Heippa, olen ensi vuonna ylioppilas ja haluaisin heti opiskelemaan psykologiaa helsingin yiopistoon syksyllä. Tiedän, että sisään on vaikea päästä, mutta nyt kysyn mielipidettänne: onko mahdotonta päästä sisään, jos aloitan pääsäreihin lukemisen vasta maalis-huhtikuussa kirjoitusteni jälkeen?
En ole myöskään lukenut pitkää matikkaa, ja tiedän kyseisissä pääsykokeissa tilastomatematiikalla olevan suuri rooli. Tahtoa riittää ja pikkasen myös sitä tarvittavaa älliäkin :) toivon saavani vastauksiksi omakohtaisia kokemuksianne..
ps. onko ne pääsykokeet oikeasti niin "pahat" kuin kylillä huhutaan? eikös sinne nyt normaalit ihmiset pääse kun vaan jaksaa lukea??
Tattis kaikille vastaajille!
Psykologiasta taas!
Tjmsto
6
1214
Vastaukset
- tööt tööt
En tiedä psykologian kokeista, mutta olen kaksissa kokeissa käynyt (toinen Helsingin yliopistossa) ja kumpaisissakin opiskelupaikan saanut.
Sellaisen vinkin antaisin, että jos todella tiedät haluavasi hakea psykologiaan Helsinkiin jo nyt, niin ala lukemaan HETI kun tiedät ensi kokeen pääsykoekirjat. Siis HETI kun tiedät. Ja vielä kerran: HETI.
Pääsykokeet ovat paljon tärkeämmät kuin ylioppilaskirjoitukset. Pelkillä papereilla et psykologiaan pääse, mutta jos olet hyvä kokeissa, niin papereilla ei ole edes merkitystä. Vaikka saisit papereista maksimipisteet, niin silti sinun täytyy lukea mahdollisimman hyvin pääsykokeisiin. Siis: pääsykoelukeminen on huomattavasti tärkeämpää. Ne ovat Ykköskoitoksesi ensi vuonna, _mikäli olet varma_ hakemisestasi.
Itse arvotin kirjoitusvuonna pääsykokeen huomattavasti korkeammalle kuin yo-kokeet. Jälkimmäiset eivät menneet aivan maksimitasolla, mutta paikka yliopistosta tuli, mikä oli tärkeintä. Lukion opettajat hehkuttavat yo-paperien tärkeyttä, mutta todellisuudessa niillä on vain pienelle osalle merkitystä. Hyvin pääsykokeisiin lukeneet ja lahjakkaat hakijat saavat joka tapauksessa pääsykokeista hyvät pisteet, jolloin yo-paperit menettävät merkityksensä.
Yo-papereilla on joissain tilanteissa paljon merkitystä: esimerkiksi haettaessa ulkomaille sellaiseen yliopistoon, jossa on paperihaku. Suomessa niillä taas saa suoraan opiskelupaikkoja joiltakin aloilta, kuten matematiikasta ja tilastotieteestä. Tavallisissa pääsykokeissa niihin ei kuitenkaan voi turvata, koska ne eivät yksinään riitä. Itse pääsykoe on aina olennaisempi. - Apsu
Ei ole mahdotonta, mutta preppaa ihmeessä tilastopuolta ja loogista päättelyä niin paljon kuin pystyt. Useat kokevat valmennuskurssit suureksi avuksi juuri Helsingin kokeista selviytymiseen.
En ole itse Helsingin pääsäreissä käynyt, mutta olen jutellut useiden kokeessa olleiden kanssa, niin sisäänpäässeiden kuin pudonneidenkin. Kaikki sanoivat kokeen olevan melkoinen tapaus, eikä kukaan esim. ollut kokenut sitä mainettaan helpommaksi. Useimmat kiittelivät valmennuskursseilta tullutta tilastomatematiikan taitoa, josta on apua myöhemminkin psykan opiskelussa.
Mistään hillittömän vaikeasta asiasta tai epäinhimillisen vaikeasta kokeesta ei ole kyse, ihan tavalliset ihmiset sinne pääsee. :)
Tsemppiä kovasti, keskity nyt ensin rauhassa kirjoituksiin. Vaikka et ehtisikään täysipainoisesti lukea valintakokeisiin, käy ihmeessä kuitenkin katsomassa koetta, niin ei tarvitse myöhemmin stressata tenttitilaisuutta ja käytäntöjä -- jollei peräti käy niin, että pääset sisään!
T. Psykalainen- tööt tööt
"-- keskity nyt ensin rauhassa kirjoituksiin. Vaikka et ehtisikään täysipainoisesti lukea valintakokeisiin, käy ihmeessä kuitenkin katsomassa koetta, niin ei tarvitse myöhemmin stressata tenttitilaisuutta ja käytäntöjä -- jollei peräti käy niin, että pääset sisään!"
Älä nyt tuollaista luovuttajan asennetta kylvä ketjun aloittajaan. Ikään kuin abivuonna kyseessä olisi vain "kokeilu", jolloin voi "sattumalta" onnistua tai sitten ei.
Höpö höpö. Jos todella haluaa opiskelupaikan heti lukion jälkeen (kuten minä halusin ja sain), niin silloin on syytä myös lukea tosissaan pääsykokeisiin - mahdollisesti kirjoitustenkin kustannuksella.
Mutta viime kädessä on tietysti kyse omista preferensseistä: onko sisäänpääsy ensi syksynä tärkeämpää kuin yo-kokeet vai kenties toisinpäin? Vain jokainen itse tietää sen omalta kohdaltaan. Suosittelen, että käyt, ketjun aloittaja, myös juttelemassa asiasta opinto-ohjaajasi kanssa. - psykologin ammatti
tööt tööt kirjoitti:
"-- keskity nyt ensin rauhassa kirjoituksiin. Vaikka et ehtisikään täysipainoisesti lukea valintakokeisiin, käy ihmeessä kuitenkin katsomassa koetta, niin ei tarvitse myöhemmin stressata tenttitilaisuutta ja käytäntöjä -- jollei peräti käy niin, että pääset sisään!"
Älä nyt tuollaista luovuttajan asennetta kylvä ketjun aloittajaan. Ikään kuin abivuonna kyseessä olisi vain "kokeilu", jolloin voi "sattumalta" onnistua tai sitten ei.
Höpö höpö. Jos todella haluaa opiskelupaikan heti lukion jälkeen (kuten minä halusin ja sain), niin silloin on syytä myös lukea tosissaan pääsykokeisiin - mahdollisesti kirjoitustenkin kustannuksella.
Mutta viime kädessä on tietysti kyse omista preferensseistä: onko sisäänpääsy ensi syksynä tärkeämpää kuin yo-kokeet vai kenties toisinpäin? Vain jokainen itse tietää sen omalta kohdaltaan. Suosittelen, että käyt, ketjun aloittaja, myös juttelemassa asiasta opinto-ohjaajasi kanssa.on sellainen, että on erittäin hyvä tulla valituksi suoraan lukiosta. Vielä loistavampaa on, jos opinnot ovat sujuneet mallikelpoisesti eikä elämässä ole juurikaan takaiskuja. Sitten pääset psykologikoulutukseen, opiskelet viisi vuotta ahkerasti ja valmistut. Oletkin todella kypsä kohtaamaan erilaisissa vaikeuksissa ja muutostilanteissa olevia ihmisiä.
- tööt tööt
psykologin ammatti kirjoitti:
on sellainen, että on erittäin hyvä tulla valituksi suoraan lukiosta. Vielä loistavampaa on, jos opinnot ovat sujuneet mallikelpoisesti eikä elämässä ole juurikaan takaiskuja. Sitten pääset psykologikoulutukseen, opiskelet viisi vuotta ahkerasti ja valmistut. Oletkin todella kypsä kohtaamaan erilaisissa vaikeuksissa ja muutostilanteissa olevia ihmisiä.
Hyvistä lähtöolosuhteista, etenkään hopealusikka suussa syntyneistä ei sitten ilmeisesti voi ikinä tulla psykologeja. Aika raa'at ovat alalla vaatimukset, kun pitää opintojen ulkopuolisessa elämässäkin käydä kovaa elämänkoulua pätevöityäkseen...
Aika ajoin kuulee samankaltaisia väitteitä lääketieteen yhteydessä, että abit olisivat liian lapsellisia sitä opiskelemaan. Ilmeisesti ensin pitää hankkia viitenä vuotena kaupan kassalla istumassa pätevyys, että on riittävällä lähtötasolla ko. kunnianarvoisaan opinahjoon.
Mitä tässä provoamisen varjolla yritän sanoa on, että on aika mahdoton alkaa esittämään vaatimuksia "elämänkokemuksesta". Jokaisen elämä on ainutlaatuinen tapahtumasarja, ja toiseksi - kuten psykologiaa opiskelleena varmasti tiedät - ihmiset kokevat tapahtumat eri tavalla.
Yritä siinä sitten sanoa, että kuinka monta vuotta ja millaista elämänkokemusta on tarpeeksi. Jos ja kun sitä ei voi määritellä, niin turha alkaa esittämään minkäänlaisia kriteerejä tai varauksia asiasta.
Osaat varmaankin sanoa - kun kerran esität varauksia - että millaisista lähtöolosuhteista (perhe, asuinpaikka, vertaisryhmät, ystävät) ja kokemuksista (vähintään 2x läheisen kuolema vanhempien ero vakava sairaus kiusaamisen kohteena olo koulussa jne.) saadaan "tuotettua" ideaalinen psykologin aihio.
Jos et, niin et varmaan myöskään pysty suoralta kädeltä arvioimaan, onko yksittäinen 19-vuotias abi huonompi aihio kuin yksittäinen 25-vuotias kaupan kassalla ja matkailemassa välivuotensa viettänyt, "pätevöitynyt" henkilö.
Ei sillä, etteikö elämänkokemus varmasti olisi erityisen merkittävää psykologin työssä. Mutta opiskeluun hakeutumiseen se ei liity mielestäni millään lailla. Etenkin kun kyseessä on ennen kaikkea tieteellinen koulutus, jonka suorittaneista suinkaan kaikki eivät suuntaudu käytännön ammattiin.
Ehkä pitäisi olla kaksi sisäänottokiintiötä: toinen psykologiasta tieteenä innostuneille lahjakkaille (iästä ja elämänkulusta riippumatta), toinen käytännön ammattiin tähtääville vaikean lapsuuden kokeneille, nykyisin syrjääntyneille, vähintään 35-vuotiaille, vanhempansa onnettomuudessa menettäneille eronneille, jotka osaavat asettua psykolgista hoitoa tarvitsevien asemaan... - Apsu
tööt tööt kirjoitti:
"-- keskity nyt ensin rauhassa kirjoituksiin. Vaikka et ehtisikään täysipainoisesti lukea valintakokeisiin, käy ihmeessä kuitenkin katsomassa koetta, niin ei tarvitse myöhemmin stressata tenttitilaisuutta ja käytäntöjä -- jollei peräti käy niin, että pääset sisään!"
Älä nyt tuollaista luovuttajan asennetta kylvä ketjun aloittajaan. Ikään kuin abivuonna kyseessä olisi vain "kokeilu", jolloin voi "sattumalta" onnistua tai sitten ei.
Höpö höpö. Jos todella haluaa opiskelupaikan heti lukion jälkeen (kuten minä halusin ja sain), niin silloin on syytä myös lukea tosissaan pääsykokeisiin - mahdollisesti kirjoitustenkin kustannuksella.
Mutta viime kädessä on tietysti kyse omista preferensseistä: onko sisäänpääsy ensi syksynä tärkeämpää kuin yo-kokeet vai kenties toisinpäin? Vain jokainen itse tietää sen omalta kohdaltaan. Suosittelen, että käyt, ketjun aloittaja, myös juttelemassa asiasta opinto-ohjaajasi kanssa.Mukavaa, että sait haluamasi opiskelupaikan heti. En oikein ymmärtänyt, miltä osin tulkitsit viestini abivuoden dissaamiseksi, mutta kukin tavallaan. En toki yrittänyt kukkahattu päässä silitellä aloittajaa tyyliin "ei se mitään, kyllä niitä tilaisuuksia tulee", jos sellaiseksi viestini käsitit, vaan korostaa asioiden laittamista järjestykseen, etenkin kun yo-kirjoitusten tulos vaikuttaa jossakin määrin jatko-opiskelujen toteutumismahdollisuuteen. Jos lukio-opinnot ovat sujuneet tähän asti hyvin, kannattaa myös kirjoitukset hoitaa kunnialla läpi.
Tarkoitukseni oli myös kehottaa aloittajaa käymään valintakokeessa oli tilanne keväällä mikä tahansa. Useimmiten nuorten huoli kokeen vaikeudesta kasvaa käsittämättömiin mittasuhteisiin juuri kevään kynnyksellä, jolloin kokeeseen osallistuminen voi tuntua paljon ylivoimaisemmalta kuin itse asiassa onkaan.
Olisiko "perkele nyt otat lusmu itseäsi niskasta kiinni ja hankit sen opiskelupaikan" -lähestymistapa ollut sopivampi, tiedä häntä. ;)
Vaikka valintakoemenestys on eittämättä tärkein osa opiskelupaikan nappaamista, ponnistuspohjan jättäminen puolihuteraksi yksien valintakokeiden takia ei ole välttämättä kauhean hyvä idea. Vaikka ala olisi tuntunut oikealta ja varmalta eskarista lähtien, voi mieli tai elämäntilanne syystä tai toisesta myöhemmin muuttua. Tällöin voi ehkä olla ihan hyvä, että jo handussa olevat paperit auttavat uusien suunnitelmien toteuttamisessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua
Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä881775Euroopan lämpöennätys, 48,8, astetta, on mitattu Italian Sisiliassa
Joko hitaampikin ymmärtää. Se on aivan liikaa. Ilmastonmuutos on totta Euroopassakin.2761657Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava2881416Martina lähdössä Ibizalle
Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.1741341- 57935
- 50918
Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em67899- 66894
Miksi mies tuntee näin?
Eli olen mies ja ihastuin naiseen. Tykkään hänestä ja koskaan hän ei ole ollut minulle ilkeä. Silti ajoittain tunnen kui40881Se nainen näyttää hyvältä vaikka painaisi 150kg
parempi vaan jos on vähän muhkeammassa kunnossa 🤤48858