Mitä te sanotte näistä:
Toinen käsky: "Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Luoja, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni."
"Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät"
"Ikonit ovat väline keskittyä rukoukseen. Jumalan ja ihmisen välisen yhteyden merkki, todistus ja välikappale."
"Ikoni tekee olemukseltaan salatun Jumalan kuvaamisen mahdolliseksi"
"Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän" (Jeesus Kristus)
"Bysantin kirkon terapeuttinen ikonitaide on sanattoman opetuksen julistamista"
"Suurin osa ihmisistä lukee silmillään, ei ajatuksillaan"
"Kuvilla on viihdyttävä vaikutus, niiden avulla lepää ja rentoutuu. Kuvat voivat myös pysäyttää ja puhutella, mutta ilman sanoja ne ruokkivat vain ihmisen omaa mielikuvitusta"
"Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä joita sen sallittiin tehdä pedon nähden, sen yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan jossa oli miekanhaava ja joka virkosi ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin."
Tässä siis on tuttuja lainauksia sieltä täältä, mutta vain yhdessä on mainittu lainauksen lähde.
Mitä ajatuksia nämä teissä herättävät?
Lainauksissahan on sekä kuvien tekoa vastustavia että myös sitä puolustavia lausuntoja.
Joidenkin kuvien käyttö on sallittua, toiset ovat kiellettyjä. Miten ne voi erottaa toisistaan?
Toinen käsky: "Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Luoja, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni."
"Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät"
"Ikonit ovat väline keskittyä rukoukseen. Jumalan ja ihmisen välisen yhteyden merkki, todistus ja välikappale."
"Ikoni tekee olemukseltaan salatun Jumalan kuvaamisen mahdolliseksi"
"Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän" (Jeesus Kristus)
"Bysantin kirkon terapeuttinen ikonitaide on sanattoman opetuksen julistamista"
"Suurin osa ihmisistä lukee silmillään, ei ajatuksillaan"
"Kuvilla on viihdyttävä vaikutus, niiden avulla lepää ja rentoutuu. Kuvat voivat myös pysäyttää ja puhutella, mutta ilman sanoja ne ruokkivat vain ihmisen omaa mielikuvitusta"
"Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä joita sen sallittiin tehdä pedon nähden, sen yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan jossa oli miekanhaava ja joka virkosi ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin."
Tässä siis on tuttuja lainauksia sieltä täältä, mutta vain yhdessä on mainittu lainauksen lähde.
Mitä ajatuksia nämä teissä herättävät?
Lainauksissahan on sekä kuvien tekoa vastustavia että myös sitä puolustavia lausuntoja.
Joidenkin kuvien käyttö on sallittua, toiset ovat kiellettyjä. Miten ne voi erottaa toisistaan?
Vastaukset 17
Vanhimmat
...ole kysymys siitä, että jokin kuva on sallittu, toinen kielletty. Kyse on siitä, että kuvia voi käyttää hartaudenharjoituksen välineenä, muttei kohteena.
ristiä, murha-aseen tunnusta on kristnuskossa palvottu iät ja ajat ja Jeesusta pilkaten Hänet on siihen laitettu.
Kristinuskossa rikotaa heidän omia oppeja eniten kai älä tapa käskyä. Nytkin sotilaspapit ovat Irakissa auttamassa murhaajia, uhreina lapsia, naisia ja miehiä.
Sopii miettiä milloin taas noitavainot alkavat...
Jos sanot kristinuskossa palvottavan ristiä, sinulla on joko hyvin erilainen käsitys palvonnasta tai meitä ympäröivästä todellisuudesta kuin minulla. Minusta palvonta on Jumalan paikalle asettamista; kristityt eivät aseta ristiä tähän asemaan, eivätkä näin ollen myöskään palvo sitä.
Minustakin Irakin sota oli epäoikeutettu. Mutta sotilailla on oikeus sielunhoitoon, aivan samoin kuin meillä muillakin syntisillä.
Jos toinen käsky joka on Jumalalta, kieltää jumalankuvien ja kaikkien kuvien tekemisen, niin tuskinpa hän sallii silloin itseensä kohdistuvaan hartaudenharjoitukseenkaan käyttää jumalankuvia edes välineenäkään, vai mitä arvelette?
Käskylle on jatkoakin: "Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä."
Uusi käännös puhuu patsaista, mutta missään ei kehoteta että kuvia voi käyttää kuitenkin hartaudenharjoituksen välineenä.
Niin, tiedän kyllä yhden vastauksen: "jos sitä (välinettä) ei ole erikseen kielletty Raamatussa, silloin se sallitaan ja miksi emme voi hyväksyä toistemme tapoja." Ei ole kyse meistä ihmisistä, ja meidän hyväksymisistämme, vaan Raamatun sanasta.
Kun tässä nimenomaan jo kuvien tekeminenkin kielletään niin tahtoisin mielipiteen, miksi niitä kuvia kuitenkin tehdään ja niiden edessä kumarrellaan kiellosta huolimatta! Ja miksi koko käsky on poistettu 10:n muun joukosta kun se on selvästi toisena ja viimeinen käsky jaettu selvästi kahtia?
Mielestäni muissa lainauksissa käy hyvin ilmi ne syyt miksi tämä kuvien tekeminen kielletään.
"Jos toinen käsky joka on Jumalalta, kieltää jumalankuvien ja kaikkien kuvien tekemisen,"
Ei itse asiassa kiellä kaikkien kuvien tekemistä. Tästä osoitus on se, että muualla Vanhassa testamentissa Jumala komentaa kuvien tekemistä (2. Moos. 25:18-20; vrt. 1. Aik. 28:18-19 ja Hes. 41:17-18). Kyseessä on vain esimerkki siitä, että kristillistä uskoa on tarkasteltava kokonaisuutena eikä irrottaa yhtä kohtaa, tulkita sitä mielivaltaisesti ja sitten arvioida muita tulkintansa perusteella.
"niin tuskinpa hän sallii silloin itseensä kohdistuvaan hartaudenharjoitukseenkaan käyttää jumalankuvia edes välineenäkään, vai mitä arvelette?"
Katso Neljännen Mooseksen kirjan luku 21, jossa kerrotaan, kuinka israelilaisetkin pystyivät (Jumalan käskystä) käyttämään kuvia rituaalisina välineinä. Toisaalta kun samaa kuvaa alettiin palvoa ja se asetettiin Jumalan asemaan, Jumala käski tuhota sen (2. Kun. 18). Raamatun mukaan siis pelkkä kuvan olemassaolo tai edes sen oikea käyttö ei ollut väärin, vaan sen väärinkäyttö. Lisäksi kun Poika Jumala tuli ihmiseksi ja Jumalan todelliseksi kuvaksi maan päällä, sai kuvallinen esittäminenkin erityisen aseman kristinuskossa.
"Käskylle on jatkoakin: "Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä." Uusi käännös puhuu patsaista,"
Kristillisessä kirkossakin on perinteisesti tunnettu suurempaa läheisyyttä kaksiulotteiseen kuvaan kuin patsaisiin. Kummatkaan eivät silti ole kiellettyjä, ellei niitä aseteta jumaliksi, aivan kuten juutalaisuudessakin.
Oli hyvä, että mainitsit käskyn jatkuvan, koska se paljastaa sen todellisen merkityksen: on kiellettyä valmistaa kuvia palvonnan kohteiksi.
"mutta missään ei kehoteta että kuvia voi käyttää kuitenkin hartaudenharjoituksen välineenä. Niin, tiedän kyllä yhden vastauksen: "jos sitä (välinettä) ei ole erikseen kielletty Raamatussa, silloin se sallitaan ja miksi emme voi hyväksyä toistemme tapoja." Ei ole kyse meistä ihmisistä, ja meidän hyväksymisistämme, vaan Raamatun sanasta. Kun tässä nimenomaan jo kuvien tekeminenkin kielletään niin tahtoisin mielipiteen, miksi niitä kuvia kuitenkin tehdään ja niiden edessä kumarrellaan kiellosta huolimatta!"
Olen nyt antanut sinulle esimerkin, että tulkitset tämän käskyn väärin: sekä juutalaiset että kristityt ovat nähneet asian Raamatun ajoista asti (ja Raamatun mukaan vieläpä Jumalan käskystä) niin, että kuvien teko on kiellettyä, jos ne asettaa Jumalan asemaan eli palvoo niitä.
Eri asia on, että kuvia voi oikealla tavalla käyttää hartaudenharjoituksen välineenä; tämän tunnustivat sekä juutalaiset että kristityt Jeesuksen päivistä lähtien. Ei ihminen palvo muita ihmisiäkään kumartaessaan tai polvistuessaan heidän edessään (mitä Raamatussakin tehdään monin paikoin). Oikea kristillinen Jeesuksen patsaan kumartaminen on samanlainen asia kuin Lippulaulun laulaminen; laulussahan vannotaan vala lipulle. Oikeasti tietenkään kukaan ei vanno valaa kangaskappaleelle, vaan isänmaalle, jota se edustaa. Vastaavasti Jeesuksen kuvaa kumartava ei kumarra oikeasti puupiirrosta, vaan Kristusta, jota kuva esittää. Tai jos hän mielessään asettaa kuvan Jeesuksen asemaan ja käyttääkin sitä hartaudenharjoituksen kohteena eikä sen välineenä, hän toimii kirkon opetuksen ja uskon vastaisesti.
"Ja miksi koko käsky on poistettu 10:n muun joukosta kun se on selvästi toisena ja viimeinen käsky jaettu selvästi kahtia?"
Miten niin käsky on poistettu "kymmenen muun" joukosta? Usein näkee lyhennyksiä, joissa näitä sanoja ei mainita; sellainen lyhennys ei kuitenkaan ole mikään katolisen kirkon virallinen opetus. Katolisiin Raamattuihin kuuluu koko monisatasanainen teksti, samoin uskonnonopetukseen ja kirkon uskoon.
Se, miten kymmenen käskyä jaetaan eri numeroiden (ja johdannon) alle, ei sinänsä ole kysymys, johon olisi raamatullista vastausta: koko "kymmenen käskyä" -käsite on kuitenkin Raamatun ulkopuolista perinnettä. Tyydyn huomauttamaan, että myös juutalaiset katsovat vieraiden jumalien palvomiskiellon sekä epäjumalankuvien valmistus- ja palvomiskiellon olevan yhdessä yksi käsky (tai "sana", alkuperäinen juutalainen käsite näet on "kymmenen sanaa"). Mutta kuten mainittu, tämä on vain käytännön kysymys, eikä sillä ole tekemistä uskon sisällön kanssa.
Kiitos sinulle hyvästä ja selventävästä vastauksestasi! Luin kyseiset Raamatun kohdat ja olet oikeassa.
"Jumalan ja ihmisen välisen yhteyden merkki, todistus ja välikappale."
"Ikoni tekee olemukseltaan salatun Jumalan kuvaamisen mahdolliseksi"
Arkkipiispa Paavali: Rukous ikonin ääressä
Eikös tämä ole kuvan väärinkäyttöä?
Kuvaviestintä on konteksteista erotettujen epärationaalisten viestien tulvavirta, joka heikentää kirjoitustaidon ohella loogista ajatuskykyä. Asiayhteyksien tilalle tulee vaikutelmia, elämyksiä ja tunteita. Kuvilla ei ole kuitenkaan mitään totuusarvoa, se on menetetty kirjallisen viestinnän vähetessä. (Pekka Reinikainen)
Tavallinen kuvan apuna käyttäminen hartaudenharjoituksessa ei ole kuvan väärinkäyttöä. Siinähän kuva on todella väline, ei kohde.
Kuvan pitäminen Jumalan kuvana on kiellettyä. Miten voit olla varma ettet pidäkin kuvaa huomaamattasi Jumalana?
Noista lainauksista hoksasin että noinhan ihmiset käyttäytyy kuvien kanssa, ne samaistaa henkilön ja kuvan toisiinsa.
Lapset luulivat Jumalaa valkopartaäijäksi pilven reunalla katseltuaan kirkon alttaritaulua.
Ja kun tossa aikaisemmin mainitsit että se vaskikäärme piti hävittää ettei sitä aleta palvoa niin pitäisi tehdä ikoneillekin. Ihmiset jo kumartelee ja pokkuroi niiden edessä.
välineenä voisi opettaa myös katolilaisille papeille monissa muissakin yhteyksissä.
"Kuvan pitäminen Jumalan kuvana on kiellettyä. Miten voit olla varma ettet pidäkin kuvaa huomaamattasi Jumalana?"
Ei mitään voi pitää Jumalana tiedostamatta tekevänsä niin. Tai jos voi, herää kysymys, missä määrin ihminen on vastuussa teosta, jota ei itsekään tajua tekevänsä.
"Noista lainauksista hoksasin että noinhan ihmiset käyttäytyy kuvien kanssa, ne samaistaa henkilön ja kuvan toisiinsa. Lapset luulivat Jumalaa valkopartaäijäksi pilven reunalla katseltuaan kirkon alttaritaulua."
Jeesus käskikin meitä tulemaan lasten kaltaisiksi sydämen, ei mielen asioissa.
"Ja kun tossa aikaisemmin mainitsit että se vaskikäärme piti hävittää ettei sitä aleta palvoa niin pitäisi tehdä ikoneillekin. Ihmiset jo kumartelee ja pokkuroi niiden edessä."
Vaskikäärme hävitettiin, koska ihmiset olivat jo alkaneet palvoa sitä, ei sen varalta että he olisivat alkaneet palvoa sitä. Kristillisessä ikonien kunnioituksessa ei kuvia pidetä jumalina, vaan niitä vain käytetään välineinä Jumalan palvonnassa.
Ihminen on aina henkilökohtaisesti aina vastuussa kaikista teoistaan. Minkälaisia seurauksia rikoksen tekijälle tulee teoistaan on oikeudenmukaisuuskysymys. Onko oikeudenmukaista, että kuvainpalvojaa rangaistaan teosta, jota ei tiedä tekevänsäkään?
"Ihminen on aina henkilökohtaisesti aina vastuussa kaikista teoistaan."
Loppujen lopuksi asiaan vaikuttaa se, onko hän tehnyt ne täydessä ymmärryksessä. Esimerkiksi vakava synti on kuolemansynti vain jos sen tekee täydessä ymmärryksessä.
"Minkälaisia seurauksia rikoksen tekijälle tulee teoistaan on oikeudenmukaisuuskysymys."
Minä en näe suurtakaan eroa tämän ja vastuullisuuden välillä.
"Onko oikeudenmukaista, että kuvainpalvojaa rangaistaan teosta, jota ei tiedä tekevänsäkään?"
Ei. Mutten usko kenenkään voivan palvoa mitään tietämättään tekevänsä niin.
mistään synneistä, jos niitä ei ole tehty täydessä ymmärryksessä? Onko muslimiterroristi vastuussa terroriteoistaan, koska on selvää, että hän on aivopesun uhri, eikä toimi täydessä ymmärryksessä?
"Onko ihminen sitten vastuussa mistään synneistä, jos niitä ei ole tehty täydessä ymmärryksessä?"
Ei ainakaan siinä vakavuudessa, missä muussa tapauksessa olisi.
"Onko muslimiterroristi vastuussa terroriteoistaan, koska on selvää, että hän on aivopesun uhri, eikä toimi täydessä ymmärryksessä?"
Minusta tämä ei ole lainkaan selvää.
Pyhän Sodan oikeutetut uhrit, tulevaisuus Paratiisissa palkintona neitsyet. Uskoo vakaasti, että tämä uskonnollisilta auktoriteeteilta peräisin oleva tieto on itsensä Jumalan sanaa.
Minä pitäisin vastuullisena teoistaan, mutta todennäköisesti ymmärrystä vailla olevana jättäisin tuomitsematta ja toimittaisin hoitoon.
Millä mitataan syyntakeisuus? Ihmisellä on vapaa tahto, mutta voi olla väärin suunnattu, uskoo tekevänsä hyvää, mutta toisten mielestä tekee pahaa.
"Pyhän Sodan oikeutetut uhrit, tulevaisuus Paratiisissa palkintona neitsyet. Uskoo vakaasti, että tämä uskonnollisilta auktoriteeteilta peräisin oleva tieto on itsensä Jumalan sanaa.
Minä pitäisin vastuullisena teoistaan, mutta todennäköisesti ymmärrystä vailla olevana jättäisin tuomitsematta ja toimittaisin hoitoon."
Minä en näe varsinaista eroa syyntakeettoman ihmisen ja vastuullisen mutta ymmärryksen vuoksi tuomitsematta jätettävän ihmisen välillä.
"Millä mitataan syyntakeisuus? Ihmisellä on vapaa tahto, mutta voi olla väärin suunnattu, uskoo tekevänsä hyvää, mutta toisten mielestä tekee pahaa."
Ei meillä täällä siihen pomminvarmoja keinoja olekaan. Tarkoitankin tällä ennen kaikkea sitä, miten suuressa määrin ihminen on vastuussa teoistaan Jumalan edessä.