Anteeksi aiheen asiankuulumattomuus, mutta kun tällä palstalla on viisaampia kuin minä, niin ehkä joku voi selittää...
Katselin juuri Alien Galaxies Hubble Space telescope videoita. Siinä kerrottiin että oman galaximme lisäksi on olemassa lukemattomia muita galaxeja, joista Hubble pystyy tunnistamaan 10 miljardia valovuoden päässä, mikä tarkoittaa sitä että näemme nämä galaxit niinkuin ne olivat 10 miljardia vuotta sitten. Siinä sanottiin että mitä kauemmas matkaamme avaruudessa matkaamme aina taaksepäin ajassa. Ei ole siis mahdollista nähdä mitä näillä galaxeilla tapahtuu nyt, vain mitä siellä tapahtui 10 miljardia valovuotta sitten.
Meillä on kuulemma noin 3000 galaxia lähinaapureina 2 miljardin valovuoden päässä, ja voimme katsoa miltä ne näyttivät 2 miljardia vuotta sitten, mutta emme miltä ne näyttävät nyt.
Kaikissa galaxeissa toimii nucleus joka on niinkuin meidän aurinkomme, paitsi että meidän aurinkomme on miljardeja kertoja pienempi kuin useissa muissa galaxeissa. Kaikki galaxit liikkuvat pois päin toisista galaxeista, ja mikään galaxi ei ole avaruuden keskipiste. Tässä on se bigbang teoria että kaikki galaxit liikkuvat poispäin jostain alkuräjähdyksestä.
Että vielä menis vaikeammaks niin sitten jokaisen galaxin keskustassa on musta aukko. Meidän oma musta aukkomme on 4 miljardia kertaa suurempi kuin aurinkomme. Hubble on näyttänyt että kaikissa galaxeissa keskus on musta aukko joka on miljardeja ja miljardeja kertaa suurempi kuin valonucleus.
Ja että kaikki massa vain katoaa mustaan aukkoon eikä koskaan palaa.
Nyt sitten menen aiheeseen joka askarruttaa minua. Jos uskis puhuu valosta ja pimeydestä, taivaasta ja helvetistä. Haluaisin kuulla mielipiteitä kumpi on kumpaa. Mustaa aukkoa ja mustaa materiaa näyttää olevan enemmän kuin valoa. Valon lähteet materiana voivat räjähtää ja sammua, mutta musta aukko vain on. Onko jumalanne tässä mustassa aukossa?
Voisko joku tietouskovainen selventää tätä asiaa tyhmälle minulle? Onko puhumanne valo käänteisesti sittenkin pimeyttä täynnä, missä ei ole valoa?
Tai joku selittää jotain?
Katselin juuri Alien Galaxies Hubble Space telescope videoita. Siinä kerrottiin että oman galaximme lisäksi on olemassa lukemattomia muita galaxeja, joista Hubble pystyy tunnistamaan 10 miljardia valovuoden päässä, mikä tarkoittaa sitä että näemme nämä galaxit niinkuin ne olivat 10 miljardia vuotta sitten. Siinä sanottiin että mitä kauemmas matkaamme avaruudessa matkaamme aina taaksepäin ajassa. Ei ole siis mahdollista nähdä mitä näillä galaxeilla tapahtuu nyt, vain mitä siellä tapahtui 10 miljardia valovuotta sitten.
Meillä on kuulemma noin 3000 galaxia lähinaapureina 2 miljardin valovuoden päässä, ja voimme katsoa miltä ne näyttivät 2 miljardia vuotta sitten, mutta emme miltä ne näyttävät nyt.
Kaikissa galaxeissa toimii nucleus joka on niinkuin meidän aurinkomme, paitsi että meidän aurinkomme on miljardeja kertoja pienempi kuin useissa muissa galaxeissa. Kaikki galaxit liikkuvat pois päin toisista galaxeista, ja mikään galaxi ei ole avaruuden keskipiste. Tässä on se bigbang teoria että kaikki galaxit liikkuvat poispäin jostain alkuräjähdyksestä.
Että vielä menis vaikeammaks niin sitten jokaisen galaxin keskustassa on musta aukko. Meidän oma musta aukkomme on 4 miljardia kertaa suurempi kuin aurinkomme. Hubble on näyttänyt että kaikissa galaxeissa keskus on musta aukko joka on miljardeja ja miljardeja kertaa suurempi kuin valonucleus.
Ja että kaikki massa vain katoaa mustaan aukkoon eikä koskaan palaa.
Nyt sitten menen aiheeseen joka askarruttaa minua. Jos uskis puhuu valosta ja pimeydestä, taivaasta ja helvetistä. Haluaisin kuulla mielipiteitä kumpi on kumpaa. Mustaa aukkoa ja mustaa materiaa näyttää olevan enemmän kuin valoa. Valon lähteet materiana voivat räjähtää ja sammua, mutta musta aukko vain on. Onko jumalanne tässä mustassa aukossa?
Voisko joku tietouskovainen selventää tätä asiaa tyhmälle minulle? Onko puhumanne valo käänteisesti sittenkin pimeyttä täynnä, missä ei ole valoa?
Tai joku selittää jotain?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Henkinen ja materia erillään. Mustaaukko ja pimeä aine, energia kaikki on silti materiaa. Ei sielä mustassa aukossa mitään jumalia asu. Tämän hetken tieteen mukaan mustataukot eivät ole edes pysyviä, vaan menettävät energiaa hawkingin säteilynä ja "sammuvat" jonain päivänä.
vieläkin kun sitten kaikki tämä mitä katselin on vain loputonta materiaa ja energiaa. Mitä sitten on henkinen jos sitä ei millään keinolla pystytä havaitsemaan missään? Miten meillä jotka toimimme aistiemme puitteissa voisi olla jotain käsitystä henkisestä? Sitä vaan että onhan käsitys jumalasta, taivaasta ja helvetistä ja kaikesta muusta mitä ns. henkisyyteen liittyy, silti vain materialististen aistiemme kuvaamaa. Mitä sitten on se henkinen, vastakohtana materialle?
sanotaan nyt vaikka näin että henkinen olemus
ei tarvitse materiaa kuin ollakseen hyödyksi
itselleen ja siinä ohimennen muillekin jotka
ihmettelemme halutessamme mitä tulevaisuus tuo
tullessaan esim. uutisotsikoissa tapahtuvina tapahtumasarjoina päivä toisensa jälkeen. Kyllä
uutistoimittajat on fiksuja niin halutessaan ja me aivan ilmaiseksi maailman tapahtumia seurataan
ostoksilla ollessamme jos ei painolehden koko taakkaa viitsi/jaksa ostaa elintarvikkeiden joukossa yms. tykötarpeiden, jotta päästään taas
seuraavalle ostoskerralle, jos olevaisuudessa olevat tekijät niin suo.
käsitys olemassa olosta. Siis materialistinen, ei henkinen.
"Onko puhumanne valo käänteisesti sittenkin pimeyttä täynnä, missä ei ole valoa?"
Eipä kukaan tiedä mitä valo ihan, ihan oikeasti on. Valo on elektromagneettista säteilyä, jolla on dualistinen luonne, eli se käyttäytyy samanaikaisesti hiukkasten ja aaltojen tavoin, sanoo fyssankirjat noin karkeastiottaen. Valolla ei myöskään ole aikaa, eikä se tarvitse väliainetta edetäkseen.
Piemeyden määritelmästä. Mitä on pimeys? Onko pimeys muka valon puutetta? Näin ei ole. Pimeys on sitä, että valoa ei osu sitä havaitsevaan objektiin, kuten silmään tai kameraan.
Tätähän on mahdotonta käsittää, tätä aineellisten maailmankaikkeuksien äärettömyyttä. Valo on ainetta ja pimeys on vain sitä että valo ei osu siihen. Ens yönä näkyy varmaan mielenkiintoisia unia.
Nyt jää vielä vaivaamaan (vaikka vastauksesi rauhoitti minua) tämä edellisen vastaajan ehdotus että pidetään aineellinen ja henkinen erillään. Mitä on se henkinen, mikä on kaiken tämän äärettömän aineellisuuden ulottumattomissa ja mitä en pysty käsittämään. Jotenkin tyypillinen vastaus uskovaiselta, että rakasta jeesusta, kuvaillaan olevan henkisyyttä. Mitä on rakkaus, paitsi tunne aisti ja jeesus on täysin aineellinen rakkauden kohde. Jeesus sydämessä on sekin vain yksinkertainen aineellinen aistittu tunne. Mistä sitten on oikeasti kysymys tässä henkisyydessä? Mitä se on?
Kysymyksen esitit!
>>Mistä sitten on oikeasti kysymys tässä henkisyydessä? Mitä se on?
en voi sille mitään, tyhmä kun olen.
Tyhmää päätäni siis vaivaa mitä on henkinen, jos sitä ei pysty aineellisin keinoin kuvaamaan?
Kaikki tähän mennessä kuulemani ja lukemani selitykset henkisyydestä, kuvaavat materialistista kokemusta jonkin aistin puitteissa. Eikä muuta ole tarjolla. Henkisyyttäkään ei siis taida olla olemassa.
Tosi hyvän kysymyksen esitit. itse olen tuota samaa miettinyt vuosikausia.
Miksi vastatasit noin. Kuvitteletko olevasi ajatusten lukija vai pottuiletko raskaasti luulen että pottuilet syytä en kylläkään ymmärrä.
Voisitko selittää? Kiitos.
Anteeksi.
Keksin kyllä jotain. Henkisyys ja materia ovat toisensa vastakohtia, jos olemme tästä samaa mieltä niin...
seuraavaksi ajattelin että...
kaikki ns. uskovaisten "henkisyyteen" pyrkiminen kaikki tapahtuu materialististen aistien havaintokyvyn kautta. Tällä tarkoitan sitä että kaikki toiveet ja uskomukset elämän jatkumisesta taivaassa tai helvetissä, tai missä vaan ovat edelleen materialistisia pyrkimyksiä toteuttaa olemassa oloa materialisesti materian puitteissa, oli se sitten valo keho tai tuuli keho tai rakkaus keho, tai mitä vaan. Kyseessä on kuitenkin materialistinen toive itsensä jatkuvuudesta jossakin muodossa.
Entä sellainen henkilö joka ei usko mihinkään tarjolla olevista jatkuvuus ilmiöistä, esim. ateisti, joka sanoo että kuollessaan hän lakkaa vain olemasta, ei mene minnekään eikä tule miksikään. Nämähän ovat ilmiselviä a-materialistisia ajatuksia. Ei mitään = materian poissaolo. Ei materiaa = henkisyys.
Ei toivetta mistään kuoleman jälkeisestä jatkuvuudesta tai olemassa olosta = HENKISYYTTÄ
Ajatuksethan ovat energiaa, jotka manifestoituvat aineeksi jossain vaiheessa. Toivoessaan olevansa EI MITÄÄN (materian vastakohta), on mahdollista jättää aineellinen olemassa olon käsitys.
ja sanoa että kyseessä on nihilismi. Onko nihilismi termi, jonka materiasta vaikeaksi luopua kokevat materialistit ovat keksineet?
Tukeakseen ja tehdäkseen materialistisen olemassa olon toiveensa oikeutetummaksi omassa mielessään itselleen.
Ei mitään teoriassa loppuu materian manifestoituminen.
Ei mitään - jättää avoimen oven (aukon materiassa) mistä kävellä ulos aineesta.
Toisaalta buddhalaisilla on tästä tyhjyys teoriansa. Sitä että tyhjyys on tyhjä luontaisesta olemassa olosta. Käsitys ei ole nihilismiä, vaan sitä että on tyhjä luontaisesta olemassa olosta, materialistisesta jatkuvuudesta tässä ulottuvuudessa.
Heillä on teoria 12 toisistaan riippuvaisista tekijästä. Laitan ne englanniksi, helpompi ymmärtää.
1. Ignorance = condition for mental formation.
2. Mental formation = condition for name and
form.
3. Consciousness = condition for consciousness.
4. Name and form = condition for six senses.
5. Six senses = condition for contact.
6. Contact = condition for feeling.
7. Sensation (feeling) = condition for craving.
8. Craving = condition for clinging.
9. Clinging = condition for becoming.
10. Becoming = condition for birth.
11.Birth = condition for aging and death.
12.Aging and death = condition for ignorance.
Tässä siis 12 toisistaan riippuvaa tekijää, jotka aiheuttavat aineellisen olemassa olon. Laitan tähän liitteeksi sivun josta kopsasin nämä. Mikä on ylläri itselleni, oli se että aloittaessani keskustelun, mulla ei ollut aavistuskaan että päätyisin tähän 12 linkkiin. Olen viimeksi niitä ajatellut joskut 90-luvulla, ympäri mennään ja yhteen tullaan.
http://www.geocities.com/lonely_penquin/twelve.htm
olemme ihmisenä sen arvoinen kuin voimme kuvitella
näkymättömän voiman maan alla ja taivaan yläpuolella heistä meidän kuvittelevankin.
Sanat itsessään tulevaisuudessa antavat osviittaa
tulevasta, jos niin haluaa, sehän on sähkökemiaa,
tulevaisuuskin, joskin näkymätöntä aikakäsityksestä tunnetusta vapaata, tulee välillä
tunne kuin metsänpeikkoja oltaisi tietotasoltaan
noin ihmisrotuna, ihmettelemässä tulevaisuutta, hauskaa toki yleensä, kuin mainokset itsessään ajan henkeä kuvaamassa, uskoo mihin tahansa, jos haluaa.
Minusta on suunnattoman hauska ajatella, että auringon valo, jonka näemme nyt, on todellisuudessa jo kaksisataa tuhatta vuotta vanhaa.
Tyhjiössä se menee kuin pieni salama, eli se joku kahdeksan minsaa auringosta maapallolle. Mutta auringon ytimestä, jossa se syntyy, kestää valoltakin painovoiman pakoilu noin kauan.
Neutronitähdet ovat sitten vielä luku sinänsä. Vähän kuin hassut peilit Linnanmäellä.
Hidasta se on valonkin meno, jos estettä on tarpeeksi:)
nyt menee mun kupoli himmeeks jo. Nukkumaan...