141-tuki pienenee ja loppuu aikanaan kokonaan.

aikaan haetaan viininviljelytukea Etelä-Suomeen kuin 141-tukea, niin uskottavuushan siinä menee.

Voitaisiin myöskin teollisuuden investointi tuet lopettaa sekä sak n ylläpitäminen valtion varoin sitäpaitsi onkohan järkevää edes pitää sellaista presidenttiä joka myötäilee lakkolaisia?:( lakkolaisille pitäis sanmoa kylämsäti EI! kyllä heidän tilalleen on tulossa uutta työvoimaa eivät he ole korvaamattomia samaten poliitikot eivätkä edes halonen ole korvaamattomia kyse on vain kansan heikosta itsetuynnosta ja herran pelosta josta olisi jo korkea aika päästä eroon!

5 200 000 - henkiset kansat ovat sulaa vahaa mahtavien valtakunnanjohtajien käsittelyssä. Se on laki. Niin on aina ollut ja niin tulee aina olemaan.

EU on ikuinen.

USKO JO!!!!!!

Lähettäjä: Kalevi Kannus

Lähetetty: 22. lokakuuta 2007 22:19

Vastaanottaja: ´[email protected]`; '[email protected]' ; ´[email protected]´; ¨[email protected]´


Aihe: KYSELY EU-maataloustuen artikloista


http://www.promerit.net/forum_tukikysely.htm



Tämä kysely on lähetetty sähköpostina ensikädessä eduskunnassa 18.11.1994 EU:n liittymislain hyväksymistä äänestäneille; sekä muille asiaan

osallistuneille etc…



Kysymys liittyen EU-liittymislakiin HE 135-1994:



Oletteko ollut tietoinen EU-liittymislain HE 135-1994 vp:n 18.11.1994 eduskuntakäsittelyn osalta, että artiklat 141 ja 142 kirjoitettiin

EU-liittymisasiakirjaan siirtymäsäädöksinä?



Huomatkaa, että osaltanne vastaamatta jättäminen tulkitaan selvityksen raportissa kannanotoksi.



* * *

Tässä tiedostossa kyselyn kohdistettu ”kärki”:

Nyt Tasavallan presidenttinä:

[email protected]

Nykyisin Suomen Pankin pääjohtaja

[email protected]

Nykyisin eduskunnan puhemiehenä

[email protected]

Nykyisin meppeinä:

[email protected]; [email protected]; [email protected]

Nykyisin ministerinä:

[email protected]; [email protected]; [email protected]

Nykyisinkin kansanedustajana:

[email protected]; [email protected]; [email protected]; [email protected];

[email protected]; [email protected]; [email protected]; [email protected];

[email protected]; [email protected]; [email protected]; [email protected];

[email protected]; [email protected]; [email protected]; [email protected]; [email protected];

[email protected]; [email protected]; [email protected]

Nykyinen eduskunnan puhemies

[email protected]

Silloinen EOA:

[email protected]

Silloiset hallituksen avustajat:

[email protected]; [email protected]

Vastaan äänestäneille:

[email protected]; [email protected]

Eduskunnan merkittävät konkarit:

[email protected]; [email protected]; [email protected]; [email protected]

Kysymys MEPPI Esko Seppäselle:

Te olette julkisuudessa kertonut, että 141-artikla on siirtymäkauden tuki. Milloin tämä valkeni Teille?

[email protected]



Kansanedustajat, jotka kannattivat liittymislain HE135-94 vp hyväksymistä:

Ahvenanmaa

Jansson Gunnar RKP Mariehamn,

Helsinki

Alho Arja SDP Helsinki, Antvuori Pirjo-Riitta Kok. Helsinki, Biaudet Eva RKP Helsinki, Donner Jörn RKP Helsinki, Haavisto Pekka Vihr. Helsinki,

Halonen Tarja SDP Helsinki, Hautala Heidi Vihr. Helsinki, Iivari Ulpu SDP Helsinki, Laurila Ritva Kok. Helsinki, Lipponen Paavo SDP Helsinki,

Luuk­kainen Hannele Vihr. Helsinki, Moilanen Eeva-Liisa SKL Helsinki, Ojala Outi Vas. Helsinki, Piha Kirsi Kok. Helsinki, Rauramo Anssi Kok. Espoo,

Rehn Olli Kesk. Helsinki, Salolainen Pertti Kok. Helsinki, Tuomioja Erkki SDP Helsinki, Zyskowicz Ben Kok. Helsinki,

Hämeen eteläinen

Helle Esko Vas. Janakkala, Koskinen Johannes SDP Hämeenlinna, Lindqvist Maija-Liisa Kesk. Lahti, Luttinen Matti SDP Lahti, Pietikäinen Sirpa Kok.

Hämeenlinna, Pura Martti Kesk. Tammela, Räty Pekka Vihr. Lahti, Saario Väinö Kok. Lahti, Savolainen Lea SDP Hämeenlinna, Skinnari Jouko SDP Lahti,

Toivonen Kyösti Kok. Hollola, Viinanen Iiro Kok. Riihimäki,

Hämeen pohjoinen

Gustafsson Jukka SDP Tampere, Hassi Satu Vihr. Tampere, Lahti-Nuuttila Pentti SDP Kangasala, Lindroos Reijo SDP Mänttä, Ojala Arja SDP Tampere,

Ollila Heikki A. Kok. Kangasala, Rimmi Eila Vas. Tampere, Sasi Kimmo Kok. Tampere, Stenius-Kaukonen Marjatta Vas Tampere, Taina Anneli Kok.

Tampere, Takala Irmeli Kok. Tampere,

Keski-Suomi

Hacklin Iiris SDP Jämsä, Lahtinen Matti Kok. Jyväskylän mlk, Laitinen Reijo SDP Jyväskylä, Leppänen Pekka Vas. Suolahti, Pekkarinen Mauri Kesk.

Jyväskylä, Viljamaa Marja-Leena SDP Jyväskylä

Kuopio

Huuhtanen Jorma Kesk. Nilsiä, Kääriäinen Seppo Kesk. Helsinki, Rajamäki Kari SDP Varkaus, Rossi Markku Kesk. Suonenjoki, Ryynänen Mirja Kesk.

Maaninka, Saastamoinen Riitta Kok. Kuopio, Tykkyläinen Marja-Liisa SDP Kuopio

Kymi

Hurskainen Sinikka SDP Imatra, Häkämies Kari Kok. Kotka, Kasurinen Anna-Liisa SDP Kotka, Kekkonen Antero SDP Kotka, Laukkanen Markku Kesk.

Valkeala, Liikkanen Raimo Kesk. Luumäki, Louvo Anna-Kaarina Kok. Kouvola, PesäIä Mikko Kesk. Iitti, Pykäläinen Tuija Maaret Vihr. Lappeen­ranta,

Ranta Jussi SDP Lappeenranta, Vähänäkki Matti SDP Vehkalahti

Lappi

Apukka Asko Vas. Sodankylä, Aula Maria Kaisa Kesk. Tervola, Korteniemi Ossi Kesk. Pello, Korva Timo E. Kesk. Kemijärvi, Näsi Lasse Kesk. Sodankylä,

Pelttari Seppo Kesk. Tornio, Rask Maija SDP Kemi

Mikkeli

Backman Jouni SDP Savonlinna, Ihamäki Timo Kok. Heinola, Kauppinen Riitta Kok. Pieksämäki, Komi Armas Kesk. Joroinen, Lahikainen Erja SDP Heinola,

Muttilainen Kyllikki SDP Mikkelin mlk, Rusanen Pirjo Kok. Mikke­li

Oulu

von Bell Aarno SDP Kajaani, Isohookana-Asunmaa Tytti Kesk. Haukipudas, Jaakonsaari Liisa SDP Oulu, Jouppila Riitta Kok. Oulu, Kemppainen Hannu

Kesk. Kajaani, Korhonen Martti Vas. Oulu, Mattila Kalevi Kesk. Ylivieska, Renko Tellervo Kesk. Oulu, Saapunki Pauli Kesk. Kuusamo, Savela Oiva Kok.

Oulu, Ukkola Tuulikki LKP Oulu, Vähäkangas Juhani Vas. Raahe

Pohjois-Karjala

Jokiniemi Esko Kesk. Liperi, Kuittinen Tuula Kesk. Juuka, Myller Riitta SDP Joensuu, Turunen Eeva Kok. Joensuu, Törnqvist Kerttu SDP Lieksa, Väistö

Matti Kesk. Kiihtelysvaara

Uusimaa

Andersson Claes Vas. Espoo, Anttila Ulla Vihr. Vantaa, Dromberg Kaarina Kok. Vantaa, Hämäläinen Tuulikki SDP Hyvinkää, Jurva Marita SMP Espoo,

Kalliomäki Antti SDP Vantaa, Karhunen Minna Kok. Hyvinkää, Kautto Tarja SDP Vantaa, Kivelä Pekka Kok. Kauniainen, Lax Henrik RKP Helsinki,

Lehti­nen Leila Kok. Espoo, Linnainmaa Tuula Kok. Espoo, Louekoski Matti SDP Espoo, Luhtanen Leena SDP Espoo, Markkula Hanna Kok. Vantaa,

Metsämä­ki Lauri SDP Tammisaari, Nikula Paavo Vihr. Espoo, Paakkinen Saara-Maria SDP Tuusula, Paloheimo Eero Vihr. Tuusula, Pietikäinen Margareta

RKP Espoo, Rehn Elisabeth RKP Kirkkonummi, Tiuri Martti Kok. Espoo, Vanha­nen Matti Kesk. Nurmijärvi, Varpasuo Päivi Kok. Vihti, Westerlund Henrik

RKP Pernaja



Vaasa

Aho Esko Kesk. Kannus, Ala-Harja Kirsti Kok. Seinäjoki, Björkenheim Rose­Marie Kesk. Isokyrö, Jäätteenmäki Anneli Kesk. Lapua, Mäki-Hakola Pentti

Kok. Nurmo, Nordman Håkan RKP Vaasa, Norrback Ole RKP Vaasa, Nyby Mats SDP Pietarsaari, Renlund Boris RKP Pietarsaaren mlk, Urpilainen Kari SDP

Kokkola, Vehkaoja Marjatta SDP Vaasa, Wahlström Jarmo Vas. Vaasa.

Turun eteläinen

Enestam Jan-Erik RKP Västanfjärd, Kaarilahti Marjut Kok. Turku, Kanerva Ilkka Kok. Turku, Kuuskoski Eeva Kesk. Turku, Laivoranta Jarmo Kesk. Masku,

Niinistö Sauli Kok. Salo, Paasio Pertti SDP Turku, Perho-Santala Maija Kok. Turku, Puisto Virpa SDP Turku, Roos Jukka SDP Perniö, Rönn­holm Mikko

SDP Naantali

Turun pohjoinen

Aho Raila Vas. Pori, Laaksonen Timo Vas. Pori, Lamminen Kalevi Kok. Pori, Roos Timo SDP Vammala, Vuoristo Raimo SDP Pori.

Yhteensä 152

Puhemiehenä äänestyksen ulkopuolelle jäi myönteisesti suhtautunut Riitta Uosukainen



http://www.promerit.net/forum_tukikysely.htm

Mitäkö pitäisi päätellä?

« Vastaus #13 : Tänään kello 11:20:56 »

--------------------------------------------------------------------------------

Lainaus käyttäjältä: Oikeamieli - Lokakuu 23, 2007, 07:04:34

Kiitos. Varsin mielenkiintoinen vastaus Kääriäiseltä. Mitäköhän meidän olisi tuosta pääteltävä?


http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=609.0




Mitäkö pitäisi päätellä?


Liittymislain puolesta äänestäneet ovat osallistuneet vaalipetokselliseen ja valtiopetokselliseen toimintaan, sillä heidän olisi pitänyt lukea,

mitä liittymisasiakirjassa ja liittymislakiesityksessä HE 135-94 vp lukee.

Lisää Kääriäisen vastauksen kaltaisia vastauksia, Satakunnan Kansassa (24.10.07, s. 6) uutisoituna, Almamedian toimittaja Kirsti Pohjonen:

Tuet sovittiin pysyviksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) tivasi Vanhaselta vahvistusta väitteelle, että pääministeri olisi lähipiirissään sitonut oman ja

maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) postien jatkon 141- neuvottelujen onnistumiseen.
Vanhanen ei reagoinut kysymykseen.

SDP:n Eero Heinäluoman penäykseen artikla 141:n pysyvyydestä hän vastasi.
Vanhanen todisti Eurooppa ministeri Astrid Thorsin (r.) kanssa hallituksen neuvottelevan siltä pohjalta, että eteläisen Suomen tuet on sovittu

pysyviksi Suomen liittyessä unioniin.

- Kun sopimusta tehtiin, todettiin Etelä-Suomella olevan pysyvä haitta ilmastosta ja sen tarvitsevan pysyvästi korvausta, neuvotteluissa mukana

ollut Pertti Salolainen (kok.) vahvisti.

Dementiako Salolaista vaivaa?

Nyt nousee mieleeni, että Salolaisen vastaus on ristiriitainen aikaisemman - Nykypäivä-lehdelle antamansa - lausunnon kanssa!

EU-neuvotteluja johtanut Pertti Salolainen kertoi presidentti Koiviston mahtikäskystä maatalouden kynnyskysymysneuvotteluissa 28.2.-1.3.1994

Nykypäivä-lehden (24.3.2005, sivu 7) haastattelussa.

Toimittajan kysymys ja Salolaisen vastaus:
"Koiviston kerrotaan mahtikäskyllään saattaneen neuvottelut päätökseen.
-Pitää paikkaansa, että Koivisto antoi ohjeet, että nyt ratkaisu vain tehdään. Senkin vuoksi osa yksityiskohdista jäi auki. Dramaattista se oli."

Kommentit:
Salolainen siis vierittää Nykypäivässä syyn huonosta 141-artiklan oikeudellisista perusteista presidentti Koiviston niskaan.
Salolaiselta on nyt myös kysyttävä: Mitä yksityiskohtia jäi kesken?

Millaiset yksityiskohdat, jotka Salolainen Nykypäivä-lehdessä kertoi, jäivät auki?

Mikään ei jäänyt auki. Sen todistaa EU-liittymissopimuksen sisällysluettelo.

Pääneuvottelijana ollut (ulkomaankauppaministerinä) Salolainen tietää tasan tarkkaan, mikä oli neuvoteltu sopimus.

SALOLAISEN ENTEELLISET SANAT

HALLITUKSEN ILTAKOULU/VKO 18/1994, 4.5.1994. Sitaatteja pöytäkirjasta:
”Ministeri Salolainen totesi, että julkisuudessa hallitusta tullaan arvostelemaan, koska kansanäänestyslailla ei ole asiallista yhteyttä

kansallisen paketin kanssa.”
”Ministeri Pesälä totesi, että kansallisesta paketista on tiedettävä myös yksityiskohdat. ”
”Ministeri Salolainen korosti, että hänen mielestään kansanäänestyslailla ja kansallisella paketilla ei ole asiallista yhteyttä.”
”Ministeri Norrback totesi, että asia on kokonaisuus. EU hyväksyy myös kansallisen paketin, se on tosiasia. Kansalaisten pitää tietää kokonaisuus.”

Tässä vaiheessa Salolainen ei vielä tiennyt, että kansanäänestyslain kysymystekstiin kirjoitettiin.

Kansanäänestyksessä ei nimittäin ollut kysymys vain kansalaisen "mustatuntuu" -mielipiteestä. Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
"Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?"

- Mikä oli neuvoteltu sopimus?

Kokoomuslaisena en voi muuta kuin todeta, että puoluetoverini Pertti Salolainen on ministerinä ollessaan osallistunut EU-päätöksentekoon sopimuksen

sisällöstä vaietessaan vaalipetoksellisella ja HE 135-94 vp puolesta äänestämällä valtiopetoksellisella tavalla.

Tästä kuvasta - EU-liittymislain sisällysluettelosta - selviää, että kaikki maatalousartiklat 138-144 sivunumeron 46 edessä ovat ”NELJÄS OSA:

Siirtymätoimenpiteet”-otsikon alla!


http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=609.0

141-artikla ei olekaan tulkinnallinen! «

keskusteluun aiheesta




--------------------------------------------------------------------------------


Polttavimpaan uutisointiin 141-artiklaan liittyen esitämme todisteena samaisesta liittymislaista

s. 36 -37 otsikolla ”5.1.3.1 Maatalous”, sitaatti: ”EY:lle on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa.”

Nyt Vanhasen hallitus on tullut EU-kriittiseksi; se syyttää EU:ta Suomen rökäletappioista; karvaasta sokeripäätöksestä ja 141-artiklan tulkinnallisuudesta.
Ylen Aamu TV:ssä 18.10.2007, klo 7:18 jälkeen 141-artiklasta haastateltu silloinen pääministeri Esko Aho neuvoi hallitusta, ettei EU:n perustuslaillista sopimusta saa ratifioida ennen kuin 141-artiklan tulkinnallisuus on selvitetty.

Rahvaan kysymys:
Tiesikö Esko Aho EU-jäsenyyssopimusta allekirjoittaessaan Korfulla 24.6.1994, että kaikki Suomea koskevat maatalousartiklat (138-144) oli kirjoitettu sopimuksen siirtymäkauden säädöksiä koskevaan lukuun?

Luvun numero ja nimi: "Neljäs osa: Siirtymätoimenpiteet"

Suomen EU-aikaiset hallitukset ovat itse luoneet kansalaisten mielikuviin141-artiklan tulkinnallisuuden, josta kokoajan on kiistelty.

Olemme selvittäneet 141-artiklan tulkinnallisuuden.
Ei ole olemassa minkäänlaista tulkintaa, silla EU-liittymisasiakirjan sisällysluettelon skannaus kertoo totuuden osoitteessa:


http://www.promerit.net/forum.historia.htm

Suomi ja EU kisailevat taas syksyllä 141 – artiklan tulkinnasta :


http://www.promerit.net/forum.historia.htm




SATAKUNNAN KANSA
KESKIVIIKKO 25.7.2007

Suomi ja EU mittelevät taas syksyllä 141-artiklan tulkinnasta
"Vakavien vaikeuksien" maa¬taloustuki pöydälle jo neljättä kertaa.

RISTO PALOMÄKI/STT
HELSINKI

- Suomella ei ole varaa perään¬tyä nyt eikä tulevaisuudessa 141-tuen vaatimuksistaan tuu¬maakaan, sanoi MTK:n val¬tuuskunnan silloinen puheen¬johtaja Paavo Lintula joulu¬kuussa 1999.
Suomi ei olisi koskaan liitty¬nyt Euroopan unioniin ilman 141-artiklaa, painottivat puo¬lestaan maa- ja metsätalousmi¬nisteri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja MTK:n puheenjohta¬ja Michael Hornborg viime perjantaina Helsingissä.
Eteläisen Suomen maata¬loustuottajille maksettavan 141-tuen jatkamisesta neuvotel¬laan tulevana syksynä EU:n ko¬mission kanssa jo neljättä kertaa Suomen EU-jäsenyyden aikana. Asiaan palataan yhä uudestaan, koska Suomi ja komissio luke¬vat Suomen EU-liittymissopi¬musta toisistaan poikkeavasti.
- Suomen kannan mukaan tukea voidaan maksaa niin kauan kuin on vakavia vai¬keuksia. Komissio taas tulkit¬see, että se oli tarkoitettu vain siirtymäkauden ajaksi, Horn¬borg selventää.
-Tukea saadaan maksaa niin kauan kuin me pystymme perustelemaan vakavat vaikeu¬det. Mitään aikarajaa tuelle ei ole asetettu, ministeri Anttila puolestaan korosti.
   Neuvotteluasemien takaa¬miseksi oli likimain välttämä¬töntä, että valtio sai viime vii¬kolla maataloustuottajien jär¬jestöt Brysseliin lähtevän esi¬tyksen taakse.

Lakimiehiä ja kielitieteilijöitä kaivataan
Suomen EU-liittymissopimuk¬sen artikloissa 138-143 määrä¬tään kansallisista maatalous¬tuista. Pulmallisen 141-artik¬lan mukaan komissio voi antaa Suomelle luvan maksaa tukea, jos muissa artikloissa listattu¬jen tukien jälkeenkin tuottajilla on yhä unioniin liittymisestä johtuvia "vakavia vaikeuksia".
Artiklassa 142 todetaan, että Suomi ja Ruotsi saavat maksaa pitkäaikaisia kansallisia tukia 62. leveyspiirin tuntumassa olevan ja tätä pohjoisemman maatalouden turvaamiseksi.
Artikla 141 puolestaan neu¬voteltiin liittymissopimukseen siinä vaiheessa, kun unioni ei suostunut hyväksymään koko Suomen maataloutta pohjoi¬sen tuen piiriin. Artiklassa ei kuitenkaan ole määritelty alueita, joille tukea voidaan maksaa. EUn komissio on tul¬kinnut sen koskevan vain ete¬läistä Suomea.
- Jäsenyysneuvotteluissa oli¬si ehkä tarvittu lisää juristeja saliin, ettei tulkinnanvaraisuut¬ta olisi jäänyt. Tämä olisi ollut sekä Suomen että EU:n etu, Hornborg arvelee.
Jokunen tuuma on sittem¬min annettu periksi. EU ky¬seenalaistaa jatkossakin 141-¬tuen, ellei tulkinta tuen määrä¬aikaisuudesta muutu.



http://www.promerit.net/forum.historia.htm