Filosofian tohtori Markku Jokisipilä kuuluttaa HS:n sunnuntaidebatissa historiantutkijoita mukaan menneisyyden hallintaan.
Historiassamme on käyty viime vuosina kovaakin vääntöä oman historiamme kipupisteistä, Stasi -yhteyksistä, Kekkosesta ja suomettumisesta, vuoden 1918 sisällissodan tapahtumista ja niiden tulkinnoista, sekä jatkosodasta, sotaan johtaneista vaiheista, ja ennen kaikkea kesän 1944 taisteluista kannaksella.
Jokisipilä on haasteessaan varmasti oikeassa. Onhan käsittämätöntä, että omat historioitsijamme - kansalaisista nyt puhumattakaan - eivät vieläkään vuosikymmeniä sisällissodan tai sotiemme jälkeenkään tunne omaa menneisyyttään.
Historian mustat aukot ovat mille tahansa kansalle vaarallisia: erilaiset ääriliikkeet käyttävät noita aukkoja häikäilemättömästi hyväkseen omien ahdasmielisten ja usein älyllisesti ja henkisesti sairaidenkin pyrkimystensä ajamiseksi.
Tohtori Markku Jokisipilän esitykset nuorten tutkijoiden esiin nostamiseksi ja rahoituksen järjestämiseksi VAPAALLE akateemiselle humanistisille tutkimukselle on enemmän kuin välttämätöntä.
- Löytyykö rahaa, Liliukset ja Nalle-sedät?
Historiassa löytyy valtavasti esimerkkejä siitä mihin johtaa epätieteellinen historian harrastelijoiden seikkailut tieteen nimissä. Euroopan mittasuhteissa tällaiset seuraukset ovat olleet suorastaan hirvittävät!
Historiassamme on käyty viime vuosina kovaakin vääntöä oman historiamme kipupisteistä, Stasi -yhteyksistä, Kekkosesta ja suomettumisesta, vuoden 1918 sisällissodan tapahtumista ja niiden tulkinnoista, sekä jatkosodasta, sotaan johtaneista vaiheista, ja ennen kaikkea kesän 1944 taisteluista kannaksella.
Jokisipilä on haasteessaan varmasti oikeassa. Onhan käsittämätöntä, että omat historioitsijamme - kansalaisista nyt puhumattakaan - eivät vieläkään vuosikymmeniä sisällissodan tai sotiemme jälkeenkään tunne omaa menneisyyttään.
Historian mustat aukot ovat mille tahansa kansalle vaarallisia: erilaiset ääriliikkeet käyttävät noita aukkoja häikäilemättömästi hyväkseen omien ahdasmielisten ja usein älyllisesti ja henkisesti sairaidenkin pyrkimystensä ajamiseksi.
Tohtori Markku Jokisipilän esitykset nuorten tutkijoiden esiin nostamiseksi ja rahoituksen järjestämiseksi VAPAALLE akateemiselle humanistisille tutkimukselle on enemmän kuin välttämätöntä.
- Löytyykö rahaa, Liliukset ja Nalle-sedät?
Historiassa löytyy valtavasti esimerkkejä siitä mihin johtaa epätieteellinen historian harrastelijoiden seikkailut tieteen nimissä. Euroopan mittasuhteissa tällaiset seuraukset ovat olleet suorastaan hirvittävät!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Arponen, Meuronen, Tasihin, Hemanus, Ylikangas ja Joki-sippilä??
” - Löytyykö rahaa, Liliukset ja Nalle-sedät?”
Menestyksekkään teollisuusmiehen August Thyssenin poika (1842-1926) Fritz Thyssen tapasi lokakuussa 1923 Ruotsista Saksaan juuri palanneen kenraali Eric Ludendorfin. Tämä kutsui hänet kuuntelemaan Adolf Hitlerin puhetta Münchenissä erääseen olutkapakkaan.
Fritz Thyssen seurasi kenraalia tilaisuuteen. Hän oli ihastunut kuulemastaan. Thyssen GmbH alkoi rahoittaa Saksan kansallissosialistisen puolueen toimintaa.
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Thyssenin teollisuuslaitokset Ruhrissa työllistivät 50.000 työntekijää ja se tuotti 1.000.000 tonnia terästä ja rautaa vuodessa.
ThyssenKrupp AG
http://www.thyssenkrupp.com/