Suuria ihmeitä

Torontosta!!!!!!!!!! kirjoitti:

Otsikkoni hiukan matkii sitä tyyliä, jolla torontolaisuutta mainostettiin, puhuttiin suurista siunauksista, mutta eipä ollut pieniäkään siunauksia. Tuloksena oli monen uskon haaksirikko, monia avioeroja, seurakuntien hajoamisia ja paljon syntiä.

Sielullisuus ei ole herätystä, vaan se on oikean herätyksen pahin este.

Sielulliset "voimavaikutukset" huvittavat sielullisia ja kummallisia kokouksia etsiviä ihmisiä, mutta eivät ne anna sitä apua, mikä hyödyttäisi ja rakentaisi ihmistä.


Muutamat luterilaiset ja jotkut helluntailaisetkin ovat kuulleet kyllästymiseen asti
koivenvenyttämisihmeistä ja muovi kultapaikka hammas ihmeistä. Samaten kaatamisihmettäkin on kokeiltu vuodesta toiseen, ei sekään näytä mitään auttavan.

Jotkut ovat huomanneet, että niillä jotka ottivat torontolaisuuden jyväskylässä 1995 vastaan tai kävivät hakemassa sen Lontoosta tai jopa Torontosta asti, on ollut kovin suuria puheita, he ovat luvanneet valtavat herätykset, yli 10 vuotta on mennyt, eikä niitä herätyksiä tullutkaan.

Samaten he jaksavat jauhaa sairaiden parantamisesta, mutta vaikka he kuinka sitä jankuttavat, näyttävät rammat jäävän rullatuoleihin ja sokeat sokeiksi ja kuurot kuuroiksi. Heillä on kyllä suuria sanoja, mutta sanoilla ei ole katetta. Heidän voimansa on sanoissa, mutta ne sanat ovat pöyhkeitä ja ylpeitä sanoja ja niiden voimana on valhe.

Torontolaisuus on käsitteenä tullut melko huonomaineiseksi, sen ilmiön "voimavaikutukset" tiedetään varsin hyvin. Nykyisin kun on naurujoogaakin, eivät naurukokoukset ole suuria ihmeitä. Torontolaisuus oli suuri mainoskupla, joka puhkesi ja seurauksena oli monia hajonneita seurakuntia ja ihmisiä.

Vieläkin on muutamia seurakuntia ja ihmisiä, jotka uskovat torontolaisuuteen, kaikesta huolimatta, vaikka monet kristityt ovat huomanneet sen olleen samaa vanhaa sielullisuutta uusissa vaatteissa. Vaarallista se on siksi, kun janotaan ihmeellisiä kokemuksia ja tunteita ja henkeä, piittaamatta siitä, mistä ja keneltä ne saadaan.

Ehkä innokkaimpien torontolaisfanien kannattaisi aukaista joskus raamattunsa ja katsoa sinne, niin ehkä tulisi huomattua, ettei Jeesus kaatanut väkeä pumpuliin loikoilemaan ja hihittelmään ja maahan kieriskelemään. Samaten voisivat lukea raamatun parantumisihmeistä, ei siellä rampa saanut kävelykeppiä ja sokea lasisilmää, tai hammasrikkoinen kultapaikkaa.

Nykyisin parantumisihmeet karismaattisuuden hämärällä puolella, Nokia Missiossa ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnassa ja River-seurakunnissa yms. ovat sitä lajia, että sokea sanoo, ettei hän ole yhtä sokea kuin aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan mitään nää. Ja samaten rampa, todistaa parantuneensa osittain, mutta ei kuitenkaan kokonaan.

Tunnen monia luterilaisia ja helluntailaisia, he kaipaavat Jumalan tekemiä ihmeitä, eivät he jaksa innostua kaikenmaailman puoskareista ja koivenkiskojista, eivät nurin puskijoista, eivät kaiken kansan naurattajistakaan.

Moni helluntailainen on väsynyt (Lue: hyvin väsynyt, aivan kyllästynyt) seurakunnassaan juokseviin valehteleviin ja rahanhimoisiin superevankelistoihin ja kaataja Paavoihin, jotka puhuvat toisinaan vallan ihmeellisiä, mutta hedelmää kun jäljestä päin katsellaan, nähdään että olipa taas yksi, suupaltti höpöttäjä omiaan puhumassa.

Nykyisin on liikaa itsetehtyjä parantajia ja saarnamiehiä, harvassa ovat Jumalan valitsemat, ja vielä harvemmassa ovat ne, joita Jumala voimallisesti käyttää.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä