Tässä muistin virkistämiseksi pari krisselien ristiriitaa:
-Toisinaan maailmankaikkeus on krisselien mielestä jumalan taivaallisen luomistyön täydellinen tulos, toisinaan taas kaukana täydellisestä oleva puolihelvetti. Krisselit pitävät antrooppista periaatetta todisteena jumalan olemassaolosta. Kun taas pohditaan miksi maailmassa on niin paljon hätää ja kaaosta, krisselit sanoo että syntiinlanekamuksen jälkeinen elo on tarkoituksella epätäydellistä. Maallinen elo on siis krisselien mielestä täydellistä sekä epätäysdellistä.
-Toisinaan jumala sekaantuu krisselien mielestä ihmisten elämään jatkuvasti. Toisinaan jumala ei krisselien mukaan koskaan sekaannuu ihmisten elämään, vaan seuraa vain sivusta ja antaa vapaan tahdon ja ihmiseen rakennetun jumalkaipuun hoitaa homman. Aina kun tapahtuu onnellinen sattuma, se on kiistaton todiste jumalasta. Hurrikaanit, maanjäristyset ja tsunamit ovat taas luonnollisia prosesseja, jotka tapahtuu koska maailma on syntiinlankeamuksen takia antiparatiisi. Mutta jos tsunamissa pelastuu yksi henkilö, se on jumalan ihme. Krisselien täytyisi valita: jumala joko sekaantuu ihmisten elämään, tai jumala ei sekaannu ihmisten elämään. Jos jumala auttaa silloin töllöin, hän ei rakasta kaikkia tasavertaisesti.
-Toisinaan jumalalla on krisselien mielestä taivaallinen suunnitelma, tosinaan taas jumala antaa vapaan tahtomme säätää taphtumien kulun. Jos ihmisellä on vapaa tahto, jumala ei ole kaikkitietävä. Jos jumala on kaikkitietävä, ihmisellä ei ole vapaata tahtoa vaan käyttäydymme niin kuin jumalan taivaallisiin aivonystyröihin on koodattu.
Mihin krisseli loppujen lopuksi kaikki ristiriitaisuudet huomioonottaen uskoo? Eivät taida itsekkään tietää. Vaihtavat tarinaa tilanteen mukaan.
-Toisinaan maailmankaikkeus on krisselien mielestä jumalan taivaallisen luomistyön täydellinen tulos, toisinaan taas kaukana täydellisestä oleva puolihelvetti. Krisselit pitävät antrooppista periaatetta todisteena jumalan olemassaolosta. Kun taas pohditaan miksi maailmassa on niin paljon hätää ja kaaosta, krisselit sanoo että syntiinlanekamuksen jälkeinen elo on tarkoituksella epätäydellistä. Maallinen elo on siis krisselien mielestä täydellistä sekä epätäysdellistä.
-Toisinaan jumala sekaantuu krisselien mielestä ihmisten elämään jatkuvasti. Toisinaan jumala ei krisselien mukaan koskaan sekaannuu ihmisten elämään, vaan seuraa vain sivusta ja antaa vapaan tahdon ja ihmiseen rakennetun jumalkaipuun hoitaa homman. Aina kun tapahtuu onnellinen sattuma, se on kiistaton todiste jumalasta. Hurrikaanit, maanjäristyset ja tsunamit ovat taas luonnollisia prosesseja, jotka tapahtuu koska maailma on syntiinlankeamuksen takia antiparatiisi. Mutta jos tsunamissa pelastuu yksi henkilö, se on jumalan ihme. Krisselien täytyisi valita: jumala joko sekaantuu ihmisten elämään, tai jumala ei sekaannu ihmisten elämään. Jos jumala auttaa silloin töllöin, hän ei rakasta kaikkia tasavertaisesti.
-Toisinaan jumalalla on krisselien mielestä taivaallinen suunnitelma, tosinaan taas jumala antaa vapaan tahtomme säätää taphtumien kulun. Jos ihmisellä on vapaa tahto, jumala ei ole kaikkitietävä. Jos jumala on kaikkitietävä, ihmisellä ei ole vapaata tahtoa vaan käyttäydymme niin kuin jumalan taivaallisiin aivonystyröihin on koodattu.
Mihin krisseli loppujen lopuksi kaikki ristiriitaisuudet huomioonottaen uskoo? Eivät taida itsekkään tietää. Vaihtavat tarinaa tilanteen mukaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sen vuoksi asiaa on lähestyttävä monista keskenään ristiriitaisistakin lähtökohdista. Kun ateisti toteaa, että oletus A johtaa ristiriitaan, niin se ei tarkoita, etteikö A olisi totta. Se tarkoittaa vain sitä, ettemme ymmärrä kaikkea.
Ja kun emme ymmärrä kaikkea voimme sälyttää ymmärtämättömän taikauskoon ja olla ottamatta selvää kysymysmerkistä ja pysyä alkeellisina yksinkertaisina (ehkä vähän tyhminä) ihmisinä.