Potilaat eivät syö lääkkeitä halusta. Heidät pakotetaan uhkaillen ja kidutuksella pelotellen.
Psyykelääkkeet aiheuttaa mm. sairaalloista levottomuutta. Käsittääkseni kyseessä on kidutus. Potilat eivät esim. kykene istumaan eikä muutenkaan rauhoittumaan. Sanoisin että kyseesä on kidutus ja se tulisi poistaa ainakin Suomesta. Suomessa muuten länsimaailman tiukin pakkohoito.
Psyykelääkkeet aiheuttaa mm. sairaalloista levottomuutta. Käsittääkseni kyseessä on kidutus. Potilat eivät esim. kykene istumaan eikä muutenkaan rauhoittumaan. Sanoisin että kyseesä on kidutus ja se tulisi poistaa ainakin Suomesta. Suomessa muuten länsimaailman tiukin pakkohoito.
Vastaukset 26
Vanhimmat
a) diagnoosi
b) lääkkeen nimi
c) hoitopaikka
Huomattava määrä ihmisiä syö psyykenlääkkeitä aivan vapaaehtoisesti, jopa pyytää ja anelee niitä. Merkittävä osa lääkkeistä on rauhoittavia tai mielialalääkkeitä, jolloin vaikutusta ei subjektiivisesti huomaa tai se rauhoittaa.
Mahdollisesti suljetulla osastolla joudutaan painostamaan potilasta, mutta kidutusta tuskin tapahtuu - jos tapahtuu, on tehtävä ilmoitus poliisille ja lääkintähallitukselle.
Ota yhteys kotipaikkakuntasi viranomaisiin, jos koet joutuneesi väärän lääkityksen uhriksi.
ole epämiellyttäviä. Muutama lääke kyllä voi olla. Jos potilas huomaa jonkun lääkkeen aiheuttavan pahaa oloa, voi yrittää välttää sitä. Se on kyllä varmasti vaikeaa, mutta joskus voi onnistuakin.
Eikö hoito ole periaatteessa potilaan suostumuksella? Ei kai pakolla saa lääkitä ketään?
Suurin osa psykiatrisista potilaista on pakkohoidon ja pakkolääkityksen piirissä. Masennuspotilaat on kaiketi erikseen eikä heitä pakoteta.
Suurin osa ei ole pakkohoidon eikä pakkolääkityksen piirissä. Olisko parempi jättää ihmiset ilman lääkkeitä vaikka he eivät sairaudestaan johtuen ymmärrä omaa tilaansa, pysty millään tavalla huolehtimaan itsestään tai ovat harhojensa vallassa vaarallisia itselleen tai toisille? Toivottavasti saan lääkkettä, jos sellaiseen tilanteeseen joudun. En todellakaan haluaisi esim. psykoosista selvittyäni muistaa tai kuulla jonkun kertomana kuinka olen käyttäytynyt ja itseni nolannut.
Ei Suomen psykiatriset sairaalat ole kuten ne elokuvien hoitolat. Olkaa ihan huoletta.
vapaaehtoisena mielenterveyspotilaita auttavan järjestön toimintaan ja kuullut useita tarinoita. Voin vakuuttaa, että useimmat haluavat lääkkeitä itse ja lähinnä riitelevät lääkärinsä kanssa, kun resepti on liian pieni. Loppujen suhteen omaiset riitelevät saadakseen rakkaalleen hoidon, jota tämä kipeästi tarvitsee.
Sattuu myös tapauksia, joissa lääkitys on väärä (lääkkeet vaikuttavat yksilöllisesti) tai annos liian suuri, mutta silloinkin tilanne on yleensä saatu korjattua - lääkäriä vaihtamalla, ellei muuten.
Suomessa on tavattoman vaikeaa saada henkilölle paikka laitoksesta, olipa tarve miten suuri tahansa. Paikkoja on yksinkertaisesti liian vähän. Tässä olisi runsaasti korjaamisen sijaa. Sen sijaan että "pidettäisiin väkisin hoidossa" ihmiset pikemminkin jätetään heitteille ja kutsutaan sitä avohoidoksi.
Ei ole ei vaan paljon pahempia vielä. Hollywood näyttää kaunisteltua kuvaa mutta amerikoissa on muutenkin enemmän mielisairailla oikeuksia.
Hyvähän se on jos siellä on enemmän oikeuksi. Mites on sen hoidon saamisen mahdollisuudet? Paikka siis Ameriikka on vieras maa ja toivottavasti sellaiseksi jääkin. Vaikea kuitenkin uskoa, että siellä psyykkisesti sairailla paljoa oikeuksia olisi kun ei ole terveilläkään. Siis tää väite perustuu vain luettuun tietoon, dokumentteihin ja uutisiin sieltä eikä käytäntöön.
Pakkohoito on sairasta, jos mika... Neurologinen amputaatio, tai kemiallinen aivokastraatio, miten kukin sita haluaa nimittaa, on tulossa tiensa paahan. Periaatteessa kyse on hieman samasta, kuin tarpeeksi "ruman" ihmisen pitaisi menna pakosta kauneuskirurgiaan.
Suomalainen mentaliteetti niin kaikkeen ylireagoidaan. Epäilyttävät viedään ja tuhotaan. Ei suomalaiset ole muita kansoja mielisairaampia vaan asenteisa on se ero. Holhousmentaliteetti yhdistettynä ihmisoikeuksista piittaamattomuuten niin juuri siksi Suomessa on diagnosoitu eniten skitsofreeneja koko maailmassa.
Psykiatrisessa sairaanhoidossa on käytössä pakkohoito, johon on kolme kriteeriä
1)ihminen on vaaraksi itselleen
2)ihminen on vaaraksi muille
3)julkisessa terveydenhuollossa esim. terveyskeskus ei pystytä häntä tilansa vuoksi hoitamaan.
Pakkohoitoon kuuluu välttämättömänä hoitona lähes kaikissa tapauksissa lääkehoito, jotta tilanne saadaan rauhoittumaan. Jos lääkkeiden sivuvaikutukse t sietämättömiä, voidaan vaihtaa lääke tai etsiä muu hoitokeino. Suomen tämän hetkisillä resursseilla ja panostuksella psykiatriseen hoitoon ei kenenkään uskoisi olevan "syyttä" pakkohoidossa hetkeäkään.
Käytännössä pelkkä epäilys mielisairaudesta riittää pakkohoitoon. Ei tarvitse täyttää kaikkia nuita edellä esitettyjä kriteerejä.
Hanki itsellesi mielenterveyslaki tai kysy sitä kirjastosta. Kylläpä se vaan niin on, että epäily mielentarveysongelmista/mielisairaudesta ei oikeuta pitämään ihmistä pakkohoidossa. Se kuvio menee niin, että esim. terveyskeskuslääkäri lähettää psyksairaalaan arvioitavaksi. Laki sanoo, että neljä päivää voi pitää tarkkailussa ja sen jälkeen on päätettävä jatketaanko ja/tai miten jatketaan hoitoa. Ensisijaisesti kyllä pyritään siihen, että hoito jatkuisi vapaaehtoiehtoisena, mutta se ei aina ole mahdollista. Vastentahtoisena hoito voi jatkua kolmen kuukauden jaksoissa, mutta se on myös lopetettava heti kun vain mahdollista. Vaatii siis jatkuvaa linjauksen tarkistamista.
Jos potilas on todettu mielisairaaksi hänet voidaan toimittaa pakkohoitoon. Toki muutama päivä tarkkaillaan ensin. Tarkkailu tapahtuu psykiatrisella osastolla. Vaarallinen itselleen tai muille ei ainakaan Suomessa tarvitse olla. Amerikoissa tarvitsee olla käsittääkseni vaarallinen joko itselleen tai muille.
Potilas voidaan myös "kaapata" pakkohoitoon jos on itse hakeutunut hoitoon ja haluaisikin pois hoidosta.
Ja kukahan sen potilaan voi mielisairaaksi todeta? Ei sitäkään diagnoosia tyhjästä saa. Juttuhan kulkee niin, että yksi lääkäri lähettää sairaalaan ja jos kriteerit täyttyy alkaa se tarkkailu. Tarkkailuajasta tehdään lausunto jonka vahvistaa vielä kolmas lääkäri. Tarkkailuajalta taas merkintöjä tekee jokaisen työvuoron hoitajat. Siis kyse ei ole vain yhden psykiatrin havaintojen perusteella tehdystä päätöksestä.
"Vaarallinen itselleen tai muille ei ainakaan Suomessa tarvitse olla." Kyllä muuten pitää Suomessakin olla. Ja lisäksi vielä kolmas kohta on, että muut hoitomuodot eivät ole riittäviä ja sairauden hoitamatta jättäminen pahentaa potilaan sairautta.
Hölmöä puhua mistään kaappaamisesta. Tottakai ihmisen pitää saada hoitoa silloinkin kun sen tarvetta ei itse huomaa. Ongelma on usein siinä, että ei voi pitää niin kauan kuin hoitoa tarvisi kun ei ne pakkohoidon kriteerit täyty. Ihmiset voi siksi joutua=päästettävä pois vaikka hoidontarvetta vielä olisikin. Sitte sitä ollaan taas hetken päästä samassa tilanteessa eli tullaan sairaalaan. Älkää te jauhako paskaa kun ette tiedä elämän realiteeteista mitään. On niin läheltä tullut asioita seurattua, että myös nämä käytännöt ovat selvinneet. Kunhan tarpeeksi lähelle sattuu ihminen joka ei omaa tilaansa ymmärrä, mutta saa sairaalassa avun, alatte ehkä ymmärtää mistä oikein on kyse.
Henkilö voidaan toimittaa pakkohoitoon jos hänen todetaan olevan mielisairas ja hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi hänen mielisairauttaan TAI vaarantaisi hänen terveyttään ja turvallisuuttaan tahi muiden ihmisten terveyttä ja turvallisuutta. Eli käytännössä epäilty on psykiatrin armoilla eikä ainakaan lakipykälien perusteella tarvitse olla edes vaaralinen.
Henkilö voidaan toimittaa pakkohoitoon
1)jos hänen todetaan olevan mielisairas
2jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan TAI vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttan taikka muiden ihmisten terveyttä tai turvallisuutta
3)jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämätömiä
"...vaarantaisi hänen terveyttään ja turvallisuuttaan tahi muiden ihmisten terveyttä ja turvallisuutta"
Jos joku vaarantaa oman tai toisen ihmisen terveyden tai turvallisuuden, niin kylläpä hän silloin on vaarallinen.
Itse sanot samaa kuin edellinen kirjoittaja vaikkakin hieman toisin sanoin.
Kaksi ja puoli tonnia tulee käteen kun vain vittuilet potilaille ja olet olevinasi MIESLENTERVEYSHOITAJA. Ootpa kova.
testeissä täysin terve enkä sairas niin kuin väitettiin. Harhaluuloksi väitettyä kuvitelmaa ei ole koskaan ollut olemassakaan.
Yksityinen psykiatri sanoi suoraan nähneensä paljon psykiatriaa vallankäytön välineenä. Oli sitä mieltä että olen terve, mutta sanoi ettei halua todistaa muita vastaan. Lisäksi koska olin menettänyt ammattini olemassa olemattoman sairauden tähden sanoi että kannattaa vaatia eläkepaperit.
Tein sitten niin että hain ne eläkepaperit. Olen siis kotona ilman todennäköistä sairautta sillä sairaala ei suostunut myöntämään hoitovirhettä eikä edes kumoamaan diagnoosia ellen mene osastolle uudestaan. Katsoin viisaammaksi olla menemättä. Suomessa hallinto-oikeus luottaa lääkäreiden sanaan eli totuudella ei ole merkitystä. Minulle väitettiin etten selviä ilman lääkkeitä. Alkuun valehtelin syöväni niitä ja hain ne apteekista. Lopulta kerroin etten syö sivuvaikutusriskin tähden. Lopetin siis pakkolääkityksen heti kun pääsin sairaalasta. Lääkärien mukaan en selviäisi ilman sitä. Ongelmia ei ole ollut, paitsi tahallisen väärän diagnoosin aiheuttamasta traumasta seurannut masennusjakso. Sekin meni ohi.....nyt siis odottelen kelan päätöstä lopullisesta eläkkeestä. Toivottavasti menee läpi. Peikkona tosin on että kun ensin olen pakotettu elämään kelan rahoilla, niin kela saa myöhemmin syyn periä aiheettomasti maksetut rahat takaisin.
Eläke korvaa suurinpiirtein n. 1/3 osan ansionmenetyksestä, mutta päivisin saa olla kotona. Ns. pimeitä töitä en ole uskaltanut tehdä. Toki käyn palkatta tuttujen rakennuksilla apuna ajankuluksi, mutta varovaisesti.
Pieni korjaus; pienikin epäilys riittää M1 eli tarkkailulähetteen tekoon. Mutta pakkohoitopäätös perustuu kolmen päivän tarkkailuun ja mikäli
1) jos hänen todetaan olevan mielisairas;
2) jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja
3) jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä.
Lisäksi alaikäinen voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon myös, jos hän on vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi.
Näin kuuluu mielenterveyslaki suomessa
Ylilyöntejäkin tapahtuu, olen itsekin sellaisen uhri
Suomi on viela toistaiseksi ihan takapajula ihmisoikeuksien, kuten myos oikeuksien tajuamisessa. Siksi taalla tapahtuu tuota mainitsemaasi kidutusta, voisi melkein ilman karjistysta nain sanoa. Asiat muuttuvat tulevaisuudessa, kun kansakunnan koulutustaso ja ymmarrys lisaantyvat.
Psyykelaakkeidenkin teho vaihtelee, ja suurin osahan on vain muutamien perusaineiden kierratysta. Uusi laakepatentti saadaan kun molekyylista vaihdetaan vasemman kaden symmetria oikean kaden symmetriaksi jne. Eli se on aika ihmisten hamaamista ja rahastusta. Neurotieteissa monet tutkijat pitavat kemiallista hoitoa aika hulluna touhuna.
Köyhä väestön osa joka sairastyy psyykeltään,kun ei kestä sietämättömiä olosuhteita,kiusaaminen,työttömyys.Hakeutuessaan hoitoon niin ainoa hoito mitä tarjotaan on mieliala lääkitys.Eli syö pillereitä vuodesta toiseen ja käynäyttäytymässä reseptin uusintaa varten psykologilla.
Turha on toivoakkaan mitään terapeuttista hoitoa sehän maksaa,se osuus on varattu hyvintoimeentuleville
IHMISILLE ei heikkoosaisille.
Kunnat säästävät ja mielenterveyspuoli on liki ajettu alas,se on ulkoistettu.Hoitopaikkoja ei enään ole,käpristy kotiisi tunteinesi niin olet poissa ihmisten silmistä !
Eikö seuraava vaihe ole sama mitä natsi-saksa käytti,mielenkiintoista tulevaisuutta odottamatonta aikaa.
Työttömän ihmisen masennuttua tilanteen toivottomuuteen,hakee apua terveyskeskuksesta .
Sinut ohjataan psykologille jonka ainoa tehtävä on kysellä itsestään selvyyksiä ja kirjoittaa mieliala lääkkeitä.Niitä saat syödä vuositolkulla,kukaan ei puhu näiden lääkkeiden sivuvaikutuksista jotka
ovat montakertaa pahempiakuin masennus.Vapina,kuolan valuminen,suolen toiminnan lamaantuminen ja hienhaju muuttuu pistäväksi.
Mitään muuta vaihtoehtoista hoitoa on turha edes toivoa,unissa vain saat terapiaa ne on varattuhyväosaisille !
Suurin osa kansasta vetää nuppinsa turvoksiin viinalla,kaljalla ja huumeilla näitä pidetään normaaleina !
Kumminkin tämä ryhmä aiheuttaa ympäristölleen harmia ja rikoksia varsinkin viikonloppuisin,no onhan sillä poliisia työllistävä vaikutus !
Jos pystyt/jaksat elää arkipäivää ilman näitä huumaavia aineita niin aihtoehtona on mieliala lääkitys .
Suomi on sairas yhteisö jossa potkitaan päähän heikommassa asemassa olevia, oikeisto hallitus on pahin uhka köyhille ihmisille .
Köyhille syötetään mileialalääkkeitä, etteivät jaksaisi kapinoida ja vaatia yhteiskunnnan oloihin muutosta. Erityisesti nyt vaalien alla on tärkeää tiedostaa, että äänestämällä jotain muuta kuin nykyistä valtapuoluetta, voi vaikuttaaa asioihin.
Suurin osa suomalaisista selvittää päätään ja ongelma tilanteitaan viinan ja huumeiden voimalla.
Jos suomesta lopetettaisiin näiden myynti kaupoissa/ravintoloissa ja kaljakuppilat muutettaisiin kahvioiksi,olisi mielenterveys alan ihmisillä räjähdysmäinen "asiakkaiden" määrän lisääntyminen.
Itsensä sekoittaminen kaljalla/viinalla on suomessa hyväksytty tapa, ja tienaavathan ravintoloitsijat ja järjestyksenvalvojat sillä leipänsä !
Kuinkahan paljon vankiloissa on tälläkin hetkellä humalapäissään tekemiä
pahoinpitelyjä/tappoja.
Suomi on oikeasti jättänyt mielenterveys potilaansa heitteille,tällä ulkoistamisella.Jätetään potilaat yksin asuntoihinsa ongelmineen vain lääkitys on annettu matkaan.
Oma veljeni oli mielenterveyspotilas ja kun hänet sijoitettiin yksilölliseen asumiseen ilman valvontaa tapahtui pahin eli hän teki itsemurhan !
Eikä hän ole ainoa suomessa itsemurhan tehnyt,nehän vaijetaan ja lakaistaan maton alle.
Tämä on monessa hoitosuhteessa lopputulema, eihän rahaa riitä päättäjiltä marginaaliryhmille.
Työterapia on käytännössä urakkatyötä pienellä palkalla ilman oikeutta edes valittaa työolo suhteista,todella törkeää hyväksikäyttöä.Yrittäjä on mielissään kun saa kilttiä ja ahkeraa väkeä halvalla töihin !
Näin suomessa 2011