Onko uusi Kuopiolainen fysiikka kohta yliopistoissa?
"13.10.2007
Mustat aukot säteilevät myös sisäänpäin
Sakari Nummila
Mustien aukkojen on jo pitkään tiedetty säteilevän sähkömagneettista säteilyä tapahtumahorisonttinsa läheisyydestä. Nyt suomalainen tutkija Ari Peltola on havainnut että sähköisesti varautuneiden mustien aukkojen kohdalla myös näiden sisäpuolelle muodostuva sisäiseksi horisontiksi kutsuttu alue säteilee samalla tavalla.
Tapahtumahorisontiksi kutsutaan aluetta, jonka jälkeen edes valo ei pääse karkaamaan mustan aukon painovoimakentästä. "Siksi sisähorisontti säteilee sisäänpäin, kohti singulariteettia", Peltola kertoo T a:lle. "Säteilyä voi havaita havaitsija, joka sijaitsee sähköisesti varatun mustan aukon sisällä aivan sisähorisontin tuntumassa."
Peltola on tutkinut myös mallia, jossa tapahtumahorisontin on oletettu rakentuvan mikroskooppisen pienistä mustista aukoista. Mallin antamat ennusteet ovat lupaavia. Ari Peltolan mustien aukkojen sisuksiin liittyvä väitöskirja tarkastetaan tänään Jyväskylän ylipistolla. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehden joulukuun numerossa.)"
"Peltola on tutkinut myös mallia, jossa tapahtumahorisontin on oletettu rakentuvan mikroskooppisen pienistä mustista aukoista."
http://www.avaruus.fi/
Täältähän tähän malliin pääsee.
http://www.onesimpleprinciple.com/24
Savor
:);):)
"13.10.2007
Mustat aukot säteilevät myös sisäänpäin
Sakari Nummila
Mustien aukkojen on jo pitkään tiedetty säteilevän sähkömagneettista säteilyä tapahtumahorisonttinsa läheisyydestä. Nyt suomalainen tutkija Ari Peltola on havainnut että sähköisesti varautuneiden mustien aukkojen kohdalla myös näiden sisäpuolelle muodostuva sisäiseksi horisontiksi kutsuttu alue säteilee samalla tavalla.
Tapahtumahorisontiksi kutsutaan aluetta, jonka jälkeen edes valo ei pääse karkaamaan mustan aukon painovoimakentästä. "Siksi sisähorisontti säteilee sisäänpäin, kohti singulariteettia", Peltola kertoo T a:lle. "Säteilyä voi havaita havaitsija, joka sijaitsee sähköisesti varatun mustan aukon sisällä aivan sisähorisontin tuntumassa."
Peltola on tutkinut myös mallia, jossa tapahtumahorisontin on oletettu rakentuvan mikroskooppisen pienistä mustista aukoista. Mallin antamat ennusteet ovat lupaavia. Ari Peltolan mustien aukkojen sisuksiin liittyvä väitöskirja tarkastetaan tänään Jyväskylän ylipistolla. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehden joulukuun numerossa.)"
"Peltola on tutkinut myös mallia, jossa tapahtumahorisontin on oletettu rakentuvan mikroskooppisen pienistä mustista aukoista."
http://www.avaruus.fi/
Täältähän tähän malliin pääsee.
http://www.onesimpleprinciple.com/24
Savor
:);):)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Alennuin taas lukemaan yhden juttusi. Sinun pitäisi alkaa maksaa korvauksia paskasi syöttämisestä ihmisille, voi helvetti.
>
Ei ole pelkoa. Sivuiltasi: "Mustan aukon "pinta" siis työntyy hitaammin poispäin mustan aukon keskustasta". Miksi sitten mustilla aukoilla on suurin putoamiskiihtyvyys eli mustan aukon vetovoima on suurempi, "nopeampi" kuin muiden taivaankappaleiden. Teoriasi mukaan (siis kun ylös heitetty kappale kopahtaa takaisin pintaan nopeammin mustassa aukossa kuin esim. tähdissä) mustan aukon pitäisi laajentua muita nopeammin. Nyt väität, että hitaammin. Et kai Sinä noin ääliö voi olla ? Ethän ?
>
Mistä pääsee siihen malliin, missä valon taipuminen selitetään: miksei valo taivu varjostinkokeessa eikä Pluton ohituksessa vaikka tilanne on (teoriasi kannalta) täysin identtinen kuin Auringon ohituksessa ?
Miten voit olla noin itsepäinen: saat jokaisessa keskustelussa turpiisi, teoriasi lytätään aukottomasti - Sinä vaan jätät keskustelun sikseen kun huomaat hävinneesi, mutta sitten taas viikon päästä avaat uuden älyttömyyden samasta aiheesta ?
Oletko käynyt mustan aukon "pinnalla"?
Olikos kello mukana?
Etenikö aika yhtä nopeasti kuin mustan aukon ulkopuolella?
Vuorovaikuttiko mustasta aukosta avautuvat energiakimput atomien ytimiesi kanssa yhtä nopeasti kuin Maapallosta avautuvat energiakimput vuorovaikuttavat atomiesi ytimien kanssa Maapallon pinnalla?
Onko tietoo?
Savorinen
:);):)
Siis, jos luotamme niihin mittaustuloksiin, joita mustista aukoista on olemassa, niin ne ovat mustia aukkoja juuri sen vuoksi, että niiden massa (= gravitaatiovoima) on niin suuri. Ne vetävät voimakkaammin (nopeammin) puoleensa kuin mitkään tunnetut taivaankappaleet (siksi niitä juuri kutsutaan mustiksi aukoiksi). Jos alat taas olettaa jotain mittaustuloksia virheellisiksi ja alat väittää jotain aivan outoja paradoksaalisia teorioita joidenkin valikoitujen mittaustulosten pohjalta, tajunnet jo itsekin olevasi heikoilla jäillä.
Ok, yrittäisitkö selventää näitä kohtia:
>
Ei ole pelkoa. Sivuiltasi: "Mustan aukon "pinta" siis työntyy hitaammin poispäin mustan aukon keskustasta". Miksi sitten mustilla aukoilla on suurin putoamiskiihtyvyys eli mustan aukon vetovoima on suurempi, "nopeampi" kuin muiden taivaankappaleiden. Teoriasi mukaan (siis kun ylös heitetty kappale kopahtaa takaisin pintaan nopeammin mustassa aukossa kuin esim. tähdissä) mustan aukon pitäisi laajentua muita nopeammin. Nyt väität, että hitaammin. Et kai Sinä noin ääliö voi olla ? Ethän ?
>
Mistä pääsee siihen malliin, missä valon taipuminen selitetään: miksei valo taivu varjostinkokeessa eikä Pluton ohituksessa vaikka tilanne on (teoriasi kannalta) täysin identtinen kuin Auringon ohituksessa ?
Mitä minä olen saanut tietoa mustista aukoista, niin tutkijoita on hämmästyttänyt esim. se että osa mustista aukoista on ikäänkuin dieetillä. Ne siis enemmänkin hylkivät, kuin vetävät puoleensa.
Ja miten uusia tähtiä voi syntyä galaksien keskusten jättimäisten mustien aukkojen lähelle jos niillä niin hirmuinen vetovoima on?
Edelleen on turhaa vedota gravitaatioon, koska ette edes tiedä miten se välittyy.
Oletko itse ääliö kun oletat itsesi putoavan esim. tähden pinnalle? Jos joudut tähden lähelle, et todellakaan putoa sen pinnalle, vaan leimahdat tuleen eli alat palaa eli räjähtää eli laajentua normaalia nopeammin ja osa energiastasi leimahtaa taivaan tuuliin pois päin tähdestä.
Toki atomiesi ytimet työntyvät hitaammin pois päin tähdestä kuin tähden atomit, mutta et siinä vaiheessa ole enää yhtenä sinuna lähetymässä tähden keskustaa suhteellisesti ottaen, vaikka työnnytkin sieltä pois päin hitaammin kuin tähden "pinta".
Savorinen
:);):)
Tietäisit myös sen, ettei kukaan ole vielä edes onnistunut osoittamaan, että mustia aukkoja edes on. Toki on kappaleita, joita epäillään mustiksi aukoiksi, ja mustat aukot ovat matemaattisesti ennustettavissa, mutta sellaisia havaintoja ei ole tehty, jotka vahvistaisivat yhdenkään klassisen mustan aukon olemassaolon. Niitä tutkimuksia joista nämä havainnot voisi saada vielä suunnitellaan.
Eli tällainen on kreationistin mieli: vailla mitään muuta johdonmukaisuutta suhtautumisessaan tieteeseen kuin se mikä heidän henkilökohtaisiin uskomuksiinsa sattuu sopimaan.
>
Voi voi, taas pitäisi ensin keskittyä nimenomaan siihen perusperiaatteeseen ensin. Jos alat tutustumisesi mustiin aukkoihin siitä, että joidenkin mustien aukkojen on todettu toimivan poikkeuksellisesti, olet heti niin syvällä suossa, että sieltä on vaikea nousta. Mustat aukot ovat siis niin suuria massakeskittymiä, että niiden rakenne on gravitaation vuoksi romahtanut. Sinä kuvaat tuota gravitaatiota "avautumisena". Siis erittäin suuri gravitaatiokeskittymä Sinun paskateoriasi mukaan pitäisi "avautua" erittäin nopeasti (siis mustat aukot vetävät voimakkaammin puoleensa läheisiä taivaankappaleita kuin muut taivaankappaleet eli Sinun teoriasi mukaan räjähtävät nopeammin muita kappaleita kohti kuin mikään muu taivaankappale).
Kuitenkin selität sivuillasi, että mustat aukot "räjähtävät" hitaammin. Tässä on taas yksi ristiriita ja tästä huomaan taas, että yrität selittää tarinoitasi aina jonkun Tiede-lehdestä lukemasi erityishavainnon pohjalta vähän miten silloin sattuu mielessä olemaan (tajuamatta koko ilmiötä ollenkaan). Mitään loogista kokonaisuutta et pysty selittämään, mikä tuli esiin jo valokeskustelussa: Sanoit "painevoimasi" työntävän fotoneja varjopuolelle (selitys valon taipumisesta Auringon ohituksessa), mutta sama "painevoima" ei sitten pädekään kun valo ohittaa esim. Pluton tai sama "painevoima" ei sitten taivutakaan fotoneja maanpäälisissä varjostinkokeissa.
"Jos tietäisit mitään...
Kirjoittanut: aiheesta 17.10.2007 klo 09.52
Tietäisit myös sen, ettei kukaan ole vielä edes onnistunut osoittamaan, että mustia aukkoja edes on. Toki on kappaleita, joita epäillään mustiksi aukoiksi, ja mustat aukot ovat matemaattisesti ennustettavissa, mutta sellaisia havaintoja ei ole tehty, jotka vahvistaisivat yhdenkään klassisen mustan aukon olemassaolon. Niitä tutkimuksia joista nämä havainnot voisi saada vielä suunnitellaan.
Eli tällainen on kreationistin mieli: vailla mitään muuta johdonmukaisuutta suhtautumisessaan tieteeseen kuin se mikä heidän henkilökohtaisiin uskomuksiinsa sattuu sopimaan."
Pitääkö tämä paikkansa?
Jos ei, niin mitä faktaa sinulla on mustien aukkojen kyvystä vetää mitään puoleensa. Ja jos on, niin miten ne vetävät mitään puoleensa?
Savorinen
:);):)
Vastaus kysymykseesi luki viestissä jonka lainasit, tosin se vaatii ajattelua. Katsoppa kykenetkö löytämään sen omin neuvoin.
Ajatukseni mukaan ulkoapäin tulevan energia-aallon energiakimput putsaavat kvarkkien ytimistä avautuvia energia-aaltoja mukaansa ja näin laajenevat kvarkit lähestyvät toisiaan liikkumatta toisiaan kohti, koska eivät töni toisiaan pois päin toisistaan itsestään avautuvilla energia-aalloilla jotka siis putsattiin pois.
"17.10.2007
Hubble paljasti kääpiögalaksin luultua vanhemmaksi
Mikko Suominen
Hubble-avaruusteleskooppi on paljastanut erään maailmankaikkeuden nuorimpana pidetyn galaksin olevan huomattavasti luultua vanhempi. I Zwicky 18 on epäsäännöllinen kääpiögalaksi, joka sijaitsee meistä noin 59 miljoonan valovuoden etäisyydellä.
40 vuotta sitten Palomarin observatorion havaintoihin perustuen arveltiin, että galaksi olisi muodostanut tähtensä miljardeja vuosia naapureitansa, kuten Linnunrataa, myöhemmin. Näiden havaintojen mukaan galaksin tähdistä löytyi hyvin vähän raskaita alkuaineita. Nyt Hubblen havaintodatan avulla on päätelty, että Zwickyn tähtituotanto alkoi vähintään miljardi vuotta sitten. Siitä on löydetty myös jopa 10 miljardin vuoden ikäisiä tähtiä.
"Vaikkakaan galaksi ei ole yhtä nuori kuin mitä luultiin, se on kuitenkin selvästi poikkeava kehitykseltään ja ainutlaatuinen lähialueellaan maailmankaikkeudessa", kuvailee Hubblen havaintojen tutkimusta johtanut Alessandra Aloisi ESAsta.
Jostain syystä I Zwicky 18 -galaksissa syntyi tähtiä paljon hitaammin kuin muissa samanikäisissä galakseissa. Suurin mysteeri onkin, miksi galaksissa syntyi aikaisemmin niin vähän tähtiä ja miksi siellä on meneillään tähtien syntybuumi juuri nyt.
Eräs mahdollisista selityksistä tälle saattaa olla I Zwicky 18:n seuralaisgalaksi, joka sijaitsee viereisessä kuvassa ylävasemmalla. Lähiohituksen painovoimavuorovaikutus galaksien välillä on saattanut aiheuttaa uusien tähtien syntymisen massoittain."
www.avaruus.fi
http://www.onesimpleprinciple.com/25
Savorinen
:);):)
Ajatellaampa tätä kaksoisrakokeeseen.
Ajatukseni mukaan fotonit muodostuvat erillisistä laajenevista energiakimpuista ja sen takia yksi fotoni voi mennä kahdesta eri reiästä.
Kun yhden fotonin energia etenee fotoniaaltona kohti herkän ilmaisimen pintaa, kohdistuu fotonin erillisiin energiakimppuihin ulkoinen paine myös sivuilta päin.
Yksitäiset fotonit ohjautuvatkaksoisrakokokeessa enimmäkseen tietyille alueille.
Mitä tasaisemmin energia avautuu herkästä ilmaisímesta, sitä varmemmin tämä energia osuu vastaan tuleviin fotonin erillisiin energiakimppuihin ja saa ne räjähtämään energiaansa jommalle kummalle sivulle eteenpäin. Tällä energialla ne taipuvat radallaan kohti sitä aluetta josta energiaa ei tule suoraan niitä kohti.
Mitä raskaampia ja tiheämpiä energiakimppuja fotonin erillisiä energiakimppuja vastaan tulee, sitä vähemmän ne vuorovaikuttavat fotonin erillisten energiakimppujen kanssa.
Samalla vastaan tulevat energiakimput putsaavat fotonin erillisistä energiakimpuista avautuvia energia-aaltoja mukaansa ja näin fotonin
erilliset energiakimput lähestyvät toisiaan liikkumatta toisiaan kohti kylmäfuusioilmiön mukaisesti.
Kohdatessaan ilmaisimen fotoni tekee saman vastaan tuleville energiakimpuille ja näin siltä alueelta liikkuu pois päin energiaa joka ei
ole niin tasaisesti avautunutta kuin muualta herkästä ilmaisimesta pois päin avautuva energia on.
Savorinen
Tasainen energia olisi tässä tapauksessa kvarkkeja ja jollakin alueella kvarkit olisivat kylmäfuusioimaisesti laajentuneet atomeiksi joista tähtiä.
Nyt tähdet eivät töni galaksin keskustaa kohti meneviä energiakeskittymiä pois päin itsestään niin voimakkaasti kuin jollakin muulla alueella keskustasta poispäin tasaisesti työntyvät kvarkit, joiden vaikutus energiakeskittymiin on paljon voimakkaampi kuin tähtien fotonien tai neutriinojen.
Toki jos tähti osuu liikeradalle, niin silloin vaikutus on erittäinkin voimakas. you know what i meen.
Savorinen
:);):)
Voi siis hyvinkin olla että galaksin keskustasta työntyy pois päin kvarkkeja jotka laajenevat ja avautuvat energia-aaltoja joilla ne siirtävät liike-energiaansa meidän laajenevien atomien ytimien laajeneviin kvarkkeihin.
Tähdistä taas avautuu laajenevia neutriinoja jotka myös siirtävät liike-energiaansa jokaiseen meidän laajenevan atomin ytimeen erikseen.
Savorinen
:);):)
Paikkansa tosiaan pitää, ettei kukaan tiedä, millainen musta aukko on. Siitä on pirun vaikea saada tietoa kun tapahtumahorisontin sisäpuolelta ei juuri tietoa irtoa. Mustan aukon rakenne on siis laskennallinen.
MUTTA, sellaista erittäin suurta (luhistunutta) massakeskittymää, jonka gravitaatiovoima on erityisen suuri, kutsutaan mustaksi aukoksi. Se on sitten aivan toinen juttu, millainen se on tai miten gravitaatio välittyy tms., mutta määritelmällisesti musta aukko kuvatunlainen.
Ok, yrittäisitkö selventää näitä kohtia:
>
Ei ole pelkoa. Sivuiltasi: "Mustan aukon "pinta" siis työntyy hitaammin poispäin mustan aukon keskustasta". Miksi sitten mustilla aukoilla on suurin putoamiskiihtyvyys eli mustan aukon vetovoima on suurempi, "nopeampi" kuin muiden taivaankappaleiden. Teoriasi mukaan (siis kun ylös heitetty kappale kopahtaa takaisin pintaan nopeammin mustassa aukossa kuin esim. tähdissä) mustan aukon pitäisi laajentua muita nopeammin. Nyt väität, että hitaammin. Et kai Sinä noin ääliö voi olla ? Ethän ?
>
Mistä pääsee siihen malliin, missä valon taipuminen selitetään: miksei valo taivu varjostinkokeessa eikä Pluton ohituksessa vaikka tilanne on (teoriasi kannalta) täysin identtinen kuin Auringon ohituksessa ?
Mitään loogista kokonaisuutta et pysty selittämään, mikä tuli esiin jo valokeskustelussa: Sanoit "painevoimasi" työntävän fotoneja varjopuolelle (selitys valon taipumisesta Auringon ohituksessa), mutta sama "painevoima" ei sitten pädekään kun valo ohittaa esim. Pluton tai sama "painevoima" ei sitten taivutakaan fotoneja maanpäälisissä varjostinkokeissa.
Vai toteammeko jo vastaamattomuudestasi, että tunnustat itsekin teoriasi paskapuheeksi ?
tutkimusaineistoasi fysiikan professoreille ja alan huippututkijoille ?
("Onko uusi Kuopiolainen fysiikka kohta yliopistoissa? ")
Eppäilen vahvasti että suattaapi se "kohta" olla tapahtumahoriskontin tualla pualen.
"Tehdyt toimenpiteet Väitösuutiset: Uutta tietoa mustien aukkojen termodynamiikasta (Peltola)
Viimeisin muutos 05.10.2007 — expired
Alkamisaika: 13.10.2007 klo 12.00
Päättymisaika: 13.10.2007 klo 16.00
Paikka: Ylistönrinne FYS1, Fysiikan laitos
FM Ari Peltolan teoreettisen fysiikan väitöskirjan ”Studies on the Hawking Radiation and Gravitational Entropy” (Tutkimuksia Hawkingin säteilystä ja gravitaatioon liittyvästä entropiasta) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Steven Carlip (Institute for Theoretical Physics, Utrecht, Hollanti) ja kustoksena yliassistentti, FT Markku Lehto.
Vuonna 1974 Stephen Hawking julkaisi kuuluisan tutkimuksensa mustan aukon
säteilystä. Siihen asti oli ymmärretty, että mustat aukot ovat täysin "mustia", eli ne eivät voi säteillä ulospäin minkäänlaista säteilyä. Hawking kuitenkin osoitti, että ottamalla huomioon kvanttimekaaniset ilmiöt mustan aukon tapahtumahorisontin läheisyydessä, musta aukko emittoi säteilyä, joka on energiajakaumaltaan identtistä mustan kappaleen säteilyn kanssa. Säteilyn seurauksena mustalla aukolla on tavanomaisia termodynaamisia ominaisuuksia kuten lämpötila ja entropia. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan mustan aukon termodynaamiset ominaisuudet ovat olleet intensiivisen tutkimuksen kohteena.
Väitöskirjassaan Ari Peltola on keskittynyt kolmeen mustien aukkojen termodynamiikkaan liittyvään ongelmaan. Ensimmäinen näistä liittyy sähköisesti varattujen mustien aukkojen säteilyyn. Jos mustalla aukolla on sähköinen varaus, mustan aukon sisälle muodostuu tapahtumahorisonttia muistuttava pinta, jota kutsutaan sisähorisontiksi. Tutkimuksessaan Peltola on osoittanut, että myös sisähorisontti säteilee samalla tavalla kuin tapahtumahorisontti. Toisessa tutkimusongelmassaan hän tarkastelee tietynlaista tapahtumahorisontin mikroskooppista mallia. Mallissa
tapahtumahorisontti on oletettu rakentuvan mikroskooppisen pienistä mustista aukoista. Mallin antamat ennusteet ovat hyvin lupaavia, koska mallista voidaan johtaa mustalle aukolle juuri oikeansuuruinen lämpötila ja entropia. Viimeisessä tutkimusongelmassaan Peltola tarkastelee mahdollisuutta johtaa Einsteinin kenttäyhtälö tietynlaisista
termodynaamisista lähtökohdista.
Lisätietoja:
Ari Peltola, puh. (014) 260 2356, [email protected]
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, [email protected]
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Department of Physics, University of Jyväskylä, Research Report No. 5/2007, ISBN 978-951-39-2898-8, ISSN 0076-465X, 146 sivua.
Sitä voi tiedustella fysiikan laitokselta, puh. (014) 260 2350.
Ari Peltola kirjoitti ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta vuonna 1996. Filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopistossa vuonna 2002.
Lisätietojatiedottaja Liisa Harjula
[email protected]
014-260 1043
050-310 9972
Ari Peltola
[email protected]
(014) 260 2356"
http://www.jyu.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote-2007-10-05-13-35-19-876278