Mokuttaja ei nuku. Kalevasta:
Voimaa vieraista kulttuureista
Susanna Sakko kiertää ympäri maata opettamassa eri alojen opiskelijoita ja ammattilaisia kohtaamaan maahanmuuttajia.
Menetelmäkouluttajaksi tituleeraa itsensä oululainen monikulttuurikonsultti ja johtamisopiskelija Susanna Sakko. Ehdottomasti hän luottaa ulkomaalaisuuteen ja monikulttuurisuuden voimaan.
”Monikulttuurisuus yhteiskunnassa on parhaimmillaan rikkaus. Toinen ääripää on avoin rasismi”, hän tiivistää.
Sakko kouluttaa eri alan opiskelijoita ja ammattilaisia kohtamaan ja työskentelemään maahanmuuttajien parissa. Hänen mielestään oppimisen paikkoja löytyy monelta työpaikalta alasta riippumatta.
Sakko tietää kymmenen maahanmuuttaja-työvuotensa kokemuksella, että kun vieraan maan kulttuuria edustava henkilö tulee työyhteisöön, saattaa tulla yhteentörmäyksiä.
”On ennustettu, että vuonna 2015 Suomen työvoima on maahanmuuton varassa. Se tulee näkymään katukuvassa. Työnantajille pitää saada tietoa eri kulttuureista, että vältytään rasismilta. Koulutus tulisi aloittaa esimiehistä, ja siinä meillä on pitkä tie”, Sakko sanoo.
Hän kertoo seuraavansa politiikkaa eikä pidä poissuljettuna ajatusta, että hän itsekin pyrkisi joku päivä vaikuttajan paikalle. ”Monikulttuurisuus on aiheena ajankohtainen. Esimerkiksi Oulun kaupungin tavoitteissa mainitaan monikulttuurisuuden lisääminen ja asennekasvatus”, Sakko huomauttaa.
Kolme vuotta sitten Sakon työuralle tuli käännekohta, kun Helsingin sosiaaliviraston toimitusjohtaja Aulikki Kananoja ojensi hänelle Innovaatio-palkinnon. Tunnustus vakuutti, että hän oli tehnyt työssään oikeita ratkaisuja.
”Tämä ei ole helppoa työtä, mutta vaihtelevaa kyllä. Luulen, että tällä hetkellä olen ainoa Suomessa, joka toimii näin laajasti”, Sakko sanoo.
Tilauksesta hän hyppää junaan tai moottoripyörän selkään ja porhaltaa Oulusta milloin lähikuntaan, Rovaniemelle tai vaikkapa Heinolaan. Tyypillisin tilaus on kolmen päivän koulutuskokonaisuus.
Susanna Sakko on toiminut yksityisyrittäjänä puolitoista vuotta, ja nyt hänen on helppo muistella, kuinka aikaisemmin hänen ideansa hyllytettiin helposti.
”Minulla on paljon ideoita, ja nyt voin viedä ne tarmokkaasti eteenpäin. Yksityisyrittäjänä minulla tulee olla enemmän kuin muilla. Pyrin ottamaan askeleeni nopeammin”, Sakko paljastaa.
Mitä koulutuspäivillä tehdään?
Sakko antaa esimerkin: Kongon demokraattisesta tasavallasta tulee perhe. Lapsi karkaa päivähoidosta perheensä perään. Perheen ja päivähoidon välillä on ollut hankaluuksia aiemminkin. Ongelman vuoksi ollaan solmussa.
”Ristiriitojen ratkaisemisen perinne on erilainen eri kulttuureissa. Työyhteisön pitää saada tietoa perheen kulttuuritaustasta ja miten heidän kanssaan ratkaistaan ristiriitoja”, Sakko sanoo.
Ongelmana voi olla myös erilainen aikakäsitys: Henkilökunta voi keskenään napista, että lasta ei taaskaan haettu päivähoidosta ajoissa. Mutta vanhemmille ei uskalleta sanoa.
”Suuri osa ongelmista johtuu tiedon puutteesta”, Sakko tiivistää.
Susanna Sakko
- Monikulttuurikonsultti
- Pakolaisohjaajana Ruukin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa 1999.
- Työharjoittelussa Yhdysvalloissa lastentarhaluokalla.
- Helsingissä monikulttuurilasten konsultoivana lastentarhanopettajana ja suomi toisena kielenä -lastentarhanopettajana 2000–2005.
- Verkkokonsultti, eli alan ammattilaiset voivat olla häneen yhteydessä internetissä.
- Opinnäytteet: Opas monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen ja CD-rom Avain monikulttuurisuuteen.
http://www.susacon.com/
Voimaa vieraista kulttuureista
Susanna Sakko kiertää ympäri maata opettamassa eri alojen opiskelijoita ja ammattilaisia kohtaamaan maahanmuuttajia.
Menetelmäkouluttajaksi tituleeraa itsensä oululainen monikulttuurikonsultti ja johtamisopiskelija Susanna Sakko. Ehdottomasti hän luottaa ulkomaalaisuuteen ja monikulttuurisuuden voimaan.
”Monikulttuurisuus yhteiskunnassa on parhaimmillaan rikkaus. Toinen ääripää on avoin rasismi”, hän tiivistää.
Sakko kouluttaa eri alan opiskelijoita ja ammattilaisia kohtamaan ja työskentelemään maahanmuuttajien parissa. Hänen mielestään oppimisen paikkoja löytyy monelta työpaikalta alasta riippumatta.
Sakko tietää kymmenen maahanmuuttaja-työvuotensa kokemuksella, että kun vieraan maan kulttuuria edustava henkilö tulee työyhteisöön, saattaa tulla yhteentörmäyksiä.
”On ennustettu, että vuonna 2015 Suomen työvoima on maahanmuuton varassa. Se tulee näkymään katukuvassa. Työnantajille pitää saada tietoa eri kulttuureista, että vältytään rasismilta. Koulutus tulisi aloittaa esimiehistä, ja siinä meillä on pitkä tie”, Sakko sanoo.
Hän kertoo seuraavansa politiikkaa eikä pidä poissuljettuna ajatusta, että hän itsekin pyrkisi joku päivä vaikuttajan paikalle. ”Monikulttuurisuus on aiheena ajankohtainen. Esimerkiksi Oulun kaupungin tavoitteissa mainitaan monikulttuurisuuden lisääminen ja asennekasvatus”, Sakko huomauttaa.
Kolme vuotta sitten Sakon työuralle tuli käännekohta, kun Helsingin sosiaaliviraston toimitusjohtaja Aulikki Kananoja ojensi hänelle Innovaatio-palkinnon. Tunnustus vakuutti, että hän oli tehnyt työssään oikeita ratkaisuja.
”Tämä ei ole helppoa työtä, mutta vaihtelevaa kyllä. Luulen, että tällä hetkellä olen ainoa Suomessa, joka toimii näin laajasti”, Sakko sanoo.
Tilauksesta hän hyppää junaan tai moottoripyörän selkään ja porhaltaa Oulusta milloin lähikuntaan, Rovaniemelle tai vaikkapa Heinolaan. Tyypillisin tilaus on kolmen päivän koulutuskokonaisuus.
Susanna Sakko on toiminut yksityisyrittäjänä puolitoista vuotta, ja nyt hänen on helppo muistella, kuinka aikaisemmin hänen ideansa hyllytettiin helposti.
”Minulla on paljon ideoita, ja nyt voin viedä ne tarmokkaasti eteenpäin. Yksityisyrittäjänä minulla tulee olla enemmän kuin muilla. Pyrin ottamaan askeleeni nopeammin”, Sakko paljastaa.
Mitä koulutuspäivillä tehdään?
Sakko antaa esimerkin: Kongon demokraattisesta tasavallasta tulee perhe. Lapsi karkaa päivähoidosta perheensä perään. Perheen ja päivähoidon välillä on ollut hankaluuksia aiemminkin. Ongelman vuoksi ollaan solmussa.
”Ristiriitojen ratkaisemisen perinne on erilainen eri kulttuureissa. Työyhteisön pitää saada tietoa perheen kulttuuritaustasta ja miten heidän kanssaan ratkaistaan ristiriitoja”, Sakko sanoo.
Ongelmana voi olla myös erilainen aikakäsitys: Henkilökunta voi keskenään napista, että lasta ei taaskaan haettu päivähoidosta ajoissa. Mutta vanhemmille ei uskalleta sanoa.
”Suuri osa ongelmista johtuu tiedon puutteesta”, Sakko tiivistää.
Susanna Sakko
- Monikulttuurikonsultti
- Pakolaisohjaajana Ruukin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa 1999.
- Työharjoittelussa Yhdysvalloissa lastentarhaluokalla.
- Helsingissä monikulttuurilasten konsultoivana lastentarhanopettajana ja suomi toisena kielenä -lastentarhanopettajana 2000–2005.
- Verkkokonsultti, eli alan ammattilaiset voivat olla häneen yhteydessä internetissä.
- Opinnäytteet: Opas monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen ja CD-rom Avain monikulttuurisuuteen.
http://www.susacon.com/
Vastaukset 5
Vanhimmat
ostaa sille kongolaiselle kello käteen, ja sanoa että täällä aika on jakaantunut minuutteihin eikä päiviin, ja että täällä muillakin ihmisillä on oma elämä, ei vain arvokansalaisilla.
http://www.eniro.fi/query?partnerid=s24&stq=0&search_word=rasismin+vastainen+ty%F6&what=web
"Ehdottomasti hän luottaa ulkomaalaisuuteen ja monikulttuurisuuden voimaan.
"Monikulttuurisuus yhteiskunnassa on parhaimmillaan rikkaus. Toinen ääripää on avoin rasismi", hän tiivistää. "
Monikulttuurisuus ja rasismi eivät ole millään tavoin kytkeytynyneet toisiinsa. Asiat korreloivat joiltakin osin, mutta muuten monikulttuuri ja rasismi ovat asioita, joita ei pitäisi verrata toisiinsa. Monikulttuuria ei yksinkertaisesti pysty luoman parhaimmilleen, koska se on yksinkertaisesti mahdotonta. Varsinkin, jos suomalaiset ovat ainoa osapuoli, jonka tulee opetella jokaisen kulttuuritaustat. Maahanmuuttaja elää ja temmeltää ja saa luottaa siihen, että Suomi kyllä laittaa terveydenhuollon kustannuksella monikulttuurisuuteen satoja miljoonia euroja.
Monikulttuurisessa ympäristössä rasismi voi olla, ja useimmiten onkin, suurempaa kuin yksikulttuurisessa ympäristössä jossa silti on maahanmuuttajia. Kun maahanmuuttaja laitetaan opiskelemaan kieli kunnolla, kunnioittamaan maan kulttuuria ja tulemalla oikeasti niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin ominaisuuksilta vastaan, niin rasismikin on muuttuja joka luultavasti pienentyisi. Olennainen tekijä on kuitenkin osaava maahanmuuttajien valikoiminen, esim. muslimit ovat ryhmä jotka ovat oikeasti uhka Suomen ja koko Euroopan yleiselle kehitykselle ja harmonialle. Rasismi on kuitenkin jonkin sortin evoluution jäänne, eikä se yksinkertaisesti vain poistu.
"Sakko tietää kymmenen maahanmuuttaja-työvuotensa kokemuksella, että kun vieraan maan kulttuuria edustava henkilö tulee työyhteisöön, saattaa tulla yhteentörmäyksiä. "
Joten miksi ei pidetä huolta siitä, että monikulttuurin tapaisia ongelmia ei ilmenisi Suomessa? Multikulttuurilla on paljon vakavampiakin ongelmia, esimerkillisimpinä huoltosuhteen järkyttävä lasku ja vakava yhteiskunnallinen pirstaloituminen.
"On ennustettu, että vuonna 2015 Suomen työvoima on maahanmuuton varassa. Se tulee näkymään katukuvassa. Työnantajille pitää saada tietoa eri kulttuureista, että vältytään rasismilta. Koulutus tulisi aloittaa esimiehistä, ja siinä meillä on pitkä tie"
En tiedä kuinka yleistä tälläiset stereotypiat ovat hyysäreillä, mutta Suomen työvoiman ei missään tapauksessa tulisi olla maahanmuuton varassa, kun sille ei mitään käytännön edellytyksiä edes ole. On hauskaa, että työnantajan on kyllä tutkittava ja opiskeltava maahanmuuttajien kulttuureja, mutta maahanmuuttajilta ei näköjään edellytetä minkäänlaista vastaan tuloa. Pöyristyttävää.
"Ristiriitojen ratkaisemisen perinne on erilainen eri kulttuureissa. Työyhteisön pitää saada tietoa perheen kulttuuritaustasta ja miten heidän kanssaan ratkaistaan ristiriitoja"
Juuri tätä tarkoitan. Ovatko maahanmuuttajat jotenkin yleisesti pidetty jälkeejääneempinä vai miksi ihmeessä juuri vastaanottavan osapuolen tulee saada informaatiota maahanmuuttajan taustoista eikä maahanmuuttajan tule itse ns. monikultturistua. Vaan mitähän siitäkin tulisi, jos maahanmuuttajilta oikeasti jotakin tälläistä ruvettaisiin vaatimaan, ovathan he mellakoineet pienemmistäkin.
"- Opinnäytteet: Opas monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen ja CD-rom Avain monikulttuurisuuteen. "
En ole tutustunut, mutta uskaltaisin väittää, että aika propagandista materiaalia on suollettu monikulttuurin lapsille. Vähän sama juttu kuin EU:n virallisilla paltoilla, vain hyvät asiat kerrotaan ja vakavat ongelmat ja haitat yksinkertaisesti jätetään kertomatta ja väistetään. En ole edes varma onko tämä Sakko edes tietoinen muista kuin monikulttuurisuuden rikkauksista ja hyödyistä, mutta ei eukko ainakaan neutraalia ilmaisua käytä luennoillaan. Hävytöntä valehtelua suorastaan.
Asiaa kirjoitit.
Äkkisiltään muuten tulee mieleen että mikähän oli sitten koulutus tähän hommaansa, tuo ei ihan aikuisten oikeasti ole mikään ansioluettelo...
Nähdäkseni jos itse haluaisin tehdä vastaavaa niin ohittaisin kokemuksellani tämän mennen tullen vaikka en ole mihinkään tämmöisiin pätevöitynyt.
Kirjoitin tälle ammattivalehtelija Susanna Sakolle, hänen valheellisesta kirjoituksestaan Kalevassa ! Tällä ammattivalehtelijalla, ei ollut edes pokkaa vastata , perusteltuun kirjoitukseen ! Tiedän ihan varmasti, että hänen kirjoituksensa , koskien Närpiön tilannetta oli valheellinen !