... niin silloin kalju on hiusten väri.
:Agwé:
:Agwé:
Jos ateismi on uskonto...
Agwé
22855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jos ateisti toteaa, ettei jumalia ole olemassa, niin eiköhän se silloin ole uskonto ottaen huomioon, ettei voi toetamustaan tieteellisesti todistaa.
Ja tosimiehet kampaa hiuksensa kaljun yli, tai pitää peruukkia ja korkokenkiä...
"Jos ateisti toteaa, ettei jumalia ole olemassa, niin eiköhän se silloin ole uskonto ottaen huomioon, ettei voi toetamustaan tieteellisesti todistaa."
Sillä mitä ateistisen elämänkatsomuksen omaava toteaa, ei ole MITÄÄN tekemistä ateismin kanssa. Ateismi ei ole oppirakennelma jota ateistit noudattavat, vaan uskon puutetta jumaliin. Ei mitään muuta.
Minä ymmärsin, että tämä aihe käsittelisi ateismia. Miten sinä ymmärsit sen?
Aiheesta jotakin. Olen samaa mieltä aiheen aloittajan kanssa ja mielestäni vertaus oli erinomainen.
jos määrittelet ateismin noin kapeasti, niin miksi sitten kouhkaat näillä ja muilla palstoilla.
minusta tuntuisi johdonmukaiselta, että jos sinulta vain puuttuu usko jumaluuteen, niin voisit antaa olla.
Minusta tosin tuntuu, että sinä olet saanut jostain päähäsi, että sinun uskonpuutteesi on jotain ylevää, joka antaa sinulle oikeuden ja velvollisuuden häiritä muita.
voi olla, että olet juuri määrittelysi mukainen ateisti, mutta sen lisäksi olet myös narsistinen besserwisseri ja häirikkö
"jos määrittelet ateismin noin kapeasti, niin miksi sitten kouhkaat näillä ja muilla palstoilla."
Kapeasti? Ateismi on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin laaja käsite johon mahtuvat kaikki elämänkatsomukset joihin kuuluu epäusko jumaliin. Näin ainakin minun mielessäni.
Miten minun "kouhkaamiseni" ja ateismin määritelmäni liittyvät toisiinsa?
"minusta tuntuisi johdonmukaiselta, että jos sinulta vain puuttuu usko jumaluuteen, niin voisit antaa olla."
Antaa olla? Mitä tarkoitat? Enkö saa puhua uskon asioista vaikka minulta puuttuu usko?
"Minusta tosin tuntuu, että sinä olet saanut jostain päähäsi, että sinun uskonpuutteesi on jotain ylevää, joka antaa sinulle oikeuden ja velvollisuuden häiritä muita."
No eroanko sitten mitenkään hihhulista joka on saanut päähänsä, että hänen uskontonsa on Totuus ja vain hänen uskollaan pelastuu, joka antaa hänellä oikeuden tuputtaa sitä muilla ja väheksyä heidän eroavia uskontojaan?
Vastaa rehellisesti, jumala ei pidä valehtelijoista.
"voi olla, että olet juuri määrittelysi mukainen ateisti, mutta sen lisäksi olet myös narsistinen besserwisseri ja häirikkö"
En ole täysin samaa mieltä, mutta melkein. Ensinnäkin voitko perustella mikä tekee minusta narsistisen besserwisserin? En ole missään väittänyt olevani oikeassa, päinvastoin. En usko absoluuttiseen totuuteen, mutta jos voin olla väärässä olen varmasti kaikessa väärässä. Hyvin perusteltu vääryys on keskustelussa parempi kuin perustelematon totuus ja tämä on vain keskustelua, ei mitään sen suurempaa. Emme ole täällä päättämässä mitä moraali on, onko jumalia olemassa tai muuta sellaista, vaan keskustelemassa muiden ihmisten kanssa näkemyksistämme ja mielipiteistämme.
Saatan olla häirikkö, mutta eivätkö Sokrates ja Jeesuskin olleet häirikköjä aikanaan? Ei, en nyt vertaa itseäni heihin, mutta mielestäni eroan häiriköstä ja trollista siinä, että minä perustelen aina mielipiteeni ja minun kanssa voi käydä kymmeniä sivuja pitkiä keskusteluja jotka eivät ole pelkkää vittuilua.
Jos tuo on oikea nimimerkkisi olen aika varma, että olen luonut paljon enemmän sisältöä tähän keskustelufoorumiin kuin sinä, mutta sillä ei ole sinulle mitään merkitystä, koska haluat lukea itsellesi mielenkiintoista ja samanmielistä sisältöä joita minun kirjoitukseni eivät ole. Täten pyydät minua pitämään turpani kiinni, jotta viestini eivät häiritsi sinun hihhuli-mieltäsi.
Mielipide on kuin persreikä; kaikilla on sellainen.
Pidä sinä pääsi kiinni hihhuli ja anna keskustelijoiden keskustella.
Kuvittelet olevasi Jeesus ja Sokrates! Voi raukka parkaa!
"Mielipide on kuin persreikä; kaikilla on sellainen."
Mutta terveet ihmiset eivät tunge sinne toisen miehen kyrpää!
"Pidä sinä pääsi kiinni hihhuli ja anna keskustelijoiden keskustella."
Itse olet hihhuli, koska uskot että Jeesus ei antanut syntejäsi anteeksi, vaikka tieteellinen kreationismi on osoittanut Jumalan luomistyön todeksi!
"Kuvittelet olevasi Jeesus ja Sokrates! Voi raukka parkaa!"
Hei hani, mä sanoin etten vertaa itteeni heihin. Tarkotin vaan, että häiriköksi on usein kutsuttu ihmisiä, jotka eivät sitä olleet, jopa Sokratesta ja Jeesusta.
Sä voit kyl ajatella et mä oon toinen näistä tai molemmat.
"Mutta terveet ihmiset eivät tunge sinne toisen miehen kyrpää!"
Yritätkö vihjaista, että sä oot hintti? Sori, mua ei oikein homoilu kiihota täs elämäs. Ehkä sit siel taivaas voidaan koittaa jos jumala lähettää mulle armolahjan ja mä vahingos pääsen taivaaseen ja saan siivet selkääni.
"Itse olet hihhuli, koska uskot että Jeesus ei antanut syntejäsi anteeksi, vaikka tieteellinen kreationismi on osoittanut Jumalan luomistyön todeksi!"
Niin olen, hihhuli joka ei usko mihinkään.
Mees nyt takas lukee kirjaas kreapelle. Paskan puhumisellakin on rajansa.
Joillekin ateismi on uskonto, sillä jotkin ateistit toteavat, ettei jumalaa ole. Olemmeko samaa mieltä?
Se, että kieltää jumalat ei myöskään mielestäni ole sen suurempi oppirakennelma kuin se, ettei usko jumaliin. Jos ateismi kokonaisuudessaan määritellään uskonpuutteeksi jumaliin, niin silloin jumalien kieltäjätkin kuuluvat tähän ryhmään. Silloin osa ateistisen elämänkatsomuksen omaavista USKOVAT siihen, ettei jumalia ole.
Eikö?
Mutta vaikka vertaus ei MINUSTA ole aivan oikeassa, niin ainakin se on erittäin hauska ja osuva.
"Joillekin ateismi on uskonto, sillä jotkin ateistit toteavat, ettei jumalaa ole. Olemmeko samaa mieltä?
Se, että kieltää jumalat ei myöskään mielestäni ole sen suurempi oppirakennelma kuin se, ettei usko jumaliin. Jos ateismi kokonaisuudessaan määritellään uskonpuutteeksi jumaliin, niin silloin jumalien kieltäjätkin kuuluvat tähän ryhmään. Silloin osa ateistisen elämänkatsomuksen omaavista USKOVAT siihen, ettei jumalia ole.
Eikö?"
Samaa mieltä ollaan, mutta on mielestäni väärin sanoa, että ateismi on uskonto, vain koska osa ateisteista tekee siitä itselleen uskonnon. Kyse on kuitenkin uskon puutteesta, ei uskosta.
Jumalien kieltäjä on ateisti, mutta ateismi ei kiellä jumalia.
Yksittäinen mielipide, olipa se kuinka vahva hyvänsä, EI OLE USKONTO.
Uskonto on oppijärjestelmä, johon sisältyy kokonainen setti erilaisia toisiaan täydentäviä uskomuksia, joista syntyy kokonainen elämänkatsomus.
Ateismi ei ole USKONTO. Se ei ole oppijärjestelmä, eikä siihen sisälly mitään muuta uskomusta, kuin usko siihen ettei ole järkevää uskoa muuta kuin se minkä voi varmistaa todella olevan totta.
Samoin se jos joku uskoo Jumalaan, ei vielä ole uskonto. Uskonto on oppijärjestelmä. Joku epämääräinen uskomus johonkin omituiseen suureen juttuun ei vielä tee uskontoa.
Jos minä uskon, että kaupasta saa huomenna maitoa, onko se uskonto? Ei ole!
Ateismi on yhtä vähän uskonto, kuin tyhjä paperi on valmiiksi tehty piirustus.
:Agwé:
Ateistiko se siellä rääkyy?
pikemminkin puhutaan hiustyypeistä ja erikoistapauksena on kalju.
Agwén esimerkistä tuli toki asia esille mutta hiusten väri/kalju ei ehkä ollut paras mahdollinen rinnastus.
Paremman saisi vaikka sairauksista: Jos ateismi on uskonto, niin silloin terveys on sairaus.
Ihminen ei koskaan ole terve. Kai jokaisella on ollut reikä hampaassa tai ainakin päässä vikaa jos ei muuta, joten tuo sinun vertauksesi saa ihan uusia ulottuvuuksia.... Maailma olisi parempi paikka, jos uskontoja ei olisi olemassa, koska se vähentäisi sotia. Aina tulee ihmiselle mielipide eroja juuri joistakin pyhistä kirjoituksista ja seuraus on se mikä täälläkin näkyy. Toivottavasti ette koskaan saa puolellenne yhtäkään ihmistä.
Uskontojen puuttuminen ei vähentäisi sotia, ainakaan dramaattisesti, sillä jokaisen sodan taustalla on huomattavasti enemmän vaikuttavia tekijöitä kuin jokin uskonto, jota tosin on helppo käyttää oikeutuksena sotaan. Uskonto on aina ollut vain yksi politiikan jatkeista, samoin kuin sota.
Mitä sitten jos on mielipide eroja, ainakin minusta väittely on erittäin virkistävää ja opettavaista? Turha siitä on itseensä ottaa.
Minusta ateismi on lähinnä kantaaottamattomuutta, tervettä järkeä jonka mukaan ei kannata uskoa Jumalaan tai mihinkään muuhunkaan asiaan josta ei ole saanut kunnon todisteita. Ei se ole minkään kieltämistä. Ateisti on tavallinen ihminen: "Uskon sitten kun näen!". Ei tätä voi hyvällä tahdollakaan kutsua uskonnoksi.
Onko se vaikka uskonto, jos minä hyvin perustein otaksun, ettei kuu ole juustoa? No ei ole. Eivät mielipiteet ja näkemykset vielä sinänsä ole mikään uskonto, eivät vaikka ne olisivat voimakkaitakin. Minulla on vahva usko siihen, ettei universumin keskipiste ole nakkisämpylä, mutten tämä ole minun uskontoni.
Määritelmät ovat kömpelöitä, varsinkaan jos ei aivan tiedä mitä ne tarkoittavat. Itse olen ateisti, teisti ja gnostikko. En näe näissä mitään keskinäistä ristiriitaa. En enää koe tarvitsevani tällaisia määritelmiä lainkaan, koska olen ainakin jossain määrin saanut selvyyttä näihin uskonasioihin.
Se mitä olen saanut selville on se, että kaikki jotka väittävät jotakin näistä asioista ja kutsuvat omaa näkökulmaansa jollakin -ismillä ovat väistämättä jotenkin väärässä. Näistä asioista ei voida puhua tavallista kieltä käyttämällä, ja tuskin kukaan edes tietää mitä Jumala edes tarkoittaa ja mistä sana on kotoisin ja millä eri tavoin se voidaan käsittää. Vika on nyt siinä, että tämäntyyppistä keskustelua käydään niin lapsellisen alkeellisella tasolla, ettei se siitä voi yhtään mihinkään edetä näillä eväillä.
Itse olen yhtäaikaisesti ateisti, teisti, gnostikko ja agnostikko, eikä tässä ole minulle mitään ristiriitaa, mutta en enää varsinaisesti edes koe tarvitsevani tällaisia kömpelöitä määrittelyjä. Tai ne eivät olisi niin kömpelöitä jos ihmiset tietäisivät mitä ne edes tarkoittavat. Ateisti ei ole jumalankieltäjä. Teisti ei ole uskovainen. Gnostikko ei ole kerettiläinen kristitty. Agnostikko on ehkä helpoin ymmärtää: Hän ei tiedä eikä usko että kannattaa yrittää ottaa selvääkään.
Pintatasolla keskusteltaessa kuitenkin pysyn argumentissani: Jos ateismi on uskonto, niin kalju on hiusten väri. Esimerkiksi onko se urheilua, jos et harrasta mitään urheilua? No ei tietenkään. Entä onko se syömistä jos et syö mitään? Ei ole. Onko kalju hiusten väri taikka vaikka jokin merkillinen kampaus? Ei ole.
:Agwé:
Aivan oikein. Jos hiuksia (uskontoa) ei ole, siitä on vaikea kehitellä mitään kampausta (keskustelua uskonnosta, väittelyä, saarnaa, rituaalia, elämänkatsomusta tai yleensä mitään järjellistä pohdintaa). Se on vain "ei mitään", nihil, nolla, turha, kalju.
Kysymys: Mitä tällainen "kalju" ihminen tekee täällä maailmassa kuleksimassa?
Noh! Että mitäkö kalju mies täällä tekee? Kalju ihminen on tietenkin pyhä ja puhdas kuljeksija, profeetta ja viisas mies. Hän on puhdas maailmankuvasta, käsittelee elämää suoraan ja mutkattomasti. Hän on oppaista ainoa, jolta saa neuvoja, joissa oppalla itsellään ei ole omaa lehmää ojassa. Hän on suuri opettaja.
:Agwé:
Niinpä tietenkin! Kaikki pyhät ovat yksinkertaisia.
No voi pyhä yksinkertaisuus! Sinäpä sen sanoit! Olet aivan oikeassa! Pyhyys todellakin on yksinkertaisuutta! Onneksi olkoon, olette tänään oivaltaneet erittäin suuren asian. Hallelujaa! Hallelujaa! Juhlikaamme! Ajetaan kaikki päämme kaljuiksi ja ollaan yksinkertaisia!
:Agwé:
Sellaisina kuin synnyimme, sellaisina myös kuolemme. Jos siinä välillä on jotain ollut, se jää muistoihin ja unohtuu lopulta. Jotain juoppoa muistellaan kenties kauemmin kuin hurskaasti elänyttä. Outoa.
Ei *kukaan* kuole sellaisena kuin millaisena on syntynytkin. Oletko koskaan nähnyt vastasyntynyttä? Entä oletko nähnyt tuoreeltaan kuolleen vaarin taikka mummelin? Mielestäni nämä henkilöt ovat keskenään todellakin erittäin erilaisia, vaikka olisi kysymys samsta ihmisestä syntymän ja kuoleman hetkellä. Kaikki on jatkuvassa muutoksessa.
:Agwé:
Olen toki vastasyntyneitä nähnyt, kun olen synnyttänyt 4 lasta. Hekin ovat nyt jo aikuisia. Kuolevia ja kuolleitakin olen nähnyt, kun äitini kuoli v. 2000 ja isä on sillä hilkulla. Vanhempani olivat/ovat kuollessaan yhtä avuttomassa tilassa kuin lapseni olivat syntyessään. Jos pääsisimme tutkimaan heidän aivojaan ja ajatuksiaan, voisimme nähdä erot.
Kuoleva ihminen "riisutaan" hyvin avuttomaksi, ennen kuin hänet otetaan pois. Hänestä ikään kuin kootaan talteen kaikki merkityksellinen, mitä hän elämässään teki, ja vain kuori jätetään jäljelle. Kun me hautaamme ihmisen, arkussa ei oikeastaan ole hän itse. Häntä itseään me emme voikaan haudata, hän on silloin jo jossain muualla.