Tässä keskustelussa on jo muutama kerta tuotu esille muutaman kirjoittajan taholta, että naispappeutta vastustavien kannattaisi siirtyä katolilaisuuteen.
Haluan kertoa omasta kokemuksestani. Olen aina vastustanut naispappeutta ja sen takia muutama vuosi sitten liityin katoliseen kirkkoon eli "palasin suomalaisten esi-isieni katoliseen uskoon", yhtä kirjoittajaa lainatakseni. Muutos pelotti minua hieman, koska olin kaikkien muiden tavoin kuullut kauhutarinoita keskiajan aneista, naisten roolista ja ehkäisykiellosta.
Kaiken tuon takia yllätyin katolisesta kirkosta. Itse asiassa hämmästykseni löysin siitä kotoisen luterilaisuuden parhaat puolet; selvän Kristus-keskeisyyden, Raamatun sanan selvän julistuksen, hiljaisuuden rukouksen, armon sanoman... Kaikki muu ei tuntunutkaan enää niin vieraalta kuin kuvittelin. Miksi kotonani voisi olla seinällä omien esivanhempieni kuvat mutta ei Herran äidin kuvaa? Miksi kunnioittaisin vain omia kuolleita sukulaisiani mutta en kuolleita esimerkillisiä kristittyjä eli pyhimyksiä? Kaikki asiat vain loksahtivat paikalleen ja sain sieluuni rauhan.
Mitä tahdon tällä sanoa? Sen, ettei katolista kirkkoa tarvitse kammoksua, pelätä, kauhistella eikä turhaan mustamaalata ikivanhoilla asioilla. Kuka esimerkiksi tietää, että katolisessa messussa Raamattua luetaan paljon, paljon enemmän kuin luterilaisessa ja että katolinen hetkipalvelus rakentuu pelkästään Raamatun sanalle? Minusta katolilaisuuteen "palaaminen" on varteenotettava vaihtoehto naispappeuteen kielteisesti suhtautuville.
Lopuksi vielä yksi asia: En ole koskaan tavannut katolisessa kirkossa mitään luterilaisten ja muiden kristittyjen mustamaalaamista. Katolinen kirkko kunnioittaa toisia kristittyjä. Kunpa toisetkin kristityt osaisivat kunnioittaa meitä. Itse asiassa olen yhdestä asiasta täysin varma: jos Martti Luther ja Mikael Agricola eläisivät nyt, he olisivat katolisen kirkon kuuliaisia poikia! Reformaatio oli aikanaan tarpeellinen erilaisten väärinkäytösten takia, jotka ovat jo vuosisatoja olleet historiaa. Enää ei ole mitään syytä pysyä ainakaan niiden takia erossa maailmanlaajuisesta katolisesta kirkosta, vaan toimia ekumenian ja yhteisen ymmärryksen hyväksi.
Haluan kertoa omasta kokemuksestani. Olen aina vastustanut naispappeutta ja sen takia muutama vuosi sitten liityin katoliseen kirkkoon eli "palasin suomalaisten esi-isieni katoliseen uskoon", yhtä kirjoittajaa lainatakseni. Muutos pelotti minua hieman, koska olin kaikkien muiden tavoin kuullut kauhutarinoita keskiajan aneista, naisten roolista ja ehkäisykiellosta.
Kaiken tuon takia yllätyin katolisesta kirkosta. Itse asiassa hämmästykseni löysin siitä kotoisen luterilaisuuden parhaat puolet; selvän Kristus-keskeisyyden, Raamatun sanan selvän julistuksen, hiljaisuuden rukouksen, armon sanoman... Kaikki muu ei tuntunutkaan enää niin vieraalta kuin kuvittelin. Miksi kotonani voisi olla seinällä omien esivanhempieni kuvat mutta ei Herran äidin kuvaa? Miksi kunnioittaisin vain omia kuolleita sukulaisiani mutta en kuolleita esimerkillisiä kristittyjä eli pyhimyksiä? Kaikki asiat vain loksahtivat paikalleen ja sain sieluuni rauhan.
Mitä tahdon tällä sanoa? Sen, ettei katolista kirkkoa tarvitse kammoksua, pelätä, kauhistella eikä turhaan mustamaalata ikivanhoilla asioilla. Kuka esimerkiksi tietää, että katolisessa messussa Raamattua luetaan paljon, paljon enemmän kuin luterilaisessa ja että katolinen hetkipalvelus rakentuu pelkästään Raamatun sanalle? Minusta katolilaisuuteen "palaaminen" on varteenotettava vaihtoehto naispappeuteen kielteisesti suhtautuville.
Lopuksi vielä yksi asia: En ole koskaan tavannut katolisessa kirkossa mitään luterilaisten ja muiden kristittyjen mustamaalaamista. Katolinen kirkko kunnioittaa toisia kristittyjä. Kunpa toisetkin kristityt osaisivat kunnioittaa meitä. Itse asiassa olen yhdestä asiasta täysin varma: jos Martti Luther ja Mikael Agricola eläisivät nyt, he olisivat katolisen kirkon kuuliaisia poikia! Reformaatio oli aikanaan tarpeellinen erilaisten väärinkäytösten takia, jotka ovat jo vuosisatoja olleet historiaa. Enää ei ole mitään syytä pysyä ainakaan niiden takia erossa maailmanlaajuisesta katolisesta kirkosta, vaan toimia ekumenian ja yhteisen ymmärryksen hyväksi.
Vastaukset 114
Vanhimmat
Ihastuttavan viisaita sanoja!
"Kaiken tuon takia yllätyin katolisesta kirkosta. Itse asiassa hämmästyksekseni löysin siitä kotoisen luterilaisuuden parhaat puolet: selvän Kristus-keskeisyyden, Raamatun sanan selvän julistuksen, hiljaisuuden rukouksen, armon sanoman..."
Joku toinen ( tai sama ? ) kirjoittaja löysi myös "luterilaisuuden parhaat puolet". Näin hän kirjoittaa:" Tämä ehkä tuntuu jotenkin oudolta, mutta juuri katolisesta kirkosta olen oikeastaan löytänyt luterilaisen kirkon parhaat puolet: aitoa rukousta, Raamattu-keskeisyyttä, armon sanomaa ( ripin kautta ihan omakohtaisesti ), yhteisöllisyyttä, evankeliumin julistamista ilman kompromisseja. Lutherista "luopuminen" ei sekään tuntunut vaikealta, koska eihän hänellä muutenkaan ole mitään merkitystä tavalliselle luterilaiselle."
Kysymys kuuluu: Löytääkö luterilaisen kirkon parhaat puolet siirtymällä katolilaiseksi? Eikö luterilaisen kirkon parhaita puolia ole mahdollista löytää myös luterilaisena? Entä miten löytää katolisen kirkon parhaat puolet?
"Itse asiassa olen yhdestä asiasta täysin varma: jos Martti Luther ja Mikael Agricola eläisivät nyt, he olisivat katolisen kirkon kuuliaisia poikia."
Miten tuollaisesta asiasta voisi kukaan olla täysin varma? Kumpikin oli uudistaja. Jos he eläisivät nyt ja "olisivat katolisen kirkon kuuliaisia poikia", niin hehän olisivat silloin täysin erilaisia henkilöitä kuin 500 vuotta sitten eläessään. Jos Luther eläisi nyt, niin jotain uudistamista hän varmaan yrittäsi nytkin saada aikaan, esimerkiksi hän voisi yrittää toimia pedofiiliuden kitkemiseksi katolisesta kirkosta. Ehkäpä hän ehdottaisi pappien selibaatin purkamista, ja joutuisi taas katolisen kirkon pannaan julistamaksi.
Uskon sisältö on vielä tajuamatta, jos katolilaisesta kirkosta löytyy "armon sanoma".
Rooman kirkossa taivas on kuin lomaosake, kun olet tutustunet esitteeseen, sanotaan: "Joo, mutta tämä maksaa..".
Minä en ikinä vaihtaisi armoa töihin.
Jumalan silmissä ne ovat rääsyjä Kristuksen vanhurskauden vaipan rinnalla - sen, josta roomalaiset sotamiehet heittivät arpaa.
Ystäväni, heitä sinäkin arpaa Kristuksen vaipasta! Ainoastaan se peittää syntisi Jumalan silmissä. Siinä lankeaa sinulle arpa ihanasta maasta, ja kaunis on oleva perintöosasi!
Marian rukoilemisesta ei ole mitään neuvoa Raamatussa, ei Marian synnittömyydestä tai taivaaseen ottamisesta.
Maria haudattiin kenties Efesoon, jossa apsotoli Johannes huolehti hänestä.
Itse asiassa; tällainen mytologia tappaa kokonaan sen uskon esikuvan, joka ilmenee Magnificatissa.
Traditio Raamatun kaanonin prinsiippinä koskee vain apostolista traditiota.
Sen jälkeen kirkon traditio meni niin pahasti suolle, että tarvittiin uskonpuhdistus v. 1517 alkaen.
Sitä ennen monet marttyyrit olivat koettaneet puuttua tähän kirkon tradition ja Raamatun ristiriitaan. He maksoivat siitä hengellään. Wycliffe, Hus, valdolaiset, Savonarola jne.
"Jos Luther eläisi nyt, niin jotain uudistamista hän varmaan yrittäsi nytkin saada aikaan, esimerkiksi hän voisi yrittää toimia pedofiiliuden kitkemiseksi katolisesta kirkosta."
Yhdysvalloissa suoritetuissa puolueettomissa tutkimuksissa on todettu kerta toisensa jälkeen, etteivät katoliset papit ole sen alistuneempia pedofilialle kuin naimisissa olevat muut miehet.
Katolinen kirkko on nyt tämän asian selvittänyt, rankaissut syyllisiä, maksanut suuret korvaukset uhreille, tukenut perheitä ja puhdistanut rivinsä. Ovatko muut kirkot ja ylipäätään muut instanssit tehneet omalle pedofiliaongelmalleen yhtään mitään? Odotan kauhulla mitä kaikkea vielä voi tulla esille omasta ev.-lut. kirkostamme niin Yhdysvalloissa kuin täällä Suomessa.
"Rooman kirkossa taivas on kuin lomaosake, kun olet tutustunet esitteeseen, sanotaan: "Joo, mutta tämä maksaa..". Minä en ikinä vaihtaisi armoa töihin. Jumalan silmissä ne ovat rääsyjä Kristuksen vanhurskauden vaipan rinnalla - sen, josta roomalaiset sotamiehet heittivät arpaa."
Luterilaisen ja katolisen kirkon välillä solmittu Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista (YJV) on kanssasi eri mieltä. Sen mukaan kastettu tulee vanhurskaaksi yksin uskosta, mutta usko ilman tekoja on turha siinä mielessä, ettei se pelasta.
Tämä on sekä luterilaisen että katolisen kirkon kanta. On turha yrittää luoda eroja kristittyjen kirkkojen välille asioissa, joissa eroja ei tosiaankaan (enää) ole.
tunnustaudumme luterilaisiin tunnustuskirjoihin, emme voi antaa hyväksyntäämme YJV:lle. Näin esim. Suomen Luther-säätiö.
PELASTUMME YKSIN USKON KAUTTA KRISTUKSEN TÄHDEN!! Usko ei ole mitään niin hienoa tai hyveellistä, että se korvaisi kaiken muun, vaan usko omistaa Kristuksen ja Hänen sijaiskärsimyksensä.
Hyvät teot ovat välttämätön seuraus Jeesuksen omistavasta uskosta.
Et sillee..
YJV astuu Raamatun ja todellisuuden yläpuolelle.
Viva YJV!!
Voi tietämättömyyttä!!
Älä missään tapauksessa kutsu itseäsi luterilaiseksi!
"Et sillee..
YJV astuu Raamatun ja todellisuuden yläpuolelle.
Viva YJV!!"
Sinä et määritä mikä on aidosti luterilaista tai kristillistä, vaan meidän kirkkomme. Kirkkomme on allekirjoittanut YJV:n ja se sitoo meitä kaikkia.
Tässä maassa ei Luther-säätiö onneksi määritä mikä on luterilaista ja mikä ei.
Tuo Luther-säätiö ei nimestään huolimatta ole lainkaan evankelis-luterilainen, vaan muutaman kirjanoppineen fanaatikon katoava rähinäporukka. Jo pelkkä YJV:n vastustaminen osoittaa, että se on myös voimakkaasti ekumenian vastainen.
Itse toivon ja pyydän kirkkomme johdolta, että se mahdollisimman pian erotetaan Suomen ev.-lut. kirkosta, jossa sillä ei ole enää pitkään aikaan ollut mitään tekemistä.
Sinähän olet merkillinen jankuttaja.
1
Uskoa ei normita kirkko, vaan Jumalan sana.
Se on LUTERILAINEN periaate.
2.
Roomalaskatolinen käsitys vanhurskauttamisesta ei ole tunnustuskirjojen kanssa linjassa, eikä YJV.
että et kommentoi kritiikkiä, jota saat ja toistelet samoja lauseita ilman sisältöä.
Luterilaiset tunnustuskirjat määrittelevät luterilaisuuden.
Meitä ei ole vain muutamaa. Älä anna väärää todistusta! Sinun tulisi olla iloinen, että jotkut haluavat vielä seurata Herra Kristusta.
Se EI OLE ekumeniaa, että tehdään papereita, joissa vaietaan totuudesta kätkeytymällä epäselvien sanamuotojen taakse.
Ekumeniaa on se, että heitetään kortit tiskiin, tunnustetaan erimielisyys ja katsotaan mitä Raamattu sanoo. Näin kannatan ekumeniaa ja näin se on rehellistä.
Miksi Luther-säätiö erotettaisiin kun se ei ole tuonut mitään omaa lisäänsä kirkon oppiin? Se haluaa vain pitäytyy luterilaiseen tunnustukseen ja Pyhään Raamattuun.
"Se EI OLE ekumeniaa, että tehdään papereita, joissa vaietaan totuudesta kätkeytymällä epäselvien sanamuotojen taakse."
Minun lisäkseni aika monella on tullut mitta niin täyteen varsinkin Luther-säätiössä hääräävien fanaatikkojen suhteen, että kirkkomme johdon on kerta heitolla osoitettava moisille ovea ulos. Esimerkiksi naispappeutta vastustavat eivät ole luterilaisia, koska kirkko sen määrittää mikä kuuluu luterilaisuuteen ja mikä ei. Itse kannatan ns. voimatoimia eli kanteluja tuomiokapituleihin, virkarangaistuksia ja rikosilmoituksia.
"Ekumeniaa on se, että heitetään kortit tiskiin, tunnustetaan erimielisyys ja katsotaan mitä Raamattu sanoo. Näin kannatan ekumeniaa ja näin se on rehellistä."
Kannatatko sitäkin, ettei hiippakunnan piispa saa osallistua HPE:en omassa hiippakunnassaan?
"Miksi Luther-säätiö erotettaisiin kun se ei ole tuonut mitään omaa lisäänsä kirkon oppiin? Se haluaa vain pitäytyy luterilaiseen tunnustukseen ja Pyhään Raamattuun."
Tuollainen kirjausko ei edusta luterilaisuutta. Kirkkomme on sitoutunut ekumeniaan, YJV:een, Porvoon sopimukseen yms. Kirkkomme on toteuttanut naispappeuden.
Nyt vain kirkon johdon täytyy toimia, eristää häiriköt ja kieltää heidän epäluterilaiset säätiönsä. Me emme kaipaa uusia fariseuksia ja kirjanoppineita keskuuteemme, vaan aidosti ekumeenisia kristittyjä.
"Uskoa ei normita kirkko, vaan Jumalan sana.
Se on LUTERILAINEN periaate."
Kirkko tulkitsee Jumalan sanaa, et sinä. Ja melkeinpä olen varma siitä, ettet sinäkään sitä seuraa orjallisesti. Vai oletko jo leikannut oikean kätesi tai kaivanut silmän päästäsi välttääksesi kiusauksia? Seuraatko Mooseksen lain ruokaohjeita kovinkin tarkasti?
"Roomalaskatolinen käsitys vanhurskauttamisesta ei ole tunnustuskirjojen kanssa linjassa, eikä YJV."
Luterilainen ja katolinen kirkko ovat täysin yksimielisiä vanhurskauttamisen ytimestä eli tässä suhteessa eroa välillämme ei enää ole, vaikka kuinka jankuttaisit muuta.
tekisi mieli mennä jo henkiökohtaisuuksiin, koska väitteesi ovat niin idioottimaisia, mutta Herra armahtakoon minua!
Luther oli määritelmäsi mukaan fanaatikko, Jeesus oli, apostolit olivat... jatkanko vielä?
Missä todetaan, että kirkko määrittää sen mikä kuuluu luterilaisuuteen? Tekikö Luther väärin kun hän ei suostunut siihen minkä katolinen kirkko määritti kristinuskoksi?
Kannatan sitä, että Herran Pyhä ehtoollinen on myös yhteyden ateria kuten Raamattu sanoo. Piispa Huovinen ei tämän takia voinut osallustua ehtoolliselle. Avainten vallan käyttö köytyy ihan tunnustuksesta ja Raamatusta.
Luterilaisuus on "kirjauskoa". Emme perusta oppiamme fiiliksiin vaan yksin Jumalan pyhään, selkeään ja riittävään sanaan. "Kirkko" on tehnyt kaiken näköistä. Me haluamme vaikuttaa "kirkon" sisällä, jotta se palaisi Kirkon oppiin.
Fariseuksethan luopuivat Jumalan sanasta perinnäissäännöillään, joten ikävä kyllä nimitys sopii teille oikein hyvin. Me emme lisää Ilmoitukseen mitään vaan pidämme vain kiinni siitä.
kävi uskonpuhdistuksen periaatteelle, että jokaisen maalikon tulee saada lukea ja tulkita Raamattua? Olet varmasti körtti, koska keillään muille ei ole vaikeuksia lukea Ap. t:sta apostolien kokouksen päätöksiä.
Kerro minulle miten meillä voi olla yksimielisyys jos katoliset opettavat "gratia infusa"a ja me forenssista vanhurskauttamista (tai yleensä liberaalimmat uniota)?
"Missä todetaan, että kirkko määrittää sen mikä kuuluu luterilaisuuteen?"
Monet Lutherin uskomuksista ja opeista eivät ole luterilaisia. Luterilaisuus ei ole pelkkää M. Lutherin kirjoitusten ulkoaopettelemista. Esimerkiksi Lutherin surullisen kuuluisat juutalaisvastaiset kirjoitukset eivät kuulu luterilaisen kirkon uskoon tai opetukseen, vaan kirkko on sanoutunut niistä jyrkästi irti.
"Tekikö Luther väärin kun hän ei suostunut siihen minkä katolinen kirkko määritti kristinuskoksi?"
Kysymys on irrelevantti. Luther oli monessa suhteessa oman aikansa lapsi. Tänään katolisessa kirkossa tuskin on enää montakaan sellaista epäkohtaa, johon hän puuttuisi.
"Kannatan sitä, että Herran Pyhä ehtoollinen on myös yhteyden ateria kuten Raamattu sanoo. Piispa Huovinen ei tämän takia voinut osallustua ehtoolliselle. Avainten vallan käyttö köytyy ihan tunnustuksesta ja Raamatusta."
Tuollainen näkemys ei ole luterilainen, minkä takia asianomaisia rankaistiin. Kirkossa KUKAAN ei saa harrastaa hengellistä väkivaltaa, eikä ketään kohtaan. Ei edes piispaa. Siksi itse toivon, että kyseiset porukat tekisivät ainoan oikean johtopäätöksen ja eroaisivat kirkosta - ennen kuin heidät erotetaan.
"Luterilaisuus on "kirjauskoa". Emme perusta oppiamme fiiliksiin vaan yksin Jumalan pyhään, selkeään ja riittävään sanaan."
Tuo yksinkertaisesti ei ole totta. Kirkon elämässä on paljon sellaista aitoa kristillistä, jota ei ole Raamatussa, kuten esimerkiksi koko jumalanpalveluselämä. Toisaalta kirkko ei noudata Raamattua fundamentaalisesti, vaan uskon valossa. En ole kuullut vielä kenenkään teistäkään repineen oikean kätensä irti tai kaivaneen silmän päästään!
""Kirkko" on tehnyt kaiken näköistä. Me haluamme vaikuttaa "kirkon" sisällä, jotta se palaisi Kirkon oppiin."
Vai on muna viisaampi kuin kana?
"Fariseuksethan luopuivat Jumalan sanasta perinnäissäännöillään, joten ikävä kyllä nimitys sopii teille oikein hyvin. Me emme lisää Ilmoitukseen mitään vaan pidämme vain kiinni siitä."
Teidän uskonne ei ole enää luterilaista, johon kuuluu naispappeuden hyväksyminen. Kello raksuttaa ja pian aikanne koittaa. Pyydän, älkää ainakaan sanoko, että teitä ei varoitettu.
"Monet Lutherin uskomuksista ja opeista eivät ole luterilaisia. Luterilaisuus ei ole pelkkää M. Lutherin kirjoitusten ulkoaopettelemista. Esimerkiksi Lutherin surullisen kuuluisat juutalaisvastaiset kirjoitukset eivät kuulu luterilaisen kirkon uskoon tai opetukseen, vaan kirkko on sanoutunut niistä jyrkästi irti. "
Ei olekaan. Luterilaisuus löytyy luterilaista tunnustuskirjoista (Liber concordiae) joissa on useamman teologin kirjoituksia.
Tässä, koska et ole ilmeisistikään ennen perehtynyt: http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/
"Kysymys on irrelevantti. Luther oli monessa suhteessa oman aikansa lapsi. Tänään katolisessa kirkossa tuskin on enää montakaan sellaista epäkohtaa, johon hän puuttuisi. "
Voisitko avata vähän? Katolisella kirkolla on vielä paavi (antikristus), transubtantiaatio-oppi, synergistinen pelastuskäsitys, jne...
"Tuollainen näkemys ei ole luterilainen, minkä takia asianomaisia rankaistiin. Kirkossa KUKAAN ei saa harrastaa hengellistä väkivaltaa, eikä ketään kohtaan. Ei edes piispaa. Siksi itse toivon, että kyseiset porukat tekisivät ainoan oikean johtopäätöksen ja eroaisivat kirkosta - ennen kuin heidät erotetaan."
Harmi, että näkemyksesi on tunnustuksellisen vastainen. Sakramentit ovat seurakunnalle annettu lahja, joita hoitaa paimen. Miks erotettaisiin uskommehan apostolien tavoin?
"Tuo yksinkertaisesti ei ole totta. Kirkon elämässä on paljon sellaista aitoa kristillistä, jota ei ole Raamatussa, kuten esimerkiksi koko jumalanpalveluselämä. Toisaalta kirkko ei noudata Raamattua fundamentaalisesti, vaan uskon valossa. En ole kuullut vielä kenenkään teistäkään repineen oikean kätensä irti tai kaivaneen silmän päästään!"
Ja jos olisit IKINÄ perhetynyt luterilaiseen oppiin tietäisit, että emme vastusta kaikkea mitä ei löydy Raamatusta, vain sellaista joka on ristiriidassa sen kanssa. Ei myöskään saa tehdä omatuntoa sitovia oppeja, joita Pyhä Kirja ei tunne. Tunnustuksellinen Luterilainen Raamatun tulkinta ei ole fundamentalismia, koska meillä on lain ja evankeliumin erotus sekä regimenttioppi.
"Vai on muna viisaampi kuin kana? "
Sano sinä se. Kumpi oli ennen Raamattu ja Luther vai luopiokirkko?
"Teidän uskonne ei ole enää luterilaista, johon kuuluu naispappeuden hyväksyminen. Kello raksuttaa ja pian aikanne koittaa. Pyydän, älkää ainakaan sanoko, että teitä ei varoitettu."
Luther kirjoitti naispappeutta vastaan samoin tunnustus. Olemme luterilaisia isolla L:llä.
Tuntuu siltä, että siellä laitetaan nyt kaikki sekaisin. Kanta ruokaohjeisiin tuli esiin apostolisena aikana.
Teillä on valta nyt, varmasti asiat hoituvat.
Puheenvuorossasi en näe yhtään uskoa ja turvaa Jumalan sanaan.
Kirkolliskokous, piispainkokous ja eduskunta ovat siis opin korkeimmat auktoriteetit.
Näin se menee, aivan kuin neuvostoliitossa
Katolilaisena annan täyden tukeni sinulle ja muille laillasi ekumeenisille luterilaisille. Naispappeus kuuluu luterilaisuuteen ja teillä on täysi oikeus puolustaa kirkolliskokouksenne virallisesti tekemää demokraattista päätöstä.
Ns. kovat otteet ovat nyt todella tervetulleita naispappeuden vastustajien nujertamiseksi. Annan tukeni naispastoreille, jotka eivät alistu enää sortoon, huonoihin työolosuhteisiin tai selvään sukupuolihäirintään työtehtävissään. Heidän aiheuttamansa hajaannus keskuudessanne koituu myös ekumenian kannalta suureksi haitaksi.
Toistan: naispappeuden vastustajat ryhtykööt vapaasti katolilaisiksi. Niin he ovat tehneet ulkomaillakin, jopa ihan roppakaupalla.
Osaksi huvittuneena osaksi kauhulla olen lukenut -I-:n fundamentalistisia kirjoituksia tässäkin keskustelussa.
Hänen mukaansa luterilaisuus löytyisi mukamas tunnustuskirjoista. Olen luterilaisena täysin eri mieltä ja niin on kirkkommekin.
Luterilaisuus ei ole mikään kirjauskonto, jossa eletään 1500-luvun tulkintojen varassa, vaan liike, jossa pyritään yhä lähemmäksi Jumalan sanan totuutta. Koska siihen pyrkivät muutkin kristityt, olemme matkalla kohti täydellistä yhteyttä muiden kristillisten kirkkojen kanssa.
Esimerkiksi katolisen kirkon kanssa meitä eivät erota niinkään erilaiset opinkappaleet, vaan valitettavan usein (osittain tahallisestikin?) väärinymmärretyt opit, joiden eroja eräät pyrkivät ylikorostamaan. Ei katolilaisuudessa Neitsyt Marian tahraton sikiäminen ole yhtä tärkeä asia kuin Jumalan kolmiyhteisyys. Heillä nimenomaan on eroja 'totuuksien painavuuden' välillä, kuten edesmennyt katolinen piispa Paul Verchuren usein korosti.
Tänäpäivänä Suomen evankelis-luterilainen kirkko on lähempänä katolista kirkkoa kuin joitakin naispappeutta fanaattisesti vastustavia fanaatikkoja, jotka esiintyvät luterilaisina tehden suurta hallaa sekä ekumenialle että varsinkin omalle kirkollemme.
Kannatan ihan samaa ja iloitsen siitä, etteivät katoliset ystävämme vähimmässäkään määrin tue naispappeuden vastustajia.
ovat "Jumalan sanaa", koska ne pitävät yhtä Raamatun kanssa. Niiden oppi löytyy Raamatusta.
En ole fundamentalisti vaan tunnustuksellinen luterilainen.
:D Luterilaisuuttahan alunperin syytettiin jopa Raamatun palvonnasta, joten olemme kyllä kirjauskonto. Miten pyrkisimme lähemmäksi, jos totuus on jo meillä paljastettuna?
Miten katolinen kirkko kun se sanoo JO omaavansa koko totuuden?
Millä perustelet tuota? Se että yleensä opetetaan Mariasta tuollaista on ongelma eikä tuon kaltaista jumalanpilkkaa tule sallia.
Katoliset ovat loistavia sommittelemaan nättejä liirumlaarumeja.
Ikävä kyllä olet oikeassa. Onneksi meillä fanaatikoilla on Luther, Jeesus, apostolit ja kirkkoisät puolellamme.
Naisteologi esiintyy luterilaisena, vaikka ei pidä kiinni luterilaisen uskon peruspilarista:
Sola Scriptura.
Hänen mielestään kirkko tulkitsee uskon sisällön.
Tällaiseen epäluterilaiseen väitteeseen on pakko mennä, jos yrittää pitää kiinni uudesta virkakäsityksestä.
Melkoinen ristiriitojen vyyhti, jos samalla koettaa olla ekumeenikko.
Tunnustukselliset luterilaiset pitävät kiinni
kirkon ikiaikaisesta virkakäsityksestä, vuoden 1985 jälkeen he ovatkin yhtäkkiä väärässä.
Katoliset sisarkirkot pitävät tästä 2000-vuotisesta ja apostolisesta käsityksestä kiinni edelleen. He lienevät oikeassa.
On luonnollista, että tällaisessa ristiriidassa Jumalan sanalla ei voi olla mitään auktoriteettia.
Aikamoista akrobatiaa. Katoliset kirkot ovat fanaatikkoja täynnä; pitävät kiinni apostolisesta virkakäsityksestä. Se ei ekumeenikkoja haittaa.
Jeesus opetti meitä rukoilemaan Isää. Ei ketään muuta. Oppi Marian synnittömästä sikiämisestä on peräisin 1850-luvulta, oppi taivaaseen astumisesta on vanhempi.
Apostoli se oli Paavalikin, itse itsensä ylentynyt... Tuki kristinuskoa Jeesuksen seuraajien murhaamisissa ja raamatun väärentämisissä.
Lainaus: "Ikävä kyllä olet oikeassa. Onneksi meillä fanaatikoilla on Luther, Jeesus, apostolit ja kirkkoisät puolellamme."
Aikanne loppuu sillä todistukset tulee esiin lähitulevaisuudessa.
Ja kun Jumalan ja Jeesuksen Tahdon Tietous tulee julki oikein niin tiedätte ketä palvelitte ja kuka oli tukijananne.
Meidän tulee muistaa, että raamattu on väärennetty ja se on vaarallinen etenkin pedon tai sen edustajan käyttämänä.
Jeesus on varoittanut meitä esimerkiksi Kristus sanan käyttäjistä, he ovat JEESUKSEN SANAN mukaan eksyttäjiä:
4 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
5 Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta
--
8 Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.
Eiks ookkin söpöä! eivätkä ekumeenikkomme millään tavalla puutu katolisen kirkon apostoliseen virkakäsitykseen.
Suomessakin samat ekumeenikot pitivät sitä käsitystä oikeana, kunnes yhdessä yössä käänsivät takkinsa!
Mikä luterilaisessa kirkossamme oli oikea, muuttui yössä vääräksi, mutta ekumeenikolle sama käsitys on edelleenkin oikea kadun toisella puolella orotodoksisessa kirkossa.
Pelleilyä, ei mitään todellista uskoa!
Et ole näköjään lukenut asiasta.
Luepa, mitä esimerkiksi kerrotaaan tästä Mari Rauhalan gradusta. Yleisen kirkkohistorian alaan kuuluvan pro gradu -tutkielman "Annus horribilis" -katolisen kirkon pedofiliaskandaali ja julkinen sana Yhdysvalloissa vuonna 2002" kirjoitti Mari Rauhala, joka valmistui kesällä 2007 Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta uskonnon ja historian aineenopettajaksi.
Tässä muutama linkki:
http://www.boston.com/globe/spotlight/abuse/extras/gays.htm
http://www.boston.com/globe/spotlight/abuse/extras/bishops_map.htm
Tässä pari lainausta:
"Huhtikuun alussa paljastui yksi vuonna 2002 eniten järkyttäneitä pedofiliatapauksista. Pastori Paul R. Shanleyn toiminnasta oli valitettu Bostonin arkkihiippakunnan arkistoista julkitulleiden dokumenttien perusteella lähes 2000 kertaa tämän pappisuran aikana. Tilanteen vakavuudesta kertoi paavi Johannes Paavali II:n päätös kutsua Yhdysvaltojen kardinaalit historialliseen hätäkokoukseen Vatikaaniin 23. - 24.4.2002. Kyseessä oli historiallinen tapahtuma, jonka tarkoituksena oli etsiä ratkaisuja Yhdysvaltojen katolista kirkkoa piinanneelle tilanteelle."
"Tammikuun kuudentena päivänä vuonna 2002 Yhdysvalloissa ilmestyvä Boston Globe - sanomalehti julkaisi artikkelin, jossa John J. Geoghan-nimisen katolisen kirkon papin kerrottiin käyttäneen seksuaalisesti hyväkseen yli 130 lasta 30 vuotta kestäneen pappisuransa aikana."
Jos tänä vuonna on saanut kirjoittaa pro gradu -tutkielman "Pedofiliaskandaali piinaa katolista kirkkoa", niin kyllä aiheesta saa puhua myös keskustelupalstoilla. Sitä paitsi en sanonut sen enempää kuin että jos Luther eläisi nyt, niin "hän voisi yrittää toimia pedofiiliuden kitkemiseksi katolisesta kirkosta".
"Odotan kauhulla mitä kaikkea vielä voi tulla esille omasta ev.lut. kirkostamme niin Yhdysvalloissa kuin täällä Suomessa."
Sen kun sitten odotat kauhulla. Minä en. Suomi on sen verran ns. läpinäkyvä maa, että ihmisten töppäilyt yleensä ja varsinkin seurakunnan työntekijöiden töppäilyt päätyvät helposti lehtien sivuille.
On aivan turhaa mennä merta edemmäksi kalaan, voidakseen vain heittää menneiden vuosien lokaa suomalaisten katolisten sisartemme ja veljiemme päälle. Heillä ei ole skandaaleihin osaa eikä arpaa.
tekisi, jos eläisi nyt. Minulla on yhtä suuri oikeus sanoa tuosta asiasta mielipiteeni kuin sinulla.En ole heittänyt nykyisten Suomessa asuvien katolilaisten päälle mitään lokaa. Jos olet niin katolilaisuuten kallellaan, että et kestä tämän palstan keskusteluja, niin mene katolilaisuuspalstalle. Siellä saa moittia luterilaisia, mutta ei katolilaisia. Olisit siellä samoin ajattelevien parissa.
"Tunnustuskirjat ovat "Jumalan sanaa", koska ne pitävät yhtä Raamatun kanssa. Niiden oppi löytyy Raamatusta."
Tuollaisen väittäminen on selvä pyhäinhäväistys! Tunnustuskirjat korkeintaan pohjautuvat Raamatun sanaan tai ovat sen inspiroimia, mutta ne eivät tosiaankaan ole Jumalan sanaa, eivät edes lainausmerkkien sisälle kirjoitettuna.
"En ole fundamentalisti vaan tunnustuksellinen luterilainen."
Kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet ovat tunnustuksellisia luterilaisia.
"Luterilaisuuttahan alunperin syytettiin jopa Raamatun palvonnasta, joten olemme kyllä kirjauskonto."
Me emme ole mikään kirjauskonto, vaan meillä on jumalanpalveluselämä, sakramentit, kirkkomme hallinto yms., joita ei ole suoraan Raamatussa.
"Miten pyrkisimme lähemmäksi, jos totuus on jo meillä paljastettuna?"
Tuo ei edusta mitään muuta kuin lapsellista fundamentalismia, joka ei kuulu luterilaisuuteen.
"Miten katolinen kirkko kun se sanoo JO omaavansa koko totuuden?"
Vatikaanin 2. konsiliissa katolinen kirkko ei ole opettanut noin vaan päinvastoin, että Kristuksen kirkon aineksia löytyy myös sen rajojen ulkopuolelta.
"Millä perustelet tuota? Se että yleensä opetetaan Mariasta tuollaista on ongelma eikä tuon kaltaista jumalanpilkkaa tule sallia.
Katoliset ovat loistavia sommittelemaan nättejä liirumlaarumeja."
Monet katolisista opeista ovat luterilaiselle nykyteologialle hyväksyttävissä.
"Ikävä kyllä olet oikeassa. Onneksi meillä fanaatikoilla on Luther, Jeesus, apostolit ja kirkkoisät puolellamme."
Etpä ole lukenut mitä kirkkoisät kirjoittavat Neitsyt Mariasta ja paavista.
"En ole heittänyt nykyisten Suomessa asuvien katolilaisten päälle mitään lokaa."
Yrität tieten tahtoen lietsoa inhoa ja vihaa katolilaisia kohtaan ottamalla esille menneiden vuosien tapahtumia, joilla ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa. Sellainen ei tosiaankaan ole ekumeenista eikä kristillistä.
"Jos olet niin katolilaisuuten kallellaan, että et kestä tämän palstan keskusteluja, niin mene katolilaisuuspalstalle."
Oletan, ettet ole luterilainen. Kirkkomme on IHAN AIDOSTI ja peruuttamattomasti sitoutunut ekumeniaan - toisin kuin sinä.
"Tuollaisen väittäminen on selvä pyhäinhäväistys! Tunnustuskirjat korkeintaan pohjautuvat Raamatun sanaan tai ovat sen inspiroimia, mutta ne eivät tosiaankaan ole Jumalan sanaa, eivät edes lainausmerkkien sisälle kirjoitettuna. "
Ei ole, koska tunnustuskirjat ovat suoraan otettu Raamatusta. Niiden oppi on Raamatun oppi.
"Kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet ovat tunnustuksellisia luterilaisia. "
Eivät ole. Katso, vaikka wikipediasta "confessional lutheranism", niin huomaat määritelmä eron.
"Me emme ole mikään kirjauskonto, vaan meillä on jumalanpalveluselämä, sakramentit, kirkkomme hallinto yms., joita ei ole suoraan Raamatussa. "
Niin on, mutta oppimme perustuu yksin Raamattuun. Myös se, että yllämainetsemasi asioiden toteutus (sakramentteja lukuunottamatta) on adiaforaa.
"Tuo ei edusta mitään muuta kuin lapsellista fundamentalismia, joka ei kuulu luterilaisuuteen."
Lapsenkaltaisten uskoako tarkoitit?
"Vatikaanin 2. konsiliissa katolinen kirkko ei ole opettanut noin vaan päinvastoin, että Kristuksen kirkon aineksia löytyy myös sen rajojen ulkopuolelta. "
Saa nähdä mitä Ratzingeri kohta sanoo. Onhan hän täsmentänyt konsiilin päätöksiä.
"Monet katolisista opeista ovat luterilaiselle nykyteologialle hyväksyttävissä."
Riippuu mitä termillä tarkoitetaan...
"Etpä ole lukenut mitä kirkkoisät kirjoittavat Neitsyt Mariasta ja paavista."
Olen lukenut ja materiaali on kirjavaa, mutta tukea ei löydy siinä määrin mitä katoliset antavat odottaa. By the way esim. vielä Krysostomos uskoi luterilaisittain pyhistä.
tahallasi. Todellinen ekumeenikko ei tee niin.
"Yrität tieten tahtoen lietsoa inhoa ja vihaa katolilaisia kohtaan ottamalla esille menneiden vuosien tapahtumia, joilla ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa."
Olet väärässä. Sanoin siihen, mitä Luther tekisi, jos eläisi nyt, että hän saattaisi toimia pedofilian kitkemiseksi, niin tuo on mielipiteeni ja sen saan ilmaista. Tuo ei ole mitenkään ristiriidassa ekumenian kanssa. Jos paavi Paavali II kutsui viisi vuotta sitten Yhdysvaltain kardinaalit Vatikaaniin hätäkokoukseen, jonka tarkoituksena oli etsiä ratkaisuja Yhdysvaltain katolaista kirkkoa piinanneelle tilanteelle, niin tuosta saa kertoa. Ei tuo ole mitään salaista tietoa eikä sitä tuommoisia hätäkokouksiakaan ihan turhaan pidetä. Kirjoitan täysin asiallisesti enkä lietso inhoa tai vihaa ketään kohtaan. Ihmettelen, miksi sain sinut kimppuuni.
"Oletan, ettet ole luterilainen."
Oleta vain. Ja minä oletan, ettet sinä ole nykyisin luterilainen, vaan olet entinen luterilainen, joka on kääntynyt katolilaiseksi.
"Kirkkomme on ihan aidosti ja peruuttamattomasti sitoutunut ekumeniaan - toisin kuin sinä."
Toisin kuin sinä väität, minä olen sitoutunut ekumeniaan. Sinä et taida olla, vaan ennemminkin peruuttamattomasti sitoutunut katolilaisuuteen. Sitä paitsi jos käyttää nimimerkkiä "ekumeenikko", niin voisi myös käyttäytyä ekumeenikon tavoin eikä loukata tahallaan muita kirjoittajia. Meidän on turha jatkaa.
"Oleta vain. Ja minä oletan, ettet sinä ole nykyisin luterilainen, vaan olet entinen luterilainen, joka on kääntynyt katolilaiseksi."
Käyttäydyt tosi loukkaavasti ekumeenikkoa kohtaan. Ilmeisesti sen takia, että hän on aidosti ekumeeninen, hän ei mielestäsi voisi enää olla luterilainen, vaan hänen täytyy olla "entinen luterilainen". Ei sinulla ole mitään oikeutta arvioida ihmisten uskoa tuolla tavalla! Häpeäisit!
"Käyttäydyt tosi loukkaavasti ekumeenikkoa kohtaan. Ilmeisesti sen takia, että hän on aidosti ekumeeninen, hän ei mielestäsi voisi enää olla luterilainen, vaan hänen täytyy olla " entinen luterilainen"."
Ei pidä paikkaansa. Vastasin tällaisiin loukkaaviin viesteihin:" Yrität tieten tahtoen lietsoa inhoa ja vihaa katolilaisia kohtaan ottamalla esille menneiden vuosien tapahtumia, joilla ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa. Sellainen ei tosiaankaan ole kristillistä." - "Oletan ettet ole luterilainen." ( Minulle siis esitettiin ensiksi olettamus, että en ole luterilainen. ) "Kirkkomme on IHAN AIDOSTI ja peruuttamattomasti sitoutunut ekumeniaan toisin kuin sinä."
Vastasin näin:" Oleta vain. Ja minä oletan, ettet sinä ole nykyisin luterilainen, vaan olet entinen luterilainen, joka on kääntynyt katolilaiseksi." - "Toisin kuin sinä väität, minä olen sitoutunut ekumeniaan. Sinä et taida olla, vaan ennemminkin peruttamattomasti sitoutunut katolilaisuuteen. Sitä paitsi jos käyttää nimimerkkiä "ekumeenikko", niin voisi myös käyttäytyä ekumeenikon tavoin eikä loukata tahallaan muita kirjoittajia." - "Ei sinulla ole oikeutta arvioida ihmisen uskoa tuolla tavalla. Häpeäisit!"
Minua saa mielestäsi loukata ja haukkua, minulle saa mielestäsi myös ilman muuta sanoa,että en ole sitoutunut ekumeniaan enkä ole aidosti luterilainen, että minun tulisi hävetä, mutta minä en ilmeisesti saisi sanoa yhtään mitään. Jos kristityt ovat toisia kristittyjä kohtaan noin ilkeitä ja pilkallisia, niin kuin sinä olet, niin ei tässä tarvita ateisteja vihamiehiksi, vaan aggressiivisesta kristitystä voi saada yhtä pahan tai vielä pahemman vihamiehen.
Luterilainen näkökulma, ekumeenikko, Liisa-Maria, Johanna L., minä todella haluaisin keskustella tällä palstalla, mutta muiden kuin teidän kanssanne. Pidän asiallisemmasta tyylistä.
Tämä lainaus ei ollut minun tekstistäni, vaikka vahingossa niin kirjoitin: "Ei sinulla ole oikeutta arvioida ihmisen uskoa tuolla tavalla. Häpeäisit!" En koskaan itse kirjoittaisi noin enkä kehottaisi ketään häpeämään.
"Miksi Luther-säätiö erotettaisiin kun se ei ole tuonut mitään omaa lisäänsä kirkon oppiin? Se haluaa vain pitäytyy luterilaiseen tunnustukseen ja Pyhään Raamattuun."
Siksi, että se käyttää pappeja, jotka eivät ole vihitty papiksi Suomen ev.lut kirkossa, kuten Suomen ev.lut kirkon papit vihitään.
Siksi, että se ei hyväksy osaa kirkon papistosta papeiksi.
Siksi, että sen mukaan säätiöllä ja kaikilla kirkon jässenillä - jopa papeilla ja piispoilla - ei ole mahdollisuutta ehtoollisyhteyteen.
Jos ei tunnusteta toisen pappeutta eikä suostuta ehtoollisyhteyteen, ollaan käytännössä jo jakauduttu.
Itse asiassa tunnustutskirjat eivät ole "Jumalan sanaa" siinä mielessä kuin Raamattu. Noin ei opeta edes Luther-säätiö... Tunnustuskirjat ovat Raamattulle alisteisia, eivät sen kanssa samanveroisia.
Sen sijaan on kyllä totta, että Suomen ev.lut kirkko on sitoutunut Tunnustuskirkkoihin. Kirkkolain 1. osan 1. luvun 1. pykälässä sanotaan:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.
http://www.evl.fi/avain/Kirkkolaki-2003-01.pdf
"Luterilainen näkökulma, ekumeenikko, Liisa-Maria, Johanna L., minä todella haluaisin keskustella tällä palstalla, mutta muiden kuin teidän kanssanne. Pidän asiallisemmasta tyylistä."
Ilmeisesti "asiallisuuden" kriteeri on se, että toinen kirjoittaja on kanssasi samaa mieltä!
Ihme, että syytät asiattomuudesta jopa Johanna ällää, jonka en ole nähnyt kirjoitelleen täällä enää kuukausiin. Itse en muista edes vastanneeni sinulle aiemmin, mutta toisaalta vaihdat nimimerkkiä useammin kuin vallesmanni hevosta, joten ihan tästä en mene takuuseen.
sinua vihamiehillä. On ateisteja, on muita kristittyjä.
Minulla ei tietääkseni ole ketään vihamiestä (ainakaan irl), enkä itse ainakaan tähän hätään muista vihaavani ketään. Tuskastunut ja ärsyyntynyt toki voin joskus olla.
No, enpä pääse sitten testaamaan sitäkään, osaisinko kristilliseen tapaan rakastaa vihollisiani.
Asia oli juuri niin kuin olin ajatellut.
että saisin kenestäkään vihamiestä, mutta näköjään saa helposti sellaisen, jos uskoo, mutta ei itse ole uskonnollinen kiihkoilija. Vihaamaaan en tässä aio ruveta ketään, mutta yritän pysyä kauempana kiihkoilijoista, ovat he sitten minkä tahansa asian puolesta kiihkoilevia, sillä turpiini saisin kuitenkin. Sanan säilää luultavasti osaisin käyttää, mutta en kannata edes sanallista aggressivisuutta.
"No, enpä pääse sitten testaamaan sitäkään, osaisinko kristilliseen tapaan rakastaa vihamiehiäni."
Helpollapa olet päässyt, jos ei vihamiehiä ole sattunut kohdallesi. Ei minullakaan muualla ole, mutta täällä netisssä sain heti, kun tulin tällä palstalla puhuneeksi katolisen kirkon pedofiiliskandaaleista ( Hyi, minua! ) ja antaneeksi vielä linkin noille sivuille. Netin ulkopuolisia vihamiehiä en tiedä omistavani. Pysyn yleensä riidoista ja riitelijöistä kaukana. Olen toivonut pystyväni pysymään täälläkin.
Historia oli jo koulussa lempiaineitani ja siksi lähdin myös opiskelemaan yleistä historiaa yliopistoon. Ihmiskunnan historia on suurelta osin sotien ja kaikenlaisten riitojen ja tappeluiden historiaa. On tapeltu maasta, omistamisesta, rikkauksista, öljystä, myös uskonnoista ym. Eipä sitten ole ihme, jos tuo ihmiselle ominainen aggressiivisuus tulee näkyviin joka paikassa, myös näillä keskustelupalstoilla. Mutta olisi hyvä, jos me kaikki pyrkisimme asiallisuuteen ja edes jonkinlaiseen itsehillintään.
Sanopa sinä ulkopuolisena mielipiteesi tästä asiasta. Oletko huomannut Luterilaisuuspalstalla tällaista, mitä tässä väitetään:
Nimimerkki -nimetön- kirjoitti Katolilaisuuspalstalle aloituksen, että hän on jättämässä katolisen kirkon ja että ortodoksisuus on alkanut kiinnostaa häntä yhä enemmän. Sitä nimimerkki Liisa-Maria kommentoi 24.10. klo 16.57 mm. näin: " Kysymyksessä lienee sama antikatolinen ja paavia vihaava "nimetön", joka ilmeisesti istuu päivät pitkät tietokoneensa ääressä kirjoittamassa luterilaisuus-keskusteluun herjauksia uskostamme, paavistamme ja kirkostamme."
Siis: Oletko sinä ( tai joku muu ) huomannut, että tällä palstalla olisi kirjoitettu herjauksia katolisesta uskosta, paavista ja katolisesta kirkosta? Jos, niin missä ketjussa ja milloin? Kiinnostaisi tietää, kun itse en ole sattunut tuommoista huomaamaan. ( Tosin en lue ihan kaikkien ketjujen kaikkia viestejä. )
läheskään kaikkia viestejä täältä, eikä lukemieni joukkoon ole juurikaan osunut katolilaisuutta herjaavia viestejä. Mutta jos täällä joku kirjoittaisi suuret määrät sellaisia viestejä, niin kaipa minäkin niitä olisin enemmän huomannut.
Lue se uudestaan, niin huomaat sinäkin.
samaa paskaa eri paketissa
on niin vierasta luterilaisuudelle ja Lutherille, että olen erehtynyt katolilaisuuden "luterilaisuudesta".
RISTINTEOLOGIAA!!!
Minua ainakin ilahduttaa, että aloituksen kirjoittaja on löytänyt katolisesta kirkosta hengellisen kotinsa ja siitä "luterilaisuutta". Varsinkin tämä jälkimmäinen huomio on melkoinen hatunnosto meille luterilaisille. Iloitsen siitäkin, että oma kirkkomme on saanut varsinkin jumalanpalveluselämäänsä erilaisia ja monia katolisia piireitä. Me voisimme varmasti olla vielä enemmän "luterilaisittain" katolisia ja "katolilaisittain" luterilaisia!
Kaikki tällainen lähentää meitä kristittyjä toisiimme, poistaa ennakkoluuloja, avaa sydämemme tunnustamaan toisemme kristittyinä ja edesauttaa sitä kristittyjen yhteyttä, joka on Herramme Jeesuksen tahto.
Kunpa voisit sinäkin sisäistää ekumenian!
Sinulaisesi johdattavat sieluja pois Kristuksesta.
Ekumenian pitää tapahtua Jumalan sanan pohjalla.
Muuta Jeesuksen tarkoittamaa yhteyttä ei ole.
Sekularismin vaikutuksesta muotoseikat tulevat sisältöä tärkeämmäksi. Todellinen uskon ydin, se miten syntinen vanhurskautetaan Jumalan edessä, se on tärkeintä. Katolisessa kirkossa se on edelleen haudattu harhaoppien varjoon.
Toivotaan, että katolisessa kirkossa monet löytäisivät tien Kristuksen luo - huolimatta siitä mitä heille siellä opetetaan.
Sama koskee tietysti omaa kirkkoamme, joka on yhä enemmän luopumassa puhtaasta Jumalan sanasta.
oikein, ekumenian nimissä, tuoda teot Kristuksen työn lisäksi osaksi pelastusta?
Luterilainen kirkko on totisesti aito katolisortodoksinen kirkko, koska sillä on apostolien oppi. Ulkoiset seikat ovat vapaita ja korkeakirkollisuus voi olla jopa hyväksi kun sitä käytetään oikein opetusmielessä.
Olen sen sisäistänyt. Ekumenian, joka haluaa lähentää kristittyjä kuitenkaan antamatta opissa vähääkään periksi.
"Todellinen uskon ydin, se miten syntinen vanhurskautetaan Jumalan edessä, se on tärkeintä."
Evankeliumin sanoman ydin ei ole syntisen vanhurskauttaminen, vaikka sekin on tosin tärkeää, vaan Jumalan ilmoitus Pojassaan Jeesuksessa Kristuksesa. Uskon ydin on henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on paljon enemmän kuin pelkkä vanhurskauttaminen. Tässä asiassa ihailen katolisen kirkon syvää rukousperinnettä ja erityisesti luostarilaitosta.
"Sama koskee tietysti omaa kirkkoamme, joka on yhä enemmän luopumassa puhtaasta Jumalan sanasta."
Minua joskus kyllä huvittaa suuresti se, että "puhtaasta Jumalan sanasta" saarnaavat juuri ne, jotka eivät osaa hepreaa eivätkä kreikkaa, eivätkä siten ole koskaan lukeneet Raamattua sen alkuperäiskielillä!
"Luterilainen kirkko on totisesti aito katolisortodoksinen kirkko, koska sillä on apostolien oppi."
Tuollaista kirkkomme ei ole opettanut enää vuosikymmeniin, kiitos ekumenian ja muiden kristillisten kirkkojen kanssa käydyn aidon yhteistyön.
Aito ekumenia tarkoittaa sitäkin, että voimme tunnustaa olleemme väärässä. Kuka olisi 50 vuotta sitten aavistanut, että tänään olemme lähempänä kuin koskaan katolisia ja ortodoksisia uskonveljiämme ja -sisariamme. Se on suuri ilon aihe.
että kirkonmiehet ottavat tosissaan, usein, ateististen eksegeettien tutkimuksen kun meillä on 1500-luvun korkeasti oppineet "luterilaiset isät", jotka kirkastavat meille Kristusta.
Oppien oppi on vanhurskauttamisoppi.
Oletko todella pappi? Eikö sinua pelota Herran tahdon rikkominen?
Eikö sinusta ekumenian tulisi olla rehellistä?
Miten meillä voi olla yhteinen käsitys v-opista, jos käsitämme armon eritavoilla?
En ole pappi, vaan naispappeutta kannattava naispuolinen teologi.
"Eikö sinusta ekumenian tulisi olla rehellistä?"
Ekumenia on rehellistä.
"Miten meillä voi olla yhteinen käsitys v-opista, jos käsitämme armon eritavoilla?"
Armon suhteen voimme ihan hyvin vielä lähestyä toisiamme paljon. Oletko lukenut koskaan Trenton konsiilin dekreettejä? Eivät "gratia creata" ja "gratia increata" ole ainakaan modernille ja ekumeenisesti avoimelle luterilaisuulle niinkään kummallisia käsitteitä.
Puhutpas sinä hassuja!
Totta kai syntisen vanhurskauttaminen on evankeliumin ydin, koska se on koko ilmoituksen tarkoitus. Kristus on meille annettu vanhurskaudeksi, ei muuksi.
Siihen tähtää koko Jumalasuhde.
Kiitos ja ylistyskään Jumalalle ei voi nousta muusta kuin uskosta.
Munkkilaitos ja askeesin harha on johtanut monia harhaan. Näkyy johtavan vieläkin.
Olen lukenut ja myös Martin Chemnitzin vastineen dekretteihin. Ikävä kyllä olet tuossa oikeassa... tai pistetäänkö tuohon vain lainausmerkit niin sitten asia hoidossa (siis "luterilaisuudelle").
>>>Evankeliumin sanoman ydin ei ole syntisen vanhurskauttaminen, vaikka sekin on tosin tärkeää, vaan Jumalan ilmoitus Pojassaan Jeesuksessa Kristuksesa. Uskon ydin on henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on paljon enemmän kuin pelkkä vanhurskauttaminen.>>>
Tätä formulointia voisi sanoa jo eräänlaiseksi alansa kukkaseksi. Noin kauas uskon ytimestä voi mennä, jos ei Herra armossaan johdata!
Aivan kuin Jumalan ilmoitus ihmiselle olisi tähdännyt muuhun kuin vanhurskauttamiseen. Kristus on sen ydin, tarkoitus ja sisältö.
Sitä se yksinomaan on ollut alusta alkaen, kun luvataan käärmeen pään rikki polkemisesta.
No, katolisessa kirkossa ei ole naispappeutta.
Toivomme heille johdatusta, jotta löytäisivät raittiin evankeliumin sanoman.
Niihin sisältyy kuitenkin selvä ero.
Kun puhutaan vanhurskautumisesta, ei siihen tule lisätä mitään uskon vaikutuksesta ilmenevää.
Teorisointi on tietyti helppoa, mutta vasta joutuessaan omantuntonsa kanssa ikäänkuin Jumalan vaatimusten eteen, on ihminen tuolla
tiellä hukassa.
Tosipaikan tullen:
Syntisellä ei ole antaa yhtään mitään, mitä hän ei olisi ensin armosta saanut.
Siksi on pakko luottaa pelkkään ja vain armoon.
-------------
Katolinen kirkko ei näytä hylänneen katekísmustaan.
Siellä ansiosidonnainen vanhurskautuminen tulee vahvasti esiin.
Kun lukee teidän ns. vanhurskautuneiden kirjoituksia, luulenpa hyvinkin, ettei kukaan ajatteleva ihminen halua koskaan vanhurskautua! Harvoin tulee luettua sellaista soopaa kuin tällä palstalla.
Sinulla ei ole siihen tarvetta, siinä syy.
Sydän on kuin jääkellari.
Totta! Sen sijaan niiden sydän ilmeisesti ei ole "jääkellarinomainen", jotka ahdistelevat naispappeja työpaikoillaan, harjoittavat jatkuvaa sukupuoleen perustuvaa systemaattista työpaikkaterrorismia, ovat vailla pienintä kuuliaisuutta oman kirkkokunnan lopullisia päätöksiä kohtaan, viis välittävät ekumeniasta tai edes oman kirkkokunnan yhteydestä, osoittavat täydellistä piittaamattomuutta ja oman edun tavoittelemista... ja määrittelevät itsensä vanhurskautuneiden esikuviksi.
Voisitko lopettaa palstalle kirjoittelun, koska katolisena olet täysin kykenemätön ymmärtämään luterilaista kirkko-oppia ja täten myös Suomen ev. lut. kirkon tilannetta.
Olen samaa mieltä!
Harvoin näkee noin linjatonta ja ristiriitaista selittelyä.
Et sinä ole kukaan vaatimaan jonkun kirjoittajan poistumista palstalta.
Liisa-Maria on esittänyt täällä ihan hyviä ja jopa sangen mielenkiintoisia mielipiteitä. Itse arvostan luterilaisena sitä, ettei katoliselta Liisa-Marialta heru mitään tukea naispappeuden vastustajille, vaan hän päinvastoin ehdottaa jopa "kovia otteita" kirkkokurin palauttamiseksi.
Sikäli kuin olen -I-:n kirjoituksia lukenut, nimenomaan hän edustaa kaikkea muuta kuin nykyluterilaista kirkko-oppia ja Suomen ev.-lut. kirkon tilannetta, johon kuuluu naispappeus.
johtuu kirkko-opista: katoliset painottavat näkyvää ykseyttä, joten on luonnollista, että he vastustavat meitä. Luterilaiselle opille merkityksellisempää on taas oikea apostolinen oppi ja tässä pitäytyminen näkyvänkin ykseyden rikkoutumisen ehdolla.
Onko uskosi muuta kuin korkeakirkollista teoriaa ja vihaa raamatullista uskoa tunnustavia kohtaan?
Tiedämme kyllä, että se on katolilaisuudessa hallitseva piirre, mutta miten Suomessa?
Vaellatko parannuksessa ja armossa?
Oletko saanut kaikki syntisi anteeksi?
Oletko Jumalan lapsi?
Vai niin? Tuollainen on siis sinun todistuksesi uskosta Jumalaan, joka on rakkaus?
Itse sanon vain yhden asian: parannuksessa ja armossa eivät AINAKAAN ole ne, jotka vastustavat ekumeniaa ja lietsovat vihaa toisia kristittyjä tai ylipäätään toisia ihmisiä kohtaan. Koska ekumenia perustuu Herramme Jeesuksen Kristuksen tahtoon, sellaisena kuin se on ilmoitettu Raamatussa, he eivät ole myöskään kuuliaisia Raamatun sanalle.
Miksi tunnet vihaa?
Viha syntyy aina siellä, missä apostolinen oppi haluaa kuulua esiin.
"Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden", nostavat vihan siellä, missä oman pyhyyden itsepetos ajaa ekumenian tietä eteenpäin.
Miksi Paavali puhuu valheveljistä? Sietäisi miettiä.
Jumala on rakkaus. Mitä se tarkoittaa?
Vallan muuta kuin tyhjää hokemaa!
Hän rakasti syntistä ja antoi Poikansa sijaiskärsijäksi.
Luuletko sinä ekumeenikko todella, että Jumala rakastaa niitä, jota hämärtävät evankeliumin sanaa ja mitätöivät Kristuksen sovintoarmon merkitystä? Jos luulet, tulet pettymään.
En voisi lopettaa!
Kun luen tätä palstaa, kiitän Luojaani siitä, että tajusin seurata esimerkkiäsi.
Maailmanlaajuinen katolinen kirkko on avarampi, syvällisempi ja hengellisempi koti kuin jokin helsinkiläinen kellariseurakunta, jonka pastorit eivät anna ehtoollista edes omalle piispalleen.
Olen ajatellut minäkin kääntyä katoliseksi ja ainakin tämä keskustelu on tukenut pyrkimystäni. Kiitos sinulle, Suometar, kun jait kokemuksesi muiden kanssa.
Näen luterilaisuuden tulevaisuuden synkkänä ja riitaisena. Kun kirkollisverot vielä yhtenä päivänä poistetaan, kaatuu loputkin.
Omasta mielestäni kirkollisveron poisto elvyttäisi luterilaisuuden. Silloin seurakunnat tulisivat toimeen vain jäsentensä lahjoituksilla. Se pistäisi papit suoraan tulosvastuuseen seurakuntalaisille ja leipäpappeus voisi kuolla pois rahanpuutteessa.
Vapailla suunnilla on juuri tähän perustuva vahvuus; siellä maallikot tekevät kaiken, kun taas meillä riviluterilaiset eivät tee mitään. Odotan innolla sitä päivää, kun kirkollisvero poistetaan, mutta pelkään pahoin, että sitä ei koskaan tulla tekemään.
Miettikää ja sitten tehkää johtopäätöksenne!
Katolilaisuudessa on ilmeisesti kristinuskojen perusta josta ilmeisesti kaikki kristinuskon suunnat ovat tavalla tai toisella alkunsa saaneet.
Ja katolilaisuudessa on erästä naista pidetty maailman kuuluisampana huorana ja vasta muutama vuosi sitten muistaakseni paavi itse on sen anteeksi pyytänyt ja "korjannut" rikoksen.
Miettikää miksi ja mitä on tapahtunut!
Raamattu on väärennetty ja naisten osalta erikoisen huolella. Miksi!
Miksi ilmeisesti eniten väärennetystä raamatusta (1992) on älä tee huorin käsky poistettu!
Olisko se siksi, että ei aviossa olevat saisivat huorata!
Tai olisko se siksi, että Lutheri :n nimi on Luder joka suomenkielellä on Huora eli älä tee huori käsky kielsi "lutherisoinnin!"
Miksi suomenkieliset raamatut käännetään goottilaisesta (Luder/Lutherin) raamatun väärennöksestä! On suomessa esimerkiksi kreikankielen taitoisiakin!
Eniten väärennetystä syntyy vain eniten väärennettyjä käännöksiä!
Miksi goottilaisuuden piilossa pitäminen ja samalla salaa ylläpitäminen on tärkeää!
jne
jne...
Kannattee miettiä!
Kulehan viisas!
Vai on huoruus poistettu?
Mikä se sana on "alkuperäisessä väärentämättömässä Raamatussasi"? Kerrohan meille, niin tutkitaan.
Alkuteksti on hepreaa, eikä vuoden 1938 käännöksen suomea.
Laita alkuteksti tänne, niin tutkitaan!
taitaisi monestakaan olla "alkuperäisen Raamatun" lukijaksi. Ensinnäkään sekä Vanhan ( hepreankielinen ) että Uuden Testamentin ( kreikankielinen ) alkuteksti ei ole säilynyt. Toiseksi sekä Vanhan että Uuden Testamentin kirjoitukset merkittiin muistiin ilman vokaaleja, sanavälejä ja välimerkkejä. Sitä paitsi Raamatun kieli on kovin kuvaannollista. Vaikeaksi kävisi kenen hyvänsä mattitaimaijameikäläisen saada siitä selvää.
Sanat huora ja huoruus ovat nykysuomessa halventavaa kieltä, siksi niitä ei tulisi käyttää myöskään raamatunkäännöksissä. Jotkut vain eivät millään tahdo tajuta tätä asiaa.
"Miksi suomenkieliset raamatut käännetään goottilaisesta (Luder/Lutherin) raamatun väärennöksestä! On suomessa esimerkiksi kreikankielen taitoisiakin!"
Ainakin uusin suomennos on tehty nimenomaan alkukielistä. Muistaakseni myös edellinen (1933/38) käännettiiin kokonaan alkukielistä -en jaksa nyt tarkistaa, oliko niin. Apuna ja vertailumateriaalina toki käännöstyössä käytetään muita käännöksiä eri kielillä - ei vain saksannosta, vaan useita eri kieliä.
En ole vielä ehtinyt kiittää sinua, Suometar. Ihailen viestissäsi ennen muuta sitä, että yhä edelleen suhtaudut lämmöllä ja ekumeenisessa hengessä positiviisesti Suomen ev-lut kirkkoon!
Olen samaa mieltä kanssasi siitäkin, että jotkut kylvävät tälläkin palstalla aivan turhaa ja perusteetonta vihaa katolista kirkkoa kohtaan. Sellainen ei tosiaankaan ole kristillistä. Itse tunnen katolilaiset läheisemmiksi kuin muun muassa epäekumeeniset Luther-säätiön kannattajat.
Iloitsen siitä, että olet löytänyt hengellisen kotisi ja ekumenisen hengen. Olen tietenkin pahoillani siitä, ettei ev-lut kirkosta ollut sinun hengelliseksi kodiksesi, mutta me elämme ekumenian aikaa. Yksi usko, yksi Herra, yksi kaste ydistävät meitä enemmän kuin koskaan. Siunausta sinulle!
Tuolla toisessa keskustelussa kerroin harkitsevani minäkin kääntymistä katoliseksi.
Minua kuitenkin askarruttaa yksi asia. Kaikki sukulaiseni ja ystäväni ovat luterilaisia. Miten luterilaiset yleensä suhtautuvat katolisiin? Miten sinuun, Suometar, on suhtauduttu? Onko sinut hyväksytty? Entä ovatko katoliset hyväksyneet sinut täysivaltaiseksi jäsenekseen, vai oletko aina se "entinen luterilainen"?
Virallisesti olemme kaipa kaikki ekumeenisia, mutta arkielämässä olosuhteet ja asenteet voivat olla kaukana virallisista kannoista.
säälittävää. ´
uskontoa vaihdetaan kuin paitaa.
no, monet kääntyvät islamiin.
kertoi täällä jättäneensä luterilaisuuden ja siirtyneensä katolilaiseksi lähinnä siksi, koska ei hyväksy naispappeutta. Onhan katolisella ja luterilaisella kirkolla muitakin eroavaisuuksia kuin pelkästään käsitys pappeudesta, mutta niillä ei taida sitten joidenkin mielestä olla mitään merkitystä, pääasia kai, että pääsee eroon naispappeudesta.
En yritä vastata Suomettaren puolesta, mutta sen totean luterilaisena, että minun kokemukseni perusteella kaupungeissa asuvat nuoret, oppineet ja paljon matkustelleet suhtautuvat katoliseen kirkkoon tosi positiviisesti. Ekumenian ansiosta monet meistä luterilaisista olemme saaneet tutustua katolilaisuuteen ihan henk.koht. ja solmia kontakteja.
Jossakin maaseudulla tilanne on toinen, mutta niinhän se on monessa muussakin mielessä.
Nuoret ovat aina ennakkoluulottomia.
Aikoinaan AKS, sitten ASS ja NL:n ihannointi.
Katolilaisuuden houkutus perustuu pinnalliseen uskonkäsitykseen.
Ekumeenikkojen ristiriitaisuus näkyy siinä, että monet heistä puol. naispappeutta.
Olen paljon katolil. maissa. Karmeaa on se taikausko, mikä pyörii reliikkien, pyhimysten ja Marian ympärillä.
Todellinen Vapahtajamme tark ekumenia toteutuu ilman hallinnollisia päätöksiä. Se toteutuu sydänten tasolla, kun syntinen ihminen turvaa yksin Kristuksen sijaiskärsiymykseen ja hylkää virallisen opin taikauskon. Uskon, että heitäkin on katolisissa kirkoissa.
Kirkon vaihtaminen kertoo pinnallisuudesta. Jumalahan ei kysy kirkkoa vaan uskoa.
On kerrassaan kummallista, että leimaat katolisten maiden syvän kansanhurskauden taikauskoksi. Taidat olla kateellinen siitä, ettei täällä meillä luterilainen usko näy millään tavalla.
Kristuksen kirkon ulkopuolella ei ole mitään todellista kristillisyyttä, koska Kristus itse perusti kirkon. Ei ole kristillistä vain uskoa mitä mieli ikinä tekee, vaan uskoa kirkon yhteydessä.
Kirkon vaihtaminen ei ainakaan minun tapauksessani ole pinnallista, vaan olen todella perehtynyt teologiaan ja tullut varmuuteen siitä, että Kristuksen kirkko = katolinen kirkko.
Jumala aivan varmasti kysyy kirkkoa. Muutenhan hänen Poikansa ei olisi koskaan perustanut mitään kirkkoa.
ei sitten ole ylpeyttä ja totuuden yksityisomistamista, oi luterilaiset ekumeenikkomme?!
Eikö taikauskoisuus voi olla syvää kansanhurskautta? Millä perusteella?
Haitin Voodoo on mitä syvintä kansanhurskautta.
Millä perusteella luterilainen usko ei näy
"millään tavalla"? Lapsellinen väite.
Luterilainen kirkko on täynnä kansanhurskautta,
joka näkyy.
Vika on näkökyvyssäsi.
Kristuksen kirkko on periaatteessa koko kristikunta katolinen kirkko mukaanlukien.
Se ei kiellä sitä faktaa, että katolisessa kirkossa on julmetusti taikauskoa, opinkäsityksiä, jotka sumentavat Kristusta ja kiinnittävät sielua ihmisiin.
Jumala antakoon sinulle valoa!
Olet näköjään perehtynyt teologiaan. Suokoon Jumala sinun tavata Filippuksesi.
Pelastusta ei tuo kirkko, vaan evankeliumin sana.
Kirkko perustuu Jumalan sanalle. Kun se menetetään, ei ole kirkkoakaan.
Suometar ei ole ilmeisesti vieläkään vastannut kysymyksiisi, joten saan kai rientää antamaan oman vastaukseni odottavalle sielulle?
"Miten luterilaiset yleensä suhtautuvat katolisiin?"
Katolilaisuus on tosiasiassa vanhin Suomenmaamme uskonnoista, koska se tuli tänne jo kauan ennen ensimmäisen vuosituhannen loppua. Silloin mm. ortodoksit eivät olleet vielä eriytyneet omille teilleen eikä luterilaisuudesta ollut tietoakaan. Olemme siis täällä täysin kotona.
Nykyään suomalaiset suhtautuvat katolilaisuuteen lähinnä ihaillen, kiitos monien ulkomaanmatkojen ja kansainvälisten kontaktien. Se on siksi aika monelle kuin lämmin tuulahdus kansainvälisyyttä keskellämme. Muutamilla on vielä vanhoja ja turhia ennakkoluuloja, mutta heitä voidaan helposti neuvoa ottamaan asioista selvää. Onneksi nykyään ihmiset ovat älyllisesti avoimia ja asiatieto puhuu puolestaan. Lisäksi ekumenia on hälventänyt turhaa negatiivisuutta.
"Miten sinuun, Suometar, on suhtauduttu?"
En ole Suometar, mutta minuun on suhtauduttu erittäin positiivsesti, kysellen ja ihaillen. Monta kertaa minulta kysytään "miten ihmeessä olet katolilainen". Kysyjille kerron aina, että heidän rakkaat suomalaiset esi-isänsä olivat katolilaisia yli 400 vuotta, joten heidän pitäisi selittää "miten ihmeessä" he itse ovat luterilaisia.
"Onko sinut hyväksytty?"
Täydellisesti! Puhun uskosta ja kirkosta jokaisessa mahdollisessa tilanteessa ja näin levitän innolla evankeliumin sanomaa ja tervettä moraalia tämän uuspakanallisen yhteiskunnan keskellä.
"Entä ovatko katoliset hyväksyneet sinut täysivaltaiseksi jäsenekseen, vai oletko aina se "entinen luterilainen"?"
Tuollainen mentaliteetti on tosiaankin pesiytynyt ortodoksien keskuuteen, mutta katolisessa kirkossa sitä ei ole.
"Virallisesti olemme kaipa kaikki ekumeenisia, mutta arkielämässä olosuhteet ja asenteet voivat olla kaukana virallisista kannoista."
Vakuutan sinulle, että tämän palstan muutamat fanaatikot ovat hyvin kaukana suomalaisen arkielämän todellisuudesta! Tavalliset suomalaiset kyllä ymmärtävät ekumenian tarpeen ja kiireellisyyden.
Nykyään suomalaiset suhtautuvat katolilaisuuteen lähinnä ihaillen, kiitos monien ulkomaanmatkojen ja kansainvälisten kontaktien. Se on siksi aika monelle kuin lämmin tuulahdus kansainvälisyyttä keskellämme. Muutamilla on vielä vanhoja ja turhia ennakkoluuloja, mutta heitä voidaan helposti neuvoa ottamaan asioista selvää. Onneksi nykyään ihmiset ovat älyllisesti avoimia ja asiatieto puhuu puolestaan. Lisäksi ekumenia on hälventänyt turhaa negatiivisuutta.
"Miten sinuun, Suometar, on suhtauduttu?"
En ole Suometar, mutta minuun on suhtauduttu erittäin positiivsesti, kysellen ja ihaillen. Monta kertaa minulta kysytään "miten ihmeessä olet katolilainen". Kysyjille kerron aina, että heidän rakkaat suomalaiset esi-isänsä olivat katolilaisia yli 400 vuotta, joten heidän pitäisi selittää "miten ihmeessä" he itse ovat luterilaisia.
"Onko sinut hyväksytty?"
Täydellisesti! Puhun uskosta ja kirkosta jokaisessa mahdollisessa tilanteessa ja näin levitän innolla evankeliumin sanomaa ja tervettä moraalia tämän uuspakanallisen yhteiskunnan keskellä.
"Entä ovatko katoliset hyväksyneet sinut täysivaltaiseksi jäsenekseen, vai oletko aina se "entinen luterilainen"?"
Tuollainen mentaliteetti on tosiaankin pesiytynyt ortodoksien keskuuteen, mutta katolisessa kirkossa sitä ei ole.
"Virallisesti olemme kaipa kaikki ekumeenisia, mutta arkielämässä olosuhteet ja asenteet voivat olla kaukana virallisista kannoista."
Vakuutan sinulle, että tämän palstan muutamat fanaatikot ovat hyvin kaukana suomalaisen arkielämän todellisuudesta! Tavalliset suomalaiset kyllä ymmärtävät ekumenian tarpeen ja kiireellisyyden.
mutta eikö Ukko, Tapio & Co. ollu täällä jo paaaaljon aikaisemmin?
eikä kukaan ole todistanut, etteivätkö Ukko, Tapio & Co. olisi juuri ne ainoat oikeat jumalat.
Erilaisia sekavia, keskenään ristiriitaisia ja alueellisesti vaihtelevia pakanauskomuksia ei voida pitään sosiologisessa mielessä järjestäytyneenä eikä opillisesti yhteneväisenä uskontona. Siksi katolilaisuus on maamme uskonnoista vanhin.
vain ei ole mikään todiste sen totuuden puolesta.
Vaan eihän harhoille ja taikauskomuksille vielä kukaan ole pystynyt esittämään muuta kuin mielikuvituksesta ja saduista tempaistuja "todisteita".
piirteet löytyvät kyllä katolilaisuudestakin, joten taidamme päätyä ortodoksian ajan Suomeen.
Kristinusko on vanhin, siitä oli tietoa suomessa jo ennen Rooman kirkon vaikutusta idästä käsin.
Luterilainen kirkkomme on sama kirkko kuin katolinen kirkko, sillä se seuraa apostolista traditiota.
huuhaata, niin voit tietenkin pitää tuon mielipiteesi, mutta tuolta pohjalta ei täällä ole kukaan muukaan uskomaton pystynyt asiallisesti keskustelemaan yleensä uskonnoista tai luterilaisuudesta, tuskin sinäkään. Ei ainakaan siltä näytä, kun puhut harhoista, taikauskomuksista, mielikuvituksesta ja saduista. Niille on oma palstansa, esim. senniminen palsta kuin Taikausko tai vaikkapa Huuhaa.
pitää anekauppaa tai pyhäinjäännöksilla tehtäviä ihmeitä huuhaana, mutta huuhaata ne silti ovat.
Onko lähdekritiikki tuntematon käsite?
Hän on meidän syntiemme sovittaja, eivätkä mitkään kirkot".
Suometar, oletko tutustunut jo seuraavaan nettisivustoon:
http://hyviauutisia.wordpress.com/
Sen avulla voit helposti syventää uskomme ja kirkkomme tuntemusta. Terveisin uskonsisaresi, L-M
Kiitos antamastasi linkistä! En tiennytkään tuollaisten sivujen olemassaolosta. Täytyy ihan perehtyä asiaan...
On raamattu, ja varsinkin evankeliumit, niistä opit tuntemaan Herramme Jeesuksen Kristuksen.
Siunausta, ei mutaa.
Jos palaisi takaisin esi-isien katoliseen uskoon, niin täytyisikö silloin ruveta ajattelemaan katolilaisuudesta ja luterilaisuudesta täysin uudella tavalla eli näin kuin kirjoitetaan tuon uskonnon palstalla:
"maailman historiassa harvaa uskontoa on vainottu niin systemaattisesti ja pitkään kuin katolista uskoamme Ruotsi - Suomessa ( yli 500 vuotta). Vielä uskonnonvapauden toteuduttuakin katolisen uskon tunnustamisesta seurasi pitkään yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja sosiaalinen sorto ja marginaalisoituminen."
"Euroopan viimeiset noitaroviot kärisivät niin, että polttopuut olivat loppua, luterilaisessa Ruotsi-Suomessa."
"Luterilaisuuden tulo tai paremmin tuottaminen tähän maahan tapahtui sitä vastoin miekan, kieltojen, rangaistusten ja kirkon omaisuuden varkauksien avulla sekä meidän suomalaisten vastustuksesta huolimatta. Katolisen uskon tunnustamisesta seurasi Ruotsi-Suomessa kuolemanrangaistus monta vuosisataa ja sittemmn elinikäinen maastakarkotus."
Siis jos Suomesta tulisi katolinen maa, niin pitäisikö Suomen historia kirjoittaa kokonaan em. uudella tavalla?
En tiedä mistä edellisen viestin lainaukset ovat peräisin, mutta niitä ovat tässä keskustelussa toistaneet muutamat katoliset nimimerkit.
Itse en ollut rehellisesti sanottuna havahtunut katolilaisten "vainolle" ennen kuin luin ystävän suosittelemana ruotsalaisen professorin Magnus Nymanin kirjan "Förlorarnas historia". Se kertoo reformaation tulosta Ruotsi-Suomeen nimenomaan katolisesta näkökulmasta ja osoittaa, ettei kysymyksessä ollutkaan niin rauhanomainen muutos kuin koulukirjoissamme on perinteisesti opetettu.
Ekumenia on nykyään onneksi niin pitkällä, että minusta me voisimme kohdata yhdessä katolisten veljiemme ja sisartemme kanssa nuo ajat, tutkia tapahtunutta vielä enemmän ja tehdä niistä sovinto. Valitettavasti niistä on tähän asti vaiettu, enkä itsekään ymmärrä miksi.
Kukaan historiantutkija ei allekirjoita niitä väitteitä, mitkä jotkut katoliset fanaatikot esittävät täällä. Väitteet ovat siksi lapsellisia.
Katolisen kirkon murhaamien kristittyjen lukumäärä on yksin Euroopassa 15-20 miljoonaa.
Vaino oli kaikissa niissä maissa, missä katolinen kirkko oli vallassa.
Alankomaissa, Ranskassa, Böömissä ja Määrissä, Unkarissa, Italian Savoijissa, Iberian niemimaalla.
Monin paikoin vaino alkoi jo ennen uskonpuhdistusta.
Jesuiitat luettaisiin nykytiedon mukaan terrorijärjestöksi. Siksi kamalaa oli jälki Perussa, Meksikossa, Paraquayssa, Intiassa, Japanissa, Filippiineillä ja Euroopassa
Saanko arvata, että tuollaiset "historialliset" luvut ja väittämät ovat peräisin arvostetusta kansainvälisestä akateemisen yleisen historian tutkimuksen julkaisusta nimeltä "Vartiotorni"?
Täyttä puppua. Suorastaan ihmettelen, että jotkut fanaatikot sellaista vielä uskovat.
Olipas kommentti! Onko historia sinulle noin tuntematon elämänalue??? Jäikö peruskoulu kesken?
Sitten toinen kukkanen: Jehova puolustamassa Suomen kirkkoa!!
Tuskinpa kukaan vaatii historian kirjoittamista uudestaan, mutta maamme historiaa on jatkuvasti täydennettävä.
Mitä tapahtui reformaation tultua Rauman fransiskaaneille? Viipurin dominikaaneille? Naantalin birgittalaisille? Papeille, sisarille, veljille? Paaville uskollisille suomalaisille? Katolisille hartausmuodoille? Kaikki tämä on vielä tutkimatta, mutta se täytyy tutkia.
Monet munkeista siirtyivät papeiksi, osa jäi luostariinsa ja kuoli vanhuuttaan pois.
Tiedätkö, mitä Ranskassa tapahtui protestanteille? Naiset myytiin huoraksi Turkkiin, miehet pantiin kaleereihin. Kaupungit poltettiin asukkaineen.
Hurskasta, totta kai! Jesuiitat lauloivat Te Deum! Kardinaali Richelieu johti hommaa.
Jos olet lukenut Nymanin kirjan, niin voisitko ystävälllisesti sanoa, millä sivuilla kerrotaan asioista noin, kuin mitä noissa aikaisemmin esittämissäni lainauksissa on sanottu.
Nymanin kirjan takakannessa sanotaan mm. näin: " Vi stiftar bekantskap med en färgstark skara: den fördrivne fransiskanbrodern Jacob som blir missionär i Mexico, abbedissan Karin Bengtsdotter Gylta i Vadstena, jesuiten Heinrich Schacht som tar sig in i landet utklädd till råttfälleförsäljare, studenten Erik Persson som döms till döden för sina katolsta sympatiers skull, kung Eriks frilla, Karin Månsdotter som stödde klosterlivet ekonimiskt, historikern Johannes Messenius son dömdes till livstids fängelse pä Kajaneborgs fästning." Noin tuota kirjaa varmaan mainostettaisiin silloinkin, jos se olisi historiallinen romaani.
puolin eikä toisin.
Kerrotko mitkä ovat vanhoja satuja?
Jos historian tietosi ovat vähäiset, tutustu vaikka Grimbergin Kansojen Historiaan. Se on riittävän kansantajuinen. Tanskalaisen J Christensenin Kirkkohistoria on kriittinen teos, mutta sisältää nämä faktat.
Jos katolinen kirkko, paavi ja Kaarle V "Uskon puolustaja", eivät olisi tappaneet miljoonia evankelisia, olisi koko Eurooppa protestanttinen.
Samassa hoidettiin juutalaiset ja muut vähemmistöt Espanjassa ja Portugalissa.
Ranskassa oli hyvin vahva protestanttinen vähemmistö, joka teurastettiin.
Pyhän Bartolomeuksen (Pärttylin) yönä tehtiin sama, minkä natsit toteuttivat Saksassa 400 v myöhemmin ns. kristalliyönä. Natsien toimeen panema joukkovaino tosin oli lievempi.
Luettu on ja tarkistettu: paikkansa pitäviä historiallisia tosiasioita!
He ovat erityistarkkailtavien joukkoa.
Enhän nuo harhaan johdetut tunne, kun omat "laulukirjansa": ps. eikä maapallo ole sittenkään ihan pyöreä, vaan pannukakku jonka aurinko on erehtymätön paavi.
Jehovan todistajienkin historiantuntemus on oikeesi paremmalla tolalla, vaikka sekin on varsin kierosilmäistä.