Kiina romahduttaa USA:n talouden

USA:n talous pyörii sotateollisuuden, toinen toistensa paitojen pesemisen ja ulkomaisen velkarahan turvin (Kiina).

Moni on voinut miettiä, miksi Kiina lainaa jenkeille rahaa, jotta nämä voivat ostaa kiinalaisten valmistamia tuotteita? Miksei Kiina anna omalle kansalle ostovoimaa sen verran enemmän, mitä jenkit kuluttavat Kiinassa valmistettuja tuotteita velkarahalla? Syy on yksinkertainen, Kiina ei halua hintatason maassa nousevan, mikä olisi seuraus ostovoiman nopeasta kasvattamisesta. Hintatason nousu tyrehdyttäisi maahan tulevat ulkomaiset ja myös kotimaiset investoinnit, mikä pysäyttäisi maan teollisen kehityksen ja veisi resurssit maan infrastruktuurin kehittämiseltä sekä myös niihin kohdistuvat investoinnit.

Niinpä Kiina toimii todella ovelasti, sen tuotanto on paljon suurempi, mitä maan kulutussektorille annettava ostovoima, jolloin tuotannosta syntyy suuria voittoja, joita Kiina käyttää sekä kotimaisiin investointeihin että lainaa USA:aan, jotta Kiinan tuotannolle riittäisi ostovoimaa ja talous kasvaisi vinhasti, samalla tuoden yhä lisää investointeja maan teollisuuteen, sekä jopa yhdyskuntarakenteisiin.

Jatkaako Kiina tuota loputtomiin. Ei tietenkään. Sitten, kun maan teollisuus on kehittynyt ja maa on riittävän pääomavarainen sekä myös maan infrastruktuuri riittävän hyvässä kunnossa, voi Kiina antaa hintatason maassa nousta ja kanavoida kaiken nyt USA:aan lainarahana annettavan ostovoiman oman maan kulutussektorille parempina palkkoina, suurempina osuuksina tuotannon voitoista. Eli vähitellen ajaa alas Yhdysvaltoihin lainaamansa vuosittaisen 500 miljardin lainamäärän ja siirtää saman rahan ostovoimaksi kotimaahan, jolloin USA:n markkinoiden velkarahalla aikaansaatu kulutuskysyntä korvautuu kiinalaisten omalla kulutuskysynnällä.

Tämä tapahtuu hallitusti, sitä mukaa kun Kiinan talous ja teollisuus on riittävän valmis. Samalla se merkitsee USA:n talouden romuttumista, koska se perustuu suurimmalta osin toinen toisensa palvelemiseen, jossa ei synny ostovoimaa ulkomailta ostettaviin tuotteisiin. Maan talous tulee rapistumaan, koska kotimaista teollisuutta ei hetkessä rakenneta.
13523
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

tuo oletus,että USA:ssa ei olisi teollisuutta juuri lainkaan - aika vankka todellisuudessa- vähän enemmän kuin paitojen pesua...
On se merkillistä ,kun tuolla tavoin asiallisestikin tekee analyysiä kv. taloudesta ,niin sitten pitää mennä tuollaisiin aivan ääliömäisiin väitteisiin,joista luulisi ,että USA on itsessään kuin jokin Afrikan kehitysmaa,,,hohhoijjaa..

Äänestä
  • Kannattaisi perehtyä asioihin. Teollisen tuotannon ja maataloustuotannon osuus BKT:sta on USA:ssa enää vain hilkun yli 20%. Se on tietenkin vielä paljon, kun ja jos amerikkalaisen teollisuuden tuotannon tuotteilla maksetaan esim. kiinalaisia tuotteita (vaikkakin ei makseta, vaan velkarahalla pääosin), koska Kiinassa on alhainen hinta/palkkataso ja ostovoima, joten kiinalaisia tuotteita pitää myydä suhteettoman paljon, jotta voi ostaa vastaavat amerikkalaiset tuotteet.

    Mutta kun asioita ruvetaan tasaamaan Kiinan teollisuuden kehityttyä, kuten palkka- ja hintatasoa, merkitsee enää oikeastaan teollisen tuotannon osuus tehdystä työstä ja tuotannon tehokkuus. Niinpä amerikkalaisten parin kymmenen prosentin työn osuudella koko kansan työstä, ei saada aikaan paskankaan vertaa ostovoimaa ostaa kiinalaisia tuotteita ilman velkarahaa, etenkään siinä vaiheessa, kun Kiina antaa ostovoiman valua kotimaahan oman tuotannon myymiseksi ja samalla hinta- sekä palkkatasojen nousta. Muuten monissa Afrikan maissa teollisen tuotannon osuus ylittää jo 10%, mikä on tietysti helvetin vähän, kuten USA:n 20%:kin.

    http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=49875

    Äänestä

  • väärässä! kirjoitti:

    Kannattaisi perehtyä asioihin. Teollisen tuotannon ja maataloustuotannon osuus BKT:sta on USA:ssa enää vain hilkun yli 20%. Se on tietenkin vielä paljon, kun ja jos amerikkalaisen teollisuuden tuotannon tuotteilla maksetaan esim. kiinalaisia tuotteita (vaikkakin ei makseta, vaan velkarahalla pääosin), koska Kiinassa on alhainen hinta/palkkataso ja ostovoima, joten kiinalaisia tuotteita pitää myydä suhteettoman paljon, jotta voi ostaa vastaavat amerikkalaiset tuotteet.

    Mutta kun asioita ruvetaan tasaamaan Kiinan teollisuuden kehityttyä, kuten palkka- ja hintatasoa, merkitsee enää oikeastaan teollisen tuotannon osuus tehdystä työstä ja tuotannon tehokkuus. Niinpä amerikkalaisten parin kymmenen prosentin työn osuudella koko kansan työstä, ei saada aikaan paskankaan vertaa ostovoimaa ostaa kiinalaisia tuotteita ilman velkarahaa, etenkään siinä vaiheessa, kun Kiina antaa ostovoiman valua kotimaahan oman tuotannon myymiseksi ja samalla hinta- sekä palkkatasojen nousta. Muuten monissa Afrikan maissa teollisen tuotannon osuus ylittää jo 10%, mikä on tietysti helvetin vähän, kuten USA:n 20%:kin.

    http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=49875

    - enpä olisi ikinä uskonut ,että USA;n vienti on n. 175 mrd. suurempi kuin Kiinan,joka nyt tiedetään jättiviejäksi jo maalaisjärjellä.

    Äänestä

  • ^^/*¤*\^^ kirjoitti:

    - enpä olisi ikinä uskonut ,että USA;n vienti on n. 175 mrd. suurempi kuin Kiinan,joka nyt tiedetään jättiviejäksi jo maalaisjärjellä.

    Kuten todettu, amerikkalainen saa vielä, siis toistaiseksi työtunnistaan paljon suuremman korvauksen kuin kiinalainen, joten rahassa mitattu viennin arvo on tietty suurempi. Mutta kiinalaisen työn tehokkuus on takuulla yhtä suuri tai suurempi kuin amerikkalaisen työn, joten kun otat sen tosiasian huomioon, että Kiinan talouden kehityttyä riittävästi, se antaa hintojen ja palkkojen maassa nousta sekä siirtää tuotannosta syntyvän lisäarvon ostovoimaksi omaan maahan, asia korjaantuu. Eli, kun huomioit kiinalaisen työn arvon oikaistuna samalle tasolle amerikkalaisen kanssa, on Kiinan vienti todellisuudessa moninkertainen USA:aan verrattuna. Ja sitä se on miljardeissakin, sitten kun Kiinan talous on kehittynyt siihen pisteeseen, että hinta/palkkatasot voivat nousta ja velkasi sekä lahjaksi vienti USA:aan lopettaa, ryhtyen kuluttamaan tuotannon tuo osa itse.

    Äänestä

  • harhaanjohtavaa.. kirjoitti:

    Kuten todettu, amerikkalainen saa vielä, siis toistaiseksi työtunnistaan paljon suuremman korvauksen kuin kiinalainen, joten rahassa mitattu viennin arvo on tietty suurempi. Mutta kiinalaisen työn tehokkuus on takuulla yhtä suuri tai suurempi kuin amerikkalaisen työn, joten kun otat sen tosiasian huomioon, että Kiinan talouden kehityttyä riittävästi, se antaa hintojen ja palkkojen maassa nousta sekä siirtää tuotannosta syntyvän lisäarvon ostovoimaksi omaan maahan, asia korjaantuu. Eli, kun huomioit kiinalaisen työn arvon oikaistuna samalle tasolle amerikkalaisen kanssa, on Kiinan vienti todellisuudessa moninkertainen USA:aan verrattuna. Ja sitä se on miljardeissakin, sitten kun Kiinan talous on kehittynyt siihen pisteeseen, että hinta/palkkatasot voivat nousta ja velkasi sekä lahjaksi vienti USA:aan lopettaa, ryhtyen kuluttamaan tuotannon tuo osa itse.

    aseteollisuutta, joka sortuu aikanaan talouden ajautuessa alamäkeen, Kiinan luotonannon loppuessa.

    Äänestä

  • iso osa on.. kirjoitti:

    aseteollisuutta, joka sortuu aikanaan talouden ajautuessa alamäkeen, Kiinan luotonannon loppuessa.

    yhtä suuri kuin USA:n, kokonaisvienti paljon pienempi.

    Ei se USA romahda, vaikka miten vääntelisit Kiina-oletustasi, sori vaan.

    Äänestä

Hyvin on pärjännyt ja pärjää luultavasti jatkossakin. Suhteessa talouden kokoon velkahan ei ole sen suurempi kuin muissakaan länsimaissa.

Äänestä
  • Velka on ennätyslukemissa, maksukyky (teollinen tuotanto) ennätys alhaalla. Toinen toistensa paitojen pesemisellä (lähes 80% BKT) ei velkoja maksella. Ja maan historia on niin lyhyt, ettei kannata puhua mistään "aina on" selvinnyt.

    Äänestä

  • ennätysalhaalla! kirjoitti:

    Velka on ennätyslukemissa, maksukyky (teollinen tuotanto) ennätys alhaalla. Toinen toistensa paitojen pesemisellä (lähes 80% BKT) ei velkoja maksella. Ja maan historia on niin lyhyt, ettei kannata puhua mistään "aina on" selvinnyt.

    1800- ja 1900-luvut antavat tarpeeksi osviittaa siitä, onko maa selvinnyt hyvin vai ei. Mitä velkaan tulee, ei ennätyslukemissa olla, suhteessa BKT:hen. 120 prosenttia kokonaisuudesta oli velka 1940-luvun huippuaikoina.

    Niin sanottu paitojen pesu taas muodostaa yli 70 prosenttia myös Saksan (maailman suurin viejämaa), Japanin, Ranskan, Britannian ym. BKT:stä, lisäksi näistäkin monilla on suhteessa rutkasti velkaa. Eiköhän pärjätä. Yhdysvalloilla on lisäksi monta valttikorttia, se on koulutettujen maahanmuuttajien kohdemaa nro 1, ei siis ainoastaan laittomien meksikaanien, ja ainoita teollistuneita valtioita jolle on ennustettu positiivinen väestökehitys.

    Äänestä

varsinainen tietäjä! tai sitten lähteesi ovat hyvät.

Äänestä

Katsopa vastaavat luvut EU-Kiina ja tajuat että missä se oikea kriisi on, vaikka siitä ei vielä juurikaan puhuta.

EU talous paljon kankeampi kuin USA, tuhovaikutukset tulevat olemaan paljon pahemmat.

Äänestä
  • Muista, luit sen täältä ensin...

    Äänestä

> Kiina romahduttaa USA:n talouden hallitusti!

> USA:n talous pyörii sotateollisuuden, toinen toistensa paitojen pesemisen ja ulkomaisen velkarahan turvin (Kiina).

Tuosta taisi unohtua se tosiasia, että USAlla on suuri omasta maasta peräisin oleva resurssiylijäämä ylitse pakollisten väestön elinkustannusten. Se on perussyy USAn talouden vahvuuteen ja estää pysyvästi sitä kutistumasta kovin pieneksi.

Kiinalla puolestaan ei ole vastaavaa resurssiylijäämää. Kiinan talouden tämänhetkinen nousu johtuu maan työvoiman halpuudesta ja se etu kuivuu hiljalleen vuosien kuluessa. Arvelisin, että Kiinan talous kyllä edelleen kasvaa, mutta tuskin koskaan ohittaa USAn taloutta vaikka maassa on 6 kertaa enemmän väkeä.

Kiina ei romahduta USAn taloutta, mutta pystyy kyllä häiritsemään sitä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hallitusti! kirjoitti:

USA:n talous pyörii sotateollisuuden, toinen toistensa paitojen pesemisen ja ulkomaisen velkarahan turvin (Kiina).

Moni on voinut miettiä, miksi Kiina lainaa jenkeille rahaa, jotta nämä voivat ostaa kiinalaisten valmistamia tuotteita? Miksei Kiina anna omalle kansalle ostovoimaa sen verran enemmän, mitä jenkit kuluttavat Kiinassa valmistettuja tuotteita velkarahalla? Syy on yksinkertainen, Kiina ei halua hintatason maassa nousevan, mikä olisi seuraus ostovoiman nopeasta kasvattamisesta. Hintatason nousu tyrehdyttäisi maahan tulevat ulkomaiset ja myös kotimaiset investoinnit, mikä pysäyttäisi maan teollisen kehityksen ja veisi resurssit maan infrastruktuurin kehittämiseltä sekä myös niihin kohdistuvat investoinnit.

Niinpä Kiina toimii todella ovelasti, sen tuotanto on paljon suurempi, mitä maan kulutussektorille annettava ostovoima, jolloin tuotannosta syntyy suuria voittoja, joita Kiina käyttää sekä kotimaisiin investointeihin että lainaa USA:aan, jotta Kiinan tuotannolle riittäisi ostovoimaa ja talous kasvaisi vinhasti, samalla tuoden yhä lisää investointeja maan teollisuuteen, sekä jopa yhdyskuntarakenteisiin.

Jatkaako Kiina tuota loputtomiin. Ei tietenkään. Sitten, kun maan teollisuus on kehittynyt ja maa on riittävän pääomavarainen sekä myös maan infrastruktuuri riittävän hyvässä kunnossa, voi Kiina antaa hintatason maassa nousta ja kanavoida kaiken nyt USA:aan lainarahana annettavan ostovoiman oman maan kulutussektorille parempina palkkoina, suurempina osuuksina tuotannon voitoista. Eli vähitellen ajaa alas Yhdysvaltoihin lainaamansa vuosittaisen 500 miljardin lainamäärän ja siirtää saman rahan ostovoimaksi kotimaahan, jolloin USA:n markkinoiden velkarahalla aikaansaatu kulutuskysyntä korvautuu kiinalaisten omalla kulutuskysynnällä.

Tämä tapahtuu hallitusti, sitä mukaa kun Kiinan talous ja teollisuus on riittävän valmis. Samalla se merkitsee USA:n talouden romuttumista, koska se perustuu suurimmalta osin toinen toisensa palvelemiseen, jossa ei synny ostovoimaa ulkomailta ostettaviin tuotteisiin. Maan talous tulee rapistumaan, koska kotimaista teollisuutta ei hetkessä rakenneta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu