Heinäkuussa 1918 solmittiin Suomen ja Keisarillisen Saksan kesken hyvin erikoislaatuinen taloudellinen ja poliittinen sopimus. Jonkinlainen nykyisen Nato- ja EU-vimman edeltäjä. Siinä mm. sovittiin Suomeen saatavaksi Saksasta kuningas ja paljon muuta "mukavaa".
Taloudellisesti se sisälsi jotain hyvin erikoista. Sopimuksessa luovutettiin mm. Suomen metsävarat jotakuinkin 100 %:sti Saksan hallintaan ja käyttöön.
Sopimus on historiankirjoituksessa kummallisesti vaiettu. Monet poliittiset historiat vaikenevat täysin ko. sopimuksesta toisten vain ohimennen mainitessa siitä lyhyesti. Itse olen löytänyt hyvän kuvauksen sopimuksesta vain yhdestä kirjasta. Siitä on vain jo kauan aikaa ja olen unohtanut kirjan nimen.
Miksi tämä vaikeneminen? Tehtiinkö sopimus ehkä johonkin edellistalven salaiseen suulliseen sopimukseen perustuen. Sopimukseen, jolla Saksa lupasi auttaa valkoiset voittoon. Metsävarojen luovutuksella haluttiin korvata Saksalle taloudellisesti sen antama ase- ja muu sotilaallinen apu.
Toisin sanoen, Suomesta tehtiin ko. sopimuksella Saksan vasallivaltio eli käytännössä siirtomaa. Saksan tappio samana syksynä suursodassa kumosi kuitenkin ko. sopimuksen ja häveliäisyyssyistä siitä on oltu hyvin hiljaa sen jälkeen. Historiankirjoitushan on tunnetusti ollut Suomessa valkoisten eli voittajien historiaa aina näihin päiviin saakka.
Taloudellisesti se sisälsi jotain hyvin erikoista. Sopimuksessa luovutettiin mm. Suomen metsävarat jotakuinkin 100 %:sti Saksan hallintaan ja käyttöön.
Sopimus on historiankirjoituksessa kummallisesti vaiettu. Monet poliittiset historiat vaikenevat täysin ko. sopimuksesta toisten vain ohimennen mainitessa siitä lyhyesti. Itse olen löytänyt hyvän kuvauksen sopimuksesta vain yhdestä kirjasta. Siitä on vain jo kauan aikaa ja olen unohtanut kirjan nimen.
Miksi tämä vaikeneminen? Tehtiinkö sopimus ehkä johonkin edellistalven salaiseen suulliseen sopimukseen perustuen. Sopimukseen, jolla Saksa lupasi auttaa valkoiset voittoon. Metsävarojen luovutuksella haluttiin korvata Saksalle taloudellisesti sen antama ase- ja muu sotilaallinen apu.
Toisin sanoen, Suomesta tehtiin ko. sopimuksella Saksan vasallivaltio eli käytännössä siirtomaa. Saksan tappio samana syksynä suursodassa kumosi kuitenkin ko. sopimuksen ja häveliäisyyssyistä siitä on oltu hyvin hiljaa sen jälkeen. Historiankirjoitushan on tunnetusti ollut Suomessa valkoisten eli voittajien historiaa aina näihin päiviin saakka.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Tuohon ei ole juuri lisättävää.
Saksalaissuuntauksen kokema vararikko koitui maamme pelastukseksi.
Vararikolla tarkoitan keisarin saksan luhistumista kalkkiviivoilla ja vieläpä länsirintamalla.
Hyvin oli koukkunokka jo ulottanut lonkeronsa itäiseen euroopaan mm. Suomeen, mutta tappio lännessä sorrutti myös itälaajentumisen.
Meistä ei vielä silloin tuluut saksan siirtomaata.
"Miksi tämä vaikeneminen? Tehtiinkö sopimus ehkä johonkin edellistalven salaiseen suulliseen sopimukseen perustuen. Sopimukseen, jolla Saksa lupasi auttaa valkoiset voittoon. Metsävarojen luovutuksella haluttiin korvata Saksalle taloudellisesti sen antama ase- ja muu sotilaallinen apu."
Asiastahan ei voi julkisuudessa keskustella koska rantaruotsalaiset ja heidän suomalaiset hännysteilijänsä ovat vallan kahvassa.
Eihän sellaista sopimusta, joka on tehty kansan seljän takana, voi julkistaa.
Sehän on vähintään samanlainen tabu kuin oli Väyrysen, Suomisen ja Taxelin pari vuosikymmentä sitten solmima kassakaappisopimus mikä noskeManua suunnattomasti vitutti. Aiheesta tällä kertaa kyllä.
Totuus on voittajan/johtavassa asemassa olevan kirjoittama totuus. Niinhän se on luokkasodankin kohdalla.
Miksi voittajien historia on pahempi tässä tapauksessa, mutta niin erinomainen ja oikeutettu siinä tapauksessa, kun N:liitto oli voittajien puolella?
Älä Tamponi-Kalle ruikuta, punaiste hävisivät, tyydy siihen ja hyväksy se.
oli varmaan tämä sopimus jota ei kuitenkaan helsingissä vahvistettu
http://heninen.net/sopimus/1939_f.htm
Keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimus
Kallun kannattaa tutustua myös tähän lähteeseen.
http://www.geocities.com/sudeettimanse/herraseura.htm
Voisitko vähän täsmentää, minkälaisesta valtiosopimuksesta nyt puhut.
Tällaiset sopimukset ja niiden ratifiointi on julkaistu Suomen asetuskokoelmassa. Mm. Suomen ja Saksan rauhansopimus on asetus n:o 28. Suomihan oli Venäjän osana sodassa Saksaa vastaan.
Sen vain muistan eri kirjoista lukeneeni, että sopimus solmittiin heinäkuussa 1918. Se on luultavasti se sama paperi, jolla sovittiin Saksasta tulevasta Suomen kuninkaasta Väino I. Oliko se joku Hessenin prinssi vai mikä.
Mitään tarkempaa tietoa minulla ei tosiaankaan ole. Ja voi olla, että sítä ei ole kyllä asetuskokoelmissakaan. Ehkäpä "yleiset syyt" ovat sen estäneet. Sopimus tosiaan vesittyi Saksan häviön myötä ja sitä tietääkseni pidettiin jo seuraavana talvena Suomessakin aika nolona juttuna, josta haluttiin voittajavaltojenkin takia visusti vaieta. Unohtaa koko mokaus.
http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=24556
Tavallaan kuriositeettina voi mainita itsenäistymisemme alkuajoilta Rafael Erichin, joka on jäänyt historiaamme mm. entisenä pääministerinä ja oikeusoppineena. Hän allekirjoitti maaliskuussa 1918 Berliinissä senaattori Hjeltin kanssa Suomen ja Saksan välisen kauppa- ja merenkulkusopimuksen. Tuo paperi oli Suomelle niin epäedullinen, ettei kaikkea järjestelyn sisältöä voitu eduskunnalle kertoa! Tuolloin oli maamme neuvotteluasema todella heikko, siksi huono tulos. Saksan häviö onneksi mitätöi sopimuksen.
Eipä Erichin tilanne ollut kovinkaan helppo. I maailmansota aiheutti muun lisäksi normaalien kauppateiden tukkeutumisen. Vallankumous Venäjällä suisti Venäjän elintarvikehuollon sekasortoon eikä entinen Euroopan vilja-aitta kyennyt vuosikymmeniin ruokkimaan kunnolla edes omaa väestöäään. 1918 ei Suomeen viljaa Venäjältä voitu saada.
Maassa vallitsi valtava elintarvikepula. Punaiset olivat pakko-otoilla vieneet viljelijöiltä siemenviljatkin ja Suomen elintarvikehuolto oli kaaoksessa, joka uhkasi päättyä katastrofiin. Paljon on puhuttu vankileirien kurjuudesta. Mutta elintarvikepula oli arkipäivää vankiloiden ulkopuolellakin. Siitä eivät kärsineet yksin proletariaatti ja maattoman työläiset, vaan laajat väestöosat väriä katsomatta. Tulevaisuus oli tuossa vaiheessa vielä täysin sekaisin, takeita oikeastaan mistään ei tuossa vaiheessa ollut juuri antaa.
Josko Erichin kauppasopimus oli huono, niin niin huonoista lähtökohdista ei Suomi ole juuri koskaan joutunut kauppapoliittisia sopimuksia neuvottelemaan. Kaikenlaista oli pakko yrittää, on sitä helppo myöhemmin irvailla.
Punaisten elintarviketakavarikot kuittia vastaan eivät olleet sen pahempia kuin valkoistenkaan. Vaikka 1918 kesän oikeudenkäynneissä punaisia syytettiin yksityisomaisuuteen kajoamisesta ja rosvouksesta, joutui valkoinen osapuoli elintarvikesäännöstelyn myötä turvautumaan samaan - olihan ruokittava sekä oma valkoinen armeija että apuun tulleet saksalaiset. Sitten olivat vielä leireille kerätyt punavangit, joiden ruokahuolto ei armeijan intendentuurilla ollut suinkaan korkealla tässä tärkeysjärjestyksessä. Kuvaavaa on, että nälänhätä leireillä hellitti vasta, kun niiden hallinto siirrettiin armeijalta vankienhoitoviranomaisille. Näillä oli enemmän kokemusta siinä, millaisia ruokamääriä pitää tilata niin ja niin monen vankilavangin ruokkimiseksi.
Jos saksalaiset tulivatkin auttamaan Suomen valkoisia sotilaallisesti, ruoka-apua he eivät Suomelle luvanneet. Saksa itsekin kärsi elintarvikepulasta, ja pyrki keräämään Suomesta mukaansa niin paljon elintarvikkeita kuin kyllin pysyyivät rahtaamaan. On kuvauksia, kuinka saksalaiset "besorkkasivat" venäläisten Suomenlinnaan jättämät säilykevarastot. Tavaraa oli niin paljon, että saattoivat säälistä viskoa muutaman purkin piikkilanka-aidan yli punavangeillekin.
Punaista historiaa olemme lukeneet ihan tarpeeksi.
kuussa 1918 punaiset johtivat Suomea ja tekivät valtiosopimuksia Saksan kanssa. Vaikka vasta saman vuoden huhtikuussa oli saksalaiset taistelleet Suomessa valkoisten apuna.
Kummallisia nuo historian käänteet mutta onneksi sinun neroutesi sen paljasti.
Hyvä, että punaiset eivät johtaneet Suomea ja tehneet valtiosopimuksia Venäjän kanssa.
Vaan kun tekivät. Valkoiset myi Suomen Saksalle ja Punaiset Neuvostovenäjälle. Sattuneistä syistä molemmat sopimukset raukesivat.
sopimuksessa Kokoomuksen edeltäjä myi Suomen Saksalle. Tai ei oikeastaan edes myynyt vaan lahjoitti.
Samaa politiikkaa kuin mitä Kokomusta harjoitta nykyäänkin, nyt vain Naton ja EU:n hyväksi. Samaa paskaa mutta eri paketissa. Pääasia, että itsenäisyys veks ja tehdään Isänmaastamme Lännen siirtomaa.
Mitäs kuuluu näin puolenpäivän aikaan. Onkos olo vähän tiluliiiiii....?
Tästä sopii lukea "häpeäsopimuksen sisältö"
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/153_1.html
Tämä on eri sopimus. Ei tässä puhuta mitään Suomen metsävaroista eikä saksalaisen prinssin tulosta Suomen kuninkaaksi. Eikä myöskään ole tehty heinäkuussa. Eikä tämä myöskään rauennut marraskuussa kun Saksa hävisi sodan.
Tässä se nähdään miten vaikeaa on löytää mainintoja kyseisestä fiaskosopimuksesta.
Onko tästäkin lahtarit jo aloittaneet historian vääristelykampanjan. Jos asiat kätketään ja piilotellaan niin kohta aletaan väittää, että ko. asiaa ei olisi ollutkaan.
Heinäkuussa tehtiin eräs sopimus. Se on faktaa. Kyllä siitä on historiakirjoissa mainintoja mutta sisältöä onkin jo vaikeampaa löytää.
Totta kai rauhansopimus täytyy kirjoittaa ennen kuin tehdään muita sopimuksia. Hölmökö olet kun luulet, että ensin voitaisiin tehdä laaja kaupallis-poliittinen sopimus ja vasta sitten aikojen perästä tehtäisiin rauhansopimus.
Hah haaaa...
Tiesitkö semmoistakaan, että vaikka Saksa pyytää Länsivalloilta aselepoa 2.10.1918 niin silti Suomen eduskunta päättää pyytää Hessenin prinssiä Friedrich Karlia Suomen kuninkaaksi vielä 9.10.1918. Kertonee karua kieltään Suomen valkoisten intohimosta saada Suomi Saksan maakunnaksi sekä myös äärimmäisestä hölmöydestä.
Kuvitteletko, että Suomen eduskunta olisi kuitenkaan tehnyt tällaista henkilön nimeen menevää päätöstä ilman Saksan kanssa tehtyä edeltävää sopimusta?
taitaa olla yhtä vaikeaa löytää sopimusta (jota ei koskaan ole tehtykkään) kuin Huhtiniemen teloitettuja (joita ei ole teloitettukkaan)
vielä voimassa, ainakin sen 2. luku 4 artilkla, koska Saksa ei ole maksanut Lapin polttamisesta mitään.
-18 vuoden sopimus ei millään muotoa koske Lapin sotaa. Taavi.
... meille historianopiskelijoille niin tutkitaan.
100% ilman puolueellisuutta.
Etkös itse osaa hakea lähteitä. Miksei opiskelijoille enää sitä asiaa neuvota.
Lähteitä tästä ei juurikaan ole koska koko episodi koettiin myöhemmin tekijöittenkin omissa aivoproteeseissa niin häpeälliseksi ja hölmöksi. Sen takia on historiankirjoitus sopimuksesta vaiennut.
Muutaman maininnan olen löytänyt ja vain yhden, jossa tämä häpeäsopimus selostettiin vähän tarkemmin. Opiskelijathan voivat alkaa hakea, kyllä se jostain löytyy. Siitä vaan, kysykää ensin vaikka opettajaltanne, ellei hänkin satu olemaan umpivalkoinen. Vaikenee tarkoituksenmukaisuussyistä.
Tuskinpa Suomesta löytyy koulukirjaa jossa näistä porvarien tekemistä sopimuksista keisarillisen Saksan kanssa mainittaisiin riviä enempää. Ja silläkään rivillä ei kerrota sopimusten sisällöstä yhtään mitään.
Saksa oli ainoa paikka saada apua taistelussa bolsevikkien tukemia punaisia vastaan.
Kyseessä oli Saksan sanelu,joka ei koskaan toteutunut juuri miltään osalta.
Saksan joukot lyhensivät sisällissotaa noin kuukaudella,mutta pelkkä aseapu ja jääkärit olisi riittänyt.
Kuninkaan valinta oli täysin Suomen oikeiston projekti,johon Saksa ei painostanut.
Koulukirjoissa sopimus on kerottu merkityksensä mukaisella tavalla, eli vähin äänenpainoin.
Stallarit sitä painottavat peittääkseen omat sopimuksensa bolsevikkien kanssa ynnä perusteellisen tappionsa.
Saksa oli ainoa paikka saada apua taistelussa bolsevikkien tukemia punaisia vastaan.
Ei taaskaan pidä paikkaansa. Valkoiset saivat venäläisvaruskuntien aseet ja Ruotsista tuli yli 100 ammattiupseeria.
Kyseessä oli Saksan sanelu,joka ei koskaan toteutunut juuri miltään osalta.
Sanellahan voi aina mutta itsenäinen valtio ei allekirjoita saneluja. Näin teimme syksyllä 1939, tiesitkö. Toteutuminen keskeytyi Saksan hävittyä sodan mutta maaliskuussa sopimus tuli voimaan täysimääräisesti eikä kukaan silloin tiennyt, että Saksa tulee häviämään sodan loppuvuodesta. Rikos on rikos vaikka se keskeytyisikin maanpetoksen tekijästä riippumattomista syistä.
Putinin trollien pitää näköjään aina puolustaa kaikkea maanpetoksellista toimintaa.
Kuninkaan valinta oli täysin Suomen oikeiston projekti,johon Saksa ei painostanut.
Kuka on väittänyt, että painosti ?
Koulukirjoissa sopimus on kerottu merkityksensä mukaisella tavalla, eli vähin äänenpainoin.
Suomen itsenäisyyden luovutus taisteluitta ei ole merkityksentöntä muille kuin putinisteille.
Stallarit sitä painottavat peittääkseen omat sopimuksensa bolsevikkien kanssa ynnä perusteellisen tappionsa.
Kansanvaltuuskunta teki Venäjän kanssa sopimuksen joka oli Suomelle erittäin edullinen vaikka mitä valehtelisit. Mitään ei luovutettu Venäjän hallintaan.
Eikös tuo "sopimus" tehty, kun saksalaiset joukot oli vielä Helsingissä? Liittyykö tähän sekin, että kun Eduskunta äänesti siitä tuleeko Suomesta kuningaskunta (ja kuninkaaksi saksalainen), niin saksalaiset joukot riisuivat Helsingin valkokaartin aseista ettei mahdollisesti tasavaltaa kannattavat valkokaartilaiset ala rettelöimään?
Kyllä maar YYA oli paljon parempi, neukulle ei annettu mitään.
YYA mahdollisti vieraan valtion puuttumisen maamme sisäisiin asioihin, jotenn en kehuisi sitäkään!
Kyllä niille annettiin sen puitteissa periksi lähes kaikessa!
Metsiä ei suinkaan annettu pois. Kyse oli kaupankäynnistä
Hurraa! Metsiä emme sentään lahjoittaneet! Olimme tiukkoja:-D
Ei Suomi mitään lahjoittanut. Sota-aikana Saksa vaati kaupankäyntiä Keskusvaltojen kanssa. Jos sodan jälkeen olisi yhä kylmä sota, niin sodan jälkeenkään ei olisi silloin ollut kauppaa Englannin kanssa. Tämä ei eronnut mitenkään Britannian vaatimuksista sodan aikana ja jälkeen. Kylmä sota Saksaa vastaan todellakinjatkui
Analogia Viron sovjetisoinnin kanssa toimii taas.
Miehityksen myötä jälleen hallitsevaan asemaan päässeet baltiansaksalaiset pyrkivät saamaan Viron liitetyksi kiinteäksi osaksi Saksan keisarikuntaa. Baltiansaksalaisten muodostama maaneuvosto eli Landesrat teki ehdotuksen ja hyväksyi Baltian herttuakunnan muodostamisen. Tarkoituksena oli liittää herttuakunta Preussin kuninkaaseen eli Saksan keisariin ja sitä kautta Saksan keisarikuntaan. Hanke ei kuitenkaan toteutunut ennen Saksan romahdusta.