Nämä, jotka yhtä mittaa parjaavat adventisteja ja yrittävät löytää heistä yhtä ja toista moitittavaa, taitavat sittenkin pohjimmiltaan syystä tai toisesta omistaa "myönteisiä siteitä" ko. kirkkokuntaan! Nimittäin viha ja rakkaus ovat kuin kaksoissisarukset tai serkukset ainakin. Ei sitä yleensä elämässä kyetä vihaamaan, jos ei ole aiemmin rakastanut! Jotakin erityistä liittyy näihin kahteen osapuoleen, mutta mitä se todellisuudessa on, kiinnostaisi tietää.
Tuli ajatus mieleeni!
Oletko samaa ajatellut?
7256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sillä minä ainakin löydän myönteisen siteen heidän kanssaan ja se on Jeesus Kristus.
Joitakin asioita koen eri tavalla kuin he, mutta enhän minä ole kenenkään tuomari.
Ja sitäpaitsi ei kukaan pysty täydellisesti ymmärtämään Jumalan sanaa ja viisautta, joten siinäkin on meillä varmaan samanlainen side..?
Jos tuo pitäisi paikkansa,niin mitä se merkitsee tuon mukaan, kun käyn yhtähyvin keskustelua monilla palstoilla eri suuntien keskustelijoiden kanssa? Tämä palsta on omalla tavallaan haasteellinen, koska näyttää sille, että vain adventistien kanssa ei keskustelua voi edes sanoa käytävän. He ovat kuin limanuljaskat, jotka väistelevät kaikkien puheenaiheiden perusteellisempaa pohdintaa Raamatun sanan kanssa.Heillä näyttää esteenä olevan eniten kirkon saneluun perustuva uskomusjärjestelmä, joka ei salli omia kannanottopja opin kyseenalaistamiseksi.
ei juuri taida suostua keskustelemaan uskostaan. oppiin kohdistuva kriittinen tarkastelu taitaa olla melko mahdotonta.
mitä ihmettä varten sitä tarvitsee kyseenalaistaa. Voithan sinä väittää, että 1 2 ei ole 3 vaan jotakin muuta.
Adventtikirkko on historiallisten protestanttien kanssa ehdottomasti samaa mieltä perustavaa laatua olevissa uskonkohdissa ja tämä tekee adventtikirkosta historiallisesti protestanttisen kirkkokunnan. Jos adventtikirkolla on muutama oma korostus, niin sekään ei adventisteista teee harhaoppista kirkkokuntaa kuten on annettu ymmärtää tällä palstalla.
Adventistien kanssa voi keskustella perustavaa laatua olevista uskonkohdista ilman minkäänlaista vaikeutta, mutta tämä edellyttää sitä, että heidän kannanottojaan on kuultava, ymmärretävä ja otettava todesta, mitä he ilmaisevat. Voin vakuuttaa, että se, mitä esim. Apostolinen uskontunnustus kertoo kolminaisuudesta, niin adventisti voi sen hyväksyä. Näin on jos sitä tulkitaan kuten esim. Katekismus tulkitsee sen. Adventtikirkon opetusta on väännetty sinne ja tänne eikä haluta ottaa selvää siitä, mitä adventtikirkko nykyisin opettaa.
Katekismus
"Jumala lähestyy meitä Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Hän on kolmiyhteinen Jumala: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumala on luonut kaiken, hän on tullut kaltaiseksemme Pojassa ja hän on läsnä Pyhässä Hengessä. Jumala ei ole pelkkä kaukainen alkusyy eikä persoonaton voima, vaan hän vaikuttaa luomakunnassa ja historiassa ja kohtaa meidät henkilökohtaisesti."
Adventtikirkko
Miten voimme yhdistää ajatuksen yhdestä Jumalasta Raamatun opetukseen Kristuksen ja Pyhän Hengen jumaluudesta?
Yksi Jumala. Toisin kuin ympäröivät pakanakansat Israel uskoi, että oli olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 4:35; 6:4; Jes. 45:5; Sak. 14:9). Uusi testamentti korostaa samoin Jumalan ykseyttä (Mark. 12:29 - 32; Joh. 17:3; 1. Kor. 8:4 - 6; Ef. 4:4 - 6; 1. Tim. 2:5). Tämä monoteistinen korostus ei ole ristiriidassa kristillisen käsityksen kanssa Jumalan kolmiyhteisyydestä eli kolminaisuudesta - Isä, Poika ja Pyhä Henki - sillä halutaan pikemminkin sanoutua irti pakanallisesta monijumalaisuudesta.
Kolmiyhteinen Jumala. Vaikka Vanha testamentti ei nimenomaisesti opeta, että Jumala on kolmiyhteinen, se viittaa kuitenkin jumaluuden monipersoonaisuuteen. Toisinaan Jumala käyttää puhuessaan itsestään monikkomuotoja: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme" (1. Moos. 1:26); "Ihminen on nyt kuin me" (1. Moos. 3:22); "Menkäämme" (1. Moos. 11:7). Toisinaan Herran enkeli samastetaan Jumalaan. Ilmestyessään Moosekselle Herran enkeli sanoi: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala" (2. Moos. 3:6).
Luomiskertomuksessa kerrotaan, miten "Jumalan henki liikkui vetten yllä" (1. Moos. 1:2). Joissakin teksteissä viitataan Jumalan kolmeen persoonaan lunastustyössä: "Ja nyt Herra, minun Jumalani [Isä], on antanut minuun [Poika] henkensä [Pyhä Henki]" (Jes. 48:16); "Henkeni olen [Isä] laskenut hänen [Jumalan Pojan] ylleen, hän tuo oikeuden kansojen keskuuteen" (Jes. 42:1).
Jumaluuden persoonien suhteet. Kristuksen ensimmäinen tulemus antaa meille selkeämmän näkemyksen kolmiyhteisestä Jumalasta. Johanneksen evankeliumi paljastaa, että jumaluuteen kuuluu Isä Jumala (ks. tämän kirjan lukua 3), Poika Jumala (luku 4) ja Pyhä Henki Jumala (luku 5), kolmen iankaikkisen persoonan yhteys, joiden kesken vallitsee ainutlaatuinen ja salaperäinen suhde.
1. Yhteys rakkaudessa. Kun Kristus huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?" (Mark. 15:34), hän kärsi siitä erosta, minkä synti oli aikaansaanut hänen ja Isän välillä. Synti rikkoi ihmiskunnan alkuperäisen suhteen Jumalaan (1. Moos. 3:6,10; Jes. 59:2). Viimeisinä hetkinään Jeesus, joka ei synnistä tiennyt, tuli meidän tähtemme synniksi. Ottaessaan meidän syntimme, meidän paikkamme, hän koki sen eron Jumalasta, mikä oli meidän osanamme.
Syntiset eivät koskaan voi käsittää, mitä Jeesuksen kuolema merkitsi jumaluudelle. Ikuisesti hän oli ollut Isänsä ja Pyhän Hengen kanssa. Jumaluuden persoonien välillä vallitsi täydellinen, ehdoton rakkaus. Johanneksen sana "Jumala on rakkaus" (1. Joh. 4:8) merkitsee, että jumaluuden persoonat kokivat täydellisen onnen ja rakkauden täyttymyksen.
Kolmiyhteisen Jumalan persoonien välillä ei ole mitään etäisyyttä. Jokainen jumaluuden persoonista on Jumala. Vaikka jumaluudessa on kolme persoonaa, Jumala on yksi tarkoitusperältään, mieleltään ja luonteeltaan. Tämä ykseys ei tee tyhjäksi sitä tosiasiaa, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat jumaluuden persoonia. Toisaalta persoonien kolminaisuus jumaluudessa ei tee tyhjäksi Raamatun monoteistista korostusta, jonka mukaan Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yksi Jumala.
2. Yhteys toiminnassa. Jumaluudessa vallitsee toiminnan ekonomia ja tarkoituksenmukaisuus. Jumala ei tarpeettomasti tee työtä kahteen kertaan. Järjestys on taivaan ensimmäinen laki, ja Jumala toimii järjestelmällisesti. Tämä järjestelmällisyys on peräisin jumaluudesta ja säilyttää jumaluuden yhteyden.
Inkarnaatiossa eli Jumalan ihmiseksitulemisessa ilmenee kauniilla tavalla jumaluuden kolmen persoonan keskinäinen toiminta. Isä antoi Poikansa, Kristus antoi itsensä ja Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä (Joh. 3:16; Matt. 1:18,20). Enkelin todistus Marialle osoittaa selvästi jumaluuden kolmen persoonan toiminnan siinä salaperäisessä tapahtumassa, jossa Jumala tuli ihmiseksi. "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi" (Luuk. 1:35). Jumaluus kokonaisuudessaan oli läsnä Kristuksen kasteessa: Isän ääni kuului taivaista (Matt. 3:17), Kristus itse antautui kastettavaksi meidän esimerkkinämme (Matt. 3:13 - 15) ja Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen päälle (Luuk. 3:21,22).
Maanpäällisen elämänsä loppupuolella Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen puolustajaksi (Joh. 14:16). Vähän myöhemmin riippuessaan ristillä Jeesus huusi Isälleen: "Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?" (Matt. 27:46). Noina pelastushistorian huippuhetkinä Isä, Poika ja Pyhä Henki toimivat yhdessä.
Tänään Isä ja Poika kurottautuvat meidän luoksemme Pyhän Hengen kautta. Jeesus sanoi: "Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta" (Joh. 15:26). Isä ja Poika lähettävät Hengen kirkastamaan Kristusta jokaiselle ihmiselle. Pietari sanoi, että uskovaiset "Isä Jumala suunnitelmansa mukaisesti on Hengellään pyhittänyt elämään Jeesukselle Kristukselle kuuliaisina ja hänen verellään puhtaaksi vihmottuina" (1. Piet. 1:2).
Apostolinen siunaus sisältää jumaluuden kaikki kolme persoonaa. "Tulkoon teidän kaikkien osaksi Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen yhteys" (2. Kor. 13:13). Kristus mainitaan tässä ensimmäisenä. Jumala kohtaa ihmisen Jeesuksen Kristuksen kautta - hänessä Jumala tuli ihmiseksi. Vaikka kaikki kolminaisuuden kolme persoonaa toimivat yhdessä ihmisen pelastamiseksi, vain Jeesus eli ihmisenä, kuoli ihmisenä ja tuli meidän vapahtajaksemme (Joh. 6:47; Matt. 1:21; Ap.t. 4:12). Mutta koska "Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa" (2. Kor. 5:19), Jumalaa voidaan nimittää myös meidän vapahtajaksemme (vrt. Tit. 3:4), sillä hän pelasti meidät vapahtajamme Kristuksen kautta (Ef. 5:23; Fil. 3:20; vrt. Tit. 3:6).
juuri niin kuin esitit sen Katekismuksesta lainattuna. Kun katsot luomisksertomusta 1. Moos. 1. luvussa, niin huomaat tuon lyhyen ja selkeän "tunnustuksellisen" tyylin. On tavallaan taito osata esittää asia lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta kuitenkin riittävän kattavasti.
Miksi adventistien pitää kertoa kolmiyhteisestä jumalasta niin monisanaisesti. Onko heillä siinä jokin ongelma hyväksyä se, niin kuin paavi haluaa?
Raamatussa ei ole kolmiyhteistä jumalaa, koska siellä sanotaan, että jumala on SUUREMPI ja on vain YKSI JUMALA.