkärangaton. Sitä valtaa, joka vakuusrahastolla oli, ei käytetty hillitsemään hulvatonta pankkien lainanantoa. Penneistä kyllä kyseltiin, mutta miljardit markat olivat pikkurahaa.
Järjestetyn ”kulutusjuhlan” seurauksena Ahon hallituksen käyttöön ottamat kehysbudjetit oli kansantalouden alasajon leikkausbudjetteja, joilla valmistauduttiin EY:n raha- ja talouspolitiikkaan, ei pelkästään käytännössä, vaan Suomen hallitusmuoto kiertäen.
Oliko Suomi myös koekenttänä Jacques Delorsin EMU-suunnitelmalle, koska ruotsalaiset hoitivat talouskriisinsä terveellä tavalla ottamalla lisää lainaa, jolla pelastettiin yksityinen yritystoiminta?
Päinvastoin kuin Ruotsissa, Suomessa ei rahaa käytetty yritystoiminnan pelastamiseen.
Presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämän oikeuspoliittisen seminaarin "ohjeistuksella" lähdettiin yritysten pelastamisen sijasta pelastamaan pankkeja antamalla pankeille avoin valtakirja hoitaa haluamansa yritys konkurssin kautta pankkien haltuun.
Kyseisen seminaarin asiakirjat ovat salaiset Presidentin kansliapäätöksellä (Tarja Halonen);
" Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään ... "
että Suomessa ei voida syyttää kaikesta mahdollisesta Brysseliä, niin kuin EU-Suomessa ilmeisesti voi.
VilleL
>että Suomessa ei voida syyttää kaikesta mahdollisesta Brysseliä, niin kuin EU-Suomessa ilmeisesti voi.
>> KUKA sen on kieltänyt? Milloin? Missä päätös tehtiin?
Näköjään meni vähän ohi teikäläisestä. Mitä tarkoitin on se, että EU vastustajilla on huvittava tapa puhua EU-Suomesta aina kun jotain negatiivista tapahtuu, ja Suomesta aina kun jotain positiivista tapahtuu. Kyse on käytännössä semanttiikkaa ja johdonmukaisuutta. Jos hahmottaa EUn kontrolloivan suurta osaa Suomen toiminnasta, niin sitten sitä pitää myös kiittää kaikesta hyvästä. EU-Suomen suuryritykset tahkoavat suuria voittoja. EU-Suomen työllisyys on laskenut jo pitkän aikaa. jne
Tai sitten ollaan sitä mieltä että Suomalaiset ovat itse yhä pitkälti vastuussa siitä mitä täällä tapahtuu. Tällöin puhutaan Suomesta, ja EU mainitaan vain jos asia selvästi on EUn piirissä.
lienee
onnellinen olotila juttuinesi _______________
Älykkyydestä hyötyy paljon. Saa hyvän koulutuksen, korkean palkan, eikä hämmenny kovin paljoa keskustellessa muiden ihmisten kanssa :)
Kaikin puolin onnellinen olotila