kituset liturgian jälkeen! Meidän on lupa kiilata, etuilla ja olla muista piittaamattomia kirkkokahvilla! Uskokaa nyt, me olemme jotain. Mmuut ei ole mitään. Kahvimaksu pois kuorolta!
kuorolaisilla
on kuivat
171347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
On olemassa kirkollinen hierarkia jopa kahvipöytää varten. Kysy sen perän joskus oman kirkkosi kahveilla.
... että kuorossa lauletaan Jumalan kunniaksi, eikä siksi, että saisi ilmaiset kirkkokahvit!
Reiluuden nimissä pitää kaikille jakaa jonotusnumerot, sitä pienempi numero, mitä huonommissa vaatteissa itse kukin kirkossa näyttäytyy.
edes ehdi (ainakaan meidän kirkossamme) ensimmäisinä kirkkokahville, koska me laulamme vielä kiitosrukousten jälkeen, jolloin kirkkokansa on jo hälisten ja meluten poistunut kirkosta kirkkokahveille. Usein jäämme myös ilman jälkiviiniä, eikä ole harvinaista, että kun vihdoin pääsemme kahvipaikalle, on pöytä jo melko tyhjiin syöty. Ensimmäisinä ja meluisimpina ovat aina itäisen naapurimaamme naispuoliset henkilöt, jotka eivät ikinä edes maksa kahvejaan!
En ole tuttu kirkkokahvien kanssa, en ole koskaan siihen osallistunut. Se on vaikuttanut aina sellaiselta sisäpiirijutulta, johon en ole ulkopuolisena viitsinyt osallistua.
Kysyn siksi että onko tuo totta, voiko kirkkokahvit jättää maksamatta? Jos kerran venäläiset eivät sitä maksa?
Millaiset tarjoamukset ovat kirkkokahvipöydässä? Mitä siellä yleensä on, pullaa kahvin kanssa vai onko täyskäriä tai kääristä? Onko kallista?
Itse en kehtaisi jättää maksamatta, onko sellainen edes käytäntönä!
Omassa srk:ssa oon ymmärtänyt että maksu on vapaaehtoinen, 2,5 euroa/kerta. Tiistaiseuralaisethan ne yleensä talkoilla laittavat näitä kahvikestityksiä. Onko ne kahvit leipomavärkit saatu jostakin sponsorilta lahjoituksena? Näin olen ainakin joskus ymmärtänyt. Itesekkin joskus huomioinut että kaikki eivät maksa ko. tarjoilusta mitään.
Usein tarjolla on kahvia, pullaa ja kuivaa kakkua. Paastoaikoina suolakeksiä ja suolakurkkua ja teetä.
Joskus sitten oikein ateriatkin juhlapäivinä ja pääsiäisyönä.
Kirkkokahvit ovat useimmiten maksulliset, koska ainakin omassa seurakunnassani tarjoilut hankkivat ja laittavat eri vapaaehtoistyöpiirit, usein juuri esim. tiistaiseuralaiset. Olisi kohtuutonta, että he kustantaisivat omista varoistaan jatkuvasti muiden kestittämisen. Tiistaiseuran väki on suurelta osin eläkeläisiä, eikä kaikkien eläke ole suuri. Kirkkokahvilla myös kerätään rahaa erilaisiin avustuskohteisiin. Vaikkapa Pietarin tai Viipurin katulapsille, oman seurakunnan diakoniaan, kun tarvitaan kiireellistä avustusta. Myös oman kirkon luostarit saavat vuosittain pienen summan tiistaiseuran kirkkokahvituotosta. Ja tottakai voidaan antaa jollekin kirkkokahvit myös ilman maksua, ei maksamista vahdita silmä kovana. Rahakipon vieressä on vain lappu maksusta ja mikä ryhmä on laittanut tarjoilun.
Mitä kuoroon tulee, lienee vain poikkeus, että kuoro olisi ensimmäisenä papiston jälkeen tarjoilua ottamassa. Jos joskus niin tapahtuu, onko se niin kamalaa? Vähintään puolentoista tunnin työ liturgiassa on usein aika vaativa ponnistus, palvelutyö, jonka jälkeen voi olla oikeasti väsynyt. Usein kuorolaiset ovat sikin sokin muun väen joukossa jonottamassa. Toiset heistä jättäytyvät jopa aivan jälkijoukkoon, jotta voivat istahtaa lepäämään. Mutta tilanteet vaihtelevat.
Mitä muuta valittamista?
Ainakin omassa seurakunnassani kuorolaiset maksavat kirkkokahvista saman summan kuin muutkin. Seurakunnan aktiivit muutoinkin ovat tietoisia seurakunnan rahatilanteesta ja ymmärtävät, ettei seurakunta voi maksaa kaikkea - oma seurakuntani esim. on velkainen.
Tietysti on juhlatilanteita, jolloin seurakunnan yhteisistä varoista maksetaan kestitykset. Äitienpäivä on eräs tällainen, ja muitakin "ilmaiskahveja" vuoden mittaan on. Usein silloin on myös kevyt keittolounas.
Mitä se tarkoittaa jos omalla paikkakunnallani tiistaiseuran kokoukset ovat päiväsaikaan, esim. kelo 14? Onko se tavallaan hienovarainen tapa sanoa, että esim. eläkeläisiä toivotaan jäseniksi? Minä olen nuorempi ihminen mutta ilman työtä. Olen harkinnut tiistaiseuraa mutta en ole mennyt, koska olen tavallaan ymmärtänyt, että tuo klo 14 saattaisi tarkoittaa eläkeläisten olevan toivottavia jäseniä. Onko näin?
ajan puolesta osallistua. Ehkä aika seurakunnassanne on ns perinteinen. Maaseudulla oli talviaikaan tähän aikaan päivästä hyvää aikaa. Illalla oli iltanavetat sun muut, joka sitoi sekä emännän että isännän, ja mentiin verrattain varhain nukkumaan.
Enemmänhän tiistaiseurat ovat olleet naisten kerhoja, ompeluseuroja, mutta ovat miehetkin niissä käyneet kuuntelemassa mielenkiintoisia luentoja ja keskustelemassa asioista. Voi olla, että nykyään osallistujien valtaosa on eläkeikäisiä. En itse ole koskaan käynyt tiistaiseurassa.
on ollut vain eläkeikäisiä, on aika saatettu muuttaa päiväaikaan. Rohkeasti vain mukaan, yleensä ihan mukavia ihmisiä ovat, jotka tiistaiseuroja pyörittävät.
Työikäiset, jotka haluaisivat myös osallistua, voivat ihan hyvin toivoa kokoontumisajan muutosta iltaan, ei se ole mahdotonta, ei ainakaan meillä!
Mene googleen: http://www.google.fi
Kirjoita hakuruutuun sana: tiistaiseura
Saat osoitteita, mistä löytyy tietoa.
Meillä tiistaiseuran kokoontumiset ovat joka toinen tiistai kello 18. Tilaisuus alkaa yleensä hetkipalveluksella. Sitten on jokin teema, jota käsitellään ja kahvitus.
Lisäksi on joka toinen torstai kello 15 kokoontuva kerho sekä sunnuntaisin kokoontuva kirjallisuuskerho.
Onko kahvitus silloinkin jos seura on pieni ja kokoontuu yksityiskodissa? Olen syömishäiriöinen, on tosi vaikea syödä ihmisten nähden MITÄÄN joten sikäli vaan kysyn.
Toimiiko homma nyyttikestiperiaatteella?
liikoja. Jotkut kuorolaiset, eivät kaikki. Heillä on sisäisiä skismoja, jotka heijastuvat koko seurakuntaan.
Keskittyisivät laulamiseen, ei hallitsemiseen. Mikä ihmeen monopoliasema kuorolla on? Jotkut todella pelkäävät heitä. Jotkut heistä ovat ilkeitä ja kaikkitietäviä.
Ovatko he todella piispojen suojeluksessa?
lukenut hieman liikaa Harry Potteria, salaliittoja, kytkökset piispaan, koko seurakuntaa vavisuttavia tempauksia ... he, he ... kun olisikin, mutta kuorolaisen elämä on harvinaisen ennalta-arvattavaa: kun pappi lopettaa ektenian se vaappuu kohti alttaria, kuoro laulaa ja pappi piileskelee alttarilla aikansa, kunnes täysin ennalta sovittuna hetkenä pappi jälleen heilahtaa kliirokselle, kukaan ei ylläty ja kaikki sujuu monivuosisataiseen tyyliin ... tällaista käsikirjoitettua elämää kuorolaiset viettävät :)
seurakuntalaiset voi valita kuorolaisia?