Suomi sai tiedon salaisesta lisäpöytäkirjasta 1939
Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt kertoi jo elokuussa 1939 suomalaisille Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaisesta lisäpöytäkirjasta. Siinä Saksa ja Neuvostoliitto olivat jakaneet Euroopan, ja tässä jaossa Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin.
Yhdysvaltalaiset olivat saaneet tiedon Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin avustajiin kuuluvalta Hans von Herwartilta. Tämä tunsi asian läpikotaisin, koska huolehti neuvottelukunnan yhteydenpidosta Berliiniin.
Vain muutama päivä sopimuksen solmimisen jälkeen presidentti Roosevelt kutsutti luokseen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Hjalmar Johan Procopén ja kertoi tälle etupiirijaosta. Koska presidentti ei voinut paljastaa tietolähdettään, suomalaiset eivät uskoneet saamiaan tietoja.
Asiasta kertoo Kansallisarkiston tutkija Kauko I. Rumpunen teoksessa Minä vakooja (Valitut Palat), joka julkistettiin Helsingissä perjantaina.
STT
Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt kertoi jo elokuussa 1939 suomalaisille Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaisesta lisäpöytäkirjasta. Siinä Saksa ja Neuvostoliitto olivat jakaneet Euroopan, ja tässä jaossa Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin.
Yhdysvaltalaiset olivat saaneet tiedon Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin avustajiin kuuluvalta Hans von Herwartilta. Tämä tunsi asian läpikotaisin, koska huolehti neuvottelukunnan yhteydenpidosta Berliiniin.
Vain muutama päivä sopimuksen solmimisen jälkeen presidentti Roosevelt kutsutti luokseen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Hjalmar Johan Procopén ja kertoi tälle etupiirijaosta. Koska presidentti ei voinut paljastaa tietolähdettään, suomalaiset eivät uskoneet saamiaan tietoja.
Asiasta kertoo Kansallisarkiston tutkija Kauko I. Rumpunen teoksessa Minä vakooja (Valitut Palat), joka julkistettiin Helsingissä perjantaina.
STT
Vastaukset 40
Vanhimmat
suraan Saksasta Evl, Susitaipaleelle
Suomi sai tiedon salaisesta lisäpöytäkirjasta 1939
Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt kertoi jo elokuussa 1939 suomalaisille Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaisesta lisäpöytäkirjasta. Siinä Saksa ja Neuvostoliitto olivat jakaneet Euroopan, ja tässä jaossa Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin.
Yhdysvaltalaiset olivat saaneet tiedon Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin avustajiin kuuluvalta Hans von Herwartilta. Tämä tunsi asian läpikotaisin, koska huolehti neuvottelukunnan yhteydenpidosta Berliiniin.
Vain muutama päivä sopimuksen solmimisen jälkeen presidentti Roosevelt kutsutti luokseen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Hjalmar Johan Procopén ja kertoi tälle etupiirijaosta. Koska presidentti ei voinut paljastaa tietolähdettään, suomalaiset eivät uskoneet saamiaan tietoja.
Asiasta kertoo Kansallisarkiston tutkija Kauko I. Rumpunen teoksessa Minä vakooja (Valitut Palat), joka julkistettiin Helsingissä perjantaina.
(Valitut Palat),
lööpin levittämään, millä siiänsä ei ole edes merkitystä, taka ajatus ilmisevä. Iljettävää.
Selvä peitetarina - eikä sellaisenaan edes paljoa paina olisi sitten miten tahansa.
Kokitapauksessa sopivampaa puhua Suomensodista USA: omista jutuista aivan eripäivänä.
'faktaa'?
:D
USA:n Moskovan lähettiläs 1950-luvulta (!) Charles E. Bohlen teki tämän "paljastuksen" jo kylmän sodan ollessa 'kuumimmillaan' vuonna 1973 eläkkeellä kirjoittamissaan kirjassa "Witness to History".
Näissä muistelmissaan hän väittää tavanneensa Saksan Moskovan silloisen lähetystövirkailijan Hans von Herwarthin, joka olisi paljastanut Molotovin-Ribbentropin sopimuksen sisällön hänelle 24. elokuuta 1939.
Tietoa ei löydy mistään muualta kuin noista muistelmista, ja esimerkiksi Rooseveltin ja Hjalmar Johan Procopén välisistä neuvottelupöytäkirjoista ei tällaista tietoa ainakaan hetimiltään löytynyt. Joten jokainen voi itse vetää omat johtopäätöksensä siitä kuinka suuren arvon antaa tälle "tieteelliselle paljastukselle"!?
von Herwarthinin nimikin on ilmeisen tarkoituksellisesti kirjoitettu väärin ilman h-kirjainta:
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=116702
STT ei ole mitenkään erityisen arvostettu tietolähde. Ja eikö se olekin ”tietotoimistona” niitä sodanaikaisen Valtion Tiedotuskeskuksen tai Vilkunan sensuuriviraston peruja.
Roosevelt ei ainakaan minkään todisteen mukaan varoittanut Puolaa sopimuksesta. Miksi hän olisi vuotanut Suomelle tiedon ja vaarantanut näin sodan, jonka hän halusi Saksan tuhoamiseksi käynnistyvän?
Luulen, että siionistit haluavat kusettaa tällä tiedolla kaikkia silmään. Sehän on heidän lempipuuhaansa.
SIis Procope ei olisi kertonut tällaisesta, vaan ollut idiootti????
"... että siionistit haluavat kusettaa tällä tiedolla kaikkia
silmään."
Olen ehkä - ja omasta mielestäni ainakin – oikeassa,
ainakin niin kauan kuin joku kumoaa väitteeni ja esittää
perustellumpaa tietoa.
Mutta sinä olet väärässä kuten aina. Yksinkertaisesti
olet vain liian lihava, liian laiska ja - helvetin tyhmä!
Tais itten siionitit ovat johtaneet Venäjää ja USAa jo 1930-luvulta lähtien ja mitään vuotoa eivät tehneet sakut, vaan yksinkertaisesti stalin kertoi kaiken heti rooseveltille eikä tämä todellakaan kertonut mitään suomelle.
Sinulla ei ole noille väitteillesi mitään
muuta lähdetietoa kuin tuo rasvoittuneissa
pienissä aivoissasi 'hölskyvä' sairas
mielikuvitus!
...vielä pohjustukseksi tapahtuman jo ennen tätä paljastusta.
Erkko kutsui Saksan Suomen lähettilään jo 26.7. puheilleen huhujen johdosta joiden mukaan Saksa aikoi luovuttaa Baltian maat Neuvostoliiton etupiiriin...
...Blucher viittasi vain propagandatarinoiden epäluotettavuuteen. Ohjeet tuli sitten myöhemmin miten Woermanilta miten asiasta pitää suomalaisten kanssa keskustella. Puhutaan vain ilkeämielisestä keksinnöstä.
Pari päivää myöhemmin Erkko kertoi Neuvostoliiton lähettilään (Maiski?) ilmoittaneen Lontoossa ,että jos länsivaltain ja Neuvostoliiton neuvotteluja ei saataisi 4.8. mennessä päätökseen, Moskova sopisi Saksan kanssa näiden välissä olevista valtioista.
..Eli huhuja ainakin oli liikkeellä maailma mustanaan jo ennenkuin tätä paktia oli edes solmittu.
”Erkko kutsui Saksan Suomen lähettilään jo 26.7. puheilleen huhujen johdosta joiden mukaan Saksa aikoi luovuttaa Baltian maat Neuvostoliiton etupiiriin...”
Charles E. Bohlen kertoo kirjassaan "Witness to History" saaneensa Saksan Moskovan lähetystövirkailijalta Hans von Herwarthilta tiedon Molotovin-Ribbentropin sopimuksesta 24. elokuuta 1939.
Vaikeatapa on uskoa, että maailmalta olisi Erkonkin korviin kulkeutunut huhuja sopimuksesta kuukautta aikaisemmin (26.7) kun eivät hallituksessa niihin olleet uskoneet myöhemminkään sitten syksyllä.
Toinen ja erillinen kysymys on sitten Litvinovin erottaminen keväällä 1939 ulkoministerin postilta ja Molotovin nimittäminen hänen tilalleen. Olisipa luullut hälytyskellojen silloin soivan!
Näistä tapahtumista keväällä ja kesällä 1939 löytyy parikin erittäin ansiokasta kirjoitusta, ja ainakin helkutin paljon tieteellisempiä, älyllisesti ja henkisesti vähintään 100 kerrosta korkeammalta tasolta kuin Karelia Klubbenin hömppöhurreilta:
- Juhani Suomi: Kun Erkko Hitlerin Saksan torjui.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0106/suomi.pdf
- Ja emeritusprofessori akateemikko Heikki Ylikankaan "Saksan-kortti ja talvisodan rauha".
http://www.helsinki.fi/~hylikang/talvisot.htm
..tuossavaiheessa vielä oli kysymys , niinkuin jo aikaisemmassa viestissäni totesin.
"Vaikeatapa on uskoa, että maailmalta olisi Erkonkin korviin kulkeutunut huhuja sopimuksesta kuukautta aikaisemmin (26.7) kun eivät hallituksessa niihin olleet uskoneet myöhemminkään sitten syksyllä."
--vaikka se vaikeata onkin niin usko nyt kuitenkin. Erkko kutsui Blucherin tuolloin puhutteluun ja asiana oli juuri nuo Erkon korviin kantautuneet huhut joihin hän halusi varmistusta. Todisteena on käyty sähkevaihto Blucherin ja AA:n välillä 26.7.-29.7. aikana. Suomen hallitus oli kyllä ennen talvisotaa pihalla kuin lumiukko ulkopolitiikassaan...
Tuskin tuota Litvinovin vaihtamista Molotoviksi silloin tuoreeltaan osattiin yhdistää suhteiden lämmittämiseksi Saksaan, vaikka taustalla olikin jo Stalinin vastaavaan suuntaan pitämä linjapuhe jossa jälkeenpäin tulkittuna löytyykin viitteet tulevaisuuteen...
Litvinovin toimeenpanema ulkopolitiikka oli kuitenkin jo sekin Stalinin ulkopolitiikkaa...vaikka näin jälkeenpäin näyttää että Litvinov suhtautui suopeammin suomalaisiin kuin tuo seuraaja.
Kiitos linkeistä. Tuo Suomen juttu vaikuttaa lukemisen arvoiselta ja Ylikankaan asia olikin jo tuttua ennestään. Noista suomalais-saksalaisista suhteista tuolla ajalla on varsin mainio teos Risto Peltovuorelta "saksa ja suomen talvisota" jossa ruoditaan mukavasti näitä asioita.
Huhut kuukautta ennen sopimusta - - -
"Putkistieto"?
"..sähkevaihto Blucherin ja AA:n välillä 26.7.-29.7...
- Mistähän tämä hatusta vetämäsi "putkistieto" taas tuleekaan?
Saksan valtakunnan ja SNTL:n välinen hyökkäämättömyyssopimus SALAISINE lisäpöytäkirjoineen allekirjoitettiin 23. elokuuta 1939.
http://www.dhm.de/lemo/objekte/pict/stalina2/index.html
http://www.dhm.de/sammlungen/zendok/hitler-stalin-pakt/Molotow.htm
Kuinka ihmeessä olisi voinut olla mahdollista, että Erkon korviin olisi huhuja kantautunut tulevasta SALAISESTA sopimuksesta jo kuukautta ennen kuin itse sopimus allekirjoitetaan - ja hän olisi asiaa jopa Blucheriltä lähtenyt tivamaan?
"Tuskin tuota Litvinovin vaihtamista Molotoviksi silloin tuoreeltaan osattiin yhdistää suhteiden lämmittämiseksi Saksaan..."
Olisipa pitänyt: Litvinovin vaihtaminen Molotoviin kertoi juuri sen, että Venäjä oli luopunut omassa turvallisuuspolitiikassaan lännestä ja lähestynyt Saksaa, mistä olikin sitten seurauksena Saksan valtakunnan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välinen hyökkäämättömyyssopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen.
Salainen lisäpöytäkirja on julkaistu Venäjän Federaation ulkoministeriön julkaisusarjassa vuodelta 1992.
http://katyn.codis.ru/molribsp.htm
..osaa sanoa josko Putkinen ja Peltovuori yhdessä olisivat tutkineet aihetta. Tuosta Peltovuoren kirjan lähdeluettelostahan tuo "salainen putkistieto" löytyy selvällä suomenkielellä.
No eihän nyt Erkko tokikaan mistään salaisesta lisäpöytäkirjasta voinut olla hajulla vielä tuossa vaiheessa kun koko sopimusta ei ollut edes tehty. Kysymys oli tietysti näistä NL;n etupiirihuhuista. Mahdollisista yhteisistä intressipiireistä Saksan ja NL;n välillä, millä nimellä sitä sitten haluttiinkin kutsua. Sittemminhän tuo on tullut tunnetuksi Molotovin - Ribbentropin paktin "salaisena lisäpöytäkirjana". Onhan tuo Lontoosta tullut "huhu" jo aika vakavaa laatua joka kertoi karua kieltään mistä olisi kysymys.
"Erkko kutsui Saksan Suomen lähettilään jo 26.7. puheilleen huhujen johdosta joiden mukaan Saksa aikoi luovuttaa Baltian maat Neuvostoliiton etupiiriin...
...Blucher viittasi vain propagandatarinoiden epäluotettavuuteen. Ohjeet tuli sitten myöhemmin miten Woermanilta miten asiasta pitää suomalaisten kanssa keskustella. Puhutaan vain ilkeämielisestä keksinnöstä.
Pari päivää myöhemmin Erkko kertoi Neuvostoliiton lähettilään (Maiski?) ilmoittaneen Lontoossa ,että jos länsivaltain ja Neuvostoliiton neuvotteluja ei saataisi 4.8. mennessä päätökseen, Moskova sopisi Saksan kanssa näiden välissä olevista valtioista."
----nuo asiat siis ilmeisesti löytyvät tuosta Blucherin ja AA:n välillä käydyssä sähkeiden vaihdossa, ainakin Peltovuoren tutkimusten mukaan. Oletan että kyseinen herra on lähteensä varmistanut.
"Olisipa pitänyt: Litvinovin vaihtaminen Molotoviin kertoi juuri sen, että Venäjä oli luopunut omassa turvallisuuspolitiikassaan lännestä ja lähestynyt Saksaa, mistä olikin sitten seurauksena Saksan valtakunnan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välinen hyökkäämättömyyssopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen."
--kas kas. Varsinainen politiikan selvännäkijähän se siellä. Varsin selväähän tuo nyt toki on JÄLKEENPÄIN katsottuna, mutta mistä senaikainen poliitikko olisi voinut tuosta Litvinovin vaihdosta vetää noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tuoreeltaan .... että ihan juutalaisen Litvinovin vaihto Molotoviin johtaa suoraviivaisesti Saksan-Neuvostoliiton hyökkäämättömyys sopimukseen "salaisine lisäpöytäkirjoineen" etupiirijakoineen...? Kaikella kunnioituksella kyselen kun tunnut olevan asioista perillä...
".... että ihan juutalaisen Litvinovin vaihto
Molotoviin"
Mitähän tekemissä tässä asiassa on Litvinovin
uskonnon kanssa?
Olihan Erkkokin luterilainen, mutta ei minulle
ainakaan tulisi mieleen ihan heti ja suoraan liittää
hänen toimintaansa ulkomisterinä uskontoon!
Joiltakin sekin käy...
..olla ihan tosissasi noissa vihjailuissasi? No mitähän nyt luulisit tuolla uskonnolla olleen tekemistä tässä tapauksessa? Eipä se minua haittaa Litvinovin uskonto milläänlailla, mutta siellä oli tuossa sinunkin kovasti opiskelemassasi paktissa vastapuolena joku sellainen jota saattoi vaivata tämmöiset asiat...josko sattuisi muistumaan mieleen jotakin historiasta?
..joiltakin näköjään käy kaikenlainen typeryys...?
..joiltakin näköjään käy kaikenlainen typeryys...?
- Ja joillekin "leikkaa ja liimaa" - on
historiaa!
Jos 'Maiskilla?' tarkoitat Venäjän Lontoon
suurlähettilästä niin unohda hänen roolinsa ja
yhteytensä Erkkoon. Maisky meni siinä missä
tämä 'juutalainenkin'.
Molotov oli myös juutalainen. Kuka N-liiton korkeimmasta johdosta yleensä ei olisi ollut juutalaista alkuperää ainakin?
..tämä ole tullut jo aivan selväksi tämän ketjun aikana minkälainen tonttu siellä oikein on. Joten annetaanpa olla...
...kyllä siitä Maiskysta kirjallisuudesta ja
muualtakin tietoa löytyy..
Lue ja opiskele historiaamme niin jatketaan
sitten.. yritän selittää ymmärrettävämmin.
Sinulla on tuosta Jokisipilän tutkimuksesta perustietoa, johon minä olen taas suhtautunut vähän skeptisesti.Tohtoris mies on kyllä kyseessä kuten tiedämme. Olisitko ystävälinen ja tutustuisit tähän Maasalon lähdeviittauksiin perustuvaan tietoon, ja verrattaisiin muutamaa keskeistä asiatietoa löytyisikö niistä ratkaisevia eroja. Mielenkiintoinen näkemysero on mielestäni siinä, että TIESIKÖ Hitler tai oliko Hitler passivinen, tai oliko Ribbentrop liikkeellä vain omine intresseineen. Näinhän (ymmärrän) Jokisipilä on asioita tulkinnut.
http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=49
Tuomiojan siteeraus (yllä)Jokisipilän tutkimuksesta: "Kaiken lisäksi Ribbentropin uhkaus oli ilmeisen katteeton. Jokisipilän mukaan sille, että Ribbentrop olisi todella puhelimitse saanut Hitleriltä tällaisen uhkavaatimuksen esitettäväkseen, ei ole muuta todistetta kuin Ribbentropin oma kertomus. Hitlerin aiemmin ja myöhemmän käyttäytymisen perusteella Jokisipilä päättelee, että kyseessä oli kolmannen valtakunnan valtakeskuksesta jo marginalisoituneen ulkoministerin uskallettu bluffi, joka onnistuessaan olisi palauttanut hänet führerin suosioon."
Näin taas Maasalon tutkimuksesta on luettavissa lähdeviitteineen:
"Kehitys kohti Ribbentrop-sopimusta alkoi 4.6. 1944. Tuolloin saksalainen yhteysupseeri kenraali Erfurth ja yleisesikunnan päällikkö Heinrichs keskustelivat Führerin Mannerheimille lähettämästä onnittelukirjeestä. Erfurth kertoi, että vaikka Mannerheim olikin antanut vakuutuksen, että Saksasta saadut aseet jäävät kaikissa olosuhteissa suomalaisille, tässä kirjeessä Hitler vaati nyt ”absolute Sicherheit”. Suomalaisen kenraalin kysymykseen, tarkoittiko tämä poliittista vakuutusta, vastasi saksalainen: ”Ehdottomasti”. (Kenraali Heinrichsin PM 7.6. 1944. Kenraali Heinrichsin arkisto, Pk 1172/18, Sark.)"
"Erfurth valitti, että Ramsayn kuuluisasta Berliinin matkasta keväällä 1943 oli tullut ”Zusammenprallen” (yhteentörmäys) eikä diplomaattista tietä voitu käyttää kuten ennen. Saksalaiskenraali valitti, että von Ribbentropin pettymys Ramsayhin oli säteillyt koko diplomaattiseen hierarkiaan aina von Blücheriin saakka. Niinpä Erfurth esittikin, että Helsingissä tehtäisiin henkilömuutoksia. Heinrichsin hämmästelyyn, että ”ei kai sentään ole ajateltavissa ulkoministerin väistyvän paikaltaan sen vuoksi, ettei hänen suhteensa johonkin ulkomaalaiseen diplomaattiin ole niin sydämellinen kuin ehkä toivottaisiin” vastasi Erfurth: ”Der diplomatische Kanal scheint augenblicklich nicht schiffbar zu sein”. Kolme päivää myöhemmin saksalaiskenraali toisti yleisesikunnan päällikölle, että tärkeintä nykyisen Verstimmungin ja sen seurausten poistamiseksi oli ”jokin aloite”, jokin ”prise de contact”. (Ibidem) Saksan ulkoministeriö osastopäällikkö, salaneuvos Werner von Grundherr oli laatinut maaliskuun 3. päivänä kompromettoivan muistion Suomen ulkoministeristä valtiosihteeri von Steengrachtin ja muiden ulkopolitiikan päättäjien käyttöön. Kaiken kaikkiaan ulkoministerin vaihdolla olisi ehkä voitu välttää Ribbentrop-sopimus."
Kenraalieversti Dietl puolestaan sysäsi vastuuta Führerin epäluulosta Suomea kohtaan von Blücherin niskoille, joka hänen mukaansa ei tuntenut Suomen oloja. Eduard Dietl lähti 17. 6. tapaamaan Hitleriä. (Maaherra Hillilän raportti Ramsaylle 17.6. 1944. Ryhmä 110, osasto A6, kotelo 7, UMA)
Ulkoministerimme ei täyttänyt saksalaisten hänen asemaansa heidän puoleltaan kohdistuneita vaatimuksia. Ramsayn Berliinin matkasta 1943 alkunsa saanut Erklärung-vaatimus oli suhteessa ulkoministeri Ramsayhin, sillä hänen sitoutumattomuutensa Saksaan sekä Suomen rauhantunnustelut liitettiin yhteen.
Ja tässä Maasalon lähdeviittauksiin perustuvaa tulkintaa ASEAVUN SAAMISEKSI:
"Ryti ja Ramsay keskustelivat ylipäällikön kanssa rintamatilanteesta 19.6. 1944. Tuolloin todettiin, että Saksan materiaalitoimitukset tuli saada nopeasti liikkeelle. Sitä varten Mannerheim sai luvan ottaa asian esille kenraali Erfurthin kanssa, "mutta vain edellyttäen, että poliittiset seuraukset eivät tulisi puheenalaisiksi". (Rytin päiväkirja 19.6. 1944. KA/RR/29) Tämä suomalaisten pelko Saksan uudesta "Erklärung"-vaatimuksesta selittää, miksei von Blücherille puhuttu Saksan avusta. Ei haluttu tapahtuvaksi sitä, mikä väistämättä oli edessä: von Ribbentropin saapuminen Riiasta 22.6. 1944."
19.6. suomalaiset pyysivät sotilaallista apua. Seuraavana päivänä Erfurth saapui Heinrichsin luo ilmoittaen, että
1) Führer haluaa auttaa.
2) Edellytys on, että Viipuri - Vuoksi linja säilytetään.
3) Moskovan rauhan tilanteessa on keskustelujen ulkopuolella saksalaisvoimien käyttö.
4) Siinä tapauksessa:
§ täydellinen rynnäkköprikaati (mahdollisesti jo huomenna)
§ taistelulento-osasto
5) Lisäapu tulee rintamatilanteen mukaan (Erfurth lisäsi: ”ja Helsingissä tapahtuvan kehityksen perusteella”).
6) Kesä-heinäkuun vaihteessa alkavat materiaalitoimitukset sekä mm. 30 mm:n rynnäkkötykit. (Heinrichsin muistiinpanolappu 20.6. 1944. KHA 1172/18, Sark.)
Helvettisoikoon, mikä on Suomen virallinen tulkinta paktin marssijärjestyksestä viralliseksi totuudeksi, KUKA voi väittää etteikö Hitler ollut nimenomaan ITSE painostamassa Suomea poliittiseen ja myös sotilaalliseen sopimukseen, eikä pakti ollutkaan vain Ribbentropin yksityis juttu, on erittäin tärkeäksi kokemani huomio. Jokisipilä on myös sementoinut tutkimuksensa olettamukseensa että Saksan aseet (Torjuntavoitto)olivat JO ennen paktia Suomen käytössä, mutta apua pyydettiin kuitenkin (yllä)19.6.44. ja Hitler itse lupasi apua, kovilla ehdoilla. Miksi moinen tärkeä asia on Jokisipilältä jäänyt selvittänättä??
http://209.85.135.104/search?q=cache:1kFLk1JsddMJ:www.uta.fi/laitokset/historia/tutkijakoulu/sivut/paperi01/emaas.htm maasalo ribbentrop sopimus&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi
"...kyllä siitä Maiskysta kirjallisuudesta ja
muualtakin tietoa löytyy.. "
tohon arvosteluun pystyy vammainen apinakin!
(TÄTÄ vastinetta EI baanalle laittanut leiriläinen.)
"...kyllä siitä Maiskysta kirjallisuudesta
ja muualtakin tietoa löytyy.. "
"...tohon arvosteluun pystyy vammainen
apinakin!"
"Erkko kutsui Blucherin tuolloin puhutteluun ja asiana oli juuri nuo Erkon korviin kantautuneet huhut joihin hän halusi varmistusta."
En tietystikään pysty täysin ymmärtämään tai arvaamaan, mistä Erkon "korviin kantautuneista huhuista" puhut, mutta nämä tiedot eivät olleet peräisin ainakaan Britanniasta ja Lontoon lähettiläältä Maiskylta. Anglofiilit ulkoministeri Litvinov ja Maisky syrjäytettiin huhtikuussa 1939 Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöstä ja tilalle tulivat Vjatjeslavl Molotov ja Saksa-suuntaus. Tämä suuntaus sitten johtikin hyökkäämättömyyssopimukseen salaisine lisäpöytäkirjoineen.
"Todisteena on käyty sähkevaihto Blucherin ja AA:n välillä 26.7.-29.7. aikana"
Kukahan on tämä AA ja mistä sinulla on tietoa Blucherin ja tämän salaperäisen AA:n välisestä ”sähkevaihdosta” aikana jolloin hänen esimiehensä von Ribbentropin ministeriö ja virkamiehet valmistelivat Molotovin kanssa maidensa välistä hyökkäämättömyyssopimusta ja siihen liittyvää Suomenkin kannalta kohtalokasta salaista lisäpöytäkirjaa.
Ja kaikkein hurjin sepitteesi on varmaankin (toivottavasti!) tämä Unterstaatssekretär Woermann! Mitenkä hän olisikaan voinut liittyä Suomen ulkoministeri Erkkoon ja toimia hänen Lontoon ”tiedonantajana”?
- Mielenkiintoista!
* * * * * * * * * * * *
Näistä alkuvuoden 1939 kriittisistä ja käänteentekevistä tapahtumista hyvää taustatietoa löytyy lähettiläs Maiskin muistelmista;
- Ivan Maiskyn “Memoirs of a Soviet Ambassador: The War 1939-43”.
ja kanadalaisjutusta;
- Geoffrey Robertsin artikkeli: The Fall of Litvinov: A Revisionist View. Journal of Contemporary History.
Ja Juhani Suomen nettiartikkeli ”Kun Erkko Hitlerin Saksan torjui” antaa mielestäni hyvin valaisevaa taustatietoa kevään 1939 käänteistä oman maamme kannalta;
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0106/suomi.pdf
..tähän on näköjään vielä vastata, vaikka aika pienestä asiasta onkin kyse. Kyse oli siis vain HUHUISTA, siitä että jotakin SAATTAA olla tapahtumassa. Siis HUHUJA siitä että jotakin SAATTAA olla tapahtumassa venäläisten ja saksalaisten välillä. EI SIIS MITÄÄN VARMAA TIETOA YHTÄÄN MISTÄÄN VIELÄ TUOSSA VAIHEESSA. Mahtoikohan tuo nyt mennä perille?
"En tietystikään pysty täysin ymmärtämään tai arvaamaan, mistä Erkon "korviin kantautuneista huhuista" puhut, mutta nämä tiedot eivät olleet peräisin ainakaan Britanniasta ja Lontoon lähettiläältä Maiskylta. Anglofiilit ulkoministeri Litvinov ja Maisky syrjäytettiin huhtikuussa 1939 Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöstä ja tilalle tulivat Vjatjeslavl Molotov ja Saksa-suuntaus. Tämä suuntaus sitten johtikin hyökkäämättömyyssopimukseen salaisine lisäpöytäkirjoineen."
--Tietenkään et pysty täysin arvaamaan taikka edes ymmärtämään, onhan tuo nyt jo aivan selvää, JOS et ole tutustunut lainkaan taustaan mitä oli tapahtunut siihen asti Euroopassa. Lontoosta kantautuneisiin huhuihin joista puhuttiin Erkon ja Blucherin välillä laitoinkin sitten ihan oikean kysymysmerkin tuon Maiskin nimen perään, niinkuin varmasti huomasit. Johtuen juuri tuosta syystä että varmaa ei ole oliko tuo Maiskilta kuultu vaiko joltakulta muulta. Kaikenkarvaiset diplomaatit lausuntojaan antavat ja nykyäänkin sekaannuksia tulee ,josko muistat viikko sitten sattuneet NATO- puheet venäläisen diplomaatin suusta, jotka sitten ilmeisesti dementoitiin.
NL:n ja länsivaltain välillä käydyissä keskusteluissa oli tullut esille jo varsin varhaisessa vaiheessa eräs NL:n asettama ehto sopimukselle ,joka oli LÄPIKULKUOIKEUS muutamien NL:oon rajautuvaan naapurivaltioon (baltian maat ja puola esim.) mahdollisen hyökkäysuhan tullessa konkreettiseksi. Neuvostoliitto ei aikonut jäädä omille rajoilleen odottamaan (saksalaisten?) hyökkäystä. SAATTAA OLLA että nämä erilaiset, SIIS TUOSSAVAIHEESSA VASTA, HUHUT lähtivät tuolloin liikkeelle. Mahdotontahan tuohon on täysin varmaa lähdettä kertoa enää kenenkään nykypäivänä, olihan kuitenkin kysymys siis vain ja ainoastaan HUHUISTA , joita liikkui maailmalla. Todetaan nyt kuitenkin vielä se että esimerkiksi Puola vastusti raivokkaasti tätä venäläisten vaatimaa läpikulkuoikeutta ,joka toi sitten omat ongelmansa neuvotteluihin.
Kuitenkin niistä siis huolestuttiin täällä Suomessakin. Tuosta osoituksena tuo Erkon ja Blucherin käymä keskustelu aiheesta josta siis tämä Blucher lähetti sähkeensä salaperäiseen AA:han ( silloinen Saksan ulkoministeriö) ja siellä työskentelevälle Pohjoismaiden asioiden hoitajalle, silloiselle alivaltiosihteeri Ernst Woermannille ,joka siis työskenteli tuossa salaperäisessä ja sinulle täysin tuntemattomassa maanalaisessa organisaatiossa AA (Saksan silloinen ulkoministeriö).
"Kukahan on tämä AA ja mistä sinulla on tietoa Blucherin ja tämän salaperäisen AA:n välisestä ”sähkevaihdosta” aikana jolloin hänen esimiehensä von Ribbentropin ministeriö ja virkamiehet valmistelivat Molotovin kanssa maidensa välistä hyökkäämättömyyssopimusta ja siihen liittyvää Suomenkin kannalta kohtalokasta salaista lisäpöytäkirjaa.
Ja kaikkein hurjin sepitteesi on varmaankin (toivottavasti!) tämä Unterstaatssekretär Woermann! Mitenkä hän olisikaan voinut liittyä Suomen ulkoministeri Erkkoon ja toimia hänen Lontoon ”tiedonantajana”?"
--katso yllä olevaa niin tiedät "kuka(?)" on AA.Katso myös vastausta mistä OIKEASTI on kyse viestissäni. Älä yritä väännellä sitä omalla mielikuvituksellasi ihmeelliseen muotoon. Enpä ole tainnut missään vaiheessa sanoa Woermannin olevan Erkon Lontoon "tiedonantajana"...? Peltovuori on käynyt läpi AA;n ja Blucherin välistä sähkevaihtoa jossa nuo asiat ilmenevät.
Ei kait siinä sitten muuta, siinäpä ne pikkuasian pyörittelyt sitten saakin olla....
Kiitos nyt kuitenkin noista lukuvinkeistä...olenkin sinulta saanut ihan mielenkiintoisia vinkkejä tässä aikojen saatossa.
Lähteenä olen käyttänyt luotettavassa netti kirjoituksessani tällä kertaa "sudenpentujen käsikirjaa osat I-II" ja lisäksi tarkistin tiedot Jallusta vuodelta 1939 ja numero oli 4...
..vaan. Jokisipilä ja Maasalokin lienevät tehneet tutkimustyötään pidemmän aikaa alkuperäislähteiden äärellä ,mitä meillä täällä keskusteluissa menee asian käsittelyyn, saati sitten mitä resursseja meillä on kantaa näihin kysymyksiin ottaa. Joka tapauksessa tuokin on varsin mielenkiintoinen aihe palstalle, jossa voi ainakin kartoittaa erilaisia näkemyksiä tuosta asiasta. Jos kaikkien hermot kestävät?
Mahtaakohan kuitenkin tuota aihetta ja nimenomaan vertailtuna jo käsitelty tälläkin palstalla aikaisemmin? Onko tuo linkki ,mitä annoit, ainut mitä tuohon Maasalon tutkimukseen on? Siinähän ei kovin pitkiä sepustuksia ole kun verrataan tuohon Jokisipilän tutkielmaan. Tietysti sekin riittää olennaisien erojen näkemiseen, mutta laajemmaltikin asiaa ei olisi koskaan pahitteeksi...
Olen kuitenkin tämän loppuviikon työmatkalla , joten en ehdi märehtiä näitä "historiallis-poliittisia" kysymyksiä tällä kertaa pitempään ,saati sitten vertailla noinkin laajoja kokonaisuuksia . Laitan tuonne vuoden -44 rauhansopimusta käsittelevään kirjoitukseesi hieman Osmo Jussilan analyysiä Suomen ja Romanian joistakin eroista tuona ajankohtana. Ihan mielenkiintoista jos ei ole sitten tuttua jo ennestään sinulle...
"Lähteenä olen käyttänyt luotettavassa netti kirjoituksessani tällä kertaa "sudenpentujen käsikirjaa osat I-II" ja lisäksi tarkistin tiedot Jallusta vuodelta 1939 ja numero oli 4..."
Ilmanko taustatietosi ovatkin noin heiveröisellä pohjalla; ne perustuvat tuohon teikäläisten "Leikkaa ja Liimaa -tekniikkaan!
Meillä on Suomessakin saatavilla valtavasti saksalaista, anglosaksista ja jopa venäläistä aineistoa noista vuoden 1939 tapahtumista Euroopassa myös omaan maahamme liittyen. Ja näihin kirjallisiin aineistoihin voidaaan lisätä vielä tutkijoiden ja kansalaistenkin helposti saatavilla olevat Foreign Office’n, Bundesarhiven ja Venäjän avautuvat arkistot (Suomen ulkoministeriö?).
Brittien taholta... Paul Doerrin 'Frigid but Unprovocative': British Policy towards the USSR from the Nazi-Soviet Pact to the Winter War, 1939.. on ehdottomasti arvokas taustalähde arvioitaessa niitä syitä jotka johtivat Neuvostoliiton hyökkäykseen joulukuussa.
- Joten nuo edellä mainitsemasi lähteet ja tämä lähteesi lähes puolen vuosisadan takaa "...Peltovuori on käynyt läpi AA;n ja Blucherin välistä sähkevaihtoa..." alkaa olla enemmänkin pulpperitavaraa kuin sitä viimeisintä Euroopan avautuviin arkistoihinkin perustuvaa tutkimusaineistoa.
Ja tämä nykytutkimus ei tunne näitä sinun ”Leikkaa ja liimaa –tutkimuksiin perustuvia ”... Blucher lähetti sähkeensä salaperäiseen AA:han ( silloinen Saksan ulkoministeriö) ja siellä työskentelevälle Pohjoismaiden asioiden hoitajalle, silloiselle alivaltiosihteeri Ernst Woermannille.
Kuka ihmeessä voi ymmärtää, että tarkoitat tuolla ”salaperäisellä ja maanalaisesti” toimineella AA:llasi ”Adeligen im Außenamt’ia” (Kansainvälisten asioiden osasto), jonka alivaltiosihteerinä todellakin oli Ernst Woermann. Mutta ei tässä toimistossa ollut mitään sen kummempaa ja ihmeellisempää kuin salaisessa toiminnassa sodan aikana ja / tai yleensäkään.
PS. Huh – huh! Jospa pysyisittekin enemmän siellä Jallun tietokannassa!
linkin pääsivu on ilmeisesti vedetty pois, mutta tämä html-versio löytyi. Kyllä Paasikiven osuutta rauhaan, on siloiteltu silkkihansikkain. Ei koulussa ole opetettu että hän oli antautumisen kannalla, ja samoin hänen touhuamistaan pakolaishallituksen aikaansaamiseksi Tukholmaan, on jätetty lähes kokonaan tutkijaintaholta huomioimatta.
..josta tuolloin puhuttiin ei muutu miksikään vaikka siitä julkaistaisiin uusi tutkimus jokainen viikonpäivä tästä hamaan tulevaisuuteen. Nuo PÄIVÄMÄÄRÄT kyseisissä sähkeissä eivät muutu muuksi PÄIVÄMÄÄRIKSI vaikka niitä tutkitaan asiantuntija-armeijan voimin joka vuosi uudestaan. Myöskin noissa kyseisissä sähkeissä lukee edelleenkin samat asiat kuin silloin kun Peltovuoria tutkimuksensa teki.
..Peltovuoren tutkielma on toki vanha mutta niinkuin sanottu, nytkin on kysymys vain ja ainoastaan sähkevaihdosta, joka ei siis muuksi muutu päivämäärineen ja asioineen vaikka uusi tutkimus siitä tehtäisiinkin. Tokihan uusi tutkimus saattaa tuoda päivänvaloon jotakin uutta ja ihmeellistä...
..kuitenkin ystävällisesti esittää kuka/missä/milloin on kumonnut tuon Peltovuoren tutkimuksessa esitetyn väittämän (joka sinänsä on siis aivan pieni sivuhuomautus,joka on saanut tässä keskustelussa aivan suhteettomat mittasuhteet) perusteluineen ja asianmukaisine lähdeviitteineen??
Sillähän tämä asia selviää ilman tarpeetonta hikeentymistä...
...kunnioittavimmin Teidän jne...
Kirja on niin vanhaa makulatuuritavaraa etten minä pysty sitä mistään kellareista kaivamaan, mutta tehköön jokainen omat johtopäätöksensä vaikka tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin?/apeltovuori/apeltovuori/1,5,12,B/frameset&FF=apeltovuori risto o&1,,2
Joka tapauksessa kirja ei näyttäisi enää olevan kovin ajankohtainen tulkinnassa niistä syistä mitkä nyt puheena olevan loppuvuoden 1939 aikana sitten johtivat Neuvostoliiton hyökkäykseen maahamme.
..tässä ole kysymys nyt lainkaan mistään tulkinnoista. Emme ole keskustelleet peltovuoren tutkimuksen suhteesta nykyisiin tulkintoihin ,emmekä ole päässeet puusta pidemmälle yhtään missään varsinaisessa asiassa. Ei ei...meillä oli simppeli pikkutieto kyseisestä tutkielmasta ,josta otit sitten ja "vedit herneen nenään" niin sanotusti.
Emme ole keskustelleet emmekä väitelleet yhtään mistään tulkinnoista mitä tuossa tutkielmassa on esitetty. Mitään emme ole ottaneet kantaa tutkielman johtopäätelmiin ...ei ei. Olemme vain tuhertaneet täysin epäolennaisen asian kimpussa pari päivää kinastellen , ja huomauttaisin että teikäläinen jopa aika ärsyttävään sävyyn.
Tiedän että olet asioista perillä ja ihmettelenkin ainoastaan miksi täysin epäolennaisista asioista kannattaa kinastella?
Josko nyt kuitenkin esittäisit ne vedenpitävät argumenttisi millä kumoat tuon Peltovuoren esittämän "mullistavan" väittämän tuosta keskustelusta ,joka siis käytiin tuolloin Blucherin ja Erkon välillä...kuka/missä/milloin tuon uskomattoman asian on kumonnut perusteluineen ja lähdeviitteineen...?
Mielenkiinnolla odottelen...mitähän sieltä tulee...
Molotov ei ollut juutalainen.
Kyllä ne Saksasta löytyivät aikanaan, eivätkä tuhoutuneet pommituksissa. Laitanpa sen keskustelun vielä syyniin. Tuohon kadonneiden paperien mysteeriin tartuin.
Ribbentrop-sopimus oli tiukasti vartioitu salaisuus Neuvostoliitossa
KARI VALTONEN
Molotov-Ribbentrop -sopimus kuului Neuvostoliitossa niin suuriin salaisuuksiin, että sen ainoaa kappaletta säilytettiin presidentin arkistossa.
- Presidentti Boris Jeltsin sanoi nähneensä tuon sopimuksen ensimmäistä kertaa vasta kun hänelle luovutettiin Mihail Gorbatshovin paperit, presidentti Mauno Koivisto kertoi Jeltsinin sanoneen hänelle Suomessa vieraillessaan.
Koivisto kertoi Suomen ja Saksan suhteista UKK:n perinneyhdistyksen kokouksessa torstaina.
Molotovin ja Ribbentropin sopimusta tehtiin 1940 kaksi kappaletta, joista toinen tuhoutui Berliinissä. Neuvostoliitto ja Saksa sopivat tuossa asiakirjassa, etteivät ne hyökkää toistensa kimppuun.
Sopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan taas kirjattiin, että Saksa saa Puolan ja Neuvostoliitto Baltian maat sekä Suomen. Lisäpöytäkirja toteutui muuten paitsi Suomen osalta.
Presidentti Koiviston mukaan ulkoasiainhallinnosta välillä yliopiston professorina pistäytynyt Keijo Korhonen osoitti siviilirohkeutta, kun hän antoi aikanaan lausunnon, jonka mukaan Molotovin-Ribbentropin sopimusta on pidettävä historiallisena asiakirjana, vaikka siitä ei ollut dokumenttia.
Neuvostoliitto kiisti pitkään koko sopimuksen olemassaolon ja siksi Korhosen lausunto aiheutti Koiviston mukaan "vipinää".
Koivisto sanoi, että hänellä oli ennen presidentiksi tuloaan hyvinkin täsmällinen käsitys siitä, olisiko jatkosota ollut vältettävissä. Näin vaikka kysymys Koiviston mukaan on hankala.
- Virassa ollessani jouduin ottamaan vähemmän täsmällisen kannan tuohon asiaan. Uskon, että on monia, jotka uskovat pehmeämpään kantaan.
- Se, ettei sota ollut väistettävissä, tuntuu korskealta.
Koiviston silmissä tutkimuksen tilanne näyttää nyt siltä, että vastatkoon kukin tuohon kysymykseen omantuntonsa mukaan.
Julkaistu 12.10.2007 2:32:14
Kukahan hänen puheensa mahtoi kirjoittaa?
Kyllä vahvasti vaikuttaa siltä että Keijo Korhonen sai alkuperäisistä asiakirjoista Saksasta kopiot Molotov Ribbentrop paktin ja sen sisällön. Lisäksi Koivisto tuo asian esille ikäänkuin Professori Keijo Korhonen olisi siviilirohkeudellaan LUONUT kantansa.
""Presidentti Koiviston mukaan ulkoasiainhallinnosta välillä yliopiston professorina pistäytynyt Keijo Korhonen osoitti siviilirohkeutta, kun hän antoi aikanaan lausunnon, jonka mukaan Molotovin-Ribbentropin sopimusta on pidettävä historiallisena asiakirjana, vaikka siitä ei ollut dokumenttia.""
Mistähän lienee kysymys kun Koivisto viittaa (väittää)dokumenttien tuhoutuneen Berliinissä, kyllä Korhonen sai alkuperäisistä dokumenteista kopiot kouluhallituksen käyttöön Baden-Badenista.
Tämän lähteeni mukaan Saksasta löytyi alkuperäiset paperit vieläpä molemmilla kielillä.
Suomen Kuvalehti 34/1976 on lähteeni josta ote Keijo Korhosen 21.4-76 päiväyksellä varmennettuna. (Suomi Taisteli Jukka L Mäkelä- Helge Seppälä)
"Laitos on Valtionarkiston välityksellä Bonnista tilannut akten zur deutschen auswärtigen Polik, B,7 (Baden-Baden 1956)- teoksen perusteella kansallissosialistisen Saksan ulkoministeriön poltiittisen arkiston (Politisches Archiv des Auswärtigen Amtes) asiakirjoista ko.lisäpäytäkijan ALKUPERÄISET saksan- ja venäjänkielistentekstien (Dokument 229/F 19/182-83, "Geheims Zusatzprotokoll", "Sekretnyj dopolnijtelnyj protoko") valokuvajäljennökset, joista tämän kirjeen oheenon liitetty kopiot. Pöytäkirjan 1. kohdassa sanotaan:......"
Kyllä Keijo Korhonen sai alkuperäisistä sopimuspapereista valokuvajäljennökset, joten tallessa ovat Saksalaisetkin sopimuskappaleet.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000029799967
>Suomi Taisteli Jukka L Mäkelä- Helge Seppälä<
Kerro mikä osa ja mikä sivu!
Tarkistan asian, osiahan on 6 joista 4 viimeistä on Seppälän tekemiä. Sarja on hyllyssäni.
Mistähän nämä on kuvattu? Moskovasta vai Berliinistä?
http://heninen.net/raatteentie/dokumentit/pakt/suomeksi.htm
http://heninen.net/raatteentie/dokumentit/pakt/comm_.jpg
http://heninen.net/raatteentie/dokumentit/pakt/nazi_f.htm
Suomi Taisteli - toimittaneet Jukka L. Mäkelä ja Helge Seppälä. Kirjan lähdeaineistona on käytetty Suomen Kuvalehden numeroa 34/1976/Tuomas Keskinen. Aihe löytyy kirjasarjasta osa yhden sivulta 36, ollos hyvä.
>>Sori! Pussinperä siis. Tarkistin asian jo
Kirjoittanut: Kapitulantti 27.10.2007 klo 00.22>Salainen lisäpöytäkirja ei ollutkaan kovin salainen
Kirjoittanut: Kapitulantti 27.10.2007 klo 01.00
Josta se pullahti luettavaksi vasta oman vastaukseni jälkeen. Sori.
Paavo Susitaival ottaa haastattelussa tv-sarjassa "Sodan ja rauhan miehet" kunnian itselleen tuon salaisen lisäpöytäkirjan hankkimisesta suomalaisille. Sanoo hankkineensa sen suhteilla saksalaisiin.
Saksan Moskovan lähettiläs kreivi von der Schulenberg ja lähetystösihteeri Hans Heinrich Herwarth von Bittenfeld olivat työskennellet jo kauan järjestääkseen tämän Berliinin ja Moskovan välisen sopimuksen (Molotov-Ribbentrop –sopimuksen), ja jopa aikaisin vuoden 1939 alussa von Bittenfeld oli raportoinut, "luottamuksellisesti," USA:n lähetystön Charles E. Bohlenille että von der Schulenbergin tavoitteet olivat edistyneet ja että Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop oli kannustanut jatkamaan sopimuksen aikaan saamiseksi.
Hans Herwarth ei suinkaan toiminut omin päin vaan esimiehensä von der Schulenbergin ja von Ribbentropin poliittisten tavoitteiden mukaisesti: Pyrittiin ehkäisemään Britanniaa julistamasta sotaa Saksalle sen lähtiessä Puolan miehitykseen ja valmistautuessa edelleen hyökkäyssotaan Venäjälle.
Bohlenin tietämättä von Bittenfeld oli ollut yhteydessä myös Britannian Moskovan lähetystön Fitzroy MacLeaniin, joka piti Herwarthia pelkkänä snobbailijana, mutta luotettavana monarkistina kuten esimiestään kreivi von der Schulenbergiakin. Maclean uskoi että Herwarth von Bittenfeld oli aristokraattina ja antikommunistina vahvasti myös brittimielinen. Toisaalta, von Bittenfeld taas ei tiennyt, että Fitzroy MacLeanilla oli ollut kauan läheiset suhteet Winston Churchilliin ja brittitiedustelun M16:een. von Bittenfeld syötti MacLeanille aivan samaa tietoa kuin USA:n Bohlenille.
Fitzroy MacLean itsekin oli aikamoinen persoonallisuus: Häntä pidetään Ian Flemingin James Bondin yhtenä esikuvana:
http://www.winstonchurchill.org/i4a/pages/index.cfm?pageid=559
Sodan jälkeen Bohlenista tuli USA:n Lontoon lähettiläs ja hän myös tuki von Bittenfeldia ja muita "Venäjän tuntijoita", jotka olivat sotaa ennen ja sen aikana työskennelleet Moskovassa. Bohlen työskenteli sittemmin Washingtonissa USA:n ulkoministeriössä. Satusetä ja toimittaja Kauko Rumpusen juttu Valitut Palat –nimisessä nuorisolle suunnatussa lehdessä perustuu tämän Bohlenin eläkkeellä sittemmin kirjoittamiin ’muistelmiin’ – "Wittness to History"!
USA:n presidentin ja ulkoministeri Cordell Hullin keskustelut Washingtonissa ainakin alkujaan kovin suositun ja komeanakin pidetyn Hjalmar Procopen (http://www.interlingua.fi/pthomi/procopg.jpg ) kanssa näissä maailmanpolitiikan suurissa kuvioissa oli ”vain” pieni sivujuonne.
- Koko näytelmä keväällä ja kesällä 1939 oli preludia ja roolijakoa valmistauduttaessa Toiseen Maailmansotaan!