Tiilikainen ei saanut edes puheenvuoroa ja Suomi vastusti joitakin perustuslakiesityksiä, kuten presidentin ja puolustusytimen osalta. TURHAAN! Siinä taas nähtiin...
Ne puheet Suomen "vaikuttamisesta" unionissa voidaan vihdoin jättää omaan arvoonsa.
Ne puheet Suomen "vaikuttamisesta" unionissa voidaan vihdoin jättää omaan arvoonsa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tapahtui jo kauan sitten.
Eduskunnan EU-asioiden päätösvallan menettäminen
Tammikuun 9. päivä 1992 annettu selonteko ja sen Taustaselvitys oli siis vielä valiokuntakäsittelyssä, kun eduskunta jo maaliskuussa 1992 etukäteen sitoutui EY-säädäntöön hyväksyessään ”EY-liittymishakemuksen”.
Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy Taustaselvityksen sivulta 154, otsikon
”EY:n oikeusjärjestys ja jäsenvaltioiden lainsäädäntö” alta:
”EY:n lainsäädännön päämuodot ovat asetus (regulation) ja direktiivi (directive). Asetukset voivat kohdistua EY:n toimielimiin, jäsenvaltioihin, yksilöihin ja yrityksiin. Ne ovat sellaisenaan sovellettavia säädöksiä kaikkialla EY-alueella. Asetukset eivät edellytä kansallisia voimaansaattamistoimia, eivätkä jäsenvaltiot edes saa ryhtyä sellaisiin toimiin.”
Jo tässä etukäteissitoutumisessaan eduskunta menetti oikeudellisesti päätösvaltansa; lainsäädäntövallassa, hallinto- ja toimeenpanovallassa sekä tuomiovallassa.
Samalla meni itsenäisen valtion raha, markka ja itsenäisen valtiontalouden hoitoon tarkoitetut instrumentit ja päätösvalta.
Tuossa sivun 154 tekstissä on syy, miksi uuden perustuslain 96 §:n mukaan eduskunta saa keskustella EU:ssa päätetyistä asioista, mutta ei kuitenkaan saa tehdä päätöstä asiasta!
Käsi sydämelle silloiset jäsenyyden puolesta äänestäneet kansanedustajat; luitteko selonteossa ja liittymissopimuksessa mainitut asiat?
Eduskunta ei ole menettänyt vain päätösvaltaansa, vaan myös kasvonsa.
kansallisen päätöksenteon.
Tämä on lisäys edelliseen kirjoitukseeni:
Euroopan yhteisöjen lainsäädännön hierarkia
Ylen tekstiTV 2.1.2002 kertoi Euroopan unionin lainsäädännöstä sivulla 892/5:
”Direktiivi on lainsäädäntöohje
Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan toimeen unionin elinten päätökset.
Perustamissopimuksen lisäksi unionissa tuotetaan kaiken aikaa ns.
johdannaista lainsäädäntöä. Sen voimakkain väline on asetus.
Asetus on toteutettava sellaisenaan jäsenmaissa. Jäsenmaan ristiriitaiset säännökset on kumottava.
Direktiivi on lainsäädäntöohje. Jäsenmaan on muutettava lainsäädäntönsä direktiivin mukaiseksi tietyssä ajassa. "
täsmentää, sillä juttusi oli jotenkin sekava?
Suomen edustajilla ei ole käytännössä MITÄÄN vaikutusta suuntaan taikka toiseen.