Ex-vaimo ja paras kaveri

Joohan1

Erosin noin 8kk sitten,ja saimme lapsen (5v)vuoksi
tehtyä erosta asiallisen ja meillä oli hyvät välit monta kk eron jälkeen. Tämäkin oli vaikeaa aikaa minulle, koska rakastan yhä ex-vaimoani, mutta hyvät välimme loppui siihen kun hänen ja parhaan ystäväni suhde paljastui. He alkoivat tapailla jonkin aikaa eromme jälkeen ja sain tämän selville vasta hiljattain toisilta kavereiltani. Huvittavinta tässä on että ennen exääni kaverini seurusteli myös siskoni kanssa eli tilanne on kuin kauniista ja rohkeista. Mietin vain että kuinka ihmiset pystyvät olemaan noin "itsekkäitä" tai "hölmöjä" nyt exäni on nolannut muiden silmissä itsensä ja samoin exkaverini. Kuinka he edes voivat olettaa suhteensa kestävän kun se vaan tuo kärsimystä koko kaveripiirille? Tämä kaveri johon olen katkaissut välit täysin oli vanhin ystäväni lapsuudesta asti joten tuntuu hullulta, että asiat ei paina hänellä missään vaan olen kuullut exältäni ettei hän kadu mitään. No nykyään olen vain yrittänyt olla mahdollisimman asiallinen ja hoitanut omat asiani tärkeinpänä pidän lastamme. Olin lapsen suhteeen jo ero aikana huolissani ja nyt kun hänelle "tuttu" mies pyörii exäni kotona pelkään lapsen menevän asioista sekaisin, mutta onneksi meillä on yhteishuoltajuus ja pystyn huolehtimaan omaltaosaltani lapsesta mahdollisimman hyvin.

23

2827

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yhteen tullaan

      Katsos, ihmiset ovat keskimäärin hyvin yksinkertaisia olentoja, joille toinen ihminen on kuin hehkulamppu. Kun yksi todetaan käyttökelvottomaksi, otetaan seuraava siitä vierestä.

      Itse olen tälle ilmiölle naureskellut koko ikäni. Kumppania ei vaivauduta etsimään yhtään kaveripiiriä kauempaa.

      Ei ihme, että suomalaisten geenipuuli köyhtyy.

    • ...

      Kirjoitat: "He alkoivat tapailla jonkin aikaa eromme jälkeen ja..."

      Exäsi oli tuolloin jo entisesi. Hänen suhteensa eivät enää kuulu sinulle. Tekosi ei ollut ystäväsi arvoinen jos tuollaisen takia ystäväsi hylkäsit. Ja itsensä nolannut olet sinä, ei exäsi tai entinen ystäväsi.

      Asia on olla vaikeaa mutta kannattaa hieman mietiskellä mikä on elämässä tärkeätä ja mikä yhdentekevää.

      • sivusta iskijä

        oli ne sitten entisiä tai nykyisiä, niin kaverukset eivät sellaista luuskaa ota pilaamaan kaveruutta...

        Se on vähän kuin wise guy henkeä, mut sitähän te akat ette käsitä, mut samanlaista toveruutta voit hakea vaikka historiasta, kun vielä oli vallala ajatus kaveria ei jätetä...

        Mut nykyaikan, kun millään ei ole merkitystä ja vain liha on tärkeää ja samaan aikaan jeesustellaan muiden kulttuurien ja ihmisten tekosia, niin paskaakos siinä antaa mennä vaan...pirkot ja lissut..pertsat ja penat...mut loppupeleissä kaikkia sattuu helvetisti sisältä..

        Turha varmaan kysyä miksi, jospa pysähtyisit miettimään tuota joskus...


      • Joohan1

        Olipas mielipide! Mielestäni on olemassa herrasmies sääntö ettei kaverin nykyiseen tai entiseen kosketa, etenkin jos ollaan ihan "parhaita" kavereita. Naisia maailmassa riittää, mutta onko hyviä ystäviä?? Ja pitäisikö minun täysin hyväksyä tämmönen "selkään puukottaminen". Olen kymmeniä vuosia kuunnellut kaverin juttuja naisistaan ym. Ei ole kiva tietää, että oman lapsen äiti on nyt tuossa samassa joukossa.


      • MN1
        Joohan1 kirjoitti:

        Olipas mielipide! Mielestäni on olemassa herrasmies sääntö ettei kaverin nykyiseen tai entiseen kosketa, etenkin jos ollaan ihan "parhaita" kavereita. Naisia maailmassa riittää, mutta onko hyviä ystäviä?? Ja pitäisikö minun täysin hyväksyä tämmönen "selkään puukottaminen". Olen kymmeniä vuosia kuunnellut kaverin juttuja naisistaan ym. Ei ole kiva tietää, että oman lapsen äiti on nyt tuossa samassa joukossa.

        Sinuna miettisin ketä valitsen lähelleni, millaisten ihmisten seurassa aikaani vietän. Ei nimittäin ole pikkujuttuja elämässä. Vanha viisaus sanoo "Näytä minulle ystäväsi niin kerron millainen ihminen olet". Jotain puoltahan tuo ystäväsi kuunteleminen on sinussa tyydyttänyt ja nyt ihmettelet että mitä vi**ua. Eiköhän olisi aika herätä ja miettiä elämänpiiriäsi ihan kokonaisuudessaan ja tehdä asialle jotain.


      • Joohan1
        MN1 kirjoitti:

        Sinuna miettisin ketä valitsen lähelleni, millaisten ihmisten seurassa aikaani vietän. Ei nimittäin ole pikkujuttuja elämässä. Vanha viisaus sanoo "Näytä minulle ystäväsi niin kerron millainen ihminen olet". Jotain puoltahan tuo ystäväsi kuunteleminen on sinussa tyydyttänyt ja nyt ihmettelet että mitä vi**ua. Eiköhän olisi aika herätä ja miettiä elämänpiiriäsi ihan kokonaisuudessaan ja tehdä asialle jotain.

        No, herätty on! ja niinkuin sanoin tärkeintä mun elämässä on lapseni ja päätehtäväni on vain että hänellä on asiat hyvin. Olen sosiaalinen ja omaan paljonkin ystäviä ja kai sitä olen tämän yhden lähimmän suhteen ollut "sinisilmäinen" , mutta se että hänen naisjuttujen kuunteleminen olisi tuonut mulle tyydytystä on puppua. Minähän luulin omaavani perheen ja olin jopa onnellinen, miksi olisin antanut kenkää vanhalle kaverille jos hän "päihtyneenä" kerskailee naisistaan? Nyt tajuan et kaveri taisi loppujen lopuksi vain olla mulle kateellinen.


      • saman kokenut
        Joohan1 kirjoitti:

        No, herätty on! ja niinkuin sanoin tärkeintä mun elämässä on lapseni ja päätehtäväni on vain että hänellä on asiat hyvin. Olen sosiaalinen ja omaan paljonkin ystäviä ja kai sitä olen tämän yhden lähimmän suhteen ollut "sinisilmäinen" , mutta se että hänen naisjuttujen kuunteleminen olisi tuonut mulle tyydytystä on puppua. Minähän luulin omaavani perheen ja olin jopa onnellinen, miksi olisin antanut kenkää vanhalle kaverille jos hän "päihtyneenä" kerskailee naisistaan? Nyt tajuan et kaveri taisi loppujen lopuksi vain olla mulle kateellinen.

        Mikset vaan antaisi olla. He menivät yhteen kumminkin eronne jälkeen. Tietenkin se kalvaa ja tuntuu pahalta varsinkin jos on vielä tunteita jäljellä. Silloin sinun olisi pitänyt sanoa ystävällesi että sinulla on vielä joitain tunteita tätä naita kohtaan jäljellä. Luulisi että ystävä silloin olisi ymmärtänyt antaa olla. Jos ei niin silloin olisi ollut syytä jättää ystäväkin.

        Niin helposti tuijotetaan nykyään vaan omaan napaan, ettei anneta muitten tunteille enää minkään laista kunnioitusta. Jos sinulla taasen ei ole mitään romanttisia tunteita tätä naista kohtaan niin koeta antaa heille lupa olla onnellisia vai etkö olisi halunnut ystäväsi kokea onnea?

        Ja on hienoa että ajattelet lapsesi hyvin voitnia tälläisenäkin hetkenä. Nykyisin unohdetaan ne viattomat osapuoletkin kokonaan.


      • Joohan1
        saman kokenut kirjoitti:

        Mikset vaan antaisi olla. He menivät yhteen kumminkin eronne jälkeen. Tietenkin se kalvaa ja tuntuu pahalta varsinkin jos on vielä tunteita jäljellä. Silloin sinun olisi pitänyt sanoa ystävällesi että sinulla on vielä joitain tunteita tätä naita kohtaan jäljellä. Luulisi että ystävä silloin olisi ymmärtänyt antaa olla. Jos ei niin silloin olisi ollut syytä jättää ystäväkin.

        Niin helposti tuijotetaan nykyään vaan omaan napaan, ettei anneta muitten tunteille enää minkään laista kunnioitusta. Jos sinulla taasen ei ole mitään romanttisia tunteita tätä naista kohtaan niin koeta antaa heille lupa olla onnellisia vai etkö olisi halunnut ystäväsi kokea onnea?

        Ja on hienoa että ajattelet lapsesi hyvin voitnia tälläisenäkin hetkenä. Nykyisin unohdetaan ne viattomat osapuoletkin kokonaan.

        Elämän on tosiaan jatkuttava. Kaverini tiesi tasan tarkkaan tunteeni exääni kohtaan ja hän olisi voinut hoitaa homman asiallisesti ja kertoa omista "toiveistaan" mulle ja kysyä suoraan vaikuttaako se meidän väleihin? Näin olisin itse hoitanut asian, ja jos yleensä menisin kaverin exään (joilla on vielä lapsi) sekaantumaan tulisi minulla olla mielettömät tunteet naista kohtaan sen pitäisi olla enemmän kuin "romeo ja julia" juttu jotta rikkoisin välini ja hankaloittaisin kaverini elämää hän kun joutuu olemaan lapsen takia yhteydessä aina exäänsä.


      • khöää

        kirjoittajan on pakko olla joku yh blondi! joka nusasee mielellään vaikka serkkunsa ja en viitsi sanoa edes kenen kanssa!


      • --------
        Joohan1 kirjoitti:

        Elämän on tosiaan jatkuttava. Kaverini tiesi tasan tarkkaan tunteeni exääni kohtaan ja hän olisi voinut hoitaa homman asiallisesti ja kertoa omista "toiveistaan" mulle ja kysyä suoraan vaikuttaako se meidän väleihin? Näin olisin itse hoitanut asian, ja jos yleensä menisin kaverin exään (joilla on vielä lapsi) sekaantumaan tulisi minulla olla mielettömät tunteet naista kohtaan sen pitäisi olla enemmän kuin "romeo ja julia" juttu jotta rikkoisin välini ja hankaloittaisin kaverini elämää hän kun joutuu olemaan lapsen takia yhteydessä aina exäänsä.

        Siis lapsesi äiti valitsi uudeksi miehekseen tyypin, johon sinä olet luottanut lapsuudestasi saakka? Eikö tämä ole ihan hyvä juttu. Pahempi olisi, jos hän olisi ottanut karaokebaarin Reiskan, sekakäyttäjä-Timon tai sen aidsia levilttävän autokuskin.

        Ongelmasi on, ettet ole saamut asioitasi päässäsi järjestykseen. Se taas ei ole exäsi tehtävä.


      • Joohan1
        -------- kirjoitti:

        Siis lapsesi äiti valitsi uudeksi miehekseen tyypin, johon sinä olet luottanut lapsuudestasi saakka? Eikö tämä ole ihan hyvä juttu. Pahempi olisi, jos hän olisi ottanut karaokebaarin Reiskan, sekakäyttäjä-Timon tai sen aidsia levilttävän autokuskin.

        Ongelmasi on, ettet ole saamut asioitasi päässäsi järjestykseen. Se taas ei ole exäsi tehtävä.

        Mutta, kuinka fiksua on vaihtaa vain viereiseen kaveriin?? Ja lapsikin menee sekaisin kun mies on isän vanha tuttu kaveri ja nyt se majaileekin saman katon alla!?
        Olen yleensäkkin huolissani molempien sekä lapsen että exäni puolesta, ei hän voi olla täysin raiteillaan, ensin petti minua veljensä kaverin kanssa josta meille ero tulikin, ja nyt hän seurustelee minun ex-ystävän kanssa. En tiedä mikä kriisi hänellä on mutta ei me enää yli kolmekymppisinä teinejä olla!


      • ... 18.10.2007 klo 19.15
        Joohan1 kirjoitti:

        Olipas mielipide! Mielestäni on olemassa herrasmies sääntö ettei kaverin nykyiseen tai entiseen kosketa, etenkin jos ollaan ihan "parhaita" kavereita. Naisia maailmassa riittää, mutta onko hyviä ystäviä?? Ja pitäisikö minun täysin hyväksyä tämmönen "selkään puukottaminen". Olen kymmeniä vuosia kuunnellut kaverin juttuja naisistaan ym. Ei ole kiva tietää, että oman lapsen äiti on nyt tuossa samassa joukossa.

        Herrasmiessääntö on, ettei kaverin, huonommankaan, NYKYISEEN kosketa.

        Ystävät on harvassa, vielä harvemmassa jos tekosyiden takia lopetellaan ystävyyksiä. Tekosyynä pidän esimerkiksi suhdetta EXÄN kanssa.

        Puukkoa selässäsi ei ole, lopeta siis sen sinne kuvittelu. Sen kuvitelman hyväksyminen on ihan vapaaehtoista, ei sinun sitä PIDÄ hyväksyä.


      • ... 18.10.2007 klo 19.15
        Joohan1 kirjoitti:

        Mutta, kuinka fiksua on vaihtaa vain viereiseen kaveriin?? Ja lapsikin menee sekaisin kun mies on isän vanha tuttu kaveri ja nyt se majaileekin saman katon alla!?
        Olen yleensäkkin huolissani molempien sekä lapsen että exäni puolesta, ei hän voi olla täysin raiteillaan, ensin petti minua veljensä kaverin kanssa josta meille ero tulikin, ja nyt hän seurustelee minun ex-ystävän kanssa. En tiedä mikä kriisi hänellä on mutta ei me enää yli kolmekymppisinä teinejä olla!

        Lapsi ei tuosta mene sekaisin elleivät aikuiset sitä sekoita. Lapselle on varsin selvää, että isä ON ISÄ ja kaikki muut miehet on xxx-setä tai "matteja" tai "mikkoja". Tähähän ei vaikuta se, viettääkö "setä" aikaansa äidin sängyssä vai ei. Tärkeintä on, että lapselle sanotaan asiat suoraan ja yksinkertaisesti.

        Tilanteesi on raskas mutta varo sotkemasta lapsesi elämää omilla peloillasi ja ennakkoluuloillasi. Älä myöskään rasita mieltäsi sillä miten fiksusti exäsi toimii, se ei todellakaan ole sinun asiaasi.

        Tsemppiä, kyllä se elämä siitä jatkuu.
        mies 50v


      • Joohan1
        ... 18.10.2007 klo 19.15 kirjoitti:

        Herrasmiessääntö on, ettei kaverin, huonommankaan, NYKYISEEN kosketa.

        Ystävät on harvassa, vielä harvemmassa jos tekosyiden takia lopetellaan ystävyyksiä. Tekosyynä pidän esimerkiksi suhdetta EXÄN kanssa.

        Puukkoa selässäsi ei ole, lopeta siis sen sinne kuvittelu. Sen kuvitelman hyväksyminen on ihan vapaaehtoista, ei sinun sitä PIDÄ hyväksyä.

        Ehkä tässä on vain enemmänkin kyse siitä, että olen itse onnellisesta perheestä kotosin ja vanhempani ovat yhä yhdessä. Tunnen jotenkin pahasti epäonnistuneeni enkä voi ikinä käsittää exäni tekoja.


      • ... 18.10.2007 klo 19.15
        Joohan1 kirjoitti:

        Ehkä tässä on vain enemmänkin kyse siitä, että olen itse onnellisesta perheestä kotosin ja vanhempani ovat yhä yhdessä. Tunnen jotenkin pahasti epäonnistuneeni enkä voi ikinä käsittää exäni tekoja.

        Jokainen epäonnistuu joskus, kuka pahemmassa kuka vähemmän pahassa paikassa. Siitä on vain jatkettava jos aikoo elää. Vaikka se sattuu niin perkeleesti niin olet kuitenkin sen jälkeen vahvempi, ellet sitten kuollut. Et vaikuta kuolleelta...

        Exäsi, tai kenenkään muunkaan, vaikuttimia et koskaan pääse lopunperin käsittämään. Hyvä jos ihminen käsittää omat tekonsa, siinäkin on usein tarpeeksi vaikeuksia.

        Olet kokenut kipeitä tunteita, ne ovat todellisia. Muista kuitenkin, että itse me valitsemme miltä toisen teot meistä tuntuvat... vaikeaa mutta niin se on. Pudota se puukko selästäsi ja ala taas elämään tilanteesta "tänään, tässä ja nyt". Olette exäsi kanssa päättäneet elää erossa joten jatka siitä, älä pilaa omaasi ja lapsesi elämää katkeruudella ja/tai itsesyytöksillä ja/tai syyttelemällä exääsi.

        tsemppiä
        edellen se mies 50v


      • nain-en33
        Joohan1 kirjoitti:

        Olipas mielipide! Mielestäni on olemassa herrasmies sääntö ettei kaverin nykyiseen tai entiseen kosketa, etenkin jos ollaan ihan "parhaita" kavereita. Naisia maailmassa riittää, mutta onko hyviä ystäviä?? Ja pitäisikö minun täysin hyväksyä tämmönen "selkään puukottaminen". Olen kymmeniä vuosia kuunnellut kaverin juttuja naisistaan ym. Ei ole kiva tietää, että oman lapsen äiti on nyt tuossa samassa joukossa.

        Tosiaan on tietysti henkilön omasta moraalista kiinni kuinka ihmissuhteissaan toimii, mutta oma mielipiteeni on kyllä ehdottomasti "piirileikkejä" vastaan. Samoin omassa ystävä- ja sukulaisporukassani on kaikille harvinaisen selvää, ettei aleta suhteisiin kenenkään entisten eikä varmasti nykyistenkään kanssa. Me emme deittaile kaverin tai siskon tai veljen, tai yleensä kenenkään läheisemmän ihmisen entisiä. Ei vaikka todella olisivat entisiä!

        Olemme jutelleet niistä ongelmista, joita asiaan voisi liittyä ja yksi on luottamuskysymys. Kuvitellaan nyt, että olisin seurustellut tai ollut aviossa miehen kanssa ja myöhemmin eroamme vaikeuksien tai rakkauden puutteen tm. vuoksi. Olisin jutellut parisuhteestamme parhaan ystäväni kanssa, tukea tai kuuntelijaa, jopa vinkkejäkin kaivaten.. Myöhemmin selviää, että x-rakkaani seukkaa parhaan ystäväni kanssa. Kävisi varmaan mielessä, että luottamukselliset asiani ovat nyt niiden kahden ruodittavana, puolin ja toisin. Siis inhottavaa!! Tulisi varmaan mieleen sekin, että johdatteliko ystäväni jotenkin neuvoillaan minua eroon miehestä.. Entäs sairauteni, olisiko heillä mukavaa niistä jutellessa. Minun kokemukseni elämässä yleensä? Entä se kerta, jolloin valitin miehelle, etten jaksa enää lähteä ystäväni mukaan baareihin, sillä ne ovat hänelle kännäämistä tai miehenetsintäreissuja...

        Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat!


      • ... 18.10.2007
        nain-en33 kirjoitti:

        Tosiaan on tietysti henkilön omasta moraalista kiinni kuinka ihmissuhteissaan toimii, mutta oma mielipiteeni on kyllä ehdottomasti "piirileikkejä" vastaan. Samoin omassa ystävä- ja sukulaisporukassani on kaikille harvinaisen selvää, ettei aleta suhteisiin kenenkään entisten eikä varmasti nykyistenkään kanssa. Me emme deittaile kaverin tai siskon tai veljen, tai yleensä kenenkään läheisemmän ihmisen entisiä. Ei vaikka todella olisivat entisiä!

        Olemme jutelleet niistä ongelmista, joita asiaan voisi liittyä ja yksi on luottamuskysymys. Kuvitellaan nyt, että olisin seurustellut tai ollut aviossa miehen kanssa ja myöhemmin eroamme vaikeuksien tai rakkauden puutteen tm. vuoksi. Olisin jutellut parisuhteestamme parhaan ystäväni kanssa, tukea tai kuuntelijaa, jopa vinkkejäkin kaivaten.. Myöhemmin selviää, että x-rakkaani seukkaa parhaan ystäväni kanssa. Kävisi varmaan mielessä, että luottamukselliset asiani ovat nyt niiden kahden ruodittavana, puolin ja toisin. Siis inhottavaa!! Tulisi varmaan mieleen sekin, että johdatteliko ystäväni jotenkin neuvoillaan minua eroon miehestä.. Entäs sairauteni, olisiko heillä mukavaa niistä jutellessa. Minun kokemukseni elämässä yleensä? Entä se kerta, jolloin valitin miehelle, etten jaksa enää lähteä ystäväni mukaan baareihin, sillä ne ovat hänelle kännäämistä tai miehenetsintäreissuja...

        Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat!

        Asiahan on juuri noin kun kuvaat JOS:
        1. Ystävä ei ole ystävä eli luotettava.
        2. Miehiä/naisia aina saa = naisen arvo on vain reikänä ja miehen tappina.

        Kirjoittamaton sääntö on usein myös keskustelematon, ja jokaisella on siitä oma toisista eriävä käsityksensä. Te olitte tosin kertomuksesi mukaan keskustelleet asian joten periaatteessa piirinne on samaa mieltä, mutta syystä tai syyttä ette juuri luota toisiinne, joten... pidetäänkö tästäkään "säännöstä" kiinni? Se kun on tarpeeton jos henkilöt ovat luotettavia ja toimimaton jos henkilöt eivät ole luotettavia.


      • nain-en33
        ... 18.10.2007 kirjoitti:

        Asiahan on juuri noin kun kuvaat JOS:
        1. Ystävä ei ole ystävä eli luotettava.
        2. Miehiä/naisia aina saa = naisen arvo on vain reikänä ja miehen tappina.

        Kirjoittamaton sääntö on usein myös keskustelematon, ja jokaisella on siitä oma toisista eriävä käsityksensä. Te olitte tosin kertomuksesi mukaan keskustelleet asian joten periaatteessa piirinne on samaa mieltä, mutta syystä tai syyttä ette juuri luota toisiinne, joten... pidetäänkö tästäkään "säännöstä" kiinni? Se kun on tarpeeton jos henkilöt ovat luotettavia ja toimimaton jos henkilöt eivät ole luotettavia.

        Nyt varmaan jotenkin kirjoittelin ikäänkuin kuvitellen ilmaisevani tarkasti ko. asiasta sen, mitä siitä itse ajattelen ja millä tavalla meidän "piirissä" toimitaan.

        Pikkuisen tätä elämää on meillä koettuna ja koskaan ei ole tullut eteen tilannetta, jossa olisi käynyt kuten aloittaja kirjoitti. Siitä ei ole kauaakaan aikaa, kun kuulin eräästä itselleni tuntemattomasta naisesta, jonka naisystävä oli alkanut heilastelemaan hänen x-miehensä kanssa eron ollessa vielä todella tuore. Asia herätti meidän "piirissämme" varsin kovasti keskustelua, jolloin sitten porukalla käytiin läpi niitä seikkoja, joita tuollaisesta voisi seurata. Samalla jutellessa tuli tietty ilmi mielipiteitä, jotka meillä kaikilla olivat hyvin selkeästi vastaan sitä, että ystävän tai muun läheisen x:n kanssa voisi mihinkään intiimimpään suhteeseen alkaa.

        Miksi me sitten tunnumme ajattelevan samalla tavalla? Hyvä kysymys.. kai me kaikki tulemme perheistä, joissa on vallinnut samanlaiset käsitykset moraalista ja ne käsitykset ovat iskostuneet tiukkaan.


      • Suomi on pieni
        nain-en33 kirjoitti:

        Tosiaan on tietysti henkilön omasta moraalista kiinni kuinka ihmissuhteissaan toimii, mutta oma mielipiteeni on kyllä ehdottomasti "piirileikkejä" vastaan. Samoin omassa ystävä- ja sukulaisporukassani on kaikille harvinaisen selvää, ettei aleta suhteisiin kenenkään entisten eikä varmasti nykyistenkään kanssa. Me emme deittaile kaverin tai siskon tai veljen, tai yleensä kenenkään läheisemmän ihmisen entisiä. Ei vaikka todella olisivat entisiä!

        Olemme jutelleet niistä ongelmista, joita asiaan voisi liittyä ja yksi on luottamuskysymys. Kuvitellaan nyt, että olisin seurustellut tai ollut aviossa miehen kanssa ja myöhemmin eroamme vaikeuksien tai rakkauden puutteen tm. vuoksi. Olisin jutellut parisuhteestamme parhaan ystäväni kanssa, tukea tai kuuntelijaa, jopa vinkkejäkin kaivaten.. Myöhemmin selviää, että x-rakkaani seukkaa parhaan ystäväni kanssa. Kävisi varmaan mielessä, että luottamukselliset asiani ovat nyt niiden kahden ruodittavana, puolin ja toisin. Siis inhottavaa!! Tulisi varmaan mieleen sekin, että johdatteliko ystäväni jotenkin neuvoillaan minua eroon miehestä.. Entäs sairauteni, olisiko heillä mukavaa niistä jutellessa. Minun kokemukseni elämässä yleensä? Entä se kerta, jolloin valitin miehelle, etten jaksa enää lähteä ystäväni mukaan baareihin, sillä ne ovat hänelle kännäämistä tai miehenetsintäreissuja...

        Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat!

        maa!!! Ja mä en ymmärrä sua. Mutta kyllähän se helppoa on ajatella kapeilla aivoilla!!!!!


      • nain-en33
        Suomi on pieni kirjoitti:

        maa!!! Ja mä en ymmärrä sua. Mutta kyllähän se helppoa on ajatella kapeilla aivoilla!!!!!

        Sinun ei tarvitse ymmärtää minua, vaikka itse ymmärrän tuota keskustelun avaajaa.
        Helpompaa on ajatella kapeilla aivoilla tosiaan kuin jos niitä ei olisi ollenkaan :-)


      • Joohan1
        nain-en33 kirjoitti:

        Sinun ei tarvitse ymmärtää minua, vaikka itse ymmärrän tuota keskustelun avaajaa.
        Helpompaa on ajatella kapeilla aivoilla tosiaan kuin jos niitä ei olisi ollenkaan :-)

        että on olemassa muitakin jotka ajattelevat samoin kuin minä. Osa ystävistäni joutuivat pahaan rakoon kun tiesivät asioista ennen minua ja potevat vieläkin tunnon tuskia vaikka olen sanonut ettei sillä ole väliä minulle. Ja jopa se suututtaa kun nämä kaksi ajattelivat vain ja ainoastaan itseään. Tämä jätti pahan maun suuhun monelle ja aika näyttää miten pahasti meni koko ystäväpiiri sekaisin. Ja muistelen kuinka ollaan joskus puhuttu myös näistä "moraalisista" asioista kavereiden kesken, mutta mielipiteet tuppaa muuttumaan jos itse sattuu olemaan se joka "mokaa".


      • nain-en33
        Joohan1 kirjoitti:

        että on olemassa muitakin jotka ajattelevat samoin kuin minä. Osa ystävistäni joutuivat pahaan rakoon kun tiesivät asioista ennen minua ja potevat vieläkin tunnon tuskia vaikka olen sanonut ettei sillä ole väliä minulle. Ja jopa se suututtaa kun nämä kaksi ajattelivat vain ja ainoastaan itseään. Tämä jätti pahan maun suuhun monelle ja aika näyttää miten pahasti meni koko ystäväpiiri sekaisin. Ja muistelen kuinka ollaan joskus puhuttu myös näistä "moraalisista" asioista kavereiden kesken, mutta mielipiteet tuppaa muuttumaan jos itse sattuu olemaan se joka "mokaa".

        hankala tilanne jos tietää jotakin, mikä loukkaisi kaveria. Olisi todella vaikeaa miettiä miten toimii, haluaisi kertoa ja pitäisikin (mun mielestä), samalla aattelisi että saa sen kuitenkin tietää joskus.. en ehkä haluaisi olla se, joka kertoo uutiset.. Ehkä liialta miettimiseltä säästyis juuri kertomalla mitä asiasta tietää. Mitäs itse ajattelit kun sait tietää, olisitko halunnut kuulla jo aiemmin?
        Oikein kovasti toivon jaksamista sinulle, onneksi et joudu miettimään mitä itse teit väärin. Elä vaan jatkossakin pitäen kiinni omasta moraalistasi, ei se hyvän ihmisen oma syy ole jos kaikkien moraali ei olekaan samanlainen :)


      • Johan1

        Palasin tähän viestiketjuun kun nyt alan jo olla "selvillä vesillä" ex-vaimon sekoiluista. Nyt jälkeenpäin vain harmittaa kun hän meni pilaamaan kasvonsa minun silmissä, kuten myös meidän välit, ne kun ei tule koskaan olemaan enää hyvät.
        On se kumma kun ex ei voinut miettiä yhtään pidemmälle, etenkin sitä että kuinkahan kauan hänen suhteensa kestää entiseen kaveriini? Entä kuinka kauan minä olen hänen lapsensa isä? Oliko kaikki sen arvoista?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      189
      8603
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      26
      4738
    3. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      50
      4238
    4. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      59
      3792
    5. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      51
      3216
    6. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      50
      2980
    7. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      26
      2676
    8. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2491
    9. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      41
      2218
    10. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      38
      2203
    Aihe