Lukion äidinkielen opettaja muinoin kertoi, että on kieliopillisesti väärin sanoa "otan osaa" jonkun toisen ihmisen kohtaamasta surusta, ellei se kosketa myös itseäänkin.
Mikäli ei kosketa itseään, vaan vain toista osapuolta, olisi kieliopillisesti oikein sanoa "otan osan" surustasi.
Itsekin tulee aika ajoin käytettyä tätä "väärää" sanaa, mutta eiköhän tärkeintä ole kuitenkin muistaminen näinkin herkässä asiassa.
Mikäli ei kosketa itseään, vaan vain toista osapuolta, olisi kieliopillisesti oikein sanoa "otan osan" surustasi.
Itsekin tulee aika ajoin käytettyä tätä "väärää" sanaa, mutta eiköhän tärkeintä ole kuitenkin muistaminen näinkin herkässä asiassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta tu otan osaa on vakiintunut sanonta, eikö opettajasi sitä sanonut?
Onhan se mukava, että oppitunneilla saivarrellaan tällaisista asioista. Otan osaa - sehän on partitiivinen ilmaisu osaa surustasi.. sitäkö sen pitikin tarkoittaa.
Jotenkin ottaessani osaa ... ymmärtänyt sanovani, että suren heidän kanssaan (sikäli kuin kykenen) heidän menetystään ja samalla osoitan kunnioitusta edesmenneelle.
- jaa-a, oli miten oli, surussa muistaminen tai tukeminen lienee pääasia, oli se sitten kieliopillisesti mitä hyvänsä.
Tämä tuntui vähän haetulta. Ymmärrän sellaiset, kuin ottakaa lakit pois päistänne...
terv. Iri
tai parempi kuin et sano mitään. Kyllästyin sanahelinään muutamassa päivässä. Parempi olla vain hiljaa läsnä
vai että ihan kielioppi tulisi heti mieleen ..ihmisen suuressa surussa..