Rupesin miettimään tätä pieni turbomoottorin ja perheauto yhdestelmää. Selvästikkin suuntaus on tämä ja asiaa perustellaan pienellä polttoaineen kulutuksella. Pieni korkeaviritteinen ja taloudellinen moottori on tuskin kuitenkaan kovin pitkäikäinen. Toisaalta taas ylisuuret paljon polttoainetta kuluttavat moottorit ovat osoittautuneet usein kestäviksi, ehkä sen johdosta että niitä rasitetaan normaalissa ajossa vähemmän ja käyntikierrokset ja lämpötilaerot moottorin sisällä jäävät pienemmiksi.
Jos lähdetään siitä että tälläisen uudenaikaisen vähän kuluttavan auton käyttöikä on ehkä 10v/200tkm ja bensarohmun vaikka 20v/400tkm, niin kumpi on sitten enemmän kestävän kehityksen mukaista ja ekoteko, upouuden ekoturbon hankinta vai 100tkm ajetun besarohmun. Bensarohmu nyt varmaankin vie 10l/100km ja ekoturbo voi kulkea jopa puolella siitä.
Nyt ei siis ajatella sitä kummalla ajaminen on halvempaa, vaan sitä kuluuko 200tkm matkalla enemmän energiaa ja resursseja kuin auton valmistukseen on käytetty. Pitäisikö autojen olla kestäviä vai taloudellisia. Mikä tässä on päästöjen merkitys.
Niin ja vastaukseksi ei kelpaa että kulje bussilla, sillä se on tässä tapauksessa huonoin vaihtoehto, jos bussi tulisi erikseen minua varten tänne hakemaan minua kaupunkiin päiväksi.
Jos lähdetään siitä että tälläisen uudenaikaisen vähän kuluttavan auton käyttöikä on ehkä 10v/200tkm ja bensarohmun vaikka 20v/400tkm, niin kumpi on sitten enemmän kestävän kehityksen mukaista ja ekoteko, upouuden ekoturbon hankinta vai 100tkm ajetun besarohmun. Bensarohmu nyt varmaankin vie 10l/100km ja ekoturbo voi kulkea jopa puolella siitä.
Nyt ei siis ajatella sitä kummalla ajaminen on halvempaa, vaan sitä kuluuko 200tkm matkalla enemmän energiaa ja resursseja kuin auton valmistukseen on käytetty. Pitäisikö autojen olla kestäviä vai taloudellisia. Mikä tässä on päästöjen merkitys.
Niin ja vastaukseksi ei kelpaa että kulje bussilla, sillä se on tässä tapauksessa huonoin vaihtoehto, jos bussi tulisi erikseen minua varten tänne hakemaan minua kaupunkiin päiväksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Auto on jo uutena kuluttanut suurimman osan elinkaarensa aikana käyttämästään energiasta. Polttoaineen kulutuksella ei ole ympäristön kannalta suurta merkitystä.
Hiilidioksiidipäästöistä noin puolet tulee liikenteestä.
Olisiko joku taho tarkoituksella lipsauttanut liioiteltua tietoa.
Eli kannattaisi miettiä minkänlaista saastutusta halutaan tarkastella.
Esimerkiksi isomoottorisen auton paino on usein isompi johtuen isommasta koosta. Ja jos koko on isompi, mutta paino sama, niin on jouduttu käyttämään kevyempiä materiaaleja, ja mitä kevyempää sitä kalliimpaa. Ja usein mitä erikoisempaa materiaalia, sitä enemmän joudutaan luontoa saastuttamaan sitä saadaksemme.
Eli jos ostaa pienikokoisen auton, niin se voidaan valmistaa vaikkapa normaalista teräksestä. Jos halutaan isompikokoinen, mutta painoltaan samanlainen, niin käytetään paljon vaikkapa alumiinia. Alumiinia löytyy luonnosta helpommin kuin rautaa, mutta alumiinin valmistukseen menee huikea määrä energiaa, joten sen ekologinen jalanjälki on isompi kuin raudan.
No sitten voi miettiä millä mittarilla ekologinen jalanjälki on isompi alumiinilla kuin raudalla. Jos miettii, kuinka paljon maata täytyy esimerkiksi kaivaa, ja tuhota ympäristöä paikallisesti, niin jalanjälki on yhtä suuri. Jos taas mietitään hiilidioksidin käytön kannalta, niin taas riippuu millä tavalla rautaa tai alumiinia jalostetaan, mitä energiamuotoa käyttäen. Esimerkiksi alumiinin valmistukseen kuluu runsaasti sähköä, joka tuotetaan ydinvoimalla.. Vähän hiilidioksidi päästöä, mutta minkälaiseksi ongelmaksi kukin nämä käytetyt ydinjätteet luokitellaan?
Sitten jos vaikka miettii auton elinikää, niin missä maissa ajetaan autot auton voimansiirroltaan loppuun? Ei missään muualla kuin Suomessa, ja muissa kehitysmaissa. Ja Suomessakin autot hajoavat sähkölaitteiltaan, pellit ruostuvat, eikä mene enää katsastuksesta yms. Nykyisillä öljyillä voimansiirto kestää liiankin kauan nähden kaikkeen muuhun. Joten olisiko alumiinikorinen, pienimoottorinen teräksestä valmistettu normaali pienimoottorinen auto se kaikkein paras sittenkin? Ja tietenkin ilman kaikkea sähkölaitetta.
Pitää myös ottaa huomioon, että isossa autossa on paljon myös muuta materiaalia, mitä käytetään vähän tai harvoin. Esimerkkinä vaikkapa takapenkit, materiaalia taas kulunut, mutta harvoin käytössä. Tämän turhan reservin pitäminen maksaa, mutta kuinka paljon? Pieni määrä materiaalia, mutta suurina tuotantomäärinä paljon siitäkin tulee. Toisaalta taas jos on yksi isokokoinen monikäyttöinen auto, niin toista ei sille välttämättä tarvita pariksi.
Entäpä pitäisikö ekoautossa olla mahdollisimman vähän muovia, koska sitä on vaikea kierrättää? Toisaalta muovi on kevyttä, ja hyvää materiaalia, ja sitä voi vaikkapa käyttää polttokelpoisena jätteenä auton elinkaaren päätyttyä. Toisaalta melkein kaikkea voi käyttää polttoaineena, joten kannattaako siihen kallista öljyä käyttää muovin muodossa?
Jos pelkkää hiilidioksidin päästön määrää miettii, niin pieniruokainen auto on ehdottomasti kaikkein fiksuinta. Toisaalta onko uuden ekologisen auton ostaminen ekoteko, vai 20-vuotta wanhalla autolla ajaminen? Entä onko ekologista miettiä vain hiilidioksidi päästöjä, vai pitäisikö pyrkiä kartoittamaan luonnon kokonaiskulumista, ja miten tällaista voisi tarkastella?
Ehkä olisi hyvä miettiä, mikä ympäristö ongelma on niin iso, että siihen kannattaa kohdistaa paljon huomiota. Itse ainakin sanoisin, että nämä ekoteot ovat toisaan poissulkevia vaihtoehtoja. Kumpi on kannattavempaa, kävellä Turusta Helsinkiin (n. 200km), vai mennä bussilla? Bussilla matkustaen syntyy ainakin vähemmän hiilidioksidia (olettaen, että bussi on vaikkapa puolillaan täynnä).
Mutta näin lyhykäisyydessään sanottakoot, että mielipiteeni on, aja noin 10 vuotta vanhalla hyväkuntoisella pikkuautolla. Se on todennäköisesti vähiten huono vaihtoehto ekologisesti miettien, jos haluaa omalla autolla ajaa. Aja vain välttämätöntä hyötyäajoa, ja koita suosia esimerkiksi kimppakyytejä yms.
Tästä voisi enemmänkin keskustella, mutta kysymys on laaja, ja näkökulmia monta, mutta kyllä tätä voisi jalostaa eteenkin päin.
PS. Anteeksi mahdolliset ja mahdottomat kielioppivirheet, en kerkeä enkä jaksa tätä sen enempiä tarkistaa, kysyttäessä koitetaan tarkentaa =)
ainakaan paikkansa
"kävellä Turusta Helsinkiin (n. 200km), vai mennä bussilla? Bussilla matkustaen syntyy ainakin vähemmän hiilidioksidia (olettaen, että bussi on vaikkapa puolillaan täynnä)."
Kävellessä syntyy vähemmän hiilidioksidia se on selvä, sillä kyllä se yksikinlisä-ihminen siellä bussisssa lisää vähän kulutusta, ja tuon lisän verran sitten syntyy enempi hiilidioksidia bussimatkalla. Silä perille saavuttua ei ihminen lopeta hengittämistä siksi akaa kun kävellen saapuisi perille.
Mutta käytännössä taas miten asian ajettelee.
Sinänsä linja-auto ei kyllä yhtään enempää kuluta, on siellä 100-500 kiloa enemmän ihmisiä, varsinkin kun matka Turusta Helsinkiin on käytännössä pelkkää ison tien rullaamista.
Toisaalta myös missä ajassa mahtaisi kävellä 200km? Pitänee ottaa huomioon, että linja-autolla menee se 2-3 tuntia. Kävellen, no sanotaan 40 tuntia kävelee (5km/h keskinopeudella, mikä on kyllä kova), joten kokonaisaika olisi jo monta vuorokautta, koska tolla suoritetasolla ja määrällä kyllä tarvitsisi levätä ja nukkuakin, syömisestä puhumattakaan. Myös tämä kävelijä aiheuttaa hiilidioksidi päästöjä ihan toisella tavalla kuin leposykkeellä autossa istuskelija.
Itse ruokaakaan ei yleensä saa mistään lähialueilta, vaan sekin tuodaan kauppaan kauempaa. Joten tämäkin aiheuttaa hiilidioksidituotantoa, ellei sitten syö paikallisia antimia matkallaan..
Joten tämä nyt on tietty hullua saivartelua, mutta näihin asioihin vaikuttaa uskomattoman moni asia.
"Silä perille saavuttua ei ihminen lopeta hengittämistä siksi akaa kun kävellen saapuisi perille." - No näinhän se loppupeleissä kuitenkin on =)
Niin heti alkuun sanottakoon että auton tulisi palvella työmatkojen lisäksi myös muita perheen kuljetustarpeita. Kahden auton pitäminen tuskin tulisi kyseeseen edes ekologisessa mielessä vaikkakin jokaisella työmatkalla joutuu kuljettamaan mukanaan turhaa takapenkkiä ja tavaratilaa. Näkisin asian myöskin niin että kun nyt siis puhutaan perheautoista ja siis kahdesta samankokoisesta autosta niin isompimoottorisen vaihtoehdon paino on noin osapuilleen sama kuten myös muuten teho. Polttoaineen kulutus tuossa vanhemmassa vaihtoehdossa on kuitenkin reilusti suurempi, ilmeisesti uudenaikaisempi moottori tarjoaa paremman hyötysuhteen ja polttoaineen kulutuksessa olevat erot johtunevat siitä. En myöskään usko että tuossa vanhemmassa autossa on alumiinisia korin osia, ennemminkin uudessa, ehkä.
Tuossa kävi ilmi että liikenteen päästöjen osuus on kuitenkin vain 12%. Ehkä tätä asiaa kannattaa ajatella näin ollen auton elinkaaren pituuden kannalta ja päätyä käytettyyn vaihtoehtoon vaikka moottori ei siinä olekkaan niin ympäristöystävällinen.
No oikeasti tässä painaa vaakakupissa muutkin asiat. Vanhemman auton hankkiminen ja sen pitäminen hieman kauemmin on minulle taluodellisessa mielessä järkevämpää.
Jos tosiaan on perhettä, eli joutuu muitakin ihmisiä kuin itseään usein kuljettamaan, niin silloin tosiaan kannattaa olla siihen sopiva auto. Luonnollisesti. Kaikki kuitenkin tietävät lähipiiristäkin esimerkkejä ihmisistä ketkä ajavat aina isoilla autoilla yksin.
Sekin myös ratkaisee aika paljon, että minkänlaiseen ajoon auto tulee. Jos tulee pääosin taajama- ja moottoritieajoon, niin iso moottori kyllä omalla tavallaan puolustaa paikkaansa. Ei se ihan pienimoottorisin auto ole kaikkein mukavin vaihtoehto 120km/h moottoritienopeuksiin. Myös jos vetää peräkärryä tms. niin luonnollisesti silloin kannattaa valita käyttäkohteeseen sopiva isompimoottorinen auto. Tai no, eihän se siitä moottorin koosta niinkään jää kiinni, vaan millaisia painoja sillo ko. autolla saa vetää. Litranen Micrakin jo vetää koneensa puolesta aika paljon, mutta laki onneksi vähän toppuuttelee sitä.
Mutta jos ajetaan pääosin vaikkapa Helsingin keskustassa kaupunkiajoa, niin mitä pienempi moottorinen auto, sitä parempi. Myös sellaisessa ajossa nämä nykyaikaiset autot, missä on moottorinsammutus paikoillaan -toiminto, saattaisi olla ideaali vaihtoehto. Toisaalta mitä taas autoltaan haluaa, eipä taida talvelle toimia lämmitys, eikä kesällä ilmastointi, jos tällaista järjestelmää käyttää. Eikä liene olevan muutenkaan täysin ongelmaton järjestelmä.
Ja onhan vanhoissa moottoreissa huonompi hyötysuhde ehdottomasti, mutta sekin on kyllä melko marginaalista kuitenkin. Jos on kunnossa oleva 10-vuotias auto, ja samaa segmenttiä oleva aivan uusia auto, niin bensa-autoissa keskikulutuseroa ei kyllä yli litraa todennäköisesti satasella ole. Toisaalta taas uusi auto on kyllä turvallisempi ja.. No niin, painotus kysymyksiä taas mitä haluaa.
Edustakunta.fi:stä poimittu eräs kohta. "Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003 oli noin 16 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 18 prosenttia." & "LIPASTO-laskentajärjestelmän ennusteen mukaan liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat nykykehityksellä vuonna 2020 noin 9 prosenttia suuremmat kuin vuonna 1990.". Sellaista tietoa. Ei tämäkään tietty välttämättä paikkaansa pidä, ristiriitaista tietoa on vaikka kuinka paljon olemassa. No, ehkä tuota voidaan pitää jossain määrin suuntaa antavana.
Kannattaa myös miettiä, kuinka paljon ajaa vuodessa. Jos ajaa kuin pahinkin kaupparatsu, melkein satatuhattu kilometriä vuodessa, niin alkaa se uusi ekologinen moottori olla oikeasti ekologinen ratkaisukin. Jos taas ajaa paljon maltillisempia määriä, niin suosittelen tosiaan sitä kymmenen vuotiasta autoa.
Ja tosiaan, ainakaan rahallisesti ei häviä millään niin paljoa kymmenen vuotisella autolla, kuin täysin uudella.
"Ja onhan vanhoissa moottoreissa huonompi hyötysuhde ehdottomasti," ei pidä paikkaansa vaan asia on täysin päinvastainen.
Kaasutinmoottorit säädettiin jo tehtaalla toimimaan normaaliajossa ilmakertoimella noin 1,1 - 1,15 millä saavutetaan paras hyötysuhde ja kaasupohjassa ajolla ilmakertoimella 0,9 millä saadaan suurin teho.
Katalysaattori vaatii kuitenkin toimiakseen ilmakertoimen 1,0 jolloin ei enää ollakaan parhaan hyötysuhteen alueella. Mitatut kulutukset nousivat katalysaattoripakon tullessa jopa 20 % mikä sopii yhteen edellämainitun ilmakerroinjutun kanssa.
Katalysaattoripakko oli vain öljyntuottajien juoni kulutuksen lisäämiseksi ja läpi meni ja kirkkaasti! Toinen on aina päällä laahaavat levyjarrut ja kolmas "liikenneturvallisuus" joka vaatii autoista painavia möhköjä.
Muutenkin autojen suunnittelu on mennyt taaksepäin ja lujaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Autot ovat kasvaneet massaltaan noin 1,5 kertaisiksi ulkomittojen kasvaessa (ei aina pituuden) ja sisätilojen kutistuessa. Ulkomuoto antaa kuvan linjakkaasta ja pienestä autosta, mitta mittanauha paljastaa optisen harhan. Ja kulutus kertoo loput.
Tarpeettomat sähkölaitteet, ilmastointilaitteet ja ohjaustehostin vievät kaikki osansa tästä huonolla hyötysuhteella tehdystä tehosta ja siten lisäävät kulutusta, mistä öljyntuottajat ja Suomen valtiovalta iloitsevat. Sinun osasi on maksaa.
Ajoin juuri eilen 600 km:n matkan 19 v vanhalla keskikokoisella bensa-autolla nastarenkailla kulutuksella 5,15 litraa satasella. Auto täynnä muuttokamaa.
Mikä nykyauto (bensa-) menee samalla?